Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

TOKSIKOLOGIA > Väittämät 101-200 > Flashcards

Väittämät 101-200 Flashcards

Onko väittämä oikein vai väärin?

1
Q
  1. Subkroonisen toksisuuskokeen suurimman annoksen pitäisi vastata vaikutukseltaan LD50- tasoa
A

Väärin.

Ylimmän annoksen pitäisi aiheuttaa korkeintaan 10%:n kuolleisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q
  1. Kroonisessa toksisuuskokeessa on tyypillisesti n. 200 eläintä per laji?
A

Väärin

50+50/annos; 3-4 annostasoa + kontrolli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q
  1. Eläimillä tehtävissä karsinogeenisuuskokeissa pyritään siihen, että niissä havaittaisiin
    tutkittavan aineen aiheuttama 1%:n lisäys syöpäinsidenssissä?
A

Väärin.
Tavallisimmin käytetty 50 eläimen ryhmäkoko edellyttää n. 8%:a lisääntynyttä tuumori-insidenssiä, jotta muutos olisi tilastollisesti merkitsevä (merkitsevyystasolla p<0.025)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q
  1. Kroonisessa toksisuuskokeessa tutkittava aine yleensä injisoidaan eläimiin kerran viikossa?
A

Väärin (p.o. päivittäin)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q
  1. Jotta kokeen lopussa olisi tutkittavia eläimiä mahdollisimman paljon, karsinogeenisuuskokeessa ei suurimmallakaan annoksella ole toivottavaa aiheuttaa havaittavaa toksisuutta?
A

Väärin

Suurimman annoksen tarkoitus olla MTD eli pitäisi aina aiheuttaa toksisuutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q
  1. Jotta krooninen toksisuus- tai karsinogeenisuuskoe olisi validi, on jokaisessa koeryhmässä oltava kokeen lopussa vähintään puolet eläimistä hengissä?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q
  1. Eläinkarsinogeenisuuskokeen suunnittelussa on oleellista perehtyä kantakohtaisiin kasvaintilastoihin?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q
  1. Kroonisessa toksisuuskokeessa tutkitaan histologisesti vain sellaiset kudokset, joissa on makroskooppisesti havaittavia muutoksia?
A

Väärin

Kiinnostavat kohteet tutkitaan myös mikroskooppisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q
  1. Kroonisesta toksisuuskokeesta saadaan histologisia näytteitä tavallisesti yhteensä n. 1000 kpl?
A

Väärin

Yleensä n. 50 kpl

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q
  1. Lakisääteisissä toksisuustutkimuksissa niin krooninen toksisuus kuin teratogeenisuuskin tutkitaan aina vähintään kahdella eläinlajilla?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q
  1. Teratogeenisuustutkimuksissa tavallisimmin käytetty eläinlaji on rotta?
A

Väärin (aina 2 lajia, joista toinen kaniini)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q
  1. Teratogeenisuustutkimuksissa eläinten altistus alkaa ennen paritusta?
A

Väärin

Altistus alkaa jo organogeneesin aikana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q
  1. Teratogeenisuustutkimuksesta saadaan vain tietoa tutkittavan aineen aiheuttamien epämuodostumien määrästä ja tyypistä?
A

Väärin

Kerätään myös tietoa aineen vaikutuksesta kehitykseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q
  1. Usean sukupolven reproduktiotoksisuuskoe tehdään useimmiten kaniinilla?
A

Väärin, nämä tehdään rotilla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q
  1. Usean sukupolven reproduktiotoksisuustutkimuksessa tutkittavalla aineella altistetaan vain F0-kantaeläimiä?
A

Väärin

Jokaista F-polvea altistetaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q
  1. Tavallisimmin tehtävä genotoksisuustutkimus on Amesin testi?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q
  1. Amesin testissä tutkitaan geneettisesti normaalista poikkeavan Salmonella-kannan muutosta
    mutaation kautta takaisin villityyppiin?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q
  1. Ihmiselle karsinogeeniset kemikaalit ovat useimmiten sitä myös eläimille?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q
  1. Suurin osa rotalla karsinogeenisiksi osoittautuneista kemikaaleista on sille lajispesifisiä?
A

Väärin

N.70% on hiiren kanssa yhteisiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q
  1. Kaikki koe-eläimille teratogeeniset kemikaalit ovat osoittautuneet teratogeenisiksi myös ihmiselle?
A

Väärin

Useat koe-eläimille teratogeeniset kemikaalit eivät ole nykytiedon mukaan aiheuttaneet ihmiselle epämuodostumia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q
  1. Tunnetut ihmiselle teratogeeniset kemikaalit ovat useimmiten olleet eläinkokeissa ei- teratogeenisia?
A

Väärin

Ihmiselle teratogeeniset kemikaalit ovat olleet teratogeenisiä yhdelle tai useammalle koe-eläinlajille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q
  1. Kemikaalien aiheuttamat elinkohtaiset toksisuusvasteet ovat useimmiten erilaisia ihmisellä ja koe-eläimillä?
A

Väärin, 70 % yhtäläisyys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q
  1. Ihminen on tavallisimmin käytettyjä koe-eläimiä selvästi herkempi peroksisomiproliferaattorien aiheuttamille maksakasvaimille?
A

Väärin, rotta on herkkä kun taas marsu ja ihminen resistentimpiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q
  1. Koska tupakoinnin karsinogeenisuus on pääasiassa initiaatiotyyppistä, ei tupakoinnin lopettaminen vähennä syöpäriskiä?
A

Väärin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q
  1. Kaikki karsinogeenit vaurioittavat DNA:ta?
A

Väärin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q
  1. Epigeneettiset karsinogeenit aiheuttavat tyypillisesti pistemutaatioita?
A

Väärin, ne metyloivat DNA:ta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q
  1. Endokriininen häiriö, sytotoksisuus ja immunosuppressio ovat mekanismeja, joilla kemikaalit
    voivat aiheuttaa epigeneettisesti syöpää?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q
  1. Vaaditaan useita peräkkäisiä geneettisiä vaurioita samaan solulinjaan, jotta syöpä voisi
    kehittyä?
A

Oikein. Syövän kehittymiseen vaaditaan 3-7 perättäistä kriittistä mutaatiota,
“osumaa”, samaan solulinjaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q
  1. Nykykäsityksen mukaan vain genotoksiset karsinogeenit voivat toimia syövän initiaattoreina?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q
  1. Epigeneettiset karsinogeenit kiihdyttävät yleensä syövän promootiovaihetta?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q
  1. Promoottori- ja initiaattorialtistuksen keskinäisellä ajallisella järjestyksellä ei ole merkitystä kemiallisen karsinogeneesin kannalta?
A

Väärin. Initiaation tapahduttava ensin, sitten vasta promoottorialtistus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q
  1. Initiaatio ei yksin yleensä johda syöpään?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q
  1. Toisin kuin genotoksisilla karsinogeeneilla, promoottorikarsinogeeneilla on nykykäsityksen
    mukaan osoitettavissa vaikutuksen kynnysarvo ja maksimivaste?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q
  1. Progressiovaiheelle on tyypillistä lisääntyvä geneettinen instabiliteetti?
A

Oikein. Ominaista solujen karyotyypin (lisääntyvä) epästabiilisuus ja tähän liittyvä
geneettinen instabiliteetti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q
  1. Progressiokarsinogeenit aiheuttavat ominaisesti kromosomitason vaurioita?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q
  1. Proto-onkogeeneillä ei ole fysiologisia tehtäviä elimistössä?
A

Väärin, näillä on tärkeä tehtävä solun normaalille toiminnalle, voivat säädellä esimerkiksi jakautumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q
  1. Jotta vaikutus näkyisi proteiinitasolla, tuumorisuppressorigeenin molempien alleelien on vaurioiduttava, mutta proto-onkogeenin kohdalla riittää jo yhden alleelin vaurio?
A

Oikein. Onkogeenien vaikutus on dominantti (muutos yhdessä alleelissa riittää.)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q
  1. Proto-onkogeenin mutaatio onkogeeniksi aiheuttaa tyypillisesti tämän geenin repression?
A

Väärin. Nimenomaan aktivoi, ei repressoi, esimerkiksi kiihdyttää jakautumista säätelevää geeniä (proto-onkogeeni) tuottamaan enemmän proteiinia-> jakautuminen kiihtyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q
  1. Ras-proto-onkogeenissä on todettavissa mutaatio noin joka kolmannessa ihmisen syövässä?
A

Oikein (33%)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q
  1. Jos initiaattorikarsinogeenin vaikutus kohdistuu tuumorisuppressorigeeniin, tämän geenin koodaman proteiinin toiminta tyypillisesti heikkenee?
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q
  1. Kemiallisessa karsinogeneesissa tuumorisuppressorigeenin mutaatio on resessiivinen, kun sitä vastoin proto-onkogeenin mutaatio on dominantti?
42
Q
  1. P53-proteiini lisääntyy DNA-vaurion jälkeen, estää solun jakautumista ja kiihdyttää apoptoosia?
43
Q
  1. Adeniinin korvautuminen DNA:ssa tymiinillä edustaa transitiomutaatiota?
A

Väärin. kyseessä transversiomutaatio, kun puriiniemäs (adeniini, guaniini) korvautuu pyrimidiiniemäksellä (tymiini, sytosiini), transitiomutaatiossa puriiniemäs (adeniini, guaniini) vaihtuu toiseksi puriiniemäkseksi tai pyrimidiiniemäs toiseksi pyrimidiiniemäkseksi, molemmat pistemutaatioita

44
Q
  1. Emäsparisubstituutiomutaatio johtaa aina virheellisen proteiinin synteesiin?
A

Väärin

Kyseessä transversiomutaatio (puriiniemäs korvautuu purimidiiniemäksellä)

45
Q
  1. Jos kahdentuneen kromosomin yhdessä puolikkaassa esiintyy rakenteellinen muutos mutta toisessa ei, kyse on kromatidityyppisestä kromosomiaberraatiosta?
46
Q
  1. Kemikaalit aiheuttavat useammin kromosomi- kuin kromatidityyppisiä aberraatioita?
47
Q
  1. Lukuraaminsiirtoon johtava mutaatio saa yleensä aikaan vajaamittaisen proteiinin tuoton?
48
Q
  1. Aneuploidia tarkoitetaan yksittäisen kromosomin lukumäärän muutosta?
A

Oikein, aneuploidia yksittäinen kromosomi monistuu tai häviää

49
Q
  1. Trisomia on esimerkki polyploidiasta?
A

Väärin, trisomia tarkoittaa yhden kromosomin monistumista (yhtä kromosomia 3 kpl), polyploidia taas koko yksinkertaisen kromosomiston monistumista (yksinkertaisia kromosomistoja enemmän kuin kaksi)

50
Q
  1. Tumasukkulaa tai kinetokoria vaurioittavat aineet voivat johtaa aneuploidiaan tai polyploidiaan?
51
Q
  1. Kemikaalin metabolisessa aktivaatiossa siitä tavallisesti syntyy nukleofiilinen johdos?
A

Väärin, elektrofiilinen johdos

52
Q
  1. Adduktilla tarkoitetaan genotoksikologiassa kovalenttisesti DNA:han sitoutunutta ulkopuolista
    molekyyliä
53
Q
  1. Elektrofiiliset yhdisteet sitoutuvat DNA:ssa herkimmin guaniiniin?
54
Q
  1. Interkalaatiota aiheuttavat lähinnä planaariset mutageenit?
A

Oikein, interkalaatio tarkoittaa DNA:n säikeiden väliin…

55
Q
  1. Tymiinidimeerien muodostus on tunnusomaista UV-säteilyn genotoksisuudelle?
56
Q
  1. Kemialliset karsinogeenit aiheuttavat yleensä DNA:n molempien säikeiden katkoksia?
57
Q
  1. Toisin kuin kemialliset karsinogeenit, ionisoiva säteily katkoo yleensä DNA:n molemmat säikeet?
58
Q
  1. DNA:n korjausmekanismit ovat ihmisellä kapasiteetiltaan ylimitoitettuja normaaliin taustamutaatiofrekvenssiin nähden?
59
Q
  1. Nukleotidikorjauksessa poistetaan suurempia DNA-fragmentteja kuin emäskorjauksessa?
60
Q
  1. DNA:n tavallisimmat oksidatiiviset vauriot korjataan yleensä emäsleikkauksen avulla ?
61
Q
  1. Xeroderma pigmentosum-potilaat ovat poikkeuksellisen herkkiä UV-säteilyn haittavaikutuksille geneettisesti vajavaisen DNA:n korjausmekanismin vuoksi ?
62
Q
  1. Mutageenisuustutkimuksia tehdään potentiaalisten promoottorikarsinogeenien seulomiseksi?
A

Väärin, initiaattorikarsinogeenien

63
Q
  1. Kemikaalien metabolisen aktivaation simulointiin käytettävä S9-mix sisältää endoplasmiseen retikulumiin sitoutuneita, kemiallisesti indusoituneita CYP-entsyymejä ?
64
Q
  1. In vivo -kromosomiaberraatiotestissä tutkittavalle kemikaalille altistettujen eläinten metafaasiin pysäytettyjen luuydinsolujen kromosomeja tutkitaan valomikroskooppisesti rakennemuutosten varalta?
65
Q
  1. Mikronukleustestillä tutkitaan pistemutaatioita?
66
Q
  1. Kemikaalien on tiedetty kykenevän aiheuttamaan sikiölle epämuodostumia jo satojen vuosien
    ajan?
67
Q
  1. Kemikaalien aiheuttamat sikiönkehityshäiriöt eivät yleensä noudata useimmille muille toksisille
    vasteille tyypillistä monotonista annos-vasteisuutta?
A

Väärin. Pienillä annoksilla kasvu hidastuu, suuremmilla malformaatio ja vielä suuremmilla fetoletaalisuus.

68
Q
  1. Erilaiset sikiönkehityshäiriöt ovat ihmisellä harvinaisia koskien vain n. 1% alkaneista
    raskauksista?
A

Väärin. Vain noin 31 % tsygooteista ylipäätään säilyy hengissä syntymään.

69
Q
  1. Sikiönkehityshäiriöiden etiologiset tekijät tunnetaan ihmisellä jo lähes täydellisesti?
A

Väärin, tuntemattomia 65 %.

70
Q
  1. Tähän mennessä tutkituista kemikaaleista suurin osa on osoittautunut teratogeeniseksi vähintään yhdellä eläinlajilla?
A

Väärin. Tutkittu noin 3300 yhdistettä, joista 63 % ei-teratogeenisia.

71
Q
  1. Talidomidikatastrofi vaikutti merkittävällä tavalla lääkeaineiden turvallisuuden testaamiseen?
72
Q
  1. Talidomidi häiritsee sikiön raajojen normaalia kehittymistä?
73
Q
  1. Dietyylistilbestrolin on ihmisellä todettu aiheuttaneen istukan läpi välittyvää syöpää?
74
Q
  1. Dietyylistilbestrolin sikiöaikaisen altistumisen haittavaikutukset ihmisellä rajoittuvat tiukasti vain toiseen sukupuoleen?
A

Väärin. Naisilla esim. vaginan adenokarsimoonia ja miehillä kivesten kasvu- ja kehityshäiriöitä.

75
Q
  1. Vain äidin huomattavan runsas alkoholin käyttö raskauden aikana voi vaikuttaa haitallisesti alkioon/sikiöön?
76
Q
  1. Transplasentaalisen etanolialtistumisen ei tiedetä olevan prenataalisti haitallinen muilla lajeilla kuin ihmisellä?
A

Väärin, hiirellä myös tutkittu ja todettu.

77
Q
  1. Fetaalista alkoholisyndroomasta kärsiville lapsille tyypillisiä piirteitä ovat alhainen älykkyysosamäärä ja kasvojen alueen rakennepoikkeavuudet?
78
Q
  1. Alkio/sikiö on aikuista herkempi A-vitamiinin toksisuudelle?
79
Q
  1. Vitamiinien turvamarginaalit ovat niin suuria, ettei minkään vitamiinin päivittäisestä
    lisäannoksesta ole haittaa raskausaikanakaan?
80
Q
  1. Preimplantaatiovaiheen blastokysti on herkin prenataalivaihe kemikaalien epämuodostumia
    aiheuttaville vaikutuksille?
A

Väärin, organogeneesi on kaikkein herkin.

81
Q
  1. Gastrulaation aikainen kemikaalialtistus saa erityisen herkästi aikaan raajojen
    epämuodostumia?
A

Väärin. Gastrulaation aikana voi tulla silmien, kasvojen ja aivojen epämuodostumia.

82
Q
  1. Tuleva äiti ei välttämättä tiedä vielä olevansa raskaana siinä vaiheessa, kun alkio/sikiö on
    herkimmillään kemikaalien kehitystoksisille haittavaikutuksille
83
Q
  1. Tunnetaan kemikaaleja, joille altistuminen välittömästi hedelmöityksen jälkeen voi johtaa
    epämuodostumien syntyyn?
84
Q
  1. Organogeneesin aikana kemikaalialtistuksen aiheuttaman epämuodostuman tyyppi riippuu
    ainoastaan altistuksen ajankohdasta?
A

Väärin, riippuu myös kemikaalista.

85
Q
  1. Organogeneesin aikana ensiksi muodostuva elin on maksa ja siksi siinä esiintyy eniten
    epämuodostumia ?
A

Väärin. Ensin muodostuu sydän <3.

86
Q
  1. Vielä juuri ennen synnytystäkin tapahtuva kemikaalialtistus voi aiheuttaa sikiöön
    malformaatioita?
A

Väärin. Kyseessä on tällöin deformaatio eli aiemmin normaalin rakenteen särkyminen. Malformaatio tarkoittaa, että elin muodostui alunperinkin väärin.

87
Q
  1. Suurin osa hedelmöittyneistä munasoluista kehittyy ihmisellä normaalisti häiriöittä raskauden
    loppuun saakka?
A

Väärin, vain se noin 31 %.

88
Q
  1. Prenataalialtistuksessa kemikaalit aiheuttavat herkemmin epämuodostumia kuin hidastunutta
    kasvua
A

Väärin. Hidastunut kasvu on herkin.

89
Q
  1. Kaikki sikiötoksiset kemikaalit ovat myös teratogeenisia?
A

Väärin. Tavallisempaa on malformaatiovaikutuksen puuttuminen (ei-teratogeeninen, embryo/fetotoksinen aine)

90
Q
  1. Kemikaalien emotoksisuus ilmenee yleensä vasta suuremmilla annoksilla kuin niiden alkio/sikiötoksisuus?
91
Q
  1. Kemikaalien kehitystoksisuuden osalta ei ole havaittu kynnysarvoilmiötä?
A

Väärin. Kehitystoksisuudelle on yleensä osoitettavissa kynnysarvo.

92
Q
  1. P53-proteiinilla on keskeinen fysiologinen rooli normaalissa alkionkehityksessä?
A

Väärin. p53 ei ole tarpeen normaaliin alkionkehitykseen liittyvässä apoptoosissa, vaan DNA-vaurion indusoimassa apoptoosissa.

93
Q
  1. Kadmiumin sikiötoksisuus johtuu pääasiassa sen kineettisestä taipumuksesta kertyä istukan läpi sikiöihin?
A

Väärin, on primaaristi istukkatoksinen ja vähentää esim. sikiön sinkin ja ravintoaineidenkin saantia

94
Q
  1. Emotoksisuudesta johtuva sekundaarinen sikiötoksisuus on helppoa tunnistaa sikiön patognomonisista muutoksista?
95
Q
  1. Koe-eläimillä sikiöiden kylki- ja varvasluiden lukumäärän ja muodon muutokset (variaatiot) ovat usein seurausta emotoksisuudesta?
A

Oikein. Rotalla ja hiirellä ainakin havaittu.

96
Q
  1. Emon tiineyden aikaisen stressin ja infektioiden on osoitettu aiheuttavan myöhemmin käyttäytymishäiriöitä sen pennuilla?
97
Q
  1. Epidemiologisen datan perusteella äidin raskaudenaikainen stressi vaikuttaa syntyvän lapsen henkiseen kehitykseen?
98
Q
  1. Sikiön keskushermoston normaali kehitys riippuu kriittisesti äidin ravinnosta?
A

Oikein. Mm. proteiinit, foolihappo, rauta ja sinkki vaikuttavat.

99
Q
  1. Biotransformaatio tuottaa useimmiten kanta-ainetta toksisempia johdoksia?
100
Q
  1. Laajennetussa yhden sukupolven reproduktiotestissä voidaan analysoida myös tutkittavan aineen immunotoksisia ominaisuuksia

TOKSIKOLOGIA (5 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions