Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

TOKSIKOLOGIA > Väittämät 201-300 > Flashcards

Väittämät 201-300 Flashcards

Onko väittämä oikein vai väärin?

1
Q
  1. Ionisoitumattoman muodon lipidiliukoisuus säätelee pitkälti heikkojen orgaanisten happojen ja emästen imeytymistä maha-suolikanavasta
A

Oikein.

Tarkistettu Raimolta 2017

Heikot orgaaniset hapot diffundoituvat läpi solukalvojen happamassa ympäristössä, heikot emäkset emäksisessä MUTTA myös maininta kulkeutujien kohdalla:
Heikot orgaaniset hapot / emäkset:
ionisoitumattoman muodon rasvaliukoisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q
  1. Pienet polaariset mutta varauksettomat molekyylit imeytyvät yleensä suolistosta tehokkaasti
A

Oikein

Varautumattomien polaaristen molekyylien imeytyminen riippuu koosta: pienet (ja hydrofiiliset) nopeasti ja isot hitaammin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q
  1. Natriumsuolat voivat tehostaa glukoosin imeytymistä ohutsuolesta
A

Oikein

Tähän oli se kuva, kuinka glukoosi solun sisään saamisessa hyödynnettiin Na+ gradienttia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q
  1. MDR-proteiini suojaa elimistöä vierasaineilta
A

Oikein

Kuuluu ATP-binding cassetteen (ABC). Aktiivisen kuljetukseen kuuluva osa, joka kuljettaa vierasaineita ulos (siis takaisin suolen lumeniin)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q
  1. Suolistossa ja keuhkoissa esiintyy samantyyppisiä vierasaineiden aktiivisia kuljetusmekanismeja
A

Väärin

Suolessa ABC:t, Keuhkoissa ei

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q
  1. Antasidit tehostavat heikkojen orgaanisten happojen imeytymistä mahalaukusta
A

Väärin

Antasidin nostaisivat pH:ta ja heikot orgaaniset hapot
diffundoituvat läpi solukalvojen happamassa ympäristössä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q
  1. Heikko orgaaninen emäs imeytyy paremmin suolistosta kuin mahalaukusta
A

Oikein

Mahan pH happamampi kuin suoliston, ja heikko org emäs imeytyy paremmin emäksisessä ympäristössä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q
  1. Lyijymaalia liponeelle koiranpennulle kannattaa juottaa maitoa lyijyn sitomiseksi
A

Väärin

Lyijy imeytyy kalsiumkanavien kautta elimistöön ja maidossa kalsiumia -> huono idea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q
  1. Kemikaalin toksisuus voi vähetä tai lisääntyä ruoansulatuskanavassa
A

Oikein

Toisaalta kemikaalit voi hajota (mahan pH, entsyymit ja suolistomikrobiomin toiminta), toisaalta esim nitraatti pystyy tietyissä oloissa suolistossa muodostamaan karsinogeenejä ja aiheuttamaan pikkulapsilla methemoglobinemiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q
  1. Sellaisten kaasujen ja höyryjen, joiden veri/alveolipitoisuusvakio on suuri, imeytymisnopeus keuhkoista riippuu pääasiassa keuhkoverenkierron tehokkuudesta
A

Väärin

Suuri vakio → tasapainotilanne hitaasti (> 1h), imeytyminen riippuu pääasiassa hengitysnopeudesta ja syvyydestä
Pieni vakio → tasapainotilanne nopeasti, imeytyminen riippuu pääasiassa verenkierron nopeudesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q
  1. Ilmahiukkasten osalta pääasiassa niiden fysikaaliset ominaisuudet säätelevät niiden käyttäytymistä hengitysteissä
A

Oikein

Imeytymisessä oleellista on pisara tai hiukkaskoko sekä
pisaran sisältämän kemikaalin vesiliukoisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q
  1. Välittömästi suihkun jälkeen ihon läpäisevyys kemikaaleille on lisääntynyt
A

Oikein

Stratum corneumin kostuttaminen lisää imeytymistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q
  1. Äärimmäisen hydrofobiset kemikaalit imeytyvät ihon läpi parhaiten
A

Väärin

Parhaiten imeytyvät lipofiiliset aineet, jotka ovat myös hieman vesiliukoisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q
  1. Rotan ja kaniinin iho läpäisee kemikaaleja ihmisen ihoa paremmin
A

Oikein

Läpäisevimmästä vähiten läpäisevään:
rotta, kaniini, hiiri > ihminen, sika, marsu, apina > kissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q
  1. Vesiliukoisten aineiden näennäinen jakaantumistilavuus (VD) on suurempi kuin rasvaliukoisten
A

Väärin
Päinvastoin
V D suuri: aine läpäisee hyvin solukalvot / kertyy kudokseen (rasvaan)
V D pieni: aine läpäisee huonosti solukalvot / jää verenkiertoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q
  1. Kemikaalit, jotka sitoutuvat plasman proteiineihin, eivät kykene penetroitumaan kudoksiin
A

Väärin

Sitoutuminen hidastaa, mutta ei ehkäise penetroitumista kudoksiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q
  1. Imetys voi nostaa äidin ja vauvan plasman DDT- ja dioksiinipitoisuutta
A

Oikein

Imetys/laktaatio mobilisoi rasvoja, joihin mm DDT on sitoutunut, joten äidin plasmassa pitoisuudet nousee. Vauva juo maidon, johon nämä rasvat kulkeutuneet -> vauvan plasman pitoisuudet nousee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q
  1. Veri-aivoeste kattaa kaikki aivojen osat
A

Väärin

Veri-aivoeste puuttuu sirkumventrikulaarielinten alueelta (käpyrauhanen, eminentia mediana, area postrema, neurohypofyysi), koska ne alueet pyrkivät mittaamaan jollain tapaa elimistön tilaa, mitä veriaivoeste häiritsisi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q
  1. Istukka estää tehokkaasti useimpien kemikaalien pääsyn äidin verestä sikiöön
A

Väärin

Kemikaalit kuklkeutuvat istukan läpi diffuusiolla. Tasapainotilassa vierasaineen plasmapitoisuudet yleensä melko samat emon ja sikiön puolella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q
  1. Vesiliukoiset kemikaalit eliminoituvat elimistöstä rasvaliukoisia nopeammin
A

Oikein

Poisto yleensä virtsan kautta. Valmiiksi vesiliukoista ei tarvitse muuttaa vesiliukoiseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q
  1. Vierasaineiden biotransformaatioentsyymit sijaitsevat valtaosin lysosomeissa
A

Väärin

Lysosomeissa solun aineiden hajoitus, ei muokkaus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q
  1. Sytokromi-P450:n entsyymit ovat tärkeimpiä Faasi II:n entsyymeistä
A

Väärin

Sytokromi P450 (CYP) on Faasi I:n määrällisesti tärkein oksidoreduktaasi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q
  1. Faasi II:n reaktiot eivät pysty tapahtumaan, ellei niitä edellä Faasi I:n reaktio
A

Väärin

Mikäli molekyyli on sopiva (funktionaalinen ryhmä jo paljaana), faasi I:n reaktiota ei tarvita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q
  1. Faasi II:n reaktiot ovat yleensä nopeampia kuin Faasi I:n reaktiot
A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q
  1. Faasi II:n reaktiot lisäävät metaboloitavan kemikaalin vesiliukoisuutta yleensä enemmän kuin Faasi I:n reaktiot
A

Oikein

Faasi I vasta paljastaa molekyylistä funktionaalisia ryhmiä. Faasi II muokkaa ne hydrofiilisiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q
  1. Elimistö eliminoi elektrofiilisiä yhdisteitä konjugoimalla niitä glutationiin
A

Oikein

Elektrofiilinen substraatti: glutationi S transferaasit
Mitä ikinä se tarkoittaakaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q
  1. CYP-entsyymejä ekspressoidaan vain maksassa
A

Väärin

Eniten maksassa, käytännössä kaikissa kudoksissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q
  1. CYP-entsyymien substraatteja ovat sekä endo- että eksogeeniset kemialliset aineet
A

Oikein

Alunperin rakennettu sisäisesti muodostuville aineille (endogeeniset), mutta soveltuvat ja käytetään myös vierasaineiden (eksogeeniset) käsittelyyn

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q
  1. Ihmisellä tärkein vierasaineita (esim. lääkeaineita) metaboloiva CYP-entsyymi on 3A4
A

Oikein

Ihmisen maksan mikrosomifraktiossa yleensä noin 15 20 isoentsyymiä tärkeitä ehkä 10 ihmisellä tärkein CYP3A4

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q
  1. Ympäristötekijät säätelevät merkittävästi CYP-entsyymien aktiivisuuksia
A

Oikein

Jupen listan mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q
  1. Vierasaineille on elimistössä yleensä kullekin yksi sitä ensisijaisesti metaboloiva CYP-entsyymi
A

Oikein

Sama vierasaine substraattina usealle CYP:lle , affiniteetit eroavat huomattavasti → yleensä aineella yksi muita tärkeämpi entsyymi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q
  1. Albumiinin koko on niin suuri, ettei siihen sitoutunut vierasaine pääse suodattumaan munuaisglomeruluksissa
A

Oikein

Alle 60 kDa molekyylit suodattuvat glomeruluksissa -> albumiiniin sitoutunut vierasaine ei suodatu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q
  1. Samat fysikokemialliset ominaisuudet suosivat sekä passiivista suolistosta imeytymistä että reabsorptiota munuaistubuluksissa
A

Oikein

Lipidiliukoiset ionisoitumattomat yhdisteet reabsorboituvat hyvin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q
  1. Heikko orgaaninen happo erittyy paremmin emäksiseen kuin happamaan virtsaan
A

Oikein

Ionit ja polaariset yhdisteet erittyvät virtsaan; hapot emäksiseen ja emäkset happamaan virtsaan (ion trapping)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q
  1. Toisin kuin glomerulaarisen filtraation yhteydessä, albumiiniin sitoutuminen ei suojaa vierasaineita aktiiviselta sekreetiolta munuaistubuluksissa
A

Oikein

Aktiivinen sekreetio tosiaan aktiivista, joten proteiineihin sitoutuminen ei auta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q
  1. Aktiivinen munuaissekreetio on vastasyntyneillä huomattavasti heikompaa kuin aikuisilla
A

Oikein

Vastasyntyneillä aktiivinen eritys on tehotonta, esim. penisilliinin clearance 20% aikuisen vastavasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q
  1. Vierasaineen voimakas kertyminen sappeen johtuu yleensä aktiivisesta kuljetusjärjestelmästä maksassa
A

Oikein

Ei lisättävää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q
  1. Hyvin pienimolekulaariset aineet erittyvät yleensä paremmin virtsaan kuin sappeen
A

Oikein

<325 Da:n aineet tai konjugaatit eritetään virtsaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q
  1. Enterohepaattinen kierto perustuu suolen enterosyyttien CYP-entsyymien toimintaan
A

Väärin

suolen mikrobit voi hajottaa konjugaatin -> enterohepaattinen kierto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q
  1. Mitä nopeammin jokin kaasu imeytyy keuhkoalveoleista vereen, sitä nopeammin se myös erittyy verestä hengitysilmaan
A

Väärin

Kaasujen eliminaatio on kääntäen verrannollinen niiden absorptionopeuteen: vereen huonosti liukenevat kaasut (esim. etyleeni) erittyvät nopeasti, hyvin liukenevat (esim. kloroformi) taas hitaasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q
  1. Maitoon erittyvät yleensä parhaiten emäksiset ja lipidiliukoiset aineet
A

Oikein

Maidon pH lievästi hapan -> emäkset voivat konsentroitua
Maidon rasvapitoisuus n. 4% ja kaseiini erittäin hydrofobinen proteiini → lipidiliukoiset aineet erittyvät helposti

42
Q
  1. Jos kemikaalin eliminaation puoliaika on 4 vk, se saavuttaa päivittäisaltistuksessa tasapainotilanteen plasmassa n. 5 kk:n kuluttua
A

Oikein

t 1/2el = ln(2 x V D)D)/CL
jossa V D = jakaantumistilavuus ja CL =
puhdistuma

43
Q
  1. Jos vierasainetta erittyy elimistöstä tunnissa aina sama mg-määrä, kyse on ensimmäisen asteen kinetiikasta
A

Väärin

Aikayksikössä eliminoituva absoluuttinen ainemäärä on vakio = nolla asteen kinetiikka: Nolla asteen kinetiikka on merkki saturaatiosta, esim. biotransformaatio, aktiivit kuljetusjärjestelmät, proteiiniin sitoutuminen
Nolla asteen kinetiikka: t 1/2 kasvaa annoksen kasvaessa

Aikayksikössä eliminoituva suhteellinen ainemäärä on vakio = ensimmäisen asteen kinetiikka
Ensimmäisen asteen kinetiikka: t 1/2 vakio ainemäärästä riippumatta

44
Q
  1. REACH-ohjelman yksi johtavia ajatuksia on siirtää vastuu myytävien kemikaalien turvallisuudesta viranomaisilta niiden tuottajille
A

Oikein

Tuottajilla vastuu tehdä ja maksaa tarvittavat (eläin)kokeet ja jakaa se tieto muiden kanssa. Viranomainen valvoo tuloksia

45
Q
  1. Kaikista REACH-ohjelmaan rekisteröitävistä kemikaaleista on esitettävä arviot vaaroista sekä ihmisten terveydelle että ympäristölle
A

Oikein

Tiukempaa kuin lääkkeillä

46
Q
  1. REACH-ohjelman mukaan kemikaalin valmistajan on saatettava tällä kemikaalilla tehtyjen toksisuuskokeiden tulokset viranomaisten muttei muiden valmistajien tietoon
A

Väärin

Tutkittaessa saatu tieto tulee jakaa muiden kanssa, jotta minimoidaan eläinkokeiden tarve.

47
Q
  1. Toksisuuden arviointiin vaadittavien testien laajuus riippuu REACH-ohjelmassa kemikaalin vuotuisista tuotanto- tai maahantuontimääristä
A

Oikein

jos tuli alle 1000 niin tyyliin ames riitti. Vasta suurimmissa luokissa vaaditaan 2v karsinogeenitutkimuksia ja kahden lajin poikasiin vaikuttavien ongelmien tutkimista

48
Q
  1. Sikiön altistuminen endokriinisesti aktiivisille aineille hormonitoiminnan säätely- ja palautejärjestelmien kypsymisen aikaan johtaa tavallisesti palautumattomiin häiriöihin
A

Oikein

Myöhemmissä kehitysvaiheissa ilmenee lievempiä ja mahdollisesti palautuvia häiriöitä. Mutta jos säätely/palautejärjestelmään tulee virhe, niin sitä ei niin vaan korjatakaan

49
Q
  1. Puhdistettujen jätevesien on paikoin Euroopassa todettu sisältävän niin suuria pitoisuuksia estrogeenisesti aktiivisia kemikaaleja, että ne ovat muuttaneet kalojen sukupuoliominaisuuksia ja heikentäneet niiden reproduktiota
50
Q
  1. Tupakointi aikaistaa vaihdevuosien alkamisikää naisilla
51
Q
  1. Beetasäteily on peräisin atomiytimestä ja koostuu elektroneista tai positroneista
A

Oikein

Googlen ja Jeren mukaan

52
Q
  1. Röntgensäteily ja gammasäteily ovat sähkömagneettista säteilyä ja koostuvat kvanteista
53
Q
  1. Radioaktivisen aineen hajotessa syntyy vain yhden tyyppistä säteilyä
54
Q
  1. Gammasäteily ja beetasäteily ovat ionisoivaa säteilyä
55
Q
  1. Röntgensäteilyä lukuun ottamatta muut ionisoivan säteilyn lajit ovat peräsin ytimen tilan muutoksista
56
Q
  1. Alfasäteily ei kanna ilmassa pitkälle, mutta on vaarallista, jos alfasäteilyä lähettävää radioaktiivista ainetta joutuu elimistöön
57
Q
  1. Beetasäteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet ovat vain lievästi haitallisia elimistöön joutuessaan, koska positronien ja elektronien aiheuttamat vaikutukset ovat vähäisiä
58
Q
  1. Neutronisäteily ei ole haitallista, koska neutronit reagoivat aineen kanssa vain vähän
A

Väärin

haitallista, koska reagoivat aineiden kanssa

59
Q
  1. Becquerel (Bq) on aineeseen absorboituneen säteilyn yksikkö
A

Väärin

aktiivisuuden yksikkö

60
Q
  1. Ekvivalenttiannos, sievert, mittaa ihmisen saamaa säteilyannosta
61
Q
  1. Mykotoksiinit ovat tuottajasientensä kasvulle ja lisääntymiselle välttämättömiä yhdisteitä
A

Väärin

ovat sekundaarisia metaboliatuotteita

62
Q
  1. Kaikki tunnetut mykotoksiinit ovat lämpölabiileja kemikaaleja
A

Väärin

mm. zearalenoni erittäin stabiili, ei tuhoudu korkeammissakaan lämpötiloissa.

63
Q
  1. Homeet eivät kykene tuottamaan mykotoksiineja AIV-rehulle tyypillisessä pH:ssa
A

Väärin

Säilörehussa voi muodostua mykotoksiineja myös varastoinnin aikana, vaikka sen säilönnällinen laatu olisi hyvä.

64
Q
  1. Varastohomeet sietävät kuivempia kasvuolosuhteita kuin peltohomeet
65
Q
  1. Aflatoksiini on karsinogeeninen, mutta vain heikosti akuutisti toksinen
A

VÄÄRIN, vahvasti akuutisti toksinen (korjattu 10.12.)

66
Q
  1. Aflatoksiineja esiintyy varsinkin maapähkinöissä
67
Q
  1. Aflatoksiinin karsinogeeninen muoto on elektrofiilinen epoksidi
68
Q
  1. Aflatoksiini on kohdekudoksensa suhteen valikoimaton aiheuttaen syöpää useissa kudoksissa
A

Väärin

erityisesti maksatoksinen ja aiheuttaa hepatokarsinoomaa, hiirikokeissa on saatu sc injektioilla aikaiseksi paikallisia sarkoomia mutta p.o. nautittuna aina maksatoksinen

69
Q
  1. Lajikohtainen herkkyys aflatoksiinin karsinogeenisuudelle korreloi käänteisesti glutationikonjugaationopeuteen
70
Q
  1. Aflatoksiinilla on synergistinen yhteisvaikutus hepatiittiviruksen kanssa
71
Q
  1. Okratoksiini-A:ta todetaan usein rusinoista
72
Q
  1. Okratoksiini-A on initiaattorikarsinogeeni
A

Väärin

luokitellaan tällä hetkellä syöpävaaralliseksi (ei suoraan syöpää aiheuttavaksi) koska tutkimukset riittämättömiä

73
Q
  1. Okratoksiini-A:n TDI:n ja arvioidun keskimääräisen päivittäissaannin välinen ero (MOE) on Suomessa tuhatkertainen
74
Q
  1. Fumonisiinit kuuluvat karsinogeenisiin mykotoksiineihin
75
Q
  1. Ergot-alkaloidit ovat nykyään kansanterveydellisesti merkittävimpiä mykotoksiineja suomalaisissa viljoissa
A

Väärin

Suomessa ergo-alkaloideja ei nykyään pidetä uhkana ihmisen terveydelle. Niitä voi esiintyä eläinten rehuissa mutta päätyminen elintarvikkeiden kautta ihmisiin on epätodennäköistä.

76
Q
  1. Suomalaissakin viljoissa yleisesti esiintyvä DON on myrkyllisin trikotekeeniryhmän mykotoksiineista
77
Q
  1. Trikotekeenit aiheuttavat akuutisti samantyyppisiä vaurioita kuin radioaktiivinen säteily
78
Q
  1. Yksi patuliinin toksisuuden pääkohdekudoksista on GI-kanava
A

Oikein

Patuliini aiheuttaa koe-eläimillä akuutisti ruuansulatuskanavan haavaumia ja verenvuotoa. Ihmisillä suun kautta nautittuna sen on todettu aiheuttavan mahaärsytystä, jonka oireita ovat pahoinvointi ja oksentelu

79
Q
  1. Patuliinia esiintyy erityisesti pintavaurioituneissa ja pilaantuneissa hedelmissä
80
Q
  1. Zearalenonin akuutti toksisuus on lähes supermyrkkyluokkaa
A

Väärin

akuutti toksisuus melko alhainen

81
Q
  1. Sika on muita lajeja herkempi zearalenonin estrogeenin kaltaisille vaikutuksille
82
Q
  1. Ns. uusia mykotoksiineja tuottavat Fusarium-homeet
83
Q
  1. Enniatiineja ja beauverisiinia esiintyy vain harvoin kotimaisessa viljassa
84
Q
  1. Metallit ovat jatkuvassa kierrossa luonnon ekosysteemeissä
85
Q
  1. Koko väestöä ajatellen Suomessa merkittävimmät metallien terveyshaitat liittyvät niiden akuuttiin toksisuuteen
86
Q
  1. Metallien orgaaniset muodot eliminoituvat elimistöstä yleensä nopeammin kuin epäorgaaniset
87
Q
  1. Metallit biotransformoituvat elimistössä yleensä orgaanisista epäorgaanisiksi muodoiksi
88
Q
  1. Saman metallin eri johdoksilla voi olla toisistaan eroavat kohdekudokset
89
Q
  1. Metallien osalta virtsanäytteet soveltuvat yleensä parhaiten äskettäisen altistumisen monitorointiin
90
Q
  1. Hiusnäytteitä käytetään yleisesti kaikkien metallien altistumisen arviointiin
91
Q
  1. Lyijy muistuttaa kemiallisesti kalsiumia häiriten sen kinetiikkaa ja fysiologisia funktioita
92
Q
  1. C-vitamiinin saannilla on merkitystä joidenkin terveydelle haitallisten raskasmetallien kinetiikan kannalta
93
Q
  1. Maaperän raskasmetalleista kadmium kulkeutuu ravintokasveihin helpommin kuin lyijy
94
Q
  1. Metallien epäorgaaniset muodot ovat yleensä lipidiliukoisia
95
Q
  1. Toksisten vaikutustensa lisäksi lyijyllä on tärkeitä fysiologisia tehtäviä elimistön hivenaineena
96
Q
  1. Lyijylle altistutaan nykyään Suomessa pääasiassa inhalaatioteitse hengitysilman epäpuhtautena
97
Q
  1. Lyijytetyt vesiputket ovat nykyään Suomessa tavallinen altistuslähde lyijylle
98
Q
  1. Lyijyn kinetiikka on ihmisellä samanlaista kaikissa ikäryhmissä
99
Q
  1. Veressä kiertävä lyijy sijaitsee valtaosin punasoluissa
100
Q
  1. Teollistuneissa maissa ei ilman lyijypitoisuuksissa ole viime vuosikymmeninä tapahtunut merkittäviä muutoksia

TOKSIKOLOGIA (5 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions