Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

TOKSIKOLOGIA > Väittämät 401-500 > Flashcards

Väittämät 401-500 Flashcards

Onko väittämä oikein vai väärin?

1
Q

Ftalaateille altistutaan vain ravinnon kautta

A

väärin, Ftalaateille altistutaan pääasiassa ravinnon kautta mutta myös suoraan muovin välityksellä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Ftalaatit hajoavat ympäristössä erittäin hitaasti

A

väärin, Ftalaatit hajoavat ympäristössä erittäin nopeasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Torjunta-aineiden tehoaineiden hyväksyttävyydestä päätetään EU-tasolla yhteisesti, mutta torjunta-ainevalmisteiden hyväksyttävyydestä kussakin maassa erikseen

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Torjunta-aineet hajoavat luonnossa aina kullekin ominaisella vakionopeudella

A

väärin, olosuhteet, esimerkiksi lämpötila, voivat vaikuttaa hajoamisnopeuteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Eniten myytyjä torjunta-aineita suomessa ovat insektidit

A

väärin, glyfosaatti (herbisidi) eniten myyty Suomessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Glyfosaatti on nykyisin eniten myyty torjunta-aine Suomessa

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Glyfosaatille on tyypillistä akuutti suuri toksisuus ja kumuloituminen rasvaan

A

väärin, glyfosaatin akuutti toksisuus on vähäistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Organofosfaatti-insektisidien aiheuttamassa akuutissa myrkytyksessä hallitsevia ovat parasympatomimeettiset oireet

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Organofosfaatti-insektisideille on ominaista hyvä imeytyvyys myös iholta

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Toisin kuin useimpien muiden torjunta-aineiden kohdalla, organofosfaatti-insektisideillä biotransformaatio johtaa toksisuuden lisääntymiseen

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Kuten useille organokloriineille, myös organofosfaateille on ominaista kertyminen rasvaan ja akkumulaatio ravintoketjussa

A

väärin, organofosfaatit eivät kerry elimistöön.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Organokloriini-insektisideillä on estrogeenin kaltaisia vaikutuksia elimistössä

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Endosulfaani hajoaa elimistössä ja ympäristössä huomattavasti nopeammin kuin ns. ensimmäisen sukupolven organokloriini-insektisidit kuten DDT

A

oikein (endosulfaanin puoliintumisaika n. 50vr, DDT:n vuosia)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Torjunta-ainejäämille altistutaan Suomessa pääasiassa EU:n ulkopuolisten, ns.kolmansien maiden, tuontielintarvikkeista

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Suomessa ei ole todettu pohjavesissä talousveden raja-arvon ylittäviä torjunta-ainepitoisuuksia

A

väärin, vuonna 2002-2005 tehdyssä tutkimuksessa talousvedelle asetettu torjunta-aineiden raja-arvo ylittyi 8 % tutkituista pohjavesialueista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Perkloraatti häiritsee erityisesti lisäkilpirauhasen toimintaa

A

väärin, häiritsee erityisesti kilpirauhasen toimintaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Punajuuri ja rucola ovat tyypillisesti runsaasti nitraattia sisältäviä ravintokasveja

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Nitraatilla on verenpainetta kohottava vaikutus sen aiheuttaman verisuonten supistumisen vuoksi

A

Väärin.

Nitraatti aiheuttaa vasodilataatiota ja verenpaineen laskua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Niin tuholaisten torjunta-aineina kuin elintarvikkeiden lisäaineinakin saa EU:ssa käyttää vain positiivilistalle hyväksyttyjä aineita

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Kaikkein toksisimmille lisäaineille annetaan EU:ssa luokitus ”ADI not specified”

A

”ADI not spesified” annetaan lisäaineille, joilla ei todettu toksisia vaikutuksia suurillakaan annoksilla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Uusista elintarvikkeiden lisäaineista vaaditaan aina tehtäväksi akuutti toksisuustutkimus

A

Väärin. Subkrooninen toksisuustutkimus (90vrk)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Elintarvikkeiden lisäaineryhmistä suurin saanti Suomessa on makeutusaineista

A

Väärin. Suurin saanti säilöntäaineista, esim bentsoehappo, nitriitti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Tartratsiinin on ihmisellä todettu voivan aiheuttaa allergisia reaktioita

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Nykykäsityksen mukaan sakkariini on promoottorityyppinen karsinogeeni ihmisellä

A

väärin, todettu vain rotilla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Fenyyliketonuriapotilaille hengenvaarallinen aspartaamin metaboliatuote on aspartaatti

A

väärin, fenyylialaniini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Nitriitti ja bentsoehappo ovat esimerkkejä elintarvikkeiden lisäaineista, joiden saanti tietyillä ikäryhmillä Suomessa saattaa ylittää näiden aineiden ADI-arvot

A

oikein, lapsilla nakit ja mehut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Sulfiittien saanti ylittää Suomessa yleisesti niiden ADI-arvon

A

väärin. Sulfiitit ovat alkoholijuomissa sekä kuivatuissa hedelmissä käytettävä säilöntäaine.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Kakoniini ja solaniini ovat hyvin samankaltaisia molekyylejä, joita peruna tuottaa puolustautuakseen erilaisia tuholaisia vastaan

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Haljenneissa ja vihertävissä perunoissa on todennäköisesti keskimääräistä suurempi glykoalkaloidipitoisuus

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Glykoalkaloidipitoisuus on raa’assa perunassa suurin keskellä, mutta keitetyssä heti kuoren alla

A

väärin. Suurin glykoalkaloidipitoisuus on perunan kuorikerroksessa. Perunan kuoriminen vähentää glykoalkaloidipitoisuutta noin 60 %. Keittäminen ei tuhoa glykoalkaloideja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Perunoiden seisottaminen pitkään kuorimisen jälkeen voi nostaa niiden glykoalkaloidipitoisuutta

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Perunoiden keittäminen tuhoaa tehokkaasti niiden sisältämät glykoalkaloidit

A

väärin, keittäminen ei vaikuta glykoalkaloideihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Perunan glykoalkaloideilla ja organofosfaatti-insektisideillä on samalla mekanismilla syntyviä terveysvaikutuksia

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Perunan glykoalkaloideilla lievien ja vakavien terveyshaittojen välinen annosero on poikkeuksellisen suuri

A

väärin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Hyvin suurtakaan glykoalkaloidipitoisuutta on perunasta mahdotonta tunnistaa organoleptisesti

A

väärin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Biogeeniset amiinit edustavat aminohappojen defosforylaatiotuotteita

A

väärin, biogeeniset amiinit, esimerkiksi histamiini, ovat aineenvaihduntatuotteita joiden määrä lisääntyy tuotteessa(esimerkiksi kala) mikrobien aiheuttaman pilaantumisen myötä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Histamiini on tryptofaanin biogeeninen amiini

A

väärin, histidiinin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Pilaantunut tonnikala, silli tai makrilli on tavallinen biogeenisten amiinien aiheuttaman ruokamyrkytyksen lähde

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Biogeenisten amiinien aiheuttama ruokamyrkytys liittyy useinhuonoon elintarvikehygieniaan

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Elintarvikkeiden alhainen pH ja suuri suolapitoisuus suosivat biogeenisten amiinien muodostumista

A

Väärin, vähentää niiden muodostumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Biogeenisten amiinien aiheuttaman ruokamyrkytyksen oireet muistuttavat yksilötasolla ruoka-aineallergian oireita

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Biogeenisten amiinien aiheuttamalla ruokamyrkytykselle tyypillinen piirre on aina voimakas verenpaineen nousu

A

väärin, oireet muistuttavat ruoka-aineallergian oireita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Simpukat akkumuloivat erilaisia levämyrkkyjä

A

oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Saksitoksiini aiheuttaa lähinnä ripulina ja pahoinvointina ilmenevän oireyhtymän

A

väärin, halvaannuttaa ja jopa tappaa

45
Q

Domoiinihappo aktivoi glutamaattireseptoreita, vaurioittaa hippokampusta ja aiheuttaa muistinmenetystä

A

Oikein. Domoiinihappo on neurotransmitteri joka aktivoi glutamaattireseptoreita, vaurioittaa erityisesti hippokampusta → lyhytaikainen muistinmenetys

46
Q

Alle 10% sinileväkukinnoista on myrkyllisiä

A

väärin, noin puolet ovat myrkyllisiä (arvioinnista riippuen)

47
Q

Sinilevätoksiinit vaurioittavat lähinnä munuaisia

A

väärin, yleisimpiä ovat maksaa ja hermostoa vaurioittavat sinilevätoksiinit

48
Q

Korvasienten sisältämän gyromitriinin hydrolysoitunut johdos aiheuttaa maksanekroosia

49
Q

Amatoksiinit estävät proteiinisynteesiä, aiheuttavat maksanekroosin ja johtavat kuolemaan 1–2 viikon kuluttua fataalista altistumisesta

50
Q

Suippumyrkkyseitikin sisältämän orellaniinin metaboliitti on hyvin munuaistoksinen

51
Q

Mustesienet sisältävät vahvaa maksatoksiinia

A

väärin. Monia mustesieniä käytetään ruokasieninäkin. Harmaamustesieni sisältää kopriinia, joka yhdessä alkoholin kanssa saa aikaan voimakkaan pahoinvointireaktion ja myrkytyksen.

52
Q

Myrkkymalikan ja risakkaiden syönnistä voi seurata parasympatomimeettisiä vaikutuksia

A

Oikein.

Vaikuttava aine muskariini.

53
Q

Suomessa ei tiedetä esiintyvän kantasieniä, joiden sisältämillä yhdisteillä olisi huumeiden kaltaisia vaikutuksia

A

väärin, esimerkiksi suippomadonlakkia esiintyy pihoilla, pelloilla, puistoissa yms. koko maan alueella.

54
Q

Tärkein punaisenkärpässienen tuottama toksiini on muskariini

A

väärin, iboteenihappo ja erityisesti sen hajoamistuote muskimoli.

55
Q

Happamia keittoja tai mehuja ei tulisi säilyttää alumiiniastioissa alumiinin liukenemisvaaran vuoksi.

56
Q

Alumiini imeytyy tavallisesti lähes täydellisesti ruoansulatuskanavasta

A

väärin, vain n. 1% imeytyy

57
Q

Munuaissairaudet altistavat alumiinin haittavaikutuksille

58
Q

Alumiinin toksisuuden keskeisin kohdekudos on maksa

A

Väärin,
mutta alumiini kyllä kertyy pitkäaikaisen altistuksen myötä maksaan. Useimmiten alumiinille suurina pitoisuuksina altistutaan keuhkojen kautta, ja alumiinin toksisuuden keskeisimmät kohdekudokset ovat keuhkot ja keskushermosto. Alumiini eritetään munuaisten kautta.

Raimo: aivot ja luusto

59
Q

Alumiini voi aiheuttaa aivoissa rakenteellisia ja toiminnallisia degeneratiivisia muutoksia

A

oikein. Alumiinilla on todettu voimakkaat neurotoksiset vaikutukset kokeellisissa tutkimuksissa.

60
Q

Alumiini on osoitettu Alzheimerin taudin syyksi

A

väärin, on epäilty että alumiinilla voisi olla yhteys taudin syntyyn, mutta sitä ei ole todettu.

61
Q

Niin alumiinin kuin arseeninkin osalta toksikologista merkitystä on erityisesti näiden metallien epäorgaanisilla muodoilla

62
Q

Porakaivovesien mangaanipitoisuus on maassamme paikoin niin suuri, että se muodostaa terveysriskin

A

oikein. Suuria pitoisuuksia saattaa esiintyä missä päin Suomea tahansa. Mangaani on erityisesti porakaivojen ongelma. Suomessa noin joka neljännessä porakaivossa ja 12 %:ssa rengaskaivoista on suosituksiin nähden liikaa mangaania.

63
Q

Mangaanilla on osoitettu olevan haittavaikutuksia samaan kohdekudokseen kuin lyijyllä

A

Oikein. Molemmilla on hermostollisia vaikutuksia. Juomaveden mangaani on yhteydessä lasten oppimis- ja käyttäytymishäiriöihin, hienomotoriseen kömpelyyteen ja alentuneeseen älykkyysosamäärään.

64
Q

Aikuiset ovat lapsia herkempiä mangaanin neurotoksisuudelle

A

Väärin, nimenomaan lapset ovat aikuisia herkempiä.

65
Q

Suomessa pohjavesien arseeni on pääsääntöisesti peräisin puunsuoja-aineista

A

Väärin. Pohjavesien arseeni on pääasiassa peräisin maaperästä.

66
Q

Pohjaveden arseenipitoisuuksissa ei Suomessa juurikaan esiinny alueellista vaihtelua

A

väärin, vaihtelua on runsaasti. Esimerkiksi pirkanmaalla ja Kittilässä on korkeita pitoisuuksia.

67
Q

Raskasmetallina arseeni kertyy lähinnä luustoon

A

Väärin.
Arseeni kertyy pitkäaikaisessa altistuksessa kertyy ihoon, hiuksiin ja kynsiin, jossain määrin myös luustoon.
(lähinnä maksaan, munuaisiin ja keuhkoihin).

68
Q

Kuten useimmat muutkin metallit, arseeni metaboloituu elimistössä orgaanisesta epäorgaaniseksi

A

väärin. Arseeni metyloidaan maksassa, eli muutetaan epäorgaanisesta orgaaniseksi.

69
Q

Arseenin kansanterveydellisesti tärkein terveydellinen haittavaikutus on sen neurotoksisuus

A

väärin. Tärkeimmät haittavaikutukset ovat erilaiset syövät ja iho-oireet.

70
Q

Arseenin karsinogeenisuudesta ihmisellä ei ole painavaa todisteaineistoa

A

väärin. Useissa tutkimuksissa todetaan karsinogeenisyys ihmisellä.

71
Q

Nykykäsityksen mukaan arseeni on initiaattorikarsinogeeni

A

VÄÄRIN.
Arseeni voi käynnistää syövän synnyn, mutta suoraa DNA-vaikutusta ei tunneta. Arseeni toimii myös syövän promoottorina eli se edistää syöpäkasvaimen myöhempää kehittymistä.

72
Q

Korkeimmat pohjaveden fluoridipitoisuudet Suomessa esiintyvät maan keski-ja pohjoisosissa

A

väärin. Erityisesti Kaakkois-Suomen rapakivialueilla (Kymenlaaksossa).

73
Q

Fluoridilla on hivenaineeksi poikkeuksellisen suuri turvamarginaali terveydelle hyödyllisten ja haitallisten pitoisuuksien välillä

A

väärin. Pienistä pitoisuuksista (1 mg/l) on hyötyä elimistölle, suurista (yli 2 mg/l) on haittaa. Juomaveden fluoridin hyödyllisen ja haitallisen pitoisuuden marginaali on melko kapea.

74
Q

Fluoridin akkumulaatiokudoksia ja samalla toksisuuden kohdekudoksia ovat luut ja hampaat

A

Oikein.
Sopivissa määrin fluoridi ehkäisee hampaiden reikiintymistä. Tärkein vaikutus hampaisiin topikaalinen. Menee hampaisiin myös verenkierron kautta. Suurina pitoisuuksina fluoridi kertyy hampaisiin ja luustoon ja kovettaa luuta –> johtaa luun haurastumiseen

75
Q

Uraani ja radon esiintyvät porakaivovesissä samoilla alueilla Suomessa

A

oikein. Molempia esiintyy erityisesti graniittipitoisessa maaperässä. Radon on uraanin hajoamistuote.

76
Q

Pohjaveden uraanin todennäköisimmät terveyshaitat johtuvat sen radioaktiivisuudesta

A

väärin. Nykytiedon mukaan juomaveden uraanin kemiallinen toksisuus on suurempi riski kuin sen säteilyn aiheuttama riski. Raja-arvo kemialliselle 30 mkrogrammaa/kg vs. radioaktiiviselle 100.

77
Q

Talousveden desinfioinnin mutageeniset sivutuotteet syntyvät kloorin reagoidessa raakaveden epäorgaanisten mineraalien kanssa

A

väärin. Syntyy kloorin reagoinnissa orgaanisen aineen eli humuksen kanssa. Hyvä humuksen poisto vedenpuhdistusprosessissa –> vähemmän haitallisia kloorauksen sivutuotteita.

78
Q

Talousveden desinfioinnin sivutuotteet ovat epidemiologisesti yhdistyneet erityisesti virtsarakonsyövän esiintyvyyteen

A

Oikein.
Miehillä suurempi riski sairastua virtsarakonsyöpään (6 tapaus-kontrollitutkimusta) arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosittain keskimäärin 14 ylimääräistä virtsarakon syöpää.

79
Q

Talousvesien mutageenisuus on Suomessa lisääntynyt kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana

A

väärin. Taloudveden mutageenisyys on laskenut huomattavasti, koska monilla paikkakunnilla on siirrytty tekopohjaveden käyttöön.

80
Q

Radonin radioaktiivisuus on pääasiassa elektronisäteilyä

A

Väärin Suurin osa radonin säteilyannoksesta johtuu alfasäteilyä tuottavista hyvin lyhytikäisistä polonium-isotoopeista (Po-218 ja Po-214). Alfasäteily ei läpäise kudoksia toisin kuin beeta- eli elektronisäteily, minkä seurauksena suurin osa karsinogeenisesta vaikutuksesta kohdistuu keuhkokudokseen.

81
Q

Radonin säteilyvaikutus ei läpäise hyvin kudoksia

A

oikein, siksi radonin terveysvaikutus kohdistuu pääasiassa hengitysteiden pintaepiteeliin

82
Q

Tupakointi vahvistaa radonin keuhkosyöpävaikutusta

A

oikein, tupakoivalla keuhkosyöpäriski on 20-kertainen.

83
Q

Suomessa radonpitoisuudet ovat yleismaailmallisesti vertaillen melko alhaisia

A

väärin, Suomessa nimeomaan hyvin korkeita.

84
Q

Radon on Suomessa ongelma ennen kaikkea omakotitalojen sisätiloissa

A

Oikein: Radon tunkeutuu asuntoihin, erityisesti omakotitaloihin, niiden alapohjissa olevista raoista alipaineisuuden seurauksena ja konsentroituu sisäilmaan. Ylemmissä kerroksissa (esimerkiksi kerrostaloissa pohjakerrosta lukuunottamatta) radon ei ole riski.

85
Q

Vanhojen asuntojen radon-säteilyraja 400 Bq/m3ylittyy asuintiloissa Suomessa nykyisin hyvin harvoin

A

Väärin. Raja ylittyy suhteellisen useasti.

86
Q

Suurin osa maahan tulevasta auringon UV-säteilystä on pitkäaaltoista UV-A:ta

A

oikein. 95 % maahan tulevasta säteilystä on UVA-säteilyä, 5 % UVB-säteilyä

87
Q

UV-B-säteily on suurienergiaisempaa kuin UV-A ja tunkeutuu siksi ihossa UV-A:ta syvemmälle

A

väärin. UV-B vain ihon pintaosiin, UV-A syvemmälle ihoon. UV-B säteilyn aallonpituus on kyllä pienempi eli energia suurempi kuin UV-A säteilyllä.

88
Q

Harmaakaihi on yksi UV-B-säteilyn aiheuttamista terveyshaitoista

A

oikein. Pitkäaikainen altistus UVB-säteilylle aiheuttaa silmässä hitaasti kehittyviä samentumia, jotka voivat johtaa harmaakaihiin.

89
Q

Jos välttää polttamasta toistuvasti ihoaan auringonvalossa, ei UV-säteily ole merkittävä ihosyöpäriski

A

väärin. Melanooman kannalta oleellista on ihon toistuvat palamiset, kun taas okasolusyövän kohdalla merkityksellistä on kumulatiivinen kokonaisaltistuminen.

90
Q

Ionisoivana säteilynä UV-säteily tyypillisesti aiheuttaa DNA:han molempien säikeiden katkoksia

A

väärin. UV-säteily ei ole ionisoivaa säteilyä (paitsi hyvin pieni osa UV-C-säteilystä)

91
Q

Fototoksinen reaktio on yleisempi kuin fotoallerginen reaktio

A

oikein. Fototoksisuudessa valo, usein yhdessä herkistävien aineiden kanssa, aiheuttaa toksisen reaktion ilman immunologista mekanismia. Fotoallergiassa UV-säteily muuttaa lääkeaineen tai sen hajoamistuotteen allergeeniksi, mikä on huomattavasti harvinaisempaa.

92
Q

Tetrasykliinikuurin aikana on suositeltavaa välttää auringossa oleilua

A

oikein. Tetrasykliini kuuluu auringonvalolle herkistäviin lääkeaineisiin.

93
Q

Hyvin pienitaajuiset ulkoiset sähkökentät eivät tunkeudu tehokkaasti kudoksiin

A

oikein. Heikkenevät kudoksiin mentäessä nopeasti.

94
Q

Ympäristön erittäin pienitaajuisten sähkömagneettisten kenttien kudoksiin indusoimat sisäiset sähkökentät muuttavat laajalti solujen sähkövarauksia

95
Q

Erittäin pienitaajuiset sähkömagneettiset kentät ovat genotoksisia ja syövän initiaattoreita

A

väärin, nykytiedon mukaan ei ole tällaisia vaikutuksia.

96
Q

Nykykäsityksen mukaan erittäin pienitaajuiset sähkömagneettiset kentät eivät ole vahvasti teratogeenisia

97
Q

Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivisuutta ei ole enää Suomessa todettavissa

A

Väärin. Esimerkiksi Cesium-137:n puoliintumisaika on 30 vuotta, joten Tshernobyl nostaa suomalaisten säteilyannosta edelleen.

98
Q

Sienien ryöppääminen vähentää niiden cesium-peräistä radioaktiivisuutta

A

oikein. Tällöin osa cesiumista siirtyy veteen ja kun vesi heitetään pois, vähenee sienten cesium-pitoisuus.

99
Q

Amesin testissä tuottivat vesi ja DMSO 5–10 pesäkettä. Aineen A kasvavilla pitoisuuksilla taas saatiin 6, 8, 8 ja 12 (ilman S9) sekä 5, 29, 148 ja 553 (S9:n kanssa) pesäkettä.Aine A on siis suora mutageeni.

A

Väärin, epäsuora mutageeni

100
Q

Suomessa erityisesti ilman otsoni- ja typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet parin viime vuosikymmenen aikana

A

Väärin, eivät ole merkittävästi laskeneet, pysyneet pääosin samoina

101
Q

Otsoni näyttelee keskeistä roolia ilman typpidioksidin muodostumisessa

A

oikein. Typpimonoksidin (NO) ja otsonin kohdatessa syntyy typpidioksidi (NO2) ja happimolekyyli.

102
Q

Typen oksidien on havaittu olevan myötävaikuttava tekijä hengitystieinfektioissa

A

oikein, tosin typpimonoksidilla ei ole terveysvaikutuksia.

103
Q

Otsoni on nykyisin yksi suurten kaupunkitaajamien pahimmista ilmansaasteongelmista

A

Väärin. ongelma kaupunkien ulkopuolella, kaupungeissa reaktio jatkuu myös takaisin typpidioksidiksi. Kaupungin ulkopuolille myös enemmän kaukokulkeumia

104
Q

Hengitysilman otsonin ja typpidioksidin on todettu voivan pahentaa allergista keuhkoreaktiota astmaatikoilla

105
Q

Häkämyrkytyksessä oireita ilmenee vasta silloin, kun yli puolet hemoglobiinista on korvautunut karboksihemoglobiinilla

A

Väärin. oireita ilmenee jo kun 5% on korvautunut

106
Q

Pienhiukkasia pidetään nykyään väestötasolla haitallisimpana ilmansaasteena Suomessa

107
Q

Pienhiukkasaltistus lyhentää elinikää ilman todettua kynnysarvoa

108
Q

Kaupunki-ilman pienhiukkaslähteet riippuvat Suomessa oleellisesti vuodenajasta

A

Oikein. omakotitaloalueilla talvisin (pienpoltto), keväisin kun katupölyä, kaukokulkeumat vuodenaikariippuvaisia

109
Q

Ulkoilman epäpuhtauksilla ei pääsääntöisesti ole sisätiloissa työskentelevien kannalta merkitystä

A

väärin, tulevat ilmastoinnin kautta sisäilmaan ja ihmiset myös ulkoilevat.

TOKSIKOLOGIA (5 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions