Luentotentit Flashcards
Organismien tieteellisiä nimiä käytettäessä organismin suvun (genus) nimi kirjoitetaan aina isolla alkukirjaimella
Tosi
Mikrobit, kasvit ja eläimet muodostavat taksonomisen järjestelmän kolme domainia.
Epätosi
Kommensialistisessa suhteessa elävät organismit hyötyvät kumpikin toisen lajin läsnäolosta.
Epätosi
Biofilmit ovat mikrobien muodostamia rakenteita jotka sietävät antimikrobisia aineita paremmin kuin vapaasti kasvavat mikrobit.
Tosi
Normaalimikrobistoon kuuluvat lajit elävät ihmisen kanssa mutualistisessa tai kommensialistisessa suhteessa.
Tosi
Staphylococcus- ja Streptococcus-sukujen bakteerit on mahdollista erottaa toisistaan kasvutavan perusteella.
Tosi
Tavanomainen valomikroskooppi soveltuu virusten muodon selvittämiseen.
Epätosi
Kochin postulaateilla pyritään osoittamaan todeksi biogeneesi eli oppi siitä että elollisia organismeja voi syntyä vain toisista elollisista organismeista.
Epätosi
Kaikki bakteerit ovat prokaryootteja.
Tosi
Nykyinen taksonominen järjestelmä luokittelee eliöt solu-organellien rakenteiden samankaltaisuuksien perusteella.
Epätosi
Gram-negatiivisilla bakteereilla soluseinän peptidoglukaanikerros on ohut ja sijaitsee periplasmisessa tilassa.
Tosi
Gram-positiivisilla bakteereilla ei ole lipopolysakkarideja sisältävää ulkokalvoa mutta niiden soluseinä sisältää teikkohappoja.
Tosi
Hiivoja ei voida erottaa alkueläimistä soluseinän rakenteen perusteella.
Epätosi
Kemotaksis on ilmiö, jossa solu ohjaa liikkumistaan aistimansa kemiallisen gradientin perusteella.
Tosi
Bakteerisoluissa ATP:n tuottamiseen tarvittava elektroninsiirtoketju ei sijaitse mitokondrioissa.
Tosi
Endosporit eli bakteeri-itiöt syntyvät bakteerisolun eksosytoosin seurauksena epäsuotuisissa olosuhteissa.
Epätosi
Obligaatilla anaerobilla tarkoitetaan organismia jolta puuttuvat hiilidioksidianeutraloivat entsyymit.
Epätosi
Homofermentatiiviset mikrobilajit tuottavat käymisreaktiossa yhtä lopputuotetta, esimerkiksi maitohappoa
Tosi
Eräät fakultatiiviset anaerobit voivat käyttää soluhengityksessä nitraattia elektronien lopullisena vastaanottajana hapen sijasta.
Tosi
Bakteerit käyttävät fimbrioita ja piluksia aistiakseen ympäristössään olevia ravinteita.
Epätosi
Clostridium –suvun bakteerit lisääntyvät tuottamiensa endosporien eli bakteeri-itiöiden avulla.
Epätosi
Bacillus- ja Streptococcus –sukujen bakteerit on mahdollista erottaa toisistaan solujen muodon perusteella.
Tosi
Mycoplasma-suvun bakteerien soluseinä sisältää mykolihappoa, mikä lisää näiden bakteerien vastustuskykyä etenkin vesiliukoisille antibiooteille.
Epätosi
Firmicutes ja Actinobacteria –pääjaksojen bakteerit voidaan erottaa toisistaan eri nukleotidien suhteellisen määrän perusteella.
Tosi
Streptococcus-suvun bakteerit ovat fermentoivia aerotolerantteja organismeja.
Tosi
Beeta-hemolyyttiset streptokokit eivät kykene pilkkomaan hemoglobiinia.
Epätosi
Staphylococcus aureus kuuluu useimpien ihmisten normaalimikrobistoon.
Tosi
Streptomyces –suvun bakteereilla ei ole lainkaan soluseinää.
Epätosi
Binäärinen fissio tarkoittaa solujen lisääntymistapaa, jossa yhdestä emosolusta syntyy kaksi samanlaista tytärsolua.
Tosi
Corynebacterium –suvun merkittävin taudinaiheuttaja on kurkkumätää aiheuttava C. diphtheriae.
Tosi
Pseudomonas-suvun bakteerit ovat monia muita bakteereja resistentimpiä antibiooteille mm. ulkokalvon pumppuproteiinien ansiosta.
Tosi
Enterobakteerit ovat gram-negatiivisia fakultatiivisia anaerobeja.
Tosi
Chlamydia-suvun bakteerit ovat obligaatteja solunsisäisiä patogeeneja.
Tosi
Neisseria-suvun bakteerit ovat gram-negatiivisia diplokokkeja.
Tosi
Proteobakteerit ovat suurin gram-negatiivisten bakteerien ryhmä.
Tosi
Borrelia –suvun bakteerit aiheuttavat borrelioosia eli Lymen tautia.
Tosi
Legionella- ja Moraxella –sukujen bakteerien ihmiselle aiheuttamat taudit ovat tyypillisesti suoliston ja virtsateiden infektioita.
Epätosi
Lavantauti on yleisin Salmonella –suvun bakteerien aiheuttama sairaus Euroopassa.
Epätosi
Monet alfaproteobakteerien aiheuttamista sairauksista ovat zoonooseja eli eläimistä ihmisiin tarttuvia infektiosairauksia.
Tosi
Vain murto-osa tunnetuista gram-negatiivisista bakteerilajeista on ihmisen taudinaiheuttajia.
Tosi
Virusten kapsidi on pääasiassa hiilihydraattien muodostama rakenne.
Epätosi
Eukaryoottisoluja infektoivat virukset ovat useimmiten muodoltaan helikaalisia tai ikosahedraalisia.
Tosi
Retrovirusten lisääntymissykli tapahtuu kokonaan isäntäsolun sytoplasmassa.
Epätosi
Useimmilla DNA-viruksilla on käänteiskopioijaentsyymiä koodaava geeni.
Epätosi
Sekä (+)-säikeiset että (-)-säikeisten RNA-virukset käyttävät RNA-riippuvaista RNA-polymeraasia genominsa monistamiseen.
Tosi
Latentti virusinfektio edellyttää virusgenomin kiinnittymistä isäntäorganismin genomiin.
Tosi
Bakteriofagit voivat vaikuttaa bakteerikantojen ominaisuuksiin kuten taudinaiheuttamiskykyyn siirtämällä niihin geenejä
Tosi
Lysogeenisessä virusinfektiossa ei muodostu uusia virioneita.
Tosi
Prionit ovat korkean mutaatiofrekvenssin sisältäviä plasmideja.
Epätosi
Hullun lehmän tauti eli BSE on prionin aiheuttama sairaus joka voi tarttua myös ihmisiin.
Tosi
Useimmat patogeeniset sienet ovat dimorfisia eli kasvavat elimistössä rihmasienimuodossa.
Epätosi
Dermatofyytit ovat sieniä jotka kykenevät pilkkomaan keratiinia ravinnokseen.
Tosi
Useimmat hiivat kasvavat paremmin lievästi happamassa pH:ssa neutraaliin verrattuna.
Tosi
Candida albicans on yleisin limakalvojen hiivainfektion aiheuttaja.
Tosi
Mykoosit ovat rihmasineten muodostamia makroskooppisia (silmin havaittavia) kasvustoja.
Epätosi
Plasmodium –suvun alkueläimet aiheuttavat malariaa, joka on vektorivälitteinen tauti.
Tosi
Alkueläimet voidaan luokitella liikkumistapansa perusteella eri ryhmiin.
Tosi
Trichophyton ja Trichomonas ovat toisiaan läheisesti muistuttavia alkueläinsukuja.
Epätosi
Alkueläinten flagellat ovat proteiinirakenteisi eikä niiden ympärillä ole fosfolipidikalvoa.
Epätosi
Eräät alkueläimet käyttävät kystamuotoa levittäytyessään uusille elinalueille.
Tosi
Normaalimikrobistoon kuuluvat bakteerilajit voivat aiheuttaa ihmiselle opportunistisia infektioita.
Tosi
Kapseli ja fimbriat voivat lisätä bakteerin virulenssia.
Tosi
Hyaluronidaasi ja IgA-proteaasi ovat esimerkkejä eräiden bakteerien erittämistä entsyymeistä jotka lisäävät niiden virulenssia.
Tosi
Eksotoksiinit ovat mikrobien tuottamia hiilihydraatteja ja lipideitä, joten niitä ei voi rakenteensa vuoksi inaktivoida kuumentamalla.
Epätosi
Endotoksiinit saavat ihmiselimistössä aikaan immunologisen reaktion joka voi pahimmillaan johtaa shokkitilaan.
Tosi
Virusten aiheuttama sytopaattinen efekti (CPE) on seurausta immuunivasteen aktivoitumisesta.
Epätosi
Mikrobisolujen pintarakenteiden muuntuminen voi vaikuttaa mikrobin virulenssiin heikentämällä immuunijärjestelmän solujen kykyä tunnistaa kyseinen mikrobi.
Tosi
Tulirokkoa aiheuttavia Streptococcus pyogenes –kantoja ja toksista shokkioireyhtymää aiheuttavia Staphylococcus aureus –kantoja yhdistää molempien kyky tuottaa superantigeeneinä toimivia toksiineja.
Tosi
Ergotismi ja aflatoksiinimyrkytys ovat seurausta ihmisen altistumisesta sienten tuottamille toksiineille.
Tosi
Eri mikrobikantojen taudinaiheuttamiskykyä voidaan vertailla niiden ID50-arvojen perusteella.
Tosi