Väittämät 201-300 Flashcards
Onko väittämä oikein vai väärin?
1
Q
- Ionisoitumattoman muodon lipidiliukoisuus säätelee pitkälti heikkojen orgaanisten happojen ja emästen imeytymistä maha-suolikanavasta
A
Oikein.
Tarkistettu Raimolta 2017
Heikot orgaaniset hapot diffundoituvat läpi solukalvojen happamassa ympäristössä, heikot emäkset emäksisessä MUTTA myös maininta kulkeutujien kohdalla:
Heikot orgaaniset hapot / emäkset:
ionisoitumattoman muodon rasvaliukoisuus
2
Q
- Pienet polaariset mutta varauksettomat molekyylit imeytyvät yleensä suolistosta tehokkaasti
A
Oikein
Varautumattomien polaaristen molekyylien imeytyminen riippuu koosta: pienet (ja hydrofiiliset) nopeasti ja isot hitaammin
3
Q
- Natriumsuolat voivat tehostaa glukoosin imeytymistä ohutsuolesta
A
Oikein
Tähän oli se kuva, kuinka glukoosi solun sisään saamisessa hyödynnettiin Na+ gradienttia
4
Q
- MDR-proteiini suojaa elimistöä vierasaineilta
A
Oikein
Kuuluu ATP-binding cassetteen (ABC). Aktiivisen kuljetukseen kuuluva osa, joka kuljettaa vierasaineita ulos (siis takaisin suolen lumeniin)
5
Q
- Suolistossa ja keuhkoissa esiintyy samantyyppisiä vierasaineiden aktiivisia kuljetusmekanismeja
A
Väärin
Suolessa ABC:t, Keuhkoissa ei
6
Q
- Antasidit tehostavat heikkojen orgaanisten happojen imeytymistä mahalaukusta
A
Väärin
Antasidin nostaisivat pH:ta ja heikot orgaaniset hapot
diffundoituvat läpi solukalvojen happamassa ympäristössä
7
Q
- Heikko orgaaninen emäs imeytyy paremmin suolistosta kuin mahalaukusta
A
Oikein
Mahan pH happamampi kuin suoliston, ja heikko org emäs imeytyy paremmin emäksisessä ympäristössä
8
Q
- Lyijymaalia liponeelle koiranpennulle kannattaa juottaa maitoa lyijyn sitomiseksi
A
Väärin
Lyijy imeytyy kalsiumkanavien kautta elimistöön ja maidossa kalsiumia -> huono idea
9
Q
- Kemikaalin toksisuus voi vähetä tai lisääntyä ruoansulatuskanavassa
A
Oikein
Toisaalta kemikaalit voi hajota (mahan pH, entsyymit ja suolistomikrobiomin toiminta), toisaalta esim nitraatti pystyy tietyissä oloissa suolistossa muodostamaan karsinogeenejä ja aiheuttamaan pikkulapsilla methemoglobinemiaa
10
Q
- Sellaisten kaasujen ja höyryjen, joiden veri/alveolipitoisuusvakio on suuri, imeytymisnopeus keuhkoista riippuu pääasiassa keuhkoverenkierron tehokkuudesta
A
Väärin
Suuri vakio → tasapainotilanne hitaasti (> 1h), imeytyminen riippuu pääasiassa hengitysnopeudesta ja syvyydestä
Pieni vakio → tasapainotilanne nopeasti, imeytyminen riippuu pääasiassa verenkierron nopeudesta
11
Q
- Ilmahiukkasten osalta pääasiassa niiden fysikaaliset ominaisuudet säätelevät niiden käyttäytymistä hengitysteissä
A
Oikein
Imeytymisessä oleellista on pisara tai hiukkaskoko sekä
pisaran sisältämän kemikaalin vesiliukoisuus
12
Q
- Välittömästi suihkun jälkeen ihon läpäisevyys kemikaaleille on lisääntynyt
A
Oikein
Stratum corneumin kostuttaminen lisää imeytymistä
13
Q
- Äärimmäisen hydrofobiset kemikaalit imeytyvät ihon läpi parhaiten
A
Väärin
Parhaiten imeytyvät lipofiiliset aineet, jotka ovat myös hieman vesiliukoisia
14
Q
- Rotan ja kaniinin iho läpäisee kemikaaleja ihmisen ihoa paremmin
A
Oikein
Läpäisevimmästä vähiten läpäisevään:
rotta, kaniini, hiiri > ihminen, sika, marsu, apina > kissa
15
Q
- Vesiliukoisten aineiden näennäinen jakaantumistilavuus (VD) on suurempi kuin rasvaliukoisten
A
Väärin
Päinvastoin
V D suuri: aine läpäisee hyvin solukalvot / kertyy kudokseen (rasvaan)
V D pieni: aine läpäisee huonosti solukalvot / jää verenkiertoon
16
Q
- Kemikaalit, jotka sitoutuvat plasman proteiineihin, eivät kykene penetroitumaan kudoksiin
A
Väärin
Sitoutuminen hidastaa, mutta ei ehkäise penetroitumista kudoksiin
17
Q
- Imetys voi nostaa äidin ja vauvan plasman DDT- ja dioksiinipitoisuutta
A
Oikein
Imetys/laktaatio mobilisoi rasvoja, joihin mm DDT on sitoutunut, joten äidin plasmassa pitoisuudet nousee. Vauva juo maidon, johon nämä rasvat kulkeutuneet -> vauvan plasman pitoisuudet nousee
18
Q
- Veri-aivoeste kattaa kaikki aivojen osat
A
Väärin
Veri-aivoeste puuttuu sirkumventrikulaarielinten alueelta (käpyrauhanen, eminentia mediana, area postrema, neurohypofyysi), koska ne alueet pyrkivät mittaamaan jollain tapaa elimistön tilaa, mitä veriaivoeste häiritsisi
19
Q
- Istukka estää tehokkaasti useimpien kemikaalien pääsyn äidin verestä sikiöön
A
Väärin
Kemikaalit kuklkeutuvat istukan läpi diffuusiolla. Tasapainotilassa vierasaineen plasmapitoisuudet yleensä melko samat emon ja sikiön puolella
20
Q
- Vesiliukoiset kemikaalit eliminoituvat elimistöstä rasvaliukoisia nopeammin
A
Oikein
Poisto yleensä virtsan kautta. Valmiiksi vesiliukoista ei tarvitse muuttaa vesiliukoiseksi
21
Q
- Vierasaineiden biotransformaatioentsyymit sijaitsevat valtaosin lysosomeissa
A
Väärin
Lysosomeissa solun aineiden hajoitus, ei muokkaus
22
Q
- Sytokromi-P450:n entsyymit ovat tärkeimpiä Faasi II:n entsyymeistä
A
Väärin
Sytokromi P450 (CYP) on Faasi I:n määrällisesti tärkein oksidoreduktaasi
23
Q
- Faasi II:n reaktiot eivät pysty tapahtumaan, ellei niitä edellä Faasi I:n reaktio
A
Väärin
Mikäli molekyyli on sopiva (funktionaalinen ryhmä jo paljaana), faasi I:n reaktiota ei tarvita
24
Q
- Faasi II:n reaktiot ovat yleensä nopeampia kuin Faasi I:n reaktiot
A
Oikein
25
225. Faasi II:n reaktiot lisäävät metaboloitavan kemikaalin vesiliukoisuutta yleensä enemmän kuin Faasi I:n reaktiot
Oikein
Faasi I vasta paljastaa molekyylistä funktionaalisia ryhmiä. Faasi II muokkaa ne hydrofiilisiksi
26
226. Elimistö eliminoi elektrofiilisiä yhdisteitä konjugoimalla niitä glutationiin
Oikein
Elektrofiilinen substraatti: glutationi S transferaasit
Mitä ikinä se tarkoittaakaan
27
227. CYP-entsyymejä ekspressoidaan vain maksassa
Väärin
Eniten maksassa, käytännössä kaikissa kudoksissa
28
228. CYP-entsyymien substraatteja ovat sekä endo- että eksogeeniset kemialliset aineet
Oikein
Alunperin rakennettu sisäisesti muodostuville aineille (endogeeniset), mutta soveltuvat ja käytetään myös vierasaineiden (eksogeeniset) käsittelyyn
29
229. Ihmisellä tärkein vierasaineita (esim. lääkeaineita) metaboloiva CYP-entsyymi on 3A4
Oikein
Ihmisen maksan mikrosomifraktiossa yleensä noin 15 20 isoentsyymiä tärkeitä ehkä 10 ihmisellä tärkein CYP3A4
30
230. Ympäristötekijät säätelevät merkittävästi CYP-entsyymien aktiivisuuksia
Oikein
Jupen listan mukaan
31
231. Vierasaineille on elimistössä yleensä kullekin yksi sitä ensisijaisesti metaboloiva CYP-entsyymi
Oikein
Sama vierasaine substraattina usealle CYP:lle , affiniteetit eroavat huomattavasti → yleensä aineella yksi muita tärkeämpi entsyymi
32
232. Albumiinin koko on niin suuri, ettei siihen sitoutunut vierasaine pääse suodattumaan munuaisglomeruluksissa
Oikein
Alle 60 kDa molekyylit suodattuvat glomeruluksissa -> albumiiniin sitoutunut vierasaine ei suodatu
33
233. Samat fysikokemialliset ominaisuudet suosivat sekä passiivista suolistosta imeytymistä että reabsorptiota munuaistubuluksissa
Oikein
Lipidiliukoiset ionisoitumattomat yhdisteet reabsorboituvat hyvin
34
234. Heikko orgaaninen happo erittyy paremmin emäksiseen kuin happamaan virtsaan
Oikein
Ionit ja polaariset yhdisteet erittyvät virtsaan; hapot emäksiseen ja emäkset happamaan virtsaan (ion trapping)
35
235. Toisin kuin glomerulaarisen filtraation yhteydessä, albumiiniin sitoutuminen ei suojaa vierasaineita aktiiviselta sekreetiolta munuaistubuluksissa
Oikein
Aktiivinen sekreetio tosiaan aktiivista, joten proteiineihin sitoutuminen ei auta
36
236. Aktiivinen munuaissekreetio on vastasyntyneillä huomattavasti heikompaa kuin aikuisilla
Oikein
Vastasyntyneillä aktiivinen eritys on tehotonta, esim. penisilliinin clearance 20% aikuisen vastavasta
37
237. Vierasaineen voimakas kertyminen sappeen johtuu yleensä aktiivisesta kuljetusjärjestelmästä maksassa
Oikein
Ei lisättävää
38
238. Hyvin pienimolekulaariset aineet erittyvät yleensä paremmin virtsaan kuin sappeen
Oikein
<325 Da:n aineet tai konjugaatit eritetään virtsaan
39
239. Enterohepaattinen kierto perustuu suolen enterosyyttien CYP-entsyymien toimintaan
Väärin
suolen mikrobit voi hajottaa konjugaatin -> enterohepaattinen kierto
40
240. Mitä nopeammin jokin kaasu imeytyy keuhkoalveoleista vereen, sitä nopeammin se myös erittyy verestä hengitysilmaan
Väärin
Kaasujen eliminaatio on kääntäen verrannollinen niiden absorptionopeuteen: vereen huonosti liukenevat kaasut (esim. etyleeni) erittyvät nopeasti, hyvin liukenevat (esim. kloroformi) taas hitaasti
41
241. Maitoon erittyvät yleensä parhaiten emäksiset ja lipidiliukoiset aineet
Oikein
Maidon pH lievästi hapan -> emäkset voivat konsentroitua
Maidon rasvapitoisuus n. 4% ja kaseiini erittäin hydrofobinen proteiini → lipidiliukoiset aineet erittyvät helposti
42
242. Jos kemikaalin eliminaation puoliaika on 4 vk, se saavuttaa päivittäisaltistuksessa tasapainotilanteen plasmassa n. 5 kk:n kuluttua
Oikein
t 1/2el = ln(2 x V D)D)/CL
jossa V D = jakaantumistilavuus ja CL =
puhdistuma
43
243. Jos vierasainetta erittyy elimistöstä tunnissa aina sama mg-määrä, kyse on ensimmäisen asteen kinetiikasta
Väärin
Aikayksikössä eliminoituva absoluuttinen ainemäärä on vakio = nolla asteen kinetiikka: Nolla asteen kinetiikka on merkki saturaatiosta, esim. biotransformaatio, aktiivit kuljetusjärjestelmät, proteiiniin sitoutuminen
Nolla asteen kinetiikka: t 1/2 kasvaa annoksen kasvaessa
Aikayksikössä eliminoituva suhteellinen ainemäärä on vakio = ensimmäisen asteen kinetiikka
Ensimmäisen asteen kinetiikka: t 1/2 vakio ainemäärästä riippumatta
44
244. REACH-ohjelman yksi johtavia ajatuksia on siirtää vastuu myytävien kemikaalien turvallisuudesta viranomaisilta niiden tuottajille
Oikein
Tuottajilla vastuu tehdä ja maksaa tarvittavat (eläin)kokeet ja jakaa se tieto muiden kanssa. Viranomainen valvoo tuloksia
45
245. Kaikista REACH-ohjelmaan rekisteröitävistä kemikaaleista on esitettävä arviot vaaroista sekä ihmisten terveydelle että ympäristölle
Oikein
Tiukempaa kuin lääkkeillä
46
246. REACH-ohjelman mukaan kemikaalin valmistajan on saatettava tällä kemikaalilla tehtyjen toksisuuskokeiden tulokset viranomaisten muttei muiden valmistajien tietoon
Väärin
Tutkittaessa saatu tieto tulee jakaa muiden kanssa, jotta minimoidaan eläinkokeiden tarve.
47
247. Toksisuuden arviointiin vaadittavien testien laajuus riippuu REACH-ohjelmassa kemikaalin vuotuisista tuotanto- tai maahantuontimääristä
Oikein
jos tuli alle 1000 niin tyyliin ames riitti. Vasta suurimmissa luokissa vaaditaan 2v karsinogeenitutkimuksia ja kahden lajin poikasiin vaikuttavien ongelmien tutkimista
48
248. Sikiön altistuminen endokriinisesti aktiivisille aineille hormonitoiminnan säätely- ja palautejärjestelmien kypsymisen aikaan johtaa tavallisesti palautumattomiin häiriöihin
Oikein
Myöhemmissä kehitysvaiheissa ilmenee lievempiä ja mahdollisesti palautuvia häiriöitä. Mutta jos säätely/palautejärjestelmään tulee virhe, niin sitä ei niin vaan korjatakaan
49
249. Puhdistettujen jätevesien on paikoin Euroopassa todettu sisältävän niin suuria pitoisuuksia estrogeenisesti aktiivisia kemikaaleja, että ne ovat muuttaneet kalojen sukupuoliominaisuuksia ja heikentäneet niiden reproduktiota
Oikein
50
250. Tupakointi aikaistaa vaihdevuosien alkamisikää naisilla
Oikein
51
251. Beetasäteily on peräisin atomiytimestä ja koostuu elektroneista tai positroneista
Oikein
Googlen ja Jeren mukaan
52
252. Röntgensäteily ja gammasäteily ovat sähkömagneettista säteilyä ja koostuvat kvanteista
Oikein
53
253. Radioaktivisen aineen hajotessa syntyy vain yhden tyyppistä säteilyä
Väärin
54
254. Gammasäteily ja beetasäteily ovat ionisoivaa säteilyä
Oikein
55
255. Röntgensäteilyä lukuun ottamatta muut ionisoivan säteilyn lajit ovat peräsin ytimen tilan muutoksista
Oikein
56
256. Alfasäteily ei kanna ilmassa pitkälle, mutta on vaarallista, jos alfasäteilyä lähettävää radioaktiivista ainetta joutuu elimistöön
Oikein
57
257. Beetasäteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet ovat vain lievästi haitallisia elimistöön joutuessaan, koska positronien ja elektronien aiheuttamat vaikutukset ovat vähäisiä
Väärin
58
258. Neutronisäteily ei ole haitallista, koska neutronit reagoivat aineen kanssa vain vähän
Väärin
haitallista, koska reagoivat aineiden kanssa
59
259. Becquerel (Bq) on aineeseen absorboituneen säteilyn yksikkö
Väärin
aktiivisuuden yksikkö
60
260. Ekvivalenttiannos, sievert, mittaa ihmisen saamaa säteilyannosta
Oikein
61
261. Mykotoksiinit ovat tuottajasientensä kasvulle ja lisääntymiselle välttämättömiä yhdisteitä
Väärin
ovat sekundaarisia metaboliatuotteita
62
262. Kaikki tunnetut mykotoksiinit ovat lämpölabiileja kemikaaleja
Väärin
mm. zearalenoni erittäin stabiili, ei tuhoudu korkeammissakaan lämpötiloissa.
63
263. Homeet eivät kykene tuottamaan mykotoksiineja AIV-rehulle tyypillisessä pH:ssa
Väärin
Säilörehussa voi muodostua mykotoksiineja myös varastoinnin aikana, vaikka sen säilönnällinen laatu olisi hyvä.
64
264. Varastohomeet sietävät kuivempia kasvuolosuhteita kuin peltohomeet
Oikein
65
265. Aflatoksiini on karsinogeeninen, mutta vain heikosti akuutisti toksinen
VÄÄRIN, vahvasti akuutisti toksinen (korjattu 10.12.)
66
266. Aflatoksiineja esiintyy varsinkin maapähkinöissä
Oikein
67
267. Aflatoksiinin karsinogeeninen muoto on elektrofiilinen epoksidi
Oikein
68
268. Aflatoksiini on kohdekudoksensa suhteen valikoimaton aiheuttaen syöpää useissa kudoksissa
Väärin
erityisesti maksatoksinen ja aiheuttaa hepatokarsinoomaa, hiirikokeissa on saatu sc injektioilla aikaiseksi paikallisia sarkoomia mutta p.o. nautittuna aina maksatoksinen
69
269. Lajikohtainen herkkyys aflatoksiinin karsinogeenisuudelle korreloi käänteisesti glutationikonjugaationopeuteen
Oikein
70
270. Aflatoksiinilla on synergistinen yhteisvaikutus hepatiittiviruksen kanssa
Oikein
71
271. Okratoksiini-A:ta todetaan usein rusinoista
Oikein
72
272. Okratoksiini-A on initiaattorikarsinogeeni
Väärin
luokitellaan tällä hetkellä syöpävaaralliseksi (ei suoraan syöpää aiheuttavaksi) koska tutkimukset riittämättömiä
73
273. Okratoksiini-A:n TDI:n ja arvioidun keskimääräisen päivittäissaannin välinen ero (MOE) on Suomessa tuhatkertainen
Väärin
74
274. Fumonisiinit kuuluvat karsinogeenisiin mykotoksiineihin
Oikein
75
275. Ergot-alkaloidit ovat nykyään kansanterveydellisesti merkittävimpiä mykotoksiineja suomalaisissa viljoissa
Väärin
Suomessa ergo-alkaloideja ei nykyään pidetä uhkana ihmisen terveydelle. Niitä voi esiintyä eläinten rehuissa mutta päätyminen elintarvikkeiden kautta ihmisiin on epätodennäköistä.
76
276. Suomalaissakin viljoissa yleisesti esiintyvä DON on myrkyllisin trikotekeeniryhmän mykotoksiineista
Väärin
77
277. Trikotekeenit aiheuttavat akuutisti samantyyppisiä vaurioita kuin radioaktiivinen säteily
Oikein
78
278. Yksi patuliinin toksisuuden pääkohdekudoksista on GI-kanava
Oikein
Patuliini aiheuttaa koe-eläimillä akuutisti ruuansulatuskanavan haavaumia ja verenvuotoa. Ihmisillä suun kautta nautittuna sen on todettu aiheuttavan mahaärsytystä, jonka oireita ovat pahoinvointi ja oksentelu
79
279. Patuliinia esiintyy erityisesti pintavaurioituneissa ja pilaantuneissa hedelmissä
Oikein
80
280. Zearalenonin akuutti toksisuus on lähes supermyrkkyluokkaa
Väärin
akuutti toksisuus melko alhainen
81
281. Sika on muita lajeja herkempi zearalenonin estrogeenin kaltaisille vaikutuksille
Oikein
82
282. Ns. uusia mykotoksiineja tuottavat Fusarium-homeet
Oikein
83
283. Enniatiineja ja beauverisiinia esiintyy vain harvoin kotimaisessa viljassa
Väärin
84
284. Metallit ovat jatkuvassa kierrossa luonnon ekosysteemeissä
Oikein
85
285. Koko väestöä ajatellen Suomessa merkittävimmät metallien terveyshaitat liittyvät niiden akuuttiin toksisuuteen
Väärin
86
286. Metallien orgaaniset muodot eliminoituvat elimistöstä yleensä nopeammin kuin epäorgaaniset
Väärin
87
287. Metallit biotransformoituvat elimistössä yleensä orgaanisista epäorgaanisiksi muodoiksi
Oikein
88
288. Saman metallin eri johdoksilla voi olla toisistaan eroavat kohdekudokset
Oikein
89
289. Metallien osalta virtsanäytteet soveltuvat yleensä parhaiten äskettäisen altistumisen monitorointiin
Oikein
90
290. Hiusnäytteitä käytetään yleisesti kaikkien metallien altistumisen arviointiin
Väärin
91
291. Lyijy muistuttaa kemiallisesti kalsiumia häiriten sen kinetiikkaa ja fysiologisia funktioita
Oikein
92
292. C-vitamiinin saannilla on merkitystä joidenkin terveydelle haitallisten raskasmetallien kinetiikan kannalta
Oikein
93
293. Maaperän raskasmetalleista kadmium kulkeutuu ravintokasveihin helpommin kuin lyijy
Oikein
94
294. Metallien epäorgaaniset muodot ovat yleensä lipidiliukoisia
Väärin
95
295. Toksisten vaikutustensa lisäksi lyijyllä on tärkeitä fysiologisia tehtäviä elimistön hivenaineena
Väärin
96
296. Lyijylle altistutaan nykyään Suomessa pääasiassa inhalaatioteitse hengitysilman epäpuhtautena
Väärin
97
297. Lyijytetyt vesiputket ovat nykyään Suomessa tavallinen altistuslähde lyijylle
Väärin
98
298. Lyijyn kinetiikka on ihmisellä samanlaista kaikissa ikäryhmissä
Väärin
99
299. Veressä kiertävä lyijy sijaitsee valtaosin punasoluissa
Oikein.
100
300. Teollistuneissa maissa ei ilman lyijypitoisuuksissa ole viime vuosikymmeninä tapahtunut merkittäviä muutoksia
Väärin
