Farmis > Tulehduskipulääkeet, opioidit, migreenilääkkeet, puudutteet, anestesia-aineet ja muut kipulääkkeet > Flashcards
Tulehduskipulääkeet, opioidit, migreenilääkkeet, puudutteet, anestesia-aineet ja muut kipulääkkeet Flashcards
Mitä eroja on vaikutusmekanismien suhteen esim. ASAlla, parasetamolilla, etorikoksibilla ja naprokseenilla?
x
Onko yhdisteiden käyttöalueissa eroja?
x
Mitkä ovat tyypillisimmät haitat ja miten niitä voidaan vähentää?
x
Mitkä seikat vaikuttavat lääkkeen valintaan?
x
Mitä etuja/haittoja on ns. selektiivisillä COX-2-estäjillä?
x
Mitä interaktioita tulehduskipulääkkeillä saattaa olla?
x
Millä mekanismeilla (ja millä kehon alueilla) opioidit vaikuttavat?
x
Mitä vaikutuksia opioideilla on?
x
Opioidit: Milloin niitä käytetään kipulääkkeinä?
x
Opioidit: Mitkä ovat tärkeimmät haittavaikutukset?
x
Miten eri lääkeaineet (esim. kodeiini, tramadoli, buprenorfiini, morfiini, oksikodoni, fentanyyli) eroavat käytännön työssä?
x
Miksi opioidiantagonistia kombinoidaan opioideihin?
x
Onko opioidien välillä ristiriippuvuutta?
x
Mitä lääkkeitä käytetään migreenissä?
x
Millä mekanismilla ne vaikuttavat?
x
Mitä haittoja triptaanit saattavat aiheuttaa ja koska niitä ei saisi käyttää?
x
Mitä lääkeaineita käytetään migreenikohtausten ennaltaehkäisyssä?
x
Mitä muita lääkkeitä voidaan käyttää erityistapauksissa kivun hoidossa (neuropaattinen kipu, trigeminusneuralgia, toimenpiteet)?
x
Miten kipulääkkeitä yhdistellään vaikeissa kiputiloissa?
x
Mikä on puudutteiden vaikutusmekanismi?
x
Mitä oireita puudutemyrkytys aiheuttaa?
x
Mitä merkittäviä eroja eri puudutteilla on?
x
Miten yleisanestesia-aineet jaotellaan?
x
Mitä tiedetään niiden vaikutusmekanismeista (esim. sevofluraani)?
x
Propofolin ja deksmedetomidiinin käyttö ja vaikutukset
x
- Ns. tulehduskipulääkkeiden ryhmään kuuluvat seuraavat lääkeaineet: a) Naprokseeni
b) Fentanyyli
c) Etorikoksibi
d) Diklofenaakki e) Parasetamoli
a, c, d
(Parasetamoli on analgeettinen ja antipyreettinen, mutta sillä ei ole käytännössä anti-inflammatorista tai verihiutaleiden aggregaatiota estävää vaikutusta -> ei lasketa kuuluvaksi tulehduskipulääkkeisiin)
- Tulehduskipulääkkeiden haittavaikutusriski lisääntyy a) astmaatikolla.
b) hypovolemiassa.
c) sydämen vajaatoiminnassa.
d) antikoagulanttien kanssa.
e) suolistovuotojen suhteen ainoastaan käytettäessä per os lääkettä (ei parenteraalisen käytön jälkeen).
a, b, c, d,
ei e, koska per os
Tulehduskipulääkkeet voivat pahentaa sydämen vajaatoiminnan oireita heikentämällä munuaisten eritystoimintaa ja aiheuttamalla turvotuksia. Sydämen vajaatoimintapotilailla suositellaan kivun hoitamista ensisijaisesti muilla keinoilla kuin tulehduskipulääkkeillä, kuten esimerkiksi parasetamolilla.
tulehduskipulääke estää prostanoidien toimintaa, jota tarvitaan munuaisten toimintaan
sydän ei jaksa pumpata -> munuaiset ei toimi
Jotkut astmaatikot (noin 5 %) ovat yliherkkiä aspiriinille (asetyylisalisyylihappo) ja sen sukuisille särkylääkkeille (esim. ibuprofeeni). Silloin näitä lääkkeitä ei saa käyttää. Kipulääkkeeksi voi useimmiten käyttää parasetamolia sisältäviä valmisteita.
Myös monet tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeniini (Burana®, Ibusal®) ja diklofenaakki (Voltaren®, Diclomex®), vaikuttavat veren hyytymiseen eikä niitä pitäisi käyttää yhdessä antikoagulantin kanssa. Parasetamoli (esim. Panadol®, Para-Tabs®) on turvallinen myös antikoagulantin käyttäjälle
- Potilalle on määrätty kodeiini–parasetamoli -kombinaatio (30/500mg) selkävaivoihin annoksella 2 tablettia 3 kertaa päivässä. Potilas on muuttunut keltaiseksi ja myöntää käyttäneensä kipuihin tupla-annoksia pitemmän aikaa. Mistä keltaisuus ja maksa-arvojen kohoaminen todennäköisesti johtuvat?
a) Potilas on nopea kodeiinin metaboloija ja se johtaa maksavaurioon.
b) Potilas on todennäköisesti opioidiriippuvainen, ja hän mahdollisesti käyttänyt suonensisäisiä huumeita ja saanut hepatiitin.
c) Parasetamoli on aiheuttanut maksavaurion.
d) Potilaan selkäkipu johtuukin maksasyövästä.
e) Kodeiini lisää parasetamolin maksahaittoja.
c ainut oikea vastaus
kodeiini ei lisää parasetamolin maksahaittoja
kodeiini yleensä pystytään metaboloimaan, vaikka pieni maksavaurio
4g aivan Max annos
6g maksavaurio
9g maksatuho
- Triptaanien suhteen pitää paikkaansa, että
a) ne ovat 5-HT1B/D-agonisteja.
b) niitä käytetään muihinkin kiputiloihin kuin migreenin hoitoon.
c) niitä ei saa annostella auraoireiden aikana.
d) painon tunne rinnassa annostelun jälkeen viittaa hapen puutteeseen sydämessä ja potilaan tulee hakeutua välittömästi hoitoon
e) niitä voi huoletta käyttää vaikka joka päivä, jos migreenin oireet sitä vaativat
a ainut oikea vastaus
triptaaneja eikä muita kipulääkketiä saa käyttää jatkuvasti (lääkepäänsärky)
- Potilas käyttää oksikodonia syöpäkipuun 2 viikkoa. Lääke ei sen jälkeen enää tehoa kipuun yhtä hyvin, mutta annosta nostettaessa alkuperäinen teho palaa. Mitä on tapahtunut?
a) Potilaalle on kehittynyt huumeriippuvuus.
b) Potilaalle on kehittynyt toleranssi.
c) Potilas on addikti.
d) Potilalla on vierotusoireita.
e) Potilas on fyysisesti riippuvainen opioideista.
b
96-vuotias Sylvi sairasti glaukoomaa ja silmäpohjien rappeumaa. Glaukooman hoitoon hän käytti timololitippoja. Minkä ryhmän lääkeaine on timololi?
beetasalpaaja, estää/vähentää kammionesteen muodostumista
Sairaalan päivystys- poliklinikalla Sylville injektoitiin kipulääkkeeksi 5 mg oksikodonia ennen murtuma-asennon korjaamista. Mikä on oksikodonin vaikutusmekanismi? Jos potilas jouduttaisiin siirtämään oksikodonin annostelun jälkeen ambulanssilla, mihin haittavaikutukseen tulisi erityisesti varautua? Mitä muita haittoja se saattaa aiheuttaa?
Oksikodoni on Suomessa yleisimmin käytetty opioidi leikkauksenjälkeiseen kipuun.
Oksikodoni on puolisynteettinen μ-opioidireseptoriagonisti, jolla on vähäinen affiniteetti myös δ- ja κ-opioidireseptoreihin. Oksi- kodoni metaboloituu maksassa CYP450-entsyymien avulla.
CYP3A:n aktiivisuutta kiihdyttävä rifampisiini pienentää ja CYP3A:n aktiivisuutta estävät vorikonatsoli ja telitromysiini suurentavat oksikodonin plasmapitoisuuksia.
Vaikutus lähellä morfiinia, mutta:
○ Vähemmän hallusinaatioita ja painajaisia
○ Vapauttaa vähemmän histamiinia, vähemmän kutinaa.
Morfiinin haitat:
- Kutina (vapauttaa histamiinia), väsymys, ummetus, pahoinvointi, oksentelu, hikoilu, mioosi, dysforiaa/euforiaa/hallusinaatioita, hengityslama suurilla annoksilla.
○ Vahva ummetus noin 50%:lla ja lääkitystä on muutettava.
○ Ei suositella munuaisten vajaatoiminnassa
ambulanssikuljetuksessa huomioitava oksentelu
Minkä ryhmän lääkeaine on haloperidoli? Mitä voidaan käyttää haloperidolin sijaan vaihtoehtona?
Butyrofenonien tyyppiaine on haloperidoli (kuva 24–3), joka on edelleen laajasti käytetty antipsykoottinen lääkeaine etenkin injektio- muotoisena akuuttitilanteissa. Vaikka se poikkeaa rakenteeltaan fen- tiatsiinin johdoksista, se muistuttaa vaikutuksiltaan läheisesti pipe- ratsiinijohdoksia. Se on hyvin potentti aine sekä antipsykoottina että antiemeettinä.
Haloperidoli salpaa D2-dopamiinireseptoreita tavanomaisilla annok- silla (2-6 mg/vrk per os), kuten muutkin perinteiset psykoosilääkkeet. Sen a-reseptoreita ja muskariinireseptoreita salpaava vaikutus on vähäinen.
Haittavaikutuksista tunnetuimmat ovat ekstrapyramidaalioireet, ja niitä ilmenee annoksesta riippuvalla tavalla kuten fentiatsiinin ja tiok- santeenin piperatsiinijohdoksillakin. Haloperidolin sedatiiviset ja auto- nomiset vaikutukset ovat vähäisiä, mutta prolaktiinin eritys lisääntyy hoidon aikana. Allergisia haittavaikutuksia tavataan vain harvoin.
Minkä ryhmän lääkeaine on fentanyyli? Miksi sitä annetaan annostelukalvolla?
Vahva opioidi. Fentanyyli on synteettinen μ-reseptoriagonisti. Fentanyyli on rasvaliu- koinen. Runsaan alkureitin metabolian vuoksi se ei sovellu suun kautta annettavaksi. Sitä voidaan antaa suun tai nenän limakalvolle, transder- maalisesti, parenteraalisesti sekä spinaalisesti. Metaboloituu pääasiassa CYP3A:n kautta, joten tämän toimintaa estävät vorikonatsoli, flukonatsoli ja ritonaviiri hidastavat fentanyylin poistumista elimistöstä
Mikä on diatsepaamin vaikutusmekanismi? Mitä haittoja se saattaa aiheuttaa? Mitä on hyvä muistaa diatsepaamin farmakokinetiikasta?
Bentsodiatsepiinit, kuten diatsepaami, sitoutuvat GABAA-resepto- rikompleksiin omaan sitoutumispaikkaansa, eri kohtaan kuin GABA. Bentsodiatsepiinit vaikuttavat tehostamalla endogeenisen GABA:n vaikutusta reseptorissa (ns. allosteerinen modulaatio) muuttamalla ilmeisesti reseptorin konformaatiota. Bentsodiatsepiinien turvallisuus- marginaali myrkytyksissä on suuri, mikä johtunee niiden välillisestä vaikutusmekanismista.
Useimpia metaboliavaiheita katalysoivat P450-entsyymit, joten eliminaationopeus vaihtelee yksilöittäin huomattavasti. Lyhytvaikutteiset midatsolaami ja triatsolaami metaboloituvat pääasiassa CYP3A-entsyymien kautta, joiden esto voi nostaa AUC:n 100-kertaisiksi, mikä on otettava huomioon kliinisten yhteisvaikutusten takia. Sedaation toteuttamisessa käytetään usein nopeavaikutteista midatsolaamia tai sen vaihtoehtona diatsepaamia. Diatsepaamin metaboliset interaktiot ovat vähäisemmät, vaikkakin hitailla CYP2C19-metaboloijilla diatsepaamin AUC kasvaa 2–3-kertaiseksi.
Kaksi yleisesti käytettyä bentsodiatsepiinia, oksatsepaami ja loratsepaami, metaboloituvat glukuronidaation kautta, ja niiden eliminaatio vaihtelee potilaiden välillä vähemmän kuin muiden bentsodiatsepiinien.
Bentsodiatsepiinien yleiset vasta-aiheet ja varoitukset
GABAA-reseptoreiden agonisteja pitää välttää potilailla, joilla on hengitysvajausta, uniapneaa, tai lihassairaus kuten myastenia gravis. Päihdepotilaille ei pidä aloittaa bentsodiatsepiinilääkitystä. Vanhusten hoitoon bentsodiatsepiinin lisääminen unettomuuden hoitoon voi tuottaa enemmän haittoja kuin hyötyä, koska bentsodiatsepiinien käyttö voi johtaa kognitiivisiin jäännösoireisiin seuraavana aamuna ja kömpelyyden lisääntymiseen ja lonkkamurtumiin. Skitsofrenian hoidossa bentsodiatsepiinien käyttö on liitetty kuolleisuuden kaksinkertaistumiseen, joskin mekanismit ovat epäselviä
Bentsodiatsepiinien vaikutuksia voidaan vähentää flumatseniilillä, joka on puhdas antagonisti bentsodiatsepiinien sitoutumiskohdassa
Virtsan karkailuun määrättiin solifenasiinia. Mikä on sen vaikutusmekanismi? Mitä haittoja se saattaa aiheuttaa?
vähentää virtsarakon tonusta ja lisää sulkijalihaksen tonusta -> virtsantulon hidastuminen
antikolinergiset haitat (sydämentykytykset, ummetus,virtsaamisvaikeuduet, suun kuivuminen, näköhäiriöt akkomodaatiohalvaus, hikoilun esto, väsymys, pahoinvointi, muistihäiriöt)
Toisin sanoen, M3-muskariinireseptorien salpaajia, joita käytetään yliaktiivisen rakon hoitoon. Virtsarakon hermotuksessa PS supistaa detrusoria ja tyhjentää siten virtsarakkoa.
Hammaslääkärin särkyvastaanotolle tulee 22-vuotias mies, jolla on runsas päihdehistoria. Hän on tällä hetkellä buprenorfiinikorvaushoidossa. Mikä on buprenorfiinin vaikutusmekanismi ja miksi sitä käytettään korvaushoidossa?
μ-osittaisagonisti, luokitellaan keskivahvoihin opioideihin
käyttö:
korvaushoito (Subutex), kohtalainen kipu
Haitat ja kinetiikka:
CYP3A4-teho matala -> voimistaa vaikutusta (esim. sienilääkkeet, erytromysiini, HIV-lääkkeet)
- hyötyosuus vain n. 15% -> annettava kielen alle resoritabletteina tai transdermaalisesti
- osittaisagonisti: analgeettinen kattovaikutus, voi kumota muiden opioidien vaikutukset
Ibuprofeenin vaikutusmekanismi? Mitä haittoja ibuprofeeni saattaa aiheuttaa? Mitä kliinisesti merkittäviä eroja on tulehduskipulääkkeiden välillä? Miten parasetamoli eroaa tulehduskipulääkkeistä?
epäselektiivinen COX-estäjä
Tulehduskipulääkkeet (engl. non-steroidal anti-inflammatory drugs, NSAIDs) ovat yleisimmin käytettyjä lääkkeitä. Niille on ominaista kipua lievittävä (analgeettinen), kuumetta alentava (anti- pyreettinen) ja lievä tulehdusta rauhoittava (anti-inflammatorinen) vaikutus. Tulehduskipulääkkeet estävät myös verihiutaleiden aggre- gaatiota, ja tämän vaikutuksen perusteella asetyylisalisyylihappoa voidaan käyttää sydän- ja aivoinfarktin (sekundaari)preventiossa.
Tulehduskipulääkkeiden farmakologiset vaikutukset perustuvat pääasiassa prostanoidisynteesin estoon.
Tulehduskipulääkkeet estävät prostaglandiinisynteesiä vaikutta- malla syklo-oksigenaasi (COX)- eli prostaglandiinisyntaasientsyy- miin. COX-isoentsyymejä tunnetaan kaksi: matala-asteisesta fysio- logisesta prostanoidituotannosta vastaava konstitutiivisesti ilmentyvä COX-1 ja erityisesti tulehduspesäkkeessä bakteerituotteiden ja tuleh- dusta voimistavien sytokiinien vaikutuksesta indusoituva COX-2. Tulehduskipulääkkeiden tärkeimmät terapeuttiset vaikutukset johtu- vat COX-2-entsyymin estosta, sen sijaan osa haittavaikutuksista, ku- ten mahan limakalvovaurio, aiheutuvat ensisijaisesti COX-1:n tuot- tamien fysiologisten prostanoidien synteesin estosta
Tulehduskipulääkkeet voidaan jakaa ryhmiin sen mukaan, mikä on niiden selektiivisyys näiden kahden isoentsyymin suhteen. Useimmat käytössä olevat tulehduskipulääkkeet ovat epäselektiivisiä ja estävät te- rapeuttisina annoksina / pitoisuuksina sekä COX-1:tä että COX-2:ta. Asetyylisalisyylihappo (ASA) on esimerkki suhteellisen COX-1-selektii- visestä lääkeaineesta eli se estää COX-1-entsyymiä selvästi pienempinä pitoisuuksina kuin COX-2:ta. Etodolaakki, meloksikaami ja nabume- toni ovat ns. COX-2 painotteisia tulehduskipulääkkeitä, ts. terapeutti- sina annoksina ne estävät voimakkaammin COX-2:ta kuin COX-1:tä. COX-2 selektiivisiin lääkkeisiin kuuluvat mm. etorikoksibi ja sele- koksibi. Ne estävät COX-2:ta selvästi pienempinä pitoisuuksina kuin COX-1:tä, ja terapeuttisina annoksina vaikutus COX-1:een on hyvin vähäinen.
Parasetamoli poikkeaa tu- lehduskipulääkkeistä siten, että se ei estä prostaglandiinien tuotantoa mahan limakalvossa. Parasetamoli ei myöskään aiheuta tulehduskipu- lääkkeille tyypillisiä ruoansulatuskanavan haittoja. Parasetamoli (amerikkalaisessa kirjallisuudessa myös acetaminophen) on analgeettinen ja antipyreettinen, mutta sillä ei ole anti-inflamma- torista tai verihiutaleiden aggregaatiota estävää vaikutusta. Tästä syystä se joissakin oppikirjoissa luokitellaan erilleen tulehduskipulääkkeistä omaksi sentraalisesti vaikuttavien analgeettien ryhmäkseen.
Parasetamolin vaikutusmekanismi on osittain epäselvä. Parasetamoli ei estä prostagladiinien synteesiä perifeerisissä kudoksissa kuten muut tulehduskipulääkkeet, mutta sen keskushermostovaikutukset voivat sil- ti – ainakin osittain – johtua COX:n estosta. Inflammaatiossa kudos- ten suurentuneet peroksidipitoisuudet voivat vähentää parasetamolin vaikutuksia COX-entsyymeihin ja selittää, miksi sillä ei ole anti-inflam- matorista vaikutusta.
Hammaslääkäri ottaa valmiiksi esitäytetyn puuduteruiskun, jossa on artikaiinia sekä adrenaliinia ja infiltraatiopuuduttaa hampaan ympäristön poistoa varten. Mikä on artikaiinin vaikutusmekanismi? Miksi mukana adrenaliinia? Mitä haittoja puudutteet saatavat aiheuttaa?
artikaiini indukaatio: hammaslääke- tiede, päiväki- rurginen spinaa- lipuudutus, mekanismi: diffuusio solun sisälle, Na- kanavien salpaus -> depolarisaatio estyy, haitat: vaikutukset, jotka ilmenevät muualla kuin kohdekudokses- sa; takykardia, levottomus, lihasnykäykset, kouristukset; uhkaava myrkytystila: huulten ja kielen puutumienn, korvien soiminen, näköhäiriöt, lihasnykäykset, outo olo; myrkytys: tajuttomuus ja hengityksen sekä verenkierron lama, , muuta: diffuntoituu luuhun ja pehmytkudok- siin, vähäinen toksisuus
Artikaiini on yleisesti hammaslääketieteessä käytettävä amidityyppinen paikallispuudutusaine. Artikaiini estää palautuvasti vegetatiivisten hermosäikeiden, tuntohermosäikeiden ja motoristen hermosäikeiden ärtyvyyttä. Artikaiinin vaikutusmekanismina pidetään hermosäikeiden membraaneissa sijaitsevien jänniteriippuvaisten Na+-kanavien salpausta.
Paikallispuudutteissa apuaineena käytettävä adrenaliini aiheuttaa paikallisen vasokonstriktion ja verenkierron vähenemisen, jolloin artikaiinin imeytyminen hidastuu. Tuloksena on suurempi paikallispuudutteen pitoisuus vaikutuskohdassa ja pitempi vaikutus, jolloin myös systeemisten haittavaikutusten esiintyminen vähenee. Lisäksi verenvuototaipumus vähenee kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä.
haittavaikutukset: vaso….pyörtyminen, allergiat yms.
Hammaslääkäri ottaa valmiiksi esitäytetyn puuduteruiskun, jossa on artikaiinia sekä adrenaliinia ja infiltraatiopuuduttaa hampaan ympäristön poistoa varten. Puudutteen teho on kuitenkin varsin huono ja ekstraktion aikana potilas on kivulias puudutuksesta huolimatta. Mistä tämä johtuu? Voiko buprenorfiini aiheuttaa toleranssin ibuprofeenille ja puudutteelle?
?
puudute ei tehoa, koska infektio ja inflammaatio eli hapan, puudutteet emäksiä, ei pääse läpi tms?
ei ristitolea opioideille ja tulehduskipulääkkeeillä
○ Ristitoleranssi = lisääntynyt sietokyky muitakin aineita kohtaan, kun yhdelle aineelle on kehittynyt toleranssi
opioideilla keskenään ristitoleranssi (myy-reseptori)
Päiväkirurgisen leikkauksen anestesian induktiossa (aloitusvaiheessa) anestesialääkäri käyttää anestesian induktioon suonensisäistä propofolia, rokuronia ja fentanyyliä. Mikä on kunkin yhdisteen vaikutusmekanismi. Pohdi näiden kolmen lääkkeen merkitystä yleisanestesiassa. Miksi käytetään fentanyyliä eikä vaikkapa morfiinia?
Propofoli on tärkein laskimoanesteetti (hypnootti), käytetään liuotettuna rasvaan.
§ Vaikutus alkaa ja loppuu erittäin nopeasti - kesto vain 5-10min.
Sivuvaikutuksia laskimoärsytys, allergia, rasvan haitat, suurilla annoksilla propofolisyndrooma.
Vaikutus: GABAA-r.agonisti Na+-kanavan salpaus
Haitat: - lamaa hengitystä ja verenkiertoa - vasodilaatio, vp. lasku - injektioärsytys
Käyttö: anestesian induktio, ylläpito, lyhyt-/pitkäkest. sedaatio
___
Rokuroni
Nondepolarioiva = postsyn. kilpaileva nikotiinireseptorin antagonisti hermolihasliitoksessa (lisäksi presyn. heikentää ACh-vapautumista)
Käyttö:
- lihasrelaksaatio nukutetuilla potilailla
- tehohoidossa (hengityskonehoito, tetanus)
Haitat:
- suurilla annoksilla vaikutukset ANS- ganglioihin ja muskariinireseptoreihin - verenpaineen lasku (histamiinin vapautumisen takia)
Kinetiikka:
- huono GI-imeytyminen
- maksa- ja mun.eliminaatio (pankuronin kinetiikka ei muutu maksan/munuaisten vajaatoiminnassa)
Mikä on sevofluraanin vaikutusmekanismi?
Höyrystettävät inhalaatioanesteetit
- vaikutusmekanismi: ionikanavien modulaatio ja hyperpolarisaatio?
- annosriippuvainen verenkierron ja hengityksen laamantuminen, laskevat verenpainetta
- halogenoituja hiilivetyjä
Käyttö:
suosittu lasten anestesia
Edut:
+ nopea
+ miellyttävä haju
Haitat:
- mahdollinen munuaistoksisuus: 3% sevofluraanista metaboloituu ja tuottaa fluorideja, lisäksi voi anestesiakoneessa muodostaa yhdiste A:ta koneen absorboivan aineen kanssa fluoridit ja yhdiste A mahdollisesti munuaistoksisia
Yleisesti inhalaatioanesteeteista;
- Inhalaatioanesteettien voimakkuutta mitataan MAC-arvolla (engl. minimum alveolar concentration), jolla tarkoitetaan sitä alveolaarista inhalaatioanesteetin pitoisuutta, joka aiheuttaa sellaisen anestesian, että 50 % potilaista ei reagoi ihoviiltoon.
-Vaikka inhalaatioanesteettien tarkkaa vaikutuspaikkaa keskusher- mostossa ei ole selvitetty, näyttää talamuksen alueen hermosoluilla ole- van suuri merkitys inhalaatioanesteettien sedatiivisille ominaisuuksille. Inhalaatioanesteettien vaikutus perustuu ainakin hermosolujen hyper- polarisaatioon sekä vaikutuksiin keskushermoston synapseissa. Resep- toritasolla on osoitettu, että höyrystettävillä inhalaatioanesteeteilla on kliinisinä pitoisuuksinä merkittäviä vaikutuksia ligandisäätöisiin ioni- kanaviin. Näitä ionikanavia säätelevät mm. aivojen GABAA-, glysiini- ja nikotiinireseptorit. Typpioksiduulilla ja ksenonilla ei sen sijaan ole vai- kutusta GABAA- ja glysiinireseptoreihin, vaan niiden vaikutukset välit- tynevät NMDA-reseptoreiden kautta.
- Kun inhalaatioanesteetin anto lopetetaan, sitä alkaa poistua uloshen- gityksen mukana. Anesteetin kudos-veriliukoisuus vaikuttaa poistumi- sen nopeuteen. Jos anestesian alku on ollut nopea, myös herääminen on nopeaa. Inhalaatioanesteetit poistuvat elimistöstä pääosin muuttumat- tomina keuhkojen kautta.
Mikä on triptaanien vaikutusmekanismi? Mitä haittoja ne saatavat aiheuttaa? Voidaanko migreenin hoidossa käyttää muita lääkeaineita?
5-HT-1B/1D agonistit
triptaanit: sumatriptaani, almotriptaani, eletriptaani, ritsatriptaani, tsolmitriptaani, naratriptaani, frovatriptaani
indikaatio: migreeni
mekanismi: 5-HT-1B agonismi -> supistaa kallon sisäisiä ja ulkoisia verisuonia, 5-HT- 1D agonismi ->estää vasodilaatiota ja neuropeptidien vapautumista, lisäksi estää kipua tuottavien välittäjäaineiden vapautumista aivorungossa
haitat: pahoinvointi, heikotus, huimaus, väsymys, kuumotus, puristuksen tunne rintakehän, pään tai raajojen aluella
vasta-aiheet: angina pectoris, aivohalvaus, aivo- ja ääreisveren- kierron häiriöt, iskeemisille sydänsairauk- sille altistuneet, sulfa-allergia
muuta: ei yhdessä ergotalkaloidien kanssa, eikä MAO-estäjien tai SSRI- ja SNRI- lääkkeiden kanssa
Migreeni on neurovaskulaarinen, kohtauksellinen sairaus, joka saa alkunsa aivorungon tumakkeista ja jonka uskotaan johtuvan näiden tu- makkeiden ylikiihottuneisuudesta (ks. tietoruutu L20). Migreenipoti- lailla plasman 5-HT-pitoisuus on pieni kohtauksien välissä, mutta suu- ri kohtausten aikana, ja migreenikohtauksen tyypilliset oireet voidaan saada aikaan 5-HT:tä vapauttavilla aineilla. Migreenin patofysiologian kannalta tärkeillä alueilla on myös runsas serotonerginen hermotus.
Triptaanit ovat tehokas lääkeryhmä akuuteissa migreenikohtauksissa, mutta niiden tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu kohtausten estohoi- dossa. Triptaanit ovat pääasiassa on 5-HT1B/5-HT1D-agonisteja, vaikka- kin osalla niistä on myös 5-HT1A-, 5-HT1E- sekä 5-HT1F-reseptorivaiku- tuksia. Triptaanit ovat indolijohdannaisia ja muistuttavat rakenteellisesti 5-HT:tä (kuva 20–5) ja vaikuttavat migreenikohtauksissa pääasiallisesti a) supistamalla migreenikohtauksen aikana laajentuneita kallonsisäisiä ja kallonulkoisia verisuonia 5-HT1B-reseptorivälitteisesti, b) aktivoimal- la presynaptisia 5-HT1D-reseptoreita tuovissa hermopäätteissä estäen in- flammaatiota välittävien neuropeptidien vapautumista ja vasodilataatiota, sekä c) estämällä kipua tuottavien hermovälittäjäaineiden vapautumista aivorungossa.
- Migreenin hoitoon käytettyjä täsmälääkkeitä, kombinoidaan yleensä kipulääkkeisiin. - 5-HT1 reseptorien stimulaatio vaikuttaa hillitsevästi aivojen elektrofysiologiseen aktiivisuuteen. - 5-HT1B/5-HT1D-agonisteja. 5-HT1B/5-HT1D löytyy lähinnä verisuonten seinämistä. A) Supistavat aivoverisuonia 5-HT1B reseptorien aktivaation kautta. B) Aktivoivat presynaptisia 5-HT1D reseptoreita tuovissa hermopäätteissä, mikä estää tulehdusta välittävien neuropeptidien vapautusta ja vasodilataatiota. C) Estävät kipua tuottavien hermovälittäjäaineiden vapautumista aivorungosta. - Sumatriptaani: ○ 5-HT1B/5-HT1D agonisti. Teho yleensä hyvä ja auttaa myös migreeniin liittyvään pahoinvointiin. - Muut triptaanit kuten ritsatriptaani ja solmitriptaani: ○ Läpäisevät BBB paremmin kuin sumatriptaani ja eroavat toisistaan lähinnä farmakokineettisiltä ominaisuuksiltaan.
Haittavaikutukset:
- Ohimenevä kipu pistoskohdossa, pahoinvointi, heikotus, huimaus, väsymys, kuumotus.
- Joskus voimakas puristuksen tunne rintakehän, pään tai yläraajojen alueella.
○ EI PIDÄ ANTAA henkilöille, joilla on iskeemisen sydän- tai aivosairauden riskitekijöitä.
○ Triptaaneihin liittyvät sydäntuntemukset eivät kuitenkaan indikoi sydänongelmia! (Angina pectoris -potilaille ja potilaille, joilla on ollut aivohalvaus tai ohimeneviä aivo- tai ääreis- verenkierron häiriöitä tai joilla on iskeemiselle sydänsairaudelle altista- via riskitekijöitä, ei pidä antaa triptaaneja niiden verisuonia supistavien ominaisuuksien vuoksi.)
- Ei yhdessä ergotalkaloidien kanssa voimakkaan vasokonstriktion vuoksi.
Serotoniinioireyhtymän riski MAO-blockereiden ja SSRI/SNRI kanssa.
Mitä vasta-aiheita on triptaanien käytölle?
x
Potilas siirrettiin sydäntoimenpideyksikköön välitöntä sepelvaltimoiden varjoainekuvausta (angiografi) varten. Ennen toimenpidettä potilaalle annettiin suun kautta pureskeltuna ASA 250 mg ja tikagrelolia 180 mg sekä suonensisäisesti 40 mg:n bolus enoksapariinia. Miksi annettiin ASA?
Salisylaatti
ASA
sydän- ja aivoinfarktiriskin vähentäminen, kipu, kuume, akuutti infektio (lievä vaikutus)
COX-1 ja COX-2 asetylaatio -> verihiutaleiden COX- asetylaatio aiheuttaa TXA- synteesin eston useiksi päiviksi
haitat: mahan limakalvovaurio, lapsilla Reyen oireyhtymä, salisylismi: tinnitus, pahoinvointi, huimaus, oksentelu, myrkytys
vasta-aiheet: ASA-herkkä astam, verenvuototai- pumus, akuutti maha- tai pohjukaissuoli- haava, sydämen, maksan tai munuaisten vajaatoiminta (samat kaikissa)
muuta: sydän- ja aivoinfarktin esto 50- 100mg/vrk, analgeettinen ja antipyreettinen vaikutus 0,5- 1g/vrk
Kipua lääkittiin suonensisäisellä morfiinilla. Onko morfiinilla kivun lievityksen lisäksi muitakin vaikutuksia tässä? Miksi morfiinia ja oksikodonia käytetään keuhkopöhön hoitoon sydämen vajaa- toiminnan yhteydessä?
x
Neurologi aloitti potilaalle kerran kuukaudessa annettavan erenumabin migreenin estolääkitykseksi. Mikä on erenumabin vaikutusmekanismi. Mitä haittoja se saattaa aiheuttaa? Mitä muita lääkeaineita käytetään migreenin estohoidossa?
cgrb vasta-aineita käytetään jos invalidisoiva migreeni mihin ei tehoa muut lääkkeet
beeta-salpaajat, trisykliset, ssri snri…
66-vuotias mies operoitiin uusiutuneen munuaiskarsinooman vuoksi. Potilaalla oli lisäksi munuaisten vajaatoiminta (P-krea n. 200 ja munuaispuhdistuma 30 ml/min). Anestesian induktiossa potilas sai fentanyyliä, propofolia ja sisatrakuuria, jonka jälkeen anestesiaa jatkettiin remifentaniilillä, sevofluraanilla ja sisatrakuurilla. Leikkaus onnistui hyvin ja potilas sai anestesian lopussa vielä 200 mg tramadolia i.v. (ajanhetki 0 kuvassa). Heräämössä potilas valitti kovia kipuja ja hän sai kaksi 50 mg:n lisäannosta tramadolia 35 minuutin välein. Lisäksi PCA-laite yhdistettiin i.v. linjaan, joka mahdollisti tramadolin itseannostelun 20 mg boluksina maksimissaan 10 minuutin välein. Potilas otti viimeisen annoksen tramadolia 4 tuntia leikkauksen jälkeen. Potilaan vointi oli hyvä 5 tunnin kuluttua leikkauksesta. 7,5 tuntia leikkauksen jälkeen potilas oli väsynyt, mutta reagoi kysymyksiin. 10,5 tuntia leikkauksesta potilas ei ollut enää herätettävissä, hengitys- frekvenssi oli 2–3 kertaa minuutissa, pupillit olivat pienet ja potilas ei reagoinut kipuärsykkeisiin. Alla olevasta kuvasta näkyy potilaan tilan kehittyminen.
potilaalla cyp2d6 geeniduplikaatio ja …
munuaiset toimivat hitaasti
