Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

TOKSIKOLOGIA > Väittämät 1-100 > Flashcards

Väittämät 1-100 Flashcards

Onko väittämä oikein vai väärin?

1
Q

Toksikologia kuuluu nuorimpiin tieteenaloihin?

A

Väärin.

Toksikologia on yksi vanhimpia käytännön tieteenaloja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Toksikologisen tutkimuksen perimmäinen tavoite on nykyään alkuperäiselle vastakkainen ?

A

Oikein.
Alunperin soveltavaa tutkimusta tavoitteena tuottaa mahdollisimman vahvoja myrkkyjä (antiikki) tai estää ksenobioottien haitalliset vaikutukset ihmiseen, myöhemmin laajentunut toksikanttien vaikutusmekanismeihin -> myös fysiologiaa ja biokemiaa palvelevaa perustutkimusta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Paracelsuksen luonnosteleman periaatteen mukaan kemiallisista aineista vain myrkyillä on
terveydelle haitallisia vaikutuksia?

A

Väärin.

Paracelsuksen mukaan vain annos ratkaisee onko aine myrkky vai ei

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Orgaanisen kemian kehitys on suuresti myötävaikuttanut toksikologisen tutkimuksen
kehitykseen?

A

Oikein.

Oragaaninen kemia kehittyi vauhdikkaasti 1800-luvulla, mikä kiihdytti myös kokeellisen toksikologian kehitystä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Toksikologia edustaa puhtaasti soveltavaa tutkimusta?

A

Väärin.

on perustutkimustakin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Riskin kriittisiä määreitä ovat vaaratekijän suuruus ja todennäköisyys?

A

Oikein.

Riskin suuruus riippuu haitan ilmenemisfrekvenssistä ja vakavuudesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Ihmisillä on taipumus arvioida heille aiemmin tuntematon vaaratekijä todellista pienemmäksi ja
tuttu taas todellista suuremmaksi?

A

Väärin.
Asia on juuri päinvastoin. Esim. riski kuolla tai loukkaantua auto-onnettomuudessa on suurempi kuin lento-onnettomuudessa, silti monet pelkäävät lentämistä enemmän koska ei ole niin tuttua.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Aistein helposti havaittavat vaarat arvioidaan intuitiivisesti todellista pienemmiksi?

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Jos ihmiset kokevat kykenevänsä itse säätelemään omaa altistumistaan jollekin vaaratekijälle,
he ovat taipuvaisia mieltämään sen todellista pienemmäksi?

A

Oikein.

Esim. ruoan lisäaineita saatetaan pelätä enemmän kuin tupakointia, vaikka tupakointi on paljon haitallisempaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Kemiallisen aineen ihmiselle aiheuttaman riskin arvioimiseksi keskeistä on tuntea oleellisten
haittavaikutusten annosvasteet, altistumisen luonne ja aineen kinetiikan pääpiirteet?

A

Oikein.
Haittavaikutusten annosvasteet liittyvät siihen onko todellista vaaraa, altistuminen keitä koskee ja kinetiikka siihen millaisia vaikutuksia aine aiheuttaa elimistössä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Riskinarviointiin tarvittava tieto uuden toksikantin haittavaikutuksista elimistössä saadaan
ensisijaisesti eläinkokeista?

A

Oikein.
Muita vaihtoehtoja ovat epidemiologiset tutkimukset ja in vitro- ym. mallit, mutta tässä ainakin toistaiseksi eniten tietoa saadaan koe-eläintutkimuksista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

In vitro –testit ovat päälähde hankittaessa toksikologista tietoa uusien kemikaalien
terveydellisistä haittavaikutuksista?

A

Väärin.

eläinkokeet tärkeämpiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Vain harvojen kemikaalien toksiset vaikutukset noudattavat monotonista annosvasteisuutta?

A

Väärin.

Yksilötasolla altistumisen kasvu lisää vasteen voimakkuutta = monotoninen annos-vastesuhde

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Useimmat kemikaalien aiheuttamat toksiset vasteet noudattavat normaalijakaumaa niille
altistuneessa ihmis- tai eläinpopulaatiossa?

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Probiittisuora saadaan muuntamalla normaalijakaumasta johdettu kumulatiivinen
vastefrekvenssi keskihajonnoiksi?

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Saman kemikaalin aiheuttamien eri toksisten vaikutusten herkkyydet eivät eroa toisistaan

A

Väärin.

Vaihtelevat, esim hiirellä TCDD aiheuttaa matalammalla annoksella kehitystoksisuutta ja korkeammalla thymuksen atrofiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Jos toksisen vaikutuksen suhteen ilmenee kattoilmiö eli maksimivaikutus, se johtuu usein aineen kinetiikkaan liittyvistä tekijöistä

A

Oikein.

Taustalla voi olla esim biotransformaatio tai reseptorien saturaatio tai intrasellulaaristen kofaktorien depleetio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Parasetamolin maksatoksisuus johtuu aineen aiheuttamasta entsyymi-induktiosta

A

Väärin.
Parasetamolin maksatoksisuus johtuu siitä, että NAPQI-metaboliittia syntyy ylimäärä, jolloin glutationi ei enää riitä aktivoimaan sitä vaan se sitoutuu kovalenttisesti makromolekyyleihin, jolloin seuraa maksan sentrilobulaarinen nekroosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Parasetamoli on turvallinen kipulääke siksi, ettei siitä synny haitallisia metaboliatuotteita

A

Väärin.
Syntyy reaktiivista metaboliittia N-asetyyli-p-bentsokinoni-imiiniä, mutta sitä syntyy terapeuttisilla annostuksilla vähän. Kun glutationi ei enää riitä inaktivoimaan sitä, syntyy maksavaurion riski

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Henkilöt,joiden maksan glutationitasot ovat normaalia alhaisemmat, ovat muita herkempiä parasetamolin maksatoksisuudelle

A

Oikein.

Mikäli glutationia on maksassa normaalia vähemmän, syntyy helpommin tilanne jossa NAPQI ylimäärä johtaa maksavaurioon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Hivenaineilla,kuten raudalla tai sinkillä, on tyypillisesti monotoninen toksisuuden annos-vastesuhde

A

VÄÄRIN.
Niillä on U:n muotoinen annos-vastekäyrä. Eli liian pienet annokset myös toksisia, tai elimistölle tärkeän hivenaineen puutoksesta sairastuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

A-vitamiinilla toksisen altistustason ja suositellun saannin välinen ero on suurempi kuin B-ryhmän vitamiineilla

A

VÄÄRIN.
Ero on pienempi. Rasvaliukoiset A- ja D-vitamiini kertyvät elimistöön saannin ollessa runsasta, jolloin myrkytysoireiden kehittyminen on mahdollista. Suuret A-vitamiiniannokset lisäävät ihon sarveistumista ja talin eritystä. Äkillisen myrkytyksen oireita ovat kallonsisäisen paineen nousu ja ihon hilseily. Pitkäaikaisessa liika-annostuksessa on todettu ihomuutosten lisäksi maksavaurioita ja luuston haurastumista. Turvallisen saannin yläraja on A-vitamiinilla kymmenkertainen suositeltuun saantitasoon verrattuna. (Terveyskirjasto). Vesiliukoisista vitamiineista ainoastaan B6-vitamiinin runsasta saantia tulee välttää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Ei tunneta mitään kemiallista ainetta tai aineryhmää, jolla jokin toksinen vaikutus heikkenisi annoksen kasvaessa

A

Väärin.

esim hormonihäiriköillä on kaksihuippuinen annos-vastekäyrä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

On olemassa kokeellista ja epidemiologista näyttöä siitä, että vähäinen altistuminen tietyille haitallisille kemikaaleillesaattaa olla terveydelle edullista

A

Oikein.
Voi selittyä puolustus- ja korjausmekanismien aktivoitumisella, tästä on olemassa sekä kokeellisia että epidemiologisia havaintoja, mutta on kiistanalainen ilmiö toksikologiassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Kaikille kemikaalien toksisille vaikutuksille on osoitettavissa kynnysarvo

A

Väärin.

Genotoksisille karsinogeeneille käytetään ei-kynnysarvomalleja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Margin of exposure –turvamarginaali kertoo, miten lähellä todellinen altistumistaso jollekin kemikaalille on sen todennäköisesti haittoja aiheuttavaa tasoa

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Kahdesta kemikaalista toksisesti potentimman haittavaikutukset tulevat esiin pienemmällä annoksella

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Kemikaali, jonka LD50-arvo on 4520 mg/kg, on akuutilta toksisuudeltaan varsin vahva

A

Väärin.

Mitä pienempi LD50 arvo, sitä vahvempi myrkky eli LD50 4520mg/kg on laimeaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Jos kemikaalin A LD50-arvo on 125 mg/kg ja kemikaalin B 8 mg/kg, on A akuutisti toksisempi kuin B

A

Väärin.

Vahvemmalla myrkyllä on pienempi LD50 arvo eli B on vahvempi kuin A

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Kemikaalien akuutin toksisuuden suhteen tiedetään esiintyvän yli miljoonakertaisia eroja

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Jos toksikanteilla on sama vaikutustapa (mode of action), niiden tavallisin yhteisvaikutus on annosadditiivisuus

A

Oikein.

Kun kemikaaleilla samankaltainen vaikutustapa, mutta potenssit eroavat, tuloksena on annosadditiivisuus (2+3=5)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Vasteadditiivisuutta todetaan silloin, kun altistutaan samanaikaisesti kemikaaleille, joilla on eri vaikutustapa (mode of action)

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Tupakoinnilla ja asbestialtistuksella on osoitettu olevan synergistinen yhteisvaikutus

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Synergismissä kahden aineen yhteisvaikutus on niiden summavaikutuksen suuruinen

A

Väärin.

Yhteisvaikutus on suurempi (synergiassa aineet vahvistavat toistensa vaikutuksia)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Jos kemikaalilla on nopea first pass –metabolia maksassa, se on todennäköisesti toksisempaa iv-kuin po-altistuksessa

A

Oikein.

Toksisempaa juurikin siksi, kun ei mene maksan kautta vaan suoraan verenkiertoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Ip-annetut kemikaalit imeytyvät pääosin maksan kautta

A

Oikein

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Kemikaalien akuutti ja krooninen toksisuus kohdistuvat aina samaan kudokseen

A

Väärin.
Voi kohdistua eri kudoksiin; esim. bentseeni akuutti-CNS ja krooninen-luuydin tai etanoli akuutisti CNS ja kroonisesti maksa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Toistuva altistuminen samalle kemikaalille johtaa aina sen kertymiseen elimistöön

A

Väärin.

Kertyminen riippuu kemikaalin puoliintumisajasta ja altistumisen tasosta ja frekvenssistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Ikä ja yksilön kehitysvaihe vaikuttavat kemiallisten aineiden kinetiikkaan elimistössä

A

Oikein.
esim sikiönkehityksessä varhainen organogeneesi (ihmisellä 3.-8. viikko) on herkin vaihe ja vastasyntyneellä vierasaineiden kinetiikka usein aikuisista eroava

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

TCDD on esimerkki aineesta, jonka toksisuuden suhteen esiintyy suuria lajinsisäisiä ja lajienvälisiä herkkyyseroja

A

Oikein.
TCDD kuuluu polykloorattuihin dibentsodioksiineihin, jotka vaikuttavat AH-reseptoreihin. AHr rakenteessa on rakenne-eroja joista voi seurata jopa tuhatkertaisia herkkyyseroja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Rotta on ihmistä herkempi kilpirauhaskasvaimia aiheuttaville toksikanteille

A

Oikein.
Rotalta puuttuu thyroxin binding globulin -> T4 homeostaasi häiriintyy helposti -> TSH:n määrä kasvaa -> kilpirauhaskasvaimet

42
Q

Kissa saa ihmistä herkemmin myrkytyksen lääkeaineista, joiden biotransformaatio tapahtuu glukuronidikonjugaation kautta

A

Oikein.

Kissalta puuttuu UDPGT (glucuronosyltransferase)

43
Q

Organofosfaatit ja karbamaatit ovat hyönteismyrkkyjä, joilla on sama vaikutuskohde, mutta erilainen vaikutuksen kesto

A

Oikein.
Karbamaatit vs. organofosfaatit: sama kohde (asetyylikolinesteraasi), vaikutus kestää muutaman tunnin (karbamaatit) tai entsyymin eliniän (org. fosf.)

44
Q

Kriittisen reseptorin vähenemä (downregulation) toistuvassa altistuksessa jollekin kemikaalille voi johtaa toleranssiin tälle aineelle

A

Oikein.
Toleranssi tarkoittaa alentunutta vastetta toistuvan altistuksen yhteydessä -> tähän voi johtaa esim kohdekudoksen herkkyyden väheneminen reseptorien vähenemän takia

45
Q

Idiosynkrasia on yksi tavallisimpia syitä uusien lääkeaineiden poisvetämiseen markkinoilta

A

Oikein.
Idiosynkrasia on poikkeuksellinen tai odottamaton reaktio, jota tavanomainen riskinarviointi ei kata, ihmisellä erityisesti maksassa tavallinen (ongelma lääkkeiden kohdalla), taustalla usein geneettisistä syistä poikkeava entsyymiaktiivisuus

46
Q

Idiosynkrasialla ymmärretään eläinkokeiden ennustamaa vakavaa haittavaikutusta ihmisessä

A

Väärin.

Idiosynkrasiaa ei voi ennustaa eläinkokeilla, siksi se onkin niin hankala

47
Q

Apoptoosi on fysiologinen ilmiö

A

Oikein.

Aktiivinen, ohjelmoitu solukuolema, joka ei aiheuta tulehdusreaktiota

48
Q

Toisin kuin nekroosi, apoptoosi kuluttaa solun omia energiavarastoja

A

Oikein.

Nekroosi on passiivinen tapahtuma, apoptoosi vaatii ATP:tä

49
Q

Apoptoosissa solu turpoaa, kun taas nekroosissa se painuu kokoon

A

Väärin.

Nekroosissa turpoaa, apoptoosissa kutistuu

50
Q

Koska apoptoottiset solut erittävät ympärilleen makrofageja houkuttelevia yhdisteitä, ne käynnistävät vahvan tulehdusreaktion

A

Väärin.

Apoptoosissa ei tulehdusreaktiota

51
Q

Apoptoosi on välttämätön normaalille sikiönkehitykselle

A

Oikein.

esim sormien muodostuminen vaatii kontrolloitua apoptoosia tai muuten jää räpylät

52
Q

P53-proteiini välittää DNA-vaurion aiheuttamaa apoptoosia

A

Oikein

53
Q

Kaspaasi-proteaasit ovat keskeisiä nekroottisessa solukuolemassa

A

Väärin.

Kaspaasit ovat keskeisiä APOPTOOSISSA

54
Q

Nekroosi on solun fysiologinen kuolintapa

A

Väärin.

Nekroosi on epäjärjestäytynyt solukuolema.

55
Q

Toksikantti voi aiheuttaa kudoksissa samanaikaisesti apoptoosia, nekroosia ja mitoosia

A

Oikein

56
Q

Solujen sytoplasman kalsiumpitoisuus on noin kymmentuhatkertainen ekstrasellulaariseen kalsiumpitoisuuteen nähden

A

Väärin.

Ekstrasellulaarinen kalsiumpitoisuus on kymmentuhatkertainen sytoplasmaan nähden

57
Q

Intrasellulaarisen kalsiumpitoisuuden pitkään säilyvä nousu on tyypillistä useiden solumyrkkyjen vaikutukselle

A

Oikein

58
Q

Hydroksyyliradikaali on happiradikaaleista heikkotehoisin

A

Väärin, haitallisin

59
Q

Vapaita happiradikaaleja syntyy pieniä määriä koko ajan esim. soluhengityksen yhteydessä

A

Oikein

60
Q

Sytokromi-P450:n induktioon liittyy kiihtynyt happiradikaalien tuotto

A

Oikein

61
Q

Kalsium ja happiradikaalit vahvistavat toistensa vaikutuksia toksikanttien aiheuttamien soluvaurioiden välittäjäaineina

A

Oikein

62
Q

Superoksididismutaasi suojaa happiradikaalien muodostumiselta myöhemmässä vaiheessa kuin katalaasi tai glutationiperoksidaasi

A

Väärin.

Suojaa jo aikaisemmassa vaiheessa.

63
Q

Toksikanttien akuutit vaikutukset ilmenevät yleensä 2-3 viikon kuluttua altistuksesta

A

Väärin.

Akuutit vaikutukset ilmenevät yleensä jo minuuteissa/tunneissa

64
Q

Karsinogeenisen vaikutuksen latenssiaika voi olla vuosikymmenien mittainen

A

Oikein

65
Q

DNA-vaurio on ainoa tunnettu mekanismi, jolla toksikanttien haittavaikutukset voivat välittyä myöhemmille, altistumattomille sukupolville

A

Väärin.

Voivat siirtyä myös epigeneettisesti

66
Q

DNA:n metylaatio geenin promoottorialueella lisää tavallisesti tämän geenin ekspressiota

A

Väärin.

Vähentää hiljentämällä geenialueen.

67
Q

Suuren regeneraatiokyvyn omaavissa kudoksissa toksikanttien aiheuttamat vauriot ovat useimmiten korjautuvia

A

Oikein

68
Q

Kemiallisten karsinogeenien aiheuttama syövän kehitysprosessi on palautuva progressiovaiheeseen saakka

A

Oikein

69
Q

Jos toksikantti kertyy elimistössä johonkin kudokseen, sen toksisuus kohdistuu aina pahimmin kyseiseen kudokseen

A

Väärin.

Kohdekudos voi olla eri kuin kertymäkudos

70
Q

Lyijyn kertymäkudos on samalla sen toksisuuden tärkein kohdekudos

A

Väärin.

Lyijy konsentroituu luuhun mutta kohdekudoksena (toksiset vaikutukset) pehmytkudoksissa

71
Q

Toksikanttien systeeminen toksisuus kohdistuu useammin keskushermostoon kuin lihaksistoon

A

Oikein

72
Q

Epidemiologisen tiedon etuna toksikologisessa riskinarvioinnissa on lajienvälisen ekstrapolaatiotarpeen puute

A

Oikein

Tarkistettu Raimolta
mun mielestä tää väittämä on oikein, epidemiologisessa tutkimuksessa saadaan tietoa ihmisistä ja halutaan myös tutkia ihmisiä? Vertaa koe-eläimillä tehdyt tutkimukset joissa joudutaan ekstrapoloimaan koe-eläimistä saatua tietoa ihmisiin

73
Q

Epidemiologinen data on luotettavin tapa osoittaa toksikantin ja sairauden välinen syy-yhteys

A

Väärin.

Ei ole luotettavin (korrelaatio ei aina ole kausaatio)

74
Q

Riskinarviointia epidemiologisen tiedon pohjalta haittaavat lukuisat sekundaariset tekijät, jotka voivat huomaamatta yhdistyä sekä kemikaaliin että siihen liitettyyn vaikutukseen

A

Oikein

75
Q

Epidemiologinen kohorttitutkimus on yleensä metodisesti aikaavievämpi kuin tapaus-kontrollitutkimus

A

Oikein

76
Q

Toksikologinen riskinarviointi perustuu useimmiten epidemiologiseen tutkimusaineistoon

A

Väärin.

Perustuu yleensä koe-eläinaineistoon

77
Q

NOAEL-metodia käytetään yleisesti kaikkien toksisten vaikutusten riskinarviointiin

A

Väärin.

Käytetään ensisijaisesti lajienvälistä ekstrapolaatiota

78
Q

ADI-arvo saadaan siten, että eläinkokeissa herkimmän vaikutuksen ilmaantuvuutta tilastollisesti merkitsevästi lisännyt annostaso jaetaan turvakertoimella 100

A

Väärin

ADI = TDI = NOAEL/100

79
Q

NOAEL-metodissa käytettävä turvakerroin pyrkii kattamaan lajienvälisen vaihtelun, mutta olettaa ihmisten olevan herkkyydeltään identtisiä

A

Väärin.

Huomioi mm. Ihmisen painon

80
Q

Erään kemikaalin eläinkokeissa suurin annos, jolla ei ilmennyt herkintä haittavaikutusta, oli 0.4 mg/kg/vrk. Tämä tarkoittaa tavanomaisella turvakertoimella sitä, että 60 kg painava aikuinen voi haitatta altistua päivittäin korkeintaan 24 μg:lle kyseistä kemikaalia.

A

Väärin.
Voi altistua 240 ug

0,4/100x60=0,24 -> 240ug

81
Q

NOAEL-metodi ei riipu sovellettavan annos-vastekäyrän muodosta

A

Oikein

82
Q

Benchmark-menetelmä hyödyntää NOAEL-metodia paremmin herkimmän haittavasteen annos-vastekäyrää

A

Oikein

83
Q

Benchmark-menetelmä ottaa NOAEL-metodia paremmin huomioon yksilöiden välisen vaihtelun sekä koekohtaiset tekijät

A

Oikein

84
Q

Benchmark-menetelmässä TDI lasketaan jakamalla herkimmän haittavasteen annos-vastekeskiarvokäyrältä saatava päivittäisannos turvakertoimella 100

A

Väärin

Lasketaan 95%:n luottamusvälin alemman käyrän antama annos valitulla vastetasolla ->referenssiarvo, josta voidaan johtaa TDI/ADI käyttäen vastaavia kertoimia kuin NOAEL-metodissakin

85
Q

Riskinarviointiin käytettävien lineaaristen mallien perusolettamana on vaikutusten kynnysarvoisuus

A

Väärin.

Laskelmat tehdään olettaen jo yhden molekyylin olevan riski

86
Q

Perinteisesti genotoksisten karsinogeenien riskinarvio tehdään hakemalla se altistustaso, joka eläinkoedatan perusteella tuottaisi elinikäisessä altistuksessa yhden lisäsyöpätapauksen miljoonaa altistunutta kohden

A

Oikein

87
Q

Erään genotoksisen kemikaalin karsinogeenisen vaikutuksen kriittinen annos eläinkokeissa benchmark-menetelmällä oli 1 μg/kg/vrk; jos ihmisten päivittäinen altistumistaso tälle aineelle on n. 150 ng, ei EU:n uuden MOE-riskinarviointimenetelmän perusteella ole aihetta huolestumiseen

A

VÄÄRIN

Periaate: verrataan Bd metodilla eläinkokeista saatua kriittistä annosta ihmisten todellisiin altistumistasoihin, jos ero jää alle ~10 000, syytä huolestumiseen

88
Q

Kemikaalien riskinarviointiin käytettävät koe-eläintutkimukset tehdään vain uroseläimillä hormonaalisen homogeenisuuden varmistamiseksi

A

VÄÄRIN

Tutkimukset tehdään molemmilla sukupuolilla

89
Q

Kemikaalien riskinarvioinnissa käytetään vanhoja ja heikkokuntoisia eläimiä, koska ne ovat muita herkempiä toksikanteille

A

VÄÄRIN

Käytetään terveitä ja nuoria eläimiä

90
Q

Kemikaalin kineettisiin tutkimuksiin käytetään koe-eläimenä useimmiten hiirtä

A

VÄÄRIN

Yleisimmin rotta

91
Q

Kemikaalin akuuttia toksisuutta tutkitaan tyypillisesti altistamalla tutkittavalla kemikaalilla eläimiä päivittäin 5-7 vrk:n ajan

A

VÄÄRIN

Kerta-altistus ja seuranta 14 vrk

92
Q

Akuuteissa toksisuuskokeissa vaatimuksena on tarkan LD50-arvon määrittäminen riittävän suurta eläinmäärää käyttäen

A

VÄÄRIN

Ei haluta tarkkaa arvoa vaan karkea arvio riittää

93
Q

Mitä suurempi LD50-arvo kemikaalilla on, sitä toksisemmasta aineesta on kyse

A

VÄÄRIN

Mitä pienempi LD50 arvo on, sitä toksisempaa

94
Q

NOAEL-arvo saadaan useimmiten akuutista toksisuuskokeesta

A

VÄÄRIN

Kroonisesta toksisuuskokeesta saadaan NOAEL

95
Q

Jos jokin kemikaali aiheuttaa ihoärsytystä kaniinilla, se todennäköisesti aiheuttaa sitä myös ihmisellä

A

VÄÄRIN

Kaniini saa herkemmin ihoreaktioita kuin ihminen

96
Q

Kemikaalin herkistävyyttä tutkittaessa pyritään selvittämään sen kyky aiheuttaa Tyyppi I:n välitön yliherkkyysreaktio

A

VÄÄRIN

Pyritään selvittämään viivästynyt hypersensitiivisyys

97
Q

Herkistävyystutkimuksissa tavallisin koe-eläinlaji on rotta

A

VÄÄRIN

Marsu

98
Q

Subkroonisessa toksisuuskokeessa rotalla altistus kestää 12 kk

A

VÄÄRIN

Kestää 3kk

99
Q

Subkroonisen toksisuuskokeen tärkein tavoite on osoittaa tutkittavan kemikaalin toksisuuden kohde-elimet

A

Oikein

100
Q

Hyvin vahvasti hydrofobinen kemikaali imeytyy maha-suolikanavasta paremmin sellaisenaan kuin öljyyn liuenneena.

A

VÄÄRIN,rasvaliukoisuus edesauttaisi imeytymistä

TOKSIKOLOGIA (5 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions