Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Mikro & pato I > Virologian Taulukko > Flashcards

Virologian Taulukko Flashcards

1
Q

Influenssavirus

Rakenne

A

-Pallomainen helikaalinen, vaipallinen-(-)ssRNA-genomi kahdeksassapalasessa –> voi tulla uusia yhdistelmiä jos sama solu infektoituu eri tyypinviruksilla –> pandemiat-genomi koodaa omaa RNA-polymeraasia-A-virukset jaetaan pinnan erilaistenhemagglutiniinin ja neuraminidaasinperusteella useisiin alatyyppeihin, esim.H1N1

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Influenssavirus

Tartunta ja yleisyys

A
  • kosketus-, pisaratartunta
  • itämisaika 2-3 päivää (äärimmiillään 1-7)
  • epidemian (yleensä (kevät)talvellapohjoismaissa) aikana 5-20 % väestöstä saa tartunnan
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Influenssavirus

Taudit ja oireet

A
  • lieväoireisesta jopa kuolemaan johtava tauti
  • yleensä aluksi nopeasti nouseva kova kuume, jopa 39-40C joka voi kestää useitä päiviä
  • päänsärky, vilunväristykset, lihaskivut, kuiva yskä,kurkkukipu, huonovointisuus, ruokahaluttomuus, lihaskivut
  • Nenän tukkoisuus ja nuha usein vähän myöhemmin(lapsilla heti)
  • yskä ja uupumus voi kestää muiden oireiden hävittyä 1-2vk
  • komplikaatioina sivuontelotulehdukset, keuhkokuume,keuhko-oireiden paheneminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Influenssavirus

Immunisaatio ja rokotteet

A
  • virus muuntelee paljon
  • infektion jälkeen jää vasta-aineita, mutta immunisaatio on serotyyppikohtainen
  • joka syksy tulee uusi rokote kausi-influenssaan
  • inaktivoituja viruksia tai niiden osiasisältävä rokote käytössä, suositellaanerityisesti riskiryhmille sekä terveydenhuollon henkilökunnalle
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Influenssavirus

Diagnostiikka

A
  • virusten tai niiden osien osoitus esim.nenäeritteestä tai imulimasta
  • antigeenia osoittavia pikatestejä on
  • serologinen vasta-ainediagnostiikka
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Influenssavirus

Hoito

A

-neuraminidaasinestäjät oseltamiviiri ja tsanamiviiri, lyhentää hieman oireiden kestoa ja vähentää komplikaatioita, hyvin siedettyjä, melko vähän resistenssiä, voidaan käyttää myös taudin ehkäisyyn esim. perheissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Paramyksovirukset

Rakenne ja toiminta

A
  • Kookkaita vaipallisia, 100-300 nm
  • Vaihtelevan muotoisiaelektronimikroskoopissa, about pallomaisia helikaalisia
  • (-)ssRNA-genomi, oma polymeraasi
  • parainfluenssa, sikotauti, tuhkarokko, RS, metapneumo, hendra ja nipah
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q 
Respiratory syncytial (RS) virus
Tartunta ja yleisyys
A
  • Pisaratartunta
  • Itämisaika 4-5 vrk
  • Suomessa pari tuhatta diagnosoitua tapausta vuodessa, mutta oireet perusflunssan kaltaisia niin valtaosa jäänee diagnosoimatta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

RS virus

Taudit ja oireet

A
  • Pienten lasten (alle 1 v) vakava bronkioliitti/pneumonia jahengitysvaikeuksia –> vaatii usein sairaalahoitoa
  • Alle kouluikäisillä otitis media
  • Isot lapset/aikuiset: lieväoireinen tauti
  • Vanhuksilla voi olla vaikea
  • Yleensä perus flunssan kaltainen: kuume, yskä,nielutulehdus, sidekalvontulehdus
  • Lapsilla ja vanhuksilla usein leviää alahengitystieinfektioksi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

RS virus

Diagnostiikka

A
  • Viruksen antigeenin osoitus tai genominosoitus PCR:lla nenänielulimasta
  • Antigeeninosoitus imulimasta
  • IgG-pariseerumi (ei käytännön hyötyä)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

RS virus

Hoito

A
  • ei rokotetta

- Keskosille voidaan käyttää pavalitsumabia, joka on humanisoitu IgG-vasta-aine F-proteiinille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Pikornavirukset

Rakenne ja toiminta

A
  • pikornavirukset ovat pieniä vaipattomiaviruksia (30nm)
  • (+)ssRNA-genomi-adenoviruksia on n. 100 serotyyppiä
  • polioviruksia on 3 serotyyppiä
  • esim. Entero, polio, rino, hepatiitti-A
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Herpesvirukset

Rakenne ja toiminta

A
  • Vaipallinen pallomainen suuri virus, 120-300 nm
  • dsDNA genomi. paljon geenejä virukseksi, jopa 100-200
  • Tegumentti vaipan ja kapsidin välissä
  • Kohdesolu tuhoutuu produktiivisessainfektiossa
  • Latenssi - kerran sairastettu infektio jää ikuisesti elimistöön ja saattaa reaktivoitua
  • Hämäävät immuunipuolustusta
  • Esim. Herpes simplex, vesirokko, EBV, sytomegalo
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Herpes simplex virus (HSV) 1 ja 2

Tartunta ja yleisyys

A
  • Tartunta iho- ja limakalvokontaktissa
  • Prevalenssi vaihtelee ikäryhmittäin
  • HSV-1: Lapsilla kantajuus n. 20 %:lla,teini-iässä 30%, 30v 50% ja yli 40-vuotiailla jo 80% väestöstä saanut tartunnan
  • HSV-2: Lapsilla hyvin harvinainen, alkaa yleistyä teini-iässä ja lopulta seroprevalenssi 40+ vuotialila n. 25%
  • Jää latentiksi sensorisiin ganglioihin
  • Itämisaika 2-14 vrk
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

HSV 1 ja 2

Taudit ja oireet

A
  • Limakalvoinfektiot: suun ja genitaalialueen infektiot, HSV-1 suu ja genitaalit, HSV-2 genitaalit
  • Oireina tyypilliset nestetäytteiset kipeät rakkulat
  • Voi aiheuttaa myös ihoifektioita sekä silmäinfektioita
  • Keskushermostoinfektiot! Kuuluu yleisimpiin keskushermoston virusinfektioihin, molemmat tyypit voi aiheuttaa
  • HSV-1 primaari-infektioissa joskus (1-10%)gingivostomatiitti, jossa suuontelo tulee täyteen kipeitä rakkuloita, oireina myös kuume, pahoinvointi, päänsärky,lymfadenopatia
  • Primaari-infektio kestää yleensä 10-14 vrk, reinfektiot nopeampia ja lieväoireisempia
  • Voi levitä sikiöön jos äiti saa primaari-infektion raskaudenaikana
  • Voi tarttua lapseen synnytyksessä jos äidillä rakkuloita –> estolääkitys ennen synnytystä
  • Reinfektiot voivat olla täysin oireettomia ja virusta erittyä iholle tai limakalvolle vain muutaman tunnin ajan
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

HSV 1 ja 2

Immunisaatio ja rokotteet

A
  • Ei rokotetta

- HSV-1 seropositiivisuus ei suojaa HSV-2-infektiolta ja päinvastoin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

HSV 1 ja 2

Diagnostiikka

A
  • Näyte rakkulasta
  • Virusviljely
  • Antigeeninosoitus
  • Serologinen testaus selvittää kantajuuden, primaari-infektio pariseerumista tai IgM
  • Keskushermostoinfektioissa PCR likvorista
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

HSV 1 ja 2

Hoito

A
  • Asikloviiri, valasikloviiri, pensikloviiri,famsikloviiri
  • Myös kipulääkettä kannattaa käyttää kipeissä infektioissa
  • Voidaan käyttää myös estolääkityksenä,jos reinfektioita esiintyy tiheästi
  • Keskushermostoinfektioissa suonensisäinen lääkitys
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Varicella-Zoster virus

Tartunta ja yleisyys

A
  • Aerosoli, pisara ja kosketustartunta
  • Lähes kaikki sairastaneet taudin 20 ikävuoteen mennessä, suurin osa jo pienenä lapsena
  • Jää latentiksi sensorisiin ganglioihin
  • Itämisaika 2-3 vk
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Varicella-zoster

Taudit ja oireet

A
  • Ensi-infektiossa vesirokko (varicella), jossa kuumeilu,vilustumisen tunne ja tyyppilliset näppylät, lapsilla yleensäaika lieväoireinen, vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla vakavampi –> suositellaan rokotusta
  • Komplikaatioina mm. pneumonia, sekundaariset ihoinfektiot, enkefaliitti, sisäelininfektiot, kongenitaali-infektiot
  • Reinfektiossa vyöruusu (zoster) jossa rakkulainen ihottuma yleensä 1-3 dermatomin alueella unilateraalisesti,voimakas kipu, voi jäädä postherpeettinen neuralgia,ikääntyminen lisää riskiä, voi aiheuttaa myös meningoenkefaliittia ja silmän vyöruusua
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Varicella-Zoster

Immunisaatio ja rokotteet

A
  • Rokote on, mutta suositellaan vain yli 13-vuotiaille jotka eivät ole sairastaneettautia
  • Nykyään yleisessä rokoteohjelmassa pienille lapsille
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Varicella-Zoster

Diagnostiikka

A
  • Antigeeninosoitus
  • PCR keskushermosto-infektioissa
  • Serologia, etenkin immuniteetin osoittamisessa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Varicella-Zoster

Hoito

A
  • Asikloviiri, valasikloviiri, famsikloviiri

- Oireenmukainen hoito

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Hepatiitti A virus

Rakenne ja toiminta

A
  • pieni pyöreä (27 nm) vaipaton
  • (+)ssRNA-genomi-kuuluu pikornaviruksiin
  • 6 genotyyppiä mutta vain 1 serotyyppi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Hepatiitti A

Tartunta ja yleisyys

A
  • fekaali-oraalireitti, virusta ulosteessa
  • alkuinfektiossa myös viremiaa –> voi levitä veriteitse
  • tartunta yleensä saastuneesta juomavedestä, ruoasta (erityisesti osterit ja simpukat) tai käsien välityksellä
  • endeeminen maapallon lämpimillä vyöhykkeillä
  • Suomessa epidemioita lähinnä elintarvike peräisesti tai iv-narkomaaneilla
  • suurin osa tartunnoista saadaan ulkomailta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Akuutti hepatiitti

Taudit ja oireet

A
  • vaihtelevan asteinen maksavaurio
  • vähimmillään subkliininen, näkyvissä vain veren maksa-arvoissa, pahimmillaan aiheuttaa maksakuolion
  • alussa voi olla pahoinvointia, ripulia, oksennuksia,vatsakipuja, lihas- ja nivelsärkyjä
  • muutaman päivän päästä alkuoireista virtsa muuttuu tummaksi ja ulosteet vaaleiksi
  • sitten muutaman päivän päästä tulee ikterus ensin scleroissa, myöhemmin iholla
  • virushepatiiteissa ALAT kohoaa selvemmin
  • oireet usein häviävät parissa viikossa ja potilas paranee, laboratorioarvot normalisoituvat 2-3kk kuluttua
  • osa akuuteista hepatiiteista (<1,5%) kehittyy fulminanteiksi –> maksa muutamassa päivässä kuolioon ja tarvitaan maksansiirtoa
  • fulminantti hepatiitti on yleisin HBV+HDV-infektoituneilla,raskaana olevilla HEV-infektoituneilla ja HAV-infektoituneilla
  • HEV saattaa aiheuttaa sikiökuolemia, ennenaikaisia synnytyksiä tai kuoleman heti syntymän jälkeen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Hepatiitti A

Immunisaatio ja rokotteet

A
  • ei aiheuta pitkäaikaiskantajuutta eikä kroonista tautia
  • Suomessa on käytössä kaksi inaktivoituja viruksia sisältävää rokotetta(HAV tai HAV+HBV-yhdistelmä)
  • rokotteesta huolimatta Suomessa alle 45-vuotiaista vajaa 10% on seropositiivisia
  • rokotteita suositellaan erityisestimatkailijoille (väh. 2vko ennen matkaa)
  • käytössä myös passiivinen immunisaatiogammaglobuliinilla (väh. 1 vko ennenmatkaa)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Hepatiitti A

Diagnostiikka

A
  • serologia

- IgM:ää on lähes aina jo oireiden alkaessa ja 3-6kk akuutin infektion jälkeen

29
Q

Hepatiitti B

Rakenne ja toiminta

A
  • pyöreä, 42-50 nm, vaipallinen
  • rengasmainen dsDNA-genomi, osittainkaksijuosteinen
  • pinta-antigeeni (HBsAg, surface)-ydinantigeeni (HBcAg, core)
  • viruksen lisääntyessä osalla virustyypeistä erittyy myös e-antigeenia(HBeAg)
  • DNA-polymeraasi, jolla käänteiskopioija-aktiivisuus
  • X-proteiini (HBx), saattaa aiheuttaa syöpää
  • kroonisessa infektiossa HBV:n genomi saattaa integroitua solun genomiin,sattumanvarainen integraatio voi aiheuttaa syöpää
30
Q

Hepatiitti B

Tartunta ja yleisyys

A
  • tarttuu veren ja eritteiden välityksellä
  • perinataalinen tartunta, synnytyksen yhteydessä äidistä sikiöön
  • oireet 2,5-4kk välillä tartuntahetkestä, voi olla oireeton
  • Suomessa n. 300 uutta HBV-tartuntaa vuosittain, maailmanlaajuisesti 400 miljoonaa kantajaa
  • hyperendeemisillä alueilla perinataalitartunta ja tartunta varhaislapsuudessa ovat yleisimpiä
  • HBV, HCV ja HIV löytyvät usein samalta potilaalta
31
Q

Krooninen hepatiitti

Taudit ja oireet

A
  • tätä aiheuttavat lähinnä vain veriteitse tarttuvat hepatiittivirukset, eli HBV, HCV ja HDV
  • voi johtaa maksakirroosiin ja maksasyöpään
  • B-hepatiiteista kroonistuu alle 5%, 1/3 kroonisista B-hepatiitti potilaista saa maksakirroosin 20v kuluessa tartunnasta, noin 1% näistä sairastuu lopulta maksasyöpään
  • HDV-infektio yleensä pahentaa B-hepatiitin oireita
  • C-hepatiiteista 50-90% kroonistuu, ennuste vaihteleva, etenee yleensä hitaasti, maksakirroosi voi tulla 20-30v kuluessa, kirroosin saaneista 0-4% saa maksasyövän
  • HCV voi aiheuttaa autoimmuunihepatiittia, sekamuotoista kryoglobulinemiaa, autoimmuunityreoidiittia, Sjögrenin syndroomaa tai kroonista ihoporfyriaa
32
Q

Hepatiitti B

Immunisaatio ja rokotteet

A
  • vaippavariantit HBV:t saattavat infektoida rokotteen saaneita ja passiivisen immunisaation saaneita
  • antiviraalihoito voi indusoida mutaatioita ja aiheuttaa resistenttejä variantteja
  • infektion kroonistuminen on yleistä,mutta infektiosta voi myös parantua ja saada pitkäaikaisen immuniteetin
  • Rokote (sis. HBsAg), annettava väh. kolmesti
  • myös HAV+HBV-yhdistelmärokote
  • yli 90% rokotetuista saa suojaavan vasta-ainetason
  • positiivinen S-HBsAb = rokotevaste
  • Passiivinen immunisaatio, hyperimmunoglobuliini ->verialtistukset ym., sikiön suojaaminen äidin HBV:ltä
33
Q

Hepatiitti B

Diagnostiikka

A

Serologia:
-HBsAb: rokotevaste/immuniteetti
-HBcAb: kohdattu HBV (parantunut tai kantaja)
-HBcAbM: akuutti HBV-infektio
Antigeeninosoitus:
-HBsAg: potilas tartuttaa HBV:tä (pos. 1-3kk tartuntahetkestä)
PCR: veren HBV-DNA-viremian määritys
-viruksen osoittaminen alkuvaiheessa jos muut testit vielä negatiivisia tai epäselviä
-HBV-varianttien osoittaminen
-lääkehoitovasteen seuranta (qPCR)
HUOM! kaikki testit eivät välttämättä tunnista yleisiäkään HBV-variantteja

34
Q

Hepatiitti B

Hoito

A
  • kroonisen B-hepatiitin hoidossa käytetään pegyloituja alfa-interferoneja ja monia nukleosidianalogeja (lamivudiini,entekaviiri, emtrisitabiini, telbivudiini,adefoviiridipivoksiili, tenofoviiri…)
  • virus saattaa kehittää resistenssin lääkkeitä kohtaan
35
Q

Hepatiitti C

Rakenne ja toiminta

A
  • pyöreä, 50-65 nm, vaipallinen
  • (+)ssRNA-genomi
  • 6 päägenotyyppiä + alatyypit-lisääntyy maksasoluissa, ja joskus myös B-soluissa
36
Q

Hepatiitti C

Tartunta ja yleisyys

A
  • tartunta veren ja eritteiden välityksellä, voi olla oireeton
  • iv-huumeet tärkein tartuntatapa
  • ei tartu ihan niin helposti kuin HBV
  • Suomessa n. 1200 uutta HCV-tapaustavuodessa, joista 100-150 on akuutteja tauteja
  • HBV, HCV ja HIV löytyvät usein samaltapotilaalta
37
Q

Hepatiitti C

Immunisaatio ja rokotteet

A
  • korkea kroonistumisriski (huono T-soluvaste + viruksen muuntelu)
  • HCV:stä parantuneilla on todettu voimakas soluvälitteinen immuniteetti
  • ei rokotetta, ei passiivista immunisaatiota
  • ehkäisyn kannalta oleellista on iv-huumetartuntojen vähentäminen
38
Q

Hepatiitti C

Diagnostiikka

A

Serologia:
-negatiivinen vasta-ainemääritys 6 kk kohdalla altistuksesta sulkee pois HCV-tartunnan ja myös kroonisen HCV:n, jos potilas ei ole immuunipuutteinen
PCR:
-epäselvät vasta-ainelöydökset, viremian määritys
-negatiivinen tulos ei välttämättä sulje pois kroonista HCV-infektiota, matalaa viremiaa ja tartuttavuutta
-hoitovasteen seuranta (qPCR)
-viruksen genotyypitys auttaa ennustamaan hoitovastetta, hoidonkestoa ja antaa tietoa mahdollisesta infektiolähteestä

39
Q

Hepatiitti C

Hoito

A
  • ribaviriini + interferoni

- HCV-täsmälääkkeitä on kehitteillä(telapreviiri ja bosepriviiri)

40
Q

Rotavirus

Rakenne ja toiminta

A
  • Pienehkö pallomainen, 70 nm, vaipaton
  • dsRNA-genomi, segmentoitunut 11osaan
  • Kolme alatyyppiä A, B, ja C
41
Q

Rotavirus

Tartunta ja yleisyys

A
  • Fekaali-oraalireitti
  • A-tyyppi aiheuttaa 30-60 % lastenripuleista, ja esiintyy myös aikeuistenripuleissa
  • B-tyyppi aikuisten ripuleissa vainKiinassa, C-tyyppi harvinainen
  • Itämisaika 2-3 vk, lisääntyy ohutsuolenepiteelissä
42
Q

Rotavirus

Taudit ja oireet

A
  • Ripuli: tuhoaa lisääntyessään villussoluja –>disakkaridaasien toiminta estyy –> osmootttinen ripuli
  • Eräs virusproteiini toimii enterotoksiinina –> Cl erityssuoleen –> ripuli
  • Myös oksentelu ja kuume, johtunee interferonivasteesta
  • Taudin kesto yleensä alle 5 vrk
43
Q

Rotavirus

Immunisaatio ja rokotteet

A
  • Taudin jälkeen jää immuniteetti IgA, IgG ja soluvälitteisen komponentinmuodossa, subkliiniset reinfektiot ylläpitävät immuniteettia, mutta saattaa heikentyä vanhuksilla
  • Elävä heikennetty oraalinen rokotekäytössä, kuuluu yleiseen rokotusohjelmaan vuonna 2009 alkaen,annetaan 2, 3 ja 4 kk iässä
44
Q

Rotavirus

Diagnostiikka

A

Ulostenäytteestä: antigeeninosoitus,lateksiagglutinaatiomenetelmä, RNA-segementtien osoitus elektroforeesilla,EM, PCR

45
Q

Kalikivirukset (sapo ja noro)

Rakenne ja toiminta

A
  • Pieni 35 nm, vaipaton
  • (+)ssRNA-genomi
  • Kummassakin ryhmässä useita alatyyppejä
46
Q

Norovirus

Tartunta ja yleisyys

A
  • Fekaali-oraalireitti: ulosteessa paljon viruksia, voi levitä viemäriverkon kautta luonnonvesiin, infektioon tarvitaan ehkä 10 virusta, virus erittäin kestävä
  • Virusta esiintyy ulosteissa n. kuukauden ajan
  • Inkubaatioaika vain 12-36 h
  • 10-20 % lasten ripulitaudeista,aikuisilla yleinen etenkin epidemioissa
47
Q

Norovirus

Taudit ja oireet

A
  • raju oksentelu ja ripuli (tavaraa valuu norona molemmista päistä), yleisesti myös matalakuume
  • taudin kesto lyhyt, vain 1-2 vrk, mutta joskus pitempikin, joskus tauti subkliininen
  • Virusta esiintyy ulosteissa n. kuukauden ajan
48
Q

Norovirus

Immunisaatio ja rokotteet

A
  • Infektion jälkeinen immuniteetti erittäin lyhytaikainen, jo 6 kk kuluttua sama virus voi infektoida ihmisen uudelleen, lisäksi runsaasti eri tyyppejä
  • Ei rokotetta, lyhyt immuniteetti + lukuisat variantit tekevät hommasta vaikeaa
49
Q

Hantavirukset

Rakenne ja toiminta

A
  • Pallomaisia keskikokoisia 120 nm, Vaipallisia

- (-)ssRNA-genomi, segmentoitunut kolmeen osaan

50
Q

Hantavirukset

Tartunta ja yleisyys

A
  • Eri hantaviruksia esiintyymaailmanlaajuisesti
  • Suomessa Puumala-virus, joka leviää metsämyyrän mukana
  • Virusta myyrien eritteissä, voi säilyä infektiivisenä jopa kaksi viikkoa isäntäeläimen ulkopuolella
  • Tarttuu hengitysteitse aerosolitartuntana,usein ulkorakennuksissa
  • Ei tartu ihmisestä toiseen
  • Myyräkuumeita Suomessa n. 1700tapausta vuodessa
  • Seroprevalenssi n. 5 % väestöstä,endeemisillä alueilla n. 20 %
  • Itämisaika 2-6 viikkoa
51
Q

Puumalavirus

Taudit ja oireet

A
  • Myyräkuume, tyypillinen taudinkuva: yleisinfektio. jossa munuaisoireet pääilmentymä
  • Alkaa korkealla kuumeella, jota seuraa keskushermosto-oireet: päänsärky, uneliaisuus, rauhattomuus
  • Muita tyypillisiä oireita pahoinvointi, oksentelu, vatsa- ja selkäkivut, ohimenevät näköhäiriöt, niveltulehdus
  • Muutaman päivän kuluttua ilmenee munuaistenvajaatoiminta: oliguria, proteinuria, krea suurenee,koputusarat munuaiset
  • Osalla myös hengitysoireita: hengenahdistus,keuhkopussintulehdus, keuhkopöhö
  • Runsaan viikon jälkeen polyuria ja nopea toipuminen,tosin joskus jää väsyneisyyttä viikkokausiksi
  • Jää elinikäinen immuniteetti
52
Q

Puumalavirus

Diagnostiikka

A
  • Kliininen kuva, labrat: proteinuria,hematuria, krea kasvu, trombosytopenia,leukosytoosi, lasko ja CRP nousseet,lievät elektrolyyttihäiriöt
  • Serologia: IgM ja IgG, aviditeetti
53
Q

Flavivirukset

Rakenne ja toiminta

A
  • Pieni ikosahedraalinen vaipallinen, 50nm
  • (+)ssRNA-genomi
  • Esim. Puutiaisaivokuume (TBE), keltakuume, dengue
54
Q

Alfavirukset

Rakenne ja toiminta

A
  • Ikosahedraalinen vaipallinen, 60 nm

- (+)ssRNA-genomi

55
Q

Alfavirukset (Pogostan tauti)

Tartunta ja yleisyys

A
  • Leviää hyttysten mukana
  • Yleisyys vaihtelee vuosittain suuresti
  • vuosittain diagnosoidaan muutamasta yli tuhanteen tapausta Suomessa
56
Q

Alfavirus (Pogosta)

Taudit ja oireet

A
  • Itämisaika n. viikon
  • Tyyppioireina yli kehon levinnyt makulopapulaarinen joskus vesikelloutuva kutiava ihottuma ja samanaikaisesti alkanut yhden tai useamman nivelen kipeytyminen
  • Kuumetta ja lymfadenopatiaa saattaa esiintyä, mutta nehäviävät muutamassa päivässä
  • Nivelkipu kestää kauemmin, ja neljäsosalla on niveloireita vielä kolmen vuoden kuluttua
  • Lapsilla harvinainen, usein vähäoireisempi ja monesti ei niveloireita
  • Monesti tauti subkliininen, yleinen
  • Antaa elinikäisen immuniteetin
57
Q

HIV

Rakenne ja toiminta

A
  • Pyöreä n. 100 nm
  • Vaipallinen-(+)ssRNA-genomi, kaksi identtistä kopiota nukleiinihaposta, mutta eivät ole sitoutuneet dsRNA:ksi
  • Retrovirus: soluun päästyä viruskäänteiskopioi RNA:nsa DNA:ksi joka kulkeutuu tumaan ja liittyy integraasiproteiinien avulla osaksi isäntäsolun genomia satunnaiseen paikkaan
  • Integroitunut DNA toimii kuin normaaligeeni ja on riippuvainen isäntäsolun RNA-polymeraasista, viruksen proteiinit kuitenkin tehostavat transkriptiota
  • Transkripti itsessään toimii paitsi uusien viruksien genomeina myös mRNA:na,jonka avulla tehdään viruksen proteiiinit
  • Muodostaa apuproteiineja, jotka eivät ole välttämättömiä viruksen lisääntymiselle,mutta ne tehostavat viruksen lisääntymistä ja infektiivisyyttä ja harhauttavat immuunipuolustusta
  • Infektoi CD4+ auttaja-T-soluja
58
Q

HIV ensitauti

Taudit ja oireet

A

Ensitauti:

  • Oireita kehittyy 30-50 % potilaista 2-6 viikon kuluttuatartunnasta, Kesto 1-4 vk
  • Voi olla lieväoireinen tai oireeton, sekoittuu usein “flunssaan” tai mononukleoosiin, joskus oireet niin voimakkaita että potilas joutuu sairaalaan
  • Vasta-aineet voivat olla negatiiviset ensi-oireiden aikana
  • Kuume, väsymys, kurkkukipu, päänsärky, lihas- ja nivelkivut, ripuli, lymfadenopatia, pieninäppyläinenihottuma vartalolla
  • Ensitaudin jälkeen suurelle osalle potilaista ei tule mitään oireita moneen vuoteen
59
Q

HIV

Tartunta ja yleisyys

A
  • Tarttuu Ihmisten välisessä intiimissä kontaktissa ja veritartunta
  • Äidistä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana
  • Seksi: suuseksissä hyvin pieni riski,emätin yhdynnässä pieni,peräsuoliyhdynnässä huomattavasti suurempi, limakalvovauriot edistää merkittävästi taudin tarttumista
  • Veriteitse pistotapaturmissa tarttuuharvoin
  • Maapallolla n. 35 miljoonaa infektoitunutta, Suomessa todetaan n. 170 uutta tapausta vuodessa, yhteensä Suomessa n. 3000 todettua kantajaa
  • HIV-positiivisen äidin lapsella 25 % mahdollisuus saada tartunta, imetys tuo 10-15 % lisäriskin, lääkityksellä riski vain n 1 % luokkaa
  • Suomessa imetystä ei suositella
60
Q

HIV Oireinen infektio

Taudit ja oireet

A
  • Oireet infektion etenemisestä voivat olla epäsefisiä:väsymys, pitkittynyt kuumeilu, laihtuminen, ripuli,seborroinen ihottuma, yöhikolu
  • CD4+ lymfosyytit oireiden alkaessa yleensä alle 0,35 x10e9 / l
  • Erilaiset (opportunisti-)infektiot: suun, nielun ja emättimenkandidainfektiot, pitkäkestoisia ja huono hoitovaste,kohdunkaulan dysplasia tai karsinooma, karvainen kieli(leukoplakia), ontelosyylät, vyöruusu
  • Trombosytopenia, anemia, leuko- tai lymfopenia,kohonnut lasko
  • HIV + hepatiitti huono yhdistelmä, maksa ei tykkää
61
Q

AIDS

Taudit ja oireet

A
  • Tila määritellään AIDSiksi, kun kehittyy jokin erikseen nimetyistä seurannaistaudeista: pneumocystis jiroveci -keuhkokuume, CMV-retiniitti, aivojen toksoplasmoosi,yleistynyt mycobacterium avium -infektio, keuhkotubi,ekstrapulmonaarinen tubi, ruokatorven kandidiaasi,kroonistunut tai hengitysteiden tai ruokatorven HSV-infektio, uusiutuva bakteeripneumonia, kaposin sarkooma,immunoblastinen lymfooma, kohdunkaulan invasiivinenkarsinooma, HIV-dementia, näivetystauti, lapsen lymfoidiinterstitiaalipneumonia
  • Ennen tehokasta lääkitystä potilaiden elintaika oli n. 1-2vuotta AIDSin toteamisen jälkeen
62
Q

HIV

Diagnostiikka

A
  • Seerumin AgAb-yhdistelmätesti,sylkinäytekin yleensä toimii
  • qPCR hoitovasteen seurantaan
  • Tulos ei välttämttä ole luotettava heti infektion alussa, viruksen RNA:ta on veressä keskimäärin 11 päivää tartunnanjälkeen, vasta-aineita keskim. 22 päivää tartunnan jälkeen, kuukauden jälkeen hyvin todennäköisesti oikea tulos, ihanviimeistään 3 kk
  • Positiivisen testin jälkeen tehdään aina varmistus uudesta verinäytteestä
63
Q

HIV

Hoito

A
  • Lääkitys aloitetaan jos potilaalla oireita tai oireettomalla tarpeeksi matalatlymfosyytit
  • Lääkehoitoon sitouduttava, lääkkeetehdottomasti otettava säännöllisesti ja oikea-aikaisesti
  • Hoito aloitetaan kolmen lääkkeen yhdistelmällä: kaksi eri nukleosidijohdosta ja proteaasin estäjä tai käänteiskopioijan estäjä, tilanteen mukaan voidaan käyttää myös eri yhdistelmiä
  • Olemassa myös estolääkitys
  • Esim lamivudiini, lopinaviiri, nevirapiini
64
Q

Papillooma (HPV) virus

Rakenne ja toiminta

A
  • vaipattomia, koko n. 55 nm
  • rengasmainen dsDNA-genomi, yli 200 tyyppiä
  • Replikaatio pääpiirteissään (vaihtelee): infektoi ihon ja limakalvon epiteelisoluja -> viruksen DNA replikoituu solun DNA:n mukana -> viruksen DNA saattaa integroitua solun genomiin
  • virusta erittyy kun pinnan epiteelisolut hajoavat luonnollisesti, n. 3vko kohdalla tartunnasta
  • leesion kehittyminen kestää viikoista kuukausiin
65
Q

HPV

Tartunta ja yleisyys

A
  • kosketustartunta, epiteelin pinnassaoltava vaurio
  • yleisin sukupuoliteitse tarttuva mikrobi
  • kohdunkaulan epiteelin metaplasia
  • lapsi voi saada tartunnan synnytyskanavasta
  • infektio voi olla oireettomana vuosia
  • käytännössä kaikilla ihmisillä on jokin HPV jossain päin kehoa
  • todennäköisyys saada HPV-infektiosukupuoliteitse elämän aikana on noin 80%
  • suurin osa infektioista on oireettomia
66
Q

HPV

Taudit ja oireet

A
  • hyvänlaatuisia kasvaimia: ihosyyliä, genitaalisyyliä elikondyloomia, papilloomia iholla ja limakalvolla, kurkunpään ja suun papilloomat
  • joihinkin HPV-infektioihin liittyy selvä syöpäriski (epiteelimuutokset), erityisesti kohdunkaulan syöpä, muut sukupuolielinten syövät, pään ja kaulan alueensyövät, peräaukon syöpä, ei-melanoottiset ihosyövät
  • eniten syöpää aiheuttavat HPV 16 ja 18
  • pitkäkestoinen infektio, tupakointi, muut infektiot ja ehkäisypillerien käyttö altistavat syövälle HPV:n kanssa
  • näkyviä infektioita enemmän naisilla
  • miehet kuitenkin tartuttavat naisia herkemmin
67
Q

HPV

Immunisaatio ja rokotteet

A
  • immuunijärjestelmä pystyy parantamaan 6-24kk:ssa n. 90% HPV-infektioistavirustyypistä ja yksilötekijöistä riippuen
  • T-soluvaste on tärkeä HPV:ntorjunnassa
  • uusintainfektiot mahdollisia
  • osaa HPV-tyypeistä ei saada torjuttua lainkaan
  • immuunijärjestelmä ei välttämättä edes aktivoidu, koska HPV erilaistuu solujenmukana eikä aiheuta solujen hajoamista,viremiaa eikä tulehdusta
  • kaksi antigeeneja sisältävää rokotettasaatavilla
  • Gardasil: HPV-tyypit 6, 11, 16 ja 18
  • Cervarix: HPV-tyypit 16 ja 18
  • rokotusohjelmassa 6. luokkalaisilletytöille
68
Q

HPV

Diagnostiikka

A
  • nukleiinihapon osoitus
  • erottaa suuren ja pienen riskin HPV:t toisistaan, ei tunnista tarkkaa tyyppiä
  • HPV-tyypit erottavia DNA-siruja on markkinoilla ja kehitteillä
  • HPV-diagnostiikkaa käytetään Papa-muutosten selvittelyyn, tarkoitus erottaa suuren ja pienen riskin HPV:t toisistaan
69
Q

HPV

Hoito

A
  • podofyllotoksiini (kondyloomatavohoidossa paikallisesti)
  • imikimodi (paikallisesti, aktivoiimmuunivastetta)
  • paikallishoidolle resistenttejä kondyloomia voidaan jäädyttää(kryohoito) tai poistaa laserilla
  • seuranta on tärkeää suuren riskin HPV-infektoituneilla potilailla syöpäriskin vuoksi

Mikro & pato I (7 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions