Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Sisätaudit > Nefrologia > Flashcards

Nefrologia Flashcards

1
Q

Minkä kolmen tason vika voi aiheuttaa munuaistoiminnan heikkenemistä?

A
  1. Prerenaalinen: heikentynyt munuaisperfuusio
  2. Renaalinen: munuaiskerästen vaurio
  3. Postrenaalinen: virtsateiden virtauseste
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitkä lääkkeet erityisesti heikentävät munuaistoimintaa?

A
  1. ACE-estäjät
  2. ATR-reseptorisalpaajat
  3. Diureetit: tiatsidit
  4. NSAID
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mitä prerenaalinen munuaisvaurio tarkoittaa ja mistä se yleisimmin aiheutuu?

A

Munuaisten verenkierron riittämättömyys. Syynä useimmiten hypovolemia, kuivuminen (ripuli, liiallinen diureettimäärä), verenvuoto. Sokit: septinen/kardiologinen/hypovoleeminen yms…)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mitä teet, kun potilaalla hypovolemiasta johtuva prerenaalinen munuaisvaurio?

A
  1. Nesteytä Ringerillä korjataksesi kuivuman
  2. Aloita vasopressorihoito, verenpaineen nostamiseksi
  3. Hoida nestehukkaa aiheuttavat tekijät
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Kun eGFR on 60-90, mikä potilaalla on?

A

Lievä munuaisten vajaatoiminta, tällä tasolla myös normaalina ikämuutoksena.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Kun eGFR on 30-60, mikä potilaalla on?

A

Keskivaikea munuaisten vajaatoiminta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Kun eGFR on alle 30, mikä potilaalla on?

A

Vaikea munuaisten vajaatoiminta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Millä eGFR-alueella diureesihoito tulee ajanakohtaiseksi?

A

GFR alle 10. Vajaatoiminnan oireiden ilmenemisen taso yksilöllinen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Onko eGFR luotettava akuutissa munuaistilanteessa?

A

EI! Päätökset tehdään kreatiniinin perusteella.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mikä ero on Nefriitillä ja Nefroosilla?

A

Nefriitissä virtsan kemiallisessa seulassa löytyy erytrosyyttejä JA proteiinia.
Nefroosissa virtsan kemiallisessa seulassa löytyy vain proteiinia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mitkä neljä fysiologista seurausta munuaisten vajaatoiminnalla on? Eli: mitkä neljä ainetta kertyvät elimistöön munuaisten vajaatoiminnassa ja mitä niistä seuraa?

A
  1. Vesi -> Nestelasti (keuhkopöhö, sydämen vajaatoiminta)
  2. Kalium -> Hyperkalemia (sydämen rytmihäiriöt)
  3. H+ -> Metabolinen asidoosi
  4. Urea -> Uremia (sekavuus)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mitä postrenaalinen munuaisvaurio tarkoittaa ja millä diagnostisella keinolla sen huomaa?

A

Virtsateissä virtsankulkueste: suurentunut eturauhanen, syöpä, virtsatiekivet.
Näiden aiheuttaman hydronefroosin havaitsee helposti virtsateiden UÄ:llä!

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Miten ensihoidat postrenaalista munuaisvauriota?

A
  1. Laita katetri tai kystofix.

2. Jos ei auta, urologi tekee nefrostooman.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Mikä on renaalinen munuaisvaurio ja mikä sen yleisimmin aiheuttaa?

A

Munuaisglomerulusten tuhoutuminen.
Syynä useimmmiten
1. Akuutti tubulusnekroosi. Taustalta voi löytyä toksisuus liittyen varjoaineeseen, rabdomyolyysiin ym.
2. Interstitiellinefriitit, glomerulonefriitit ja vaskuliitit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Mikä on normaali virtsamäärä?

A

> 50ml/h tai >1200 ml/vrk

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Millä labroilla lähtisit selvittelemään munuaisten vajaatoimintapotilaan tilaa?

A
  1. U-KemSeul + U-Solut + U-BaktVi
  2. Krea + eGFR
  3. CK
  4. Astrup
  5. Na, K, Ca, Pi
  6. CRP, PVKT, Gluk
17
Q 
Miten hoidat akuuttia munuaistenvajaatoimintapotilasta? 
Mikä on nesteytystavoite?
Miten seuraat nesteytystilaa?
Aloitatko jotain lääkkeitä?
Lopetatko jotain lääkkeitä?
A
  1. Lopeta nefrotoksiset lääkkeet: ACE, ATR, NSAID ym.
  2. Katetri diureesin seurantaan
  3. Nesteytys 1000-2000 ml/ 2-4h
    - RR tavoite yli 100 mmHg
    - Diureesitavoite >50ml/h, 1200ml/vrk
  4. Noradrenaliini: vasoaktiivi RR nostoon
  5. Furosemidi: diureesin tehostamiseen (kokeillaan suurenevin annoksin 20-40-80 i.v, jos diureesiin vaste, jatketaan)
18
Q

Mitä nefroottisen oireyhtymän oireet ovat ja miten ne kehittyvät?

A

Tärkein oire on alaraaja- ja silmäluomiturvotukset.
Fysiologia:
A. Nefroottisessa tilanteessa glomerulusten filtraatio häiriintyy ja proteiini menetetään virtsaan, Na retentoituu.
B. Neste karkaa verisuonista kudoksiin, kun veren proteiinipitoisuus vähenee ja Na-pitoisuus kasvaa.

19
Q

Miten diagnosoit nefroottisen oireyhtymän? Kliininen kuva, Lab ja kuvantaminen?

A
  1. Kliininen kuva: turvotukset
  2. Virtsassa paljon proteiinia
    a. U-Alb +++
    b. dU-Prot >3g
  3. Veressä vähän proteiinia
    P-Alb matala <25g/l
  4. Munuaisten UÄ ja Biopsia johdattavat alkylähteille
20
Q

Miten reagoit, jos TK:ssa huomaat potilaalla nefroottisen oireyhtymän?

A

Lähetän aina ESH!

  • jos oireet kehittyneet äkisti, kiireellinen lähete
  • jos kehittyneet viikkojen kuluessa, ei-kiireellinen lähete
21
Q

Mihin kolmeen seikkaan keskityt nefroottisen oireyhtymän hoidossa? Miten toteutat?

A
  1. Proteinurian vähentäminen
    - ACE-estäjä ja ATR-salpaaja vähentävät. Eivät sovi kaikkiin munuaisten vajaatoimintatilanteisiin. Kontrolloi Krea. Diabeetikoille hyviä.
  2. Verenpaineen alentaminen
    - Tavoite <130/80
  3. Turvotusten vähentäminen
    a. Suolarajoitus <3g/vrk
    b. Diureetti: Furosemidi 20-80mg x 2-4 p.o. (tai 10-40 mg x2-4 i.v.)
    Kombinoi tiatsidi, jos tarve.
22
Q

Mitkä ovat nefroottisen oireyhtymän tyypillisimmät komplikaatiot? Mainitse 2.

A
  1. Hyytymistaipumus: SLT, KE, Munuaistromboosi.
    - Aloita rutiinisti ASA 100 mg
    - Osastolla myös LMWH
  2. Hypoproteinemia johtaa infektioalttiuteen ja kakeksiaan
23
Q

Miten diabeettinen nefropatia todetaan?

A

Ensimerkkinä mikroalbuminuria, joka tarkoittaa vuorokausivirtsassa lisääntynyttä albumiinia.

24
Q

Miten hoidat diabeetikon nefropatiaa?

A
  1. Aloitan ACE-estäjän: vähentää mikroalbuminuriaa.

2. Hoidan verenpainetta < 130/80 mmHg.

25
Q

Milloin ACE-estäjä on munuaisvaivapotilaalla aiheen ja milloin vasta-aiheinen.

A

A. ACE-estäjä hyvä, jos potilaalla on proteinuriaa. Se vähentää sitä tehokkaasti. Myös ATR-salpaajat.
B. ACE- ja ATR-lääkkeet ei sovi potilaalle, jolla munuaisvaltimoissa skleroosia ja siihen liittyen munuaisten verenkierto heikolla. Vähentävät verenkierron säätelykykyä. Ei saa aloittaa, jos potilaalla korkea Krea & matala eGFR.

26
Q

Millä lääkkeillä voit ehkäistä ja hoitaa diabeettista nefropatiaa?

A

ACE-estäjillä ja ATR-salpaajilla! Niistä on hyötyä vaikeassakin munuaisten diabeettisessa vajaatoiminnassa: jopa, kun GFR < 30. Käyttöä ei tarvitse keskeyttää, vaikka Krea nousisi.

27
Q

Mikä on diabeettisen nefropatiapotilaan ACE-estäjä/ATR-salpaajahoidon lopettamisen indikaatio?

A

Jos kalium > 5.5, on syytä laittaa ACE/ATR-lääkkeet tauolle.
Jos Krea nousee, anna nousta!

28
Q

Mitkä taudit kuuluvat ANCA-vaskuliitteihin ja mikä on niiden patoetiologia?

A

Vaskuliitit ovat systeemisairauksia, ANCA-positiiviset vaskuliitit affisioivat pieniä verisuonia.
ANCA-vaskuliitteihin kuuluvat granulomatoottinen, mikroskooppinen ja eosinofiilinen granulomatoottinen polyangiitti.

29
Q

Minkälainen on ANCA-vaskuliittien tyypillinen taudinkuva?

A

Yleisoireet muistuttavat syöpiä.
Alkuoireet flunssankaltaiset. Iholla purppuraa.
Virtsassa kaikenlaista +++
Munuaisten vajaatoiminta voi kehittyä nopeasti,
KREA nousee.

30
Q

Miten ANCA-vaskuliitteja diagnosoidaan? Mainitse 2 tärkeää juttua.

A

Serologialla: ANCA-vasta-aineiden osoitus. Lisäksi diagnostinen biopsia esim. munuaisesta tai muusta oirealueesta.

31
Q

Miten ANCA-vaskuliitteja hoidetaan?

A

Reumatologilla ja nefrologilla ESH:ssa. Immunosuppressanttilääkitys: glukokortikoidi ym.

32
Q

Mitkä ovat IgA-nefropatian tyypilliset oireet ja löydökset?

A
  1. Makroskooppinen hematuria hengitystieinfektion aikaan.

2. Oireeton mikroskooppinen hematuria ja proteinuria.

33
Q

Mikä on keskeistä IgA-nefropatian hoidossa ja seurannassa?

A
  1. Verenpainetasot alle 130/80. Ace-estäjä/ATR-salpaaja käytössä.
  2. Immunosuppressio kortisonilla.
  3. Mikäli proteinuria >1g tai Krea nousee, nefrologille.
34
Q

Mikä on interstitiellinefriitin patoetiologia? Mikä sen aiheuttaa?

A

Immuunipuolustuksen ylireaktio, jossa tulehdustekijöitä kasautuu munuaisiin ja aiheuttaa munuaisten vajaatoiminnan.

Taustalla lääke (AB, PPI), mikrobi tai autoimmuunisairaus, jolle immuunipuolustus herkistyy.

35
Q

Mitkä ovat interstitiellinefriitin oireet?

A

Oireet aiheutuvat ns. allergisesta yliherkkyydestä: lämpöilyä, ihottumaa, eosinofiliaa, selkä- tai lihas- ja nivelkipuja, oksentelua, heikotusta, ruokahaluttomuutta tai päänsärkyä.

Virtsalöydös siisti. cU-A1miglo koholla, kun virtsaan vuotaa tiettyä erikoisproteiinia.

36
Q

Mitä teet, kun TK-päivystyksessä potilaasta herää intestitiellinefriitti-epäily?

A

Laitan päivystyksenä ESH. Siellä hoidetaan glukokortikoidikuurilla (6kk). Yliherkistymisen aiheuttajaa vältetään.

Sisätaudit (9 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions