sopimuksen pätemättömyys Flashcards
kilpailuoikeudellisen pätemättömyysvaikutuksen piirissä olevat sopimukset voivat tulla hyväksytyksi, jos ne (4)
1) osaltaan tehostavat tuotantoa tai tuotteiden jakelua taikka edistävät teknistä tai taloudellista kehitystä;
2) jättävät kuluttajille kohtuullisen osuuden näin saatavasta hyödystä;
3) eivät aseta asianomaisille elinkeinonharjoittajille rajoituksia, jotka eivät ole välttämättömiä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi; ja
4) eivät anna näille elinkeinonharjoittajille mahdollisuutta poistaa kilpailua merkittävältä osalta kysymyksessä olevia hyödykkeitä.
petollinen menettely (3)
- osapuoli antaa virheellistä tietoa tai salaa sellaisen seikan, josta sopimuskumppani voi odottaa saavansa tiedon, ja sopimuksen syntyminen perustuu nimenomaan tähän erehdyttämiseen
- Lievemmissä tapauksissa seuraamuksena hinnanalennus tai vahingonkorvaus
- Loukattu osapuoli voi tyytyä sopimuksen voimassapysymiseen, ja vaatia hyvitystä mainittujen taloudellisten seuraamusten avulla.
kiskominen
- toisen osapuolen hädänalainen asema ja sopimusvelvoitteiden ilmeinen epätasapaino
- käytännössä melko vähäinen merkitys
törkeä pakko
opimusta tehtäessä on käytetty toisen henkeen tai terveyteen kohdistuvaa uhkausta
tunnistautumistiedot (2)
- osoitetaan edustusvalta tietoverkon välityksellä tapahtuvassa sopimuksenteossa
- viestin vastaanottajalle annetaan pitkälle menevä oikeus luottaa siihen, että viestin lähettäjänä on oikea henkilö
sopimus tehty oikeuskelvottoman yhteisön nimissä (3)
- sopimuksen toinen osapuoli voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen, mikäli hän ei ole tiennyt yhteisöltä puuttuvasta oikeuskelpoisuudesta.
- hän voi yhtä hyvin vaatia, että sopimuksesta vastaavat henkilökohtaisesti ne yksityishenkilöt, jotka ovat toimineet oikeuskelvottoman yhteisön nimissä
- eräin edellytyksin mahdollista, että pätemättömyys korjaantuu rekisteröinnin tultua loppuunsaatetuksi ja oikeuskelpoisuuden saavuttanut yhteisö tulee lopulta sopimuspuolen asemaan.
pakko johtaa pätemättömyyteen, kun (2)
- sopimuskumppani on itse käyttänyt pakkoa tai on tiennyt pakottamisesta
- lievään pakkoon ei voida vedota pätemättömyysperusteena, jos pakkoa on käyttänyt kolmas henkilö ja sopimuskumppani on ollut perustellusti tietämätön pakottamisesta.
pätemättömyyden korjaantuminen
- osapuolet tietävät tekemäänsä sopimusta rasittavasta pätemättömyysperusteesta, mutta eivät piittaa siitä ja käsillä ei ole julkiseen intressiin pohjautuvia pätemättömyysperusteita
- pätemättömyysperuste kohdistuu toiseen osapuoleen ja väärinkäytösperusteet ilmentävät toiseen kohdistuvaa loukkausta. Osapuolella, joka voisi vedota pätemättömyyteen, on mahdollisuus hyväksyä oikeustoimi itseään sitovaksi pätemättömyysperusteesta huolimatta
kilpailulain mukaan pätemättömiä elinkeinoharjoittajien väliset sopimukset (2)
1.joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua
TAI
2.joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy.
kilpailuoikeudellisen pätemättömyysvaikutuksen piirissä erityisesti sellaiset sopimukset, päätökset ja menettelytavat (5)
1) joilla suoraan tai välillisesti vahvistetaan osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja;
2) joilla rajoitetaan tai valvotaan tuotantoa, markkinoita, teknistä kehitystä taikka investointeja;
3) joilla jaetaan markkinoita tai hankintalähteitä;
4) joiden mukaan eri kauppakumppaneiden samankaltaisiin suorituksiin sovelletaan erilaisia ehtoja siten, että kauppakumppanit asetetaan epäedulliseen kilpailuasemaan; tai
5) joiden mukaan sopimuksen syntymisen edellytykseksi asetetaan se, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen
lakimääräinen edustus
edustajalla on lain nojalla tietyn edustusvallan perustava asema esimerkiksi yhtiön toimitusjohtajana tai toisen henkilön edunvalvojana
takaisinsaantilaki
- oikeustoimen peräytyminen
- valeoikeustoimi
- Velkojat voivat tämän lain perusteella vaatia heidän oikeuttaan loukkaavien velallisen kolmansien kanssa tekemien sopimusten peräyttämistä
- vaatimuksen menestyessä sopimus menettää tehonsa sivullisiin nähden
- omaisuus, jonka velallinen on sopimuksella luovuttanut, voidaan palauttaa velalliselle ja ottaa ulosoton kohteeksi tai lukea velallisen konkurssipesään.
- mahdollinen muun muassa silloin, kun velallinen on ryhtynyt oikeustoimeen nimenomaan velkojia vahingoittaakseen tai kun velallinen on maksanut erääntymättömiä luottojaan tietyn ajan kuluessa ennen konkurssiin joutumista.
kiskomisessa sopimusosapuoli käyttää hyväksi toisen (4)
- pulaa
- ymmärtämättömyyttä
- riippuvaa asemaa
- tms. tilannetta
kilpailuoikeudelliset pätemättömyysperusteet (2)
- kilpailulain mukaan tietyt lain vastaiset sopimukset ja sopimusehdot ovat pätemättömiä eikä niitä saa soveltaa
- Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sisältämien kartellia ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevien kieltojen vastainen
- määräävän markkina-aseman väärinkäyttö
oikeuskäytännössä kiteytyneet tyyppitilanteet, joissa kunnianvastainen ja arvoton menettely (3)
- toinen osapuoli ollut virheellisessä käsityksessä jostakin sopimuksen kannalta olennaisesta seikasta ja sopimuskumppanin on tullut tietää tästä erehdyksestä
- toisen osapuolen ymmärryskyky normaalia heikompi, vaikkei vailla oikeustoimikelpoisuutta
- oikeustoimen tasapainoisuudella: osapuolten velvoitteiden välinen suhde on vääristynyt verrattuna siihen, millaisia sopimuksia markkinoilla normaalisti tehdään.
hyvän tavan vastaisten oikeustoimien kielto (2)
- säädetyn lain ulkopuolinen pätemättömyysperuste
2. sisältönsä puolesta hyvän tavan vastainen sopimus on pätemätön
kokonais- ja osapätemättömyys (3)
- sopimuskokonaisuus sisältää sellaisia elementtejä, joita pätemättömyys rasittaa, mutta myös sellaisia osia, joiden kohdalla pätemättömyysperusteita ei ole
- voiko pätevä osa sopimuskokonaisuudesta jäädä itsenäisenä voimaan
- kuinka olennainen osa sopimuskokonaisuutta pätemätön oikeustoimi on ja muodostavatko jäljelle jäävät oikeustoimet osapuolten tarkoitusten ja taloudellisten näkökohtien perusteella järkevän itsenäisen kokonaisuuden.
lievä pakko
uhkauksen sisältönä on ollut esimerkiksi toisen omaisuuden tai maineen vahingoittaminen.
edustustilanne (4)
- oikeushenkilö tekee oikeustoimia
- edustettava henkilö ei itse ehdi tai halua tehdä oikeustointa
- lakimääräinen edustus
- oikeustoimiperusteinen edustus
kunnianvastainen ja arvoton menettely
moraalinen arvio, onko sopimuksen päättämisen yhteydessä syyllistytty ilmeisen moitittavaan menettelyyn
vajaavaltaisuus (3)
- rajoittaa henkilön oikeustoimikelpoisuutta niin, että hän voi tehdä itse pätevästi vain sellaisia oikeustoimia, jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia tai merkitykseltään vähäisiä
- vajaavaltainen saa itse määrätä sellaisen varallisuuden käytöstä, jonka hän on vajaavaltaisuuden aikana ansainnut omalla työllään
- osittainen toimintakelpoisuuden rajoitus
- Holhoustoimilain mukaan vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat ja ne, jotka on tuomioistuimen päätöksellä julistettu vajaavaltaisiksi
oikeushlön edustajan kelpoisuus osakeyhtiölaki (2)
- toimitusjohtaja juoksevassa hallinnossa
2. hallitus, joka voi päättää mistä tahansa oikeustoimesta, kunhan se on yhtiön toimialan ja tarkoituksen mukainen
oikeustoimiperusteinen edustus
edustajan mahdollisuus toimia toisen henkilön puolesta perustuu edustettavan tekemään valtuutusoikeustoimeen.
edustajan vastuu päättämässään oikeustoimessa (3)
- sopimuksen osapuolet ei voi kohdistaa sopimukseen perustuvia suoritusvaatimuksia edustajaan
- esim. toimivallan ylittämisen perusteella korvausvelvolliseksi päämiestä kohtaan
- vastuussa päämiehen sopimuskumppanille aiheutuneesta vahingosta, mikäli hänellä ei ollutkaan edustuskelpoisuutta