Luento 9 Flashcards
Lymfosyytit tunnistavat
mikrobeja ja muita vieraita rakenteita spesifisesti
Lymfosyyttejä ovat
• B-solut
• T-solut
– Auttaja-T-solut
– Sytotoksiset T-solut
Hankitun immuniteetin aktivoiva rakenne
antigeenit
Antigeenien spesifisyys
sitoutuvat B- ja T-solujen reseptoreihin
Antigeenit pääosin
proteiineja ja hiilihydraatteja, myös lipidejä ja DNAta
Antigeejä ovat
Mikrobit
Toksiinit
Siitepöly
Ravinnon proteiinit
Hapteenit ovat
Liian pienikokoisia aikaansaadakseen vasta- ainereaktion
Hapteenit muuttuvat
antigeenisiksi sitoutuessaan muihin molekyyleihin => vasta-ainereaktio
Antigeenien tunnistaminen: B-solureseptori
solukalvoon kiinnittynyt (transmembraaninen) immunoglobuliini,
usein IgM tai IgD,
tunnistaa vapaana olevan antigeenin
Antigeenien tunnistaminen: T-solureseptori
ei vastaa rakenteeltaan immunoglobuliineja,
tunnistaa antigeenin vain osana MHC-molekyyliä
MHC-molekyylit eli
Major histocompatibility complex, kudosyhteensopivuustekijä
MHC-molekyylit ovat
Ryhmä ihmisen solujen pinnalla olevia glykoproteiineja, aikaansaavat mm. hyljintäreaktiot kudossiirrännäisten yhteydessä
MHC I –molekyylejä on
kaikkien tumallisten nisäkässolujen pinnassa
MHC II –molekyylejä on
antigeenejä esittelevien solujen (APC) pinnassa
Antigeenejä esittelevät solut ovat linkki
luontaisen ja hankitun immuniteetin välillä
Antigeenejä esittelevien solujen toiminta
Fagosytoivat / endosytoivat mikrobeja ja muuta
vierasta materiaalia
=> solunsisäinen pilkkoutuminen
=> pilkkoutumistuotteiden kiinnittäminen MHC II – molekyyleihin ja kompleksin kuljetus solukalvolle
=> migraatio imusolmukkeisiin
=> auttaja-T-solujen aktivaatio
Antigeenejä esittelevät solut
dendriittisolut, makrofagit ja B-solut
Makrofagit aktivoituvat
fagosytoosin ja sytokiinien vaikutuksesta
Auttaja-T-solu, joka tunnistaa APC-solun esittelemän antigeeni – MHC II – kompleksin, aktivoituu ja
erilaistuu
– Th1-soluksi => soluvälitteinen immuunivaste
– Th2-soluksi => humoraalinen immuunivaste
Sytokiinit ovat
Solujen tuottamia liukoisia proteiineja
sytokiinit vaikuttavat
kohdesoluihinsa spesifisten sytokiinireseptorien
välityksellä
sytokiinit säätelevät
solupopulaatioiden lisääntymistä ja aktivaatiota
IL-1
stimuloi auttaja-T-soluja antigeenien läsnäollessa, kemoattraktoi fagosyyttejä tulehdusreaktiossa
IL-2
Vaikuttavat auttaja-T-solujen proliferaatioon, B-solujen proliferaatioon ja erilaistumiseen, sekä NK-solujen ja tappaja-T-solujen aktivaatioon
IL-8
kemoattraktoi immuunijärjestelmän soluja ja fagosyyttejä tulehduspaikalle
IL-12
CD4-tyypin T-solujen erilaistuminen
gamma-interferoni
inhiboi solunsisäistä virusreplikaatiota, lisää makrofagien aktiviteettiä
TNF-beta
sytotoksinen syöpäsoluja vastaan, lisää fagosytoivien solujen aktiivisuutta
GM-CSF
stimuloi valko- ja punasolujen muodostumista kantasoluista
Humoraalinen immuunivaste perustuu
B- lymfosyyttien aktivoitumiseen ja antigeenille spesifisten vasta-aineiden tuotantoon
B-solu voi aktivoitua joko
– Itsenäisesti TAI
– Auttaja-T-solujen
avustamana
B-solujen aktivaatio aktivoi
plasmasolut tuottamaan vasta-aineita
Immunoglobuliinit ovat
Neljän aminohappoketjun muodostamia proteiineja
Immunoglobuliinit ovat liukoisena
solunulkoisessa tilassa (vasta-aine)
Immunoglobuliineja löytyy
B-solujen solukalvossa (B-solureseptori)
Vasta-aineet (5)
IgG, IgM, IgA, IgD, IgE
IgG
- Monomeeri, 80% seerumin vasta- aineista
- Toksiinien neutralointi, fagosytoosin tehostaminen, komplementin aktivoituminen
- Veri, imuneste, sisäelimet
- Pitkä puoliintumisaika (23 d)
IgM
- Pentameeri, 5-10%
- Komplementin aktivaatio
- Mikrobien agglunaatio
- vasta-aineluokka jota tuotetaan infektion seurauksena
- Lyhytikäisiä
IgA
- Dimeeri,10-15%
- Limakalvopuolustus
- Eritteissä
IgD
- Monomeeri,0,2%
- Immuunivasteen aloitus B- soluissa
- Veri, imuneste, B-solut
IgE
- Monomeeri,0,0002%
- Veri, syöttösolut, basofiilit
- Allergisetreaktiot
Valtaosa antigeeneistä edellyttää B-solujen ohella saman antigeenin tunnistavien
auttaja-T- solujen aktivoitumista
B-solu sitoutuessa antigeeniin reseptorinsa avulla
=> antigeenin endosytoosi ja liittäminen osaksi MHC II –molekyyliä
=> antigeenin esittely auttaja-T-solulle
=> auttaja-T-solun sytokiinituotanto
=> aktivoituneiden B-solujen monistuminen
=> vasta-aineita tuottavat plasmasolut ja muistisolujen synty
T-soluista riippumattomat antigeenit ovat
Pitkiä polymeerisiä rakenteita, esim. polysakkarideja, lipopolysakkarideja
Bakteerin kapseli, gram neg- ulkokalvo
T-soluista riippumattomat antigeenit sitoutuvat
useisiin B-solureseptoreihin samanaikaisesti
T-soluista riippumattomat antigeenit käynnistävät
Heikko immuunivaste
– Pääasiassa IgM
– Ei muistisoluja
Miten vasta-aineen sitoutuminen antigeeniin suojaa elimistöä?
Vasta-aineilla ei suoraa mikrobin tuhoavaa vaikutusta
Vasta-aineen sitoutumisen synnyttämä kaskadi
- neutralointi
- opsonointi
- komplementin aktivaatio
- agglutinaatio
- vasta-aineriippuvainen soluvälitteinen immuniteetti
Vasta-aineen sitoutuminen: neutralointi
Estää mikrobin / toksiinin kiinnittymisen muihin
pintoihin
Vasta-aineen sitoutuminen: opsonointi
Helpottaa fagosytoivien solujen kykyä tunnistaa patogeeni
Vasta-aineen sitoutuminen: komplementin aktivaatio
Sytolyysi ja tulehdusreaktion aktivointi
Vasta-aineen sitoutuminen: agglutinaatio
Antigeenien kasautuminen yhteen
Vasta-aineiden aikaansaama soluvälitteinen sytotoksisuus eli
Antibody-dependent cell-mediated cytotoxicity, ADCC
Vasta-aineiden aikaansaama soluvälitteinen sytotoksisuus tapahtuu, jos
mikrobi liian suuri fagosytoitavaksi (alkueläimet)
NK-solut (natural killer)
osa luontaista immuniteettiä
NK-solut, tuhottavan solun tunnistaminen
– Siihen kiinnittyneiden vasta-aineiden perusteella
– MHC luokka I molekyylien puute (vieraat solut, virusinfektion varhainen vaihe, syöpäsolut)
NK-solut aktivoituvat
T-solujen erittämien sytokiinien vaikutuksesta
NK-solut tuottavat
perforiinia ja grantsyymejä => apoptoosi tai solun hajoaminen
Soluvälitteinen immuniteetti perustuu
sytotoksisten T-solujen toimintaan
Soluvälitteinen immuniteetti johtaa
solunsisäisten patogeenien eliminointiin
Soluvälitteisessä immuniteetissä sytotoksiset T-solut aktivoituvat
Th1-solujen tuottamien sytokiinien vaikutuksesta
Soluvälitteisen immuniteetin aktivoimat sytotoksiset T-solut tunnistavat
kohdesolun sen pinnalla olevan antigeeni – MHCI –kompleksin perusteella
Soluvälitteisen immuniteetin aktivoimat sytotoksiset T-solut tuhoavat
kohdesolun liittämällä sen solukalvoon kanavaproteiineja ja sirtämällä kohdesoluun toksisia yhdisteitä