Väittämät 301-400 Flashcards
Onko väittämä oikein vai väärin?
Lyijy akkumuloituu rasvakudokseen
VÄÄRIN, suurin osa kertyy luustoon
Lyijy eliminoituu elimistöstä muutamassa päivässä
VÄÄRIN. Eliminaation puoliintumisaika pehmytkudoksissa on 3-4 vkoa ja luustossa jopa 20 vuotta
Lyijyn haittavaikutusten herkin kohdekudos riippuu ihmisellä iästä
Oikein! lapsilla hermokudos ja aikuisilla munuaiset
Lyijy on esimerkki raskasmetallista, joka voi heikentää kognitiivisia kykyjä ihmisellä
Oikein
Anemia ja luustomuutoksetovat lyijyn keskeisimpiä haittavaikutuksia aikuisilla
VÄÄRIN. Anemia kyllä, mutta luustomuutokset eivät.
Fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotantoon lisää ilman kadmiumpitoisuutta
Oikein. ei paljoa, mutta kuitenkin
Maaperän pH:lla on merkitystä kadmiumin ympäristökinetiikan kannalta
Oikein, happamassa maassa raskasmetallit liukenee paremmin
Ravinnon runsas sinkki-ja kalsiumpitoisuus parantaa kadmiumin imeytymistä suolistosta
Väärin. matala sinkki ja kalsiumpitoisuus parantaa
Kadmium kertyy lähinnä luustoon
Väärin , kertyy munuaisiin, lihaksiin ja maksaan
Kadmiumin eliminaation puoliaika ihmisellä on samaa luokkaa kuin orgaanisella elohopealla
VÄÄRIN kadmium vuosissa, org elohopea päivissä
Kadmiumin tärkein ravintoperäinen saantilähde on järvikala
Väärin , hirven ja poron maksa
Metallotioneiini pyrkii suojaamaan pehmytkudoksia raskasmetallien haitoilta
Oikein
Metallotioneiini sitoo metalleista spesifisti kadmiumia
Väärin, epäspesifisti useita
Metallotioneiini on merkittävä tekijä kadmiumin toksisuuden kohdekudoksen määräytymisen kannalta
Oikein
Kadmiumin keskimääräinen saanti ravinnosta Suomessa on n. sadasosa EFSA:n sille asettamasta TDI-arvosta
Väärin , saavat noin kymmenesosan
Ihmisellä kadmiumin kertymäkudos on myös sen kroonisen toksisuuden tärkein kohdekudos
Oikein, maksa ja munuaiset
Kadmiumin terveyshaitoista luustovaikutukset ja karsinogeenisuus vaativat suurempia altistumistasoja kuin nefrotoksisuus
Oikein
Suomessa kadmiumin saanti voi tupakoitsijoilla ja vegetaristeilla ylittää TDI-arvon
Oikein
Maakaasun purkaukset ja poltto lisäävät ilmakehän elohopeapitoisuutta
Oikein
Maaperän happamoituminen vapauttaa siihen sitoutunutta elohopeaa
Oikein
Elohopean kemiallisista muodoista vain orgaaninen elohopea kiertää luonnossa
Väärin. Elohopea voi esiintyä luonnossa myös alkuainemuodossa tai epäorgaanisena.
Höyrystynyt metallinen elohopea ja metyylielohopea ovat lipidiliukoisia
Oikein
Toisin kuin useimpien muiden metallien kohdalla, metyylielohopean osalta hiukset soveltuvat altistuksen monitorointiin
Oikein
Orgaanisella elohopealla on taipumus kertyä keskushermostoon ja sikiöön
Oikein
Koska hampaiden amalgaamipaikat sisältävät elohopeaa, ne tulisi pikimmiten vaihdattaa turvallisemmasta materiaalista valmistettuihin paikkoihin
Väärin. Alkuainemuodossa oleva elohopea ei ole vaarallista, mutta paikkojen irrottamisessa elohopea voi höyrystyä, ja höyry sen sijaan on toksista.
Metyylielohopea on keskushermostotoksinen vain lapsilla
Väärin, Metyylielohopea on neurotoksista myös aikuisilla.
Tuntoharhat, ataksia sekä puhe-, näkö-ja kuulohäiriöt ovat metyylielohopean toksisia vaikutuksia aikuisilla
Oikein
Prenataalialtistus metyylielohopealle voi hidastaa syntyvän lapsen henkistä ja liikunnallista kehitystä
Oikein
Itämeren rasvaiset kalalajit ovat Suomessa tärkeimpiä metyylielohopean saantilähteitä
Väärin , järvikalat, sisävesien petokalat
Suomessa sisävesien petokalojen metyylielohopeapitoisuudet nykyään useimmiten ylittävät näille kaloille asetetut raja-arvot
Väärin, suurimmalla osalla kaloista pitoisuudet pysyvät alle raja-arvojen.
Polyklooratut dibentsofuraanit(PCDF)sitoutuvat AH-reseptoriin ja aiheuttavat dioksiinin kaltaisia biologisia vaikutuksia
Oikein, PCDF kuuluu dioksiineihin
Suurin osa PCB-aineista on vaikutuksiltaan dioksiinin kaltaisia
Väärin
Jonkin näytteen sisältämien dioksiinien toksisella ekvivalenssiarvolla (TEQ) ymmärretään sitä TCDD:n määrää, jota kyseisen näytteen toksisuus vaikutuksiltaan vastaisi
Oikein
TCDD on heikkotehoinen,mutta suurina pitoisuuksina ympäristössä esiintyvä dioksiini
Väärin
Dioksiineja syntyy varsinkin erilaisissa palamisprosesseissa
Oikein
Suomesta ei tunneta dioksiinien merkittävästi saastuttamia maa-alueita
Väärin
Itämeren kalojen dioksiinit ovat pääosin peräisin Kymijoen saastuneesta sedimentistä
Väärin
Dioksiinien pitoisuudet ympäristössäja ihmiskudoksissaovat viime vuosikymmeninä tasaisesti nousseet Suomessa
Väärin , dioksiinien pitoisuudet ovat laskeneet jopa 90% 60-luvusta lähtien
Johtuen eroista ravintoperäisissä saantilähteissä (kala vs. liha & meijerituotteet) dioksiinien saanti on Suomessa kymmenkertainen Keski-Eurooppaan nähden
Väärin, lähde eri saanti sama
Dioksiinien kudosjakauma vaihtelee altistuksen suuruudesta riippuen CYP1A2:n induktion vuoksi
Oikein