Luentotentit Flashcards

1
Q

Organismien tieteellisiä nimiä käytettäessä organismin suvun (genus) nimi kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mikrobit, kasvit ja eläimet muodostavat taksonomisen järjestelmän kolme domainia.

A

Epätosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Kommensialistisessa suhteessa elävät organismit hyötyvät kumpikin toisen lajin läsnäolosta.

A

Epätosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Biofilmit ovat mikrobien muodostamia rakenteita jotka sietävät antimikrobisia aineita paremmin kuin vapaasti kasvavat mikrobit.

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Normaalimikrobistoon kuuluvat lajit elävät ihmisen kanssa mutualistisessa tai kommensialistisessa suhteessa.

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Staphylococcus- ja Streptococcus-sukujen bakteerit on mahdollista erottaa toisistaan kasvutavan perusteella.

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Tavanomainen valomikroskooppi soveltuu virusten muodon selvittämiseen.

A

Epätosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Kochin postulaateilla pyritään osoittamaan todeksi biogeneesi eli oppi siitä että elollisia organismeja voi syntyä vain toisista elollisista organismeista.

A

Epätosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Kaikki bakteerit ovat prokaryootteja.

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Nykyinen taksonominen järjestelmä luokittelee eliöt solu-organellien rakenteiden samankaltaisuuksien perusteella.

A

Epätosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Gram-negatiivisilla bakteereilla soluseinän peptidoglukaanikerros on ohut ja sijaitsee periplasmisessa tilassa.

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Gram-positiivisilla bakteereilla ei ole lipopolysakkarideja sisältävää ulkokalvoa mutta niiden soluseinä sisältää teikkohappoja.

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Hiivoja ei voida erottaa alkueläimistä soluseinän rakenteen perusteella.

A

Epätosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Kemotaksis on ilmiö, jossa solu ohjaa liikkumistaan aistimansa kemiallisen gradientin perusteella.

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Bakteerisoluissa ATP:n tuottamiseen tarvittava elektroninsiirtoketju ei sijaitse mitokondrioissa.

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Endosporit eli bakteeri-itiöt syntyvät bakteerisolun eksosytoosin seurauksena epäsuotuisissa olosuhteissa.

A

Epätosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Obligaatilla anaerobilla tarkoitetaan organismia jolta puuttuvat hiilidioksidianeutraloivat entsyymit.

A

Epätosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Homofermentatiiviset mikrobilajit tuottavat käymisreaktiossa yhtä lopputuotetta, esimerkiksi maitohappoa

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Eräät fakultatiiviset anaerobit voivat käyttää soluhengityksessä nitraattia elektronien lopullisena vastaanottajana hapen sijasta.

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Bakteerit käyttävät fimbrioita ja piluksia aistiakseen ympäristössään olevia ravinteita.

A

Epätosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Clostridium –suvun bakteerit lisääntyvät tuottamiensa endosporien eli bakteeri-itiöiden avulla.

A

Epätosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Bacillus- ja Streptococcus –sukujen bakteerit on mahdollista erottaa toisistaan solujen muodon perusteella.

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Mycoplasma-suvun bakteerien soluseinä sisältää mykolihappoa, mikä lisää näiden bakteerien vastustuskykyä etenkin vesiliukoisille antibiooteille.

A

Epätosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Firmicutes ja Actinobacteria –pääjaksojen bakteerit voidaan erottaa toisistaan eri nukleotidien suhteellisen määrän perusteella.

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Streptococcus-suvun bakteerit ovat fermentoivia aerotolerantteja organismeja.

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Beeta-hemolyyttiset streptokokit eivät kykene pilkkomaan hemoglobiinia.

A

Epätosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Staphylococcus aureus kuuluu useimpien ihmisten normaalimikrobistoon.

A

Tosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Streptomyces –suvun bakteereilla ei ole lainkaan soluseinää.

A

Epätosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Binäärinen fissio tarkoittaa solujen lisääntymistapaa, jossa yhdestä emosolusta syntyy kaksi samanlaista tytärsolua.

A

Tosi

30
Q

Corynebacterium –suvun merkittävin taudinaiheuttaja on kurkkumätää aiheuttava C. diphtheriae.

A

Tosi

31
Q

Pseudomonas-suvun bakteerit ovat monia muita bakteereja resistentimpiä antibiooteille mm. ulkokalvon pumppuproteiinien ansiosta.

A

Tosi

32
Q

Enterobakteerit ovat gram-negatiivisia fakultatiivisia anaerobeja.

A

Tosi

33
Q

Chlamydia-suvun bakteerit ovat obligaatteja solunsisäisiä patogeeneja.

A

Tosi

34
Q

Neisseria-suvun bakteerit ovat gram-negatiivisia diplokokkeja.

A

Tosi

35
Q

Proteobakteerit ovat suurin gram-negatiivisten bakteerien ryhmä.

A

Tosi

36
Q

Borrelia –suvun bakteerit aiheuttavat borrelioosia eli Lymen tautia.

A

Tosi

37
Q

Legionella- ja Moraxella –sukujen bakteerien ihmiselle aiheuttamat taudit ovat tyypillisesti suoliston ja virtsateiden infektioita.

A

Epätosi

38
Q

Lavantauti on yleisin Salmonella –suvun bakteerien aiheuttama sairaus Euroopassa.

A

Epätosi

39
Q

Monet alfaproteobakteerien aiheuttamista sairauksista ovat zoonooseja eli eläimistä ihmisiin tarttuvia infektiosairauksia.

A

Tosi

40
Q

Vain murto-osa tunnetuista gram-negatiivisista bakteerilajeista on ihmisen taudinaiheuttajia.

A

Tosi

41
Q

Virusten kapsidi on pääasiassa hiilihydraattien muodostama rakenne.

A

Epätosi

42
Q

Eukaryoottisoluja infektoivat virukset ovat useimmiten muodoltaan helikaalisia tai ikosahedraalisia.

A

Tosi

43
Q

Retrovirusten lisääntymissykli tapahtuu kokonaan isäntäsolun sytoplasmassa.

A

Epätosi

44
Q

Useimmilla DNA-viruksilla on käänteiskopioijaentsyymiä koodaava geeni.

A

Epätosi

45
Q

Sekä (+)-säikeiset että (-)-säikeisten RNA-virukset käyttävät RNA-riippuvaista RNA-polymeraasia genominsa monistamiseen.

A

Tosi

46
Q

Latentti virusinfektio edellyttää virusgenomin kiinnittymistä isäntäorganismin genomiin.

A

Tosi

47
Q

Bakteriofagit voivat vaikuttaa bakteerikantojen ominaisuuksiin kuten taudinaiheuttamiskykyyn siirtämällä niihin geenejä

A

Tosi

48
Q

Lysogeenisessä virusinfektiossa ei muodostu uusia virioneita.

A

Tosi

49
Q

Prionit ovat korkean mutaatiofrekvenssin sisältäviä plasmideja.

A

Epätosi

50
Q

Hullun lehmän tauti eli BSE on prionin aiheuttama sairaus joka voi tarttua myös ihmisiin.

A

Tosi

51
Q

Useimmat patogeeniset sienet ovat dimorfisia eli kasvavat elimistössä rihmasienimuodossa.

A

Epätosi

52
Q

Dermatofyytit ovat sieniä jotka kykenevät pilkkomaan keratiinia ravinnokseen.

A

Tosi

53
Q

Useimmat hiivat kasvavat paremmin lievästi happamassa pH:ssa neutraaliin verrattuna.

A

Tosi

54
Q

Candida albicans on yleisin limakalvojen hiivainfektion aiheuttaja.

A

Tosi

55
Q

Mykoosit ovat rihmasineten muodostamia makroskooppisia (silmin havaittavia) kasvustoja.

A

Epätosi

56
Q

Plasmodium –suvun alkueläimet aiheuttavat malariaa, joka on vektorivälitteinen tauti.

A

Tosi

57
Q

Alkueläimet voidaan luokitella liikkumistapansa perusteella eri ryhmiin.

A

Tosi

58
Q

Trichophyton ja Trichomonas ovat toisiaan läheisesti muistuttavia alkueläinsukuja.

A

Epätosi

59
Q

Alkueläinten flagellat ovat proteiinirakenteisi eikä niiden ympärillä ole fosfolipidikalvoa.

A

Epätosi

60
Q

Eräät alkueläimet käyttävät kystamuotoa levittäytyessään uusille elinalueille.

A

Tosi

61
Q

Normaalimikrobistoon kuuluvat bakteerilajit voivat aiheuttaa ihmiselle opportunistisia infektioita.

A

Tosi

62
Q

Kapseli ja fimbriat voivat lisätä bakteerin virulenssia.

A

Tosi

63
Q

Hyaluronidaasi ja IgA-proteaasi ovat esimerkkejä eräiden bakteerien erittämistä entsyymeistä jotka lisäävät niiden virulenssia.

A

Tosi

64
Q

Eksotoksiinit ovat mikrobien tuottamia hiilihydraatteja ja lipideitä, joten niitä ei voi rakenteensa vuoksi inaktivoida kuumentamalla.

A

Epätosi

65
Q

Endotoksiinit saavat ihmiselimistössä aikaan immunologisen reaktion joka voi pahimmillaan johtaa shokkitilaan.

A

Tosi

66
Q

Virusten aiheuttama sytopaattinen efekti (CPE) on seurausta immuunivasteen aktivoitumisesta.

A

Epätosi

67
Q

Mikrobisolujen pintarakenteiden muuntuminen voi vaikuttaa mikrobin virulenssiin heikentämällä immuunijärjestelmän solujen kykyä tunnistaa kyseinen mikrobi.

A

Tosi

68
Q

Tulirokkoa aiheuttavia Streptococcus pyogenes –kantoja ja toksista shokkioireyhtymää aiheuttavia Staphylococcus aureus –kantoja yhdistää molempien kyky tuottaa superantigeeneinä toimivia toksiineja.

A

Tosi

69
Q

Ergotismi ja aflatoksiinimyrkytys ovat seurausta ihmisen altistumisesta sienten tuottamille toksiineille.

A

Tosi

70
Q

Eri mikrobikantojen taudinaiheuttamiskykyä voidaan vertailla niiden ID50-arvojen perusteella.

A

Tosi