Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Mikrobiologia > Luento 7 > Flashcards

Luento 7 Flashcards

1
Q

Normaalimikrobistolla tarkoitetaan

A

jatkuvasti läsnä olevia mikrobilajeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Vaihtuvalla mikrobistolla tarkoitetaan

A

ajoittain ilmeneviä lajeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Kommensalismi

A

yksi organismi hyötyy, toinen ei hyödy eikä kärsi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mutualismi

A

molemmat organismit hyötyvät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Parasitismi

A

yksi organismi hyötyy, toinen kärsii

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Valtaosa normaalimikrobistosta luonteeltaan

A

kommensalistisia

esim. rauhasten eritteitä ravinteinaan käyttävät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Paksusuolen normaalimikrobisto on luonteeltaan

A

mutualistisia,

tuottavat K-vitamiinia ja käyttävät ravinnokseen ei-imeytyviä molekyylejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Solunsisäiset loiset ovat luonteeltaan

A

parasiitteja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Mikrobien välinen antagonismi

A

Kilpailu elintilasta ja ravinteista: suojaa patogeenisiltä bakteerilajeilta ja estää tiettyjen lajien liiallisen kasvun
Tasapainon horjuessa opportunistisia infektioita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Ruoansulatuskanavan normaalimikrobisto

A

E. coli ja muut bakteerit tuottavat lajispesifisiä bakteriosiineja, rajoittaa mm. Salmonella-kantojen kasvu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Clostridium difficile –antibioottiripuli

A

Normaalitilanteessa paksusuolen normaalimikrobisto estää C. difficilen liikakasvun

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Candida albicans -vaginiitti

A

normaalitilanteessa vaginan Lactobacillus –bakteerit ylläpitävät pH:n välillä 3-4; pH:n noustessa C. albicansin kasvu kiihtyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Patogeeni on

A

tautia aiheuttava mikrobi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Virulenssi

A

taudinaiheuttamiskyky

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Virulenssitekijä

A

mikrobin ominaisuus joka lisää kykyä tunkeutua isäntäorganismiin ja/tai välttää immuunijärjestelmän aktivaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Infektion kulku

A
  1. Kontakti
  2. invaasio
  3. kolonisaatio
  4. eliminointi tai infektiosairaus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Altistusreitit: limakalvot

A

ruoansulatuskanava, hengitystiet, konjuktiiva, virtsatiet ja sukupuolielinten limakalvot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Altistustiet: Iho

A

rauhastiehyet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Altistustiet: Parenteraalireitti

A

haavat, hyttysten pistot, eläinten puremat, neulat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Useilla mikrobeilla spesifi altistusreitti edellytyksenä

taudinaiheuttamiskyvylle

A

ID50 –arvo vaihtelee altistusreitin mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Adhesiinit

A

Kiinnittävät mikrobin isäntäorganismin rakenteisiin

Suuri vaihtelu lajien välillä ja sisällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Adhesiineja ovat

A

Glykokalyksi
Fimbriat, pilukset, flagellat
Virusten pintaproteiinit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Virulenssitekijöitä (5)

A
  • Kapseli
  • Soluseinän komponentit
  • Pilkkovat entsyymit
  • Toksiinit
  • Antigeenien muuntelukyky
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Kapseli on

A

Hiilihydraattien muodostama suojakerros, bakteerien uloin rakenneosa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Kapseli suojaa

A

fagosytoosilta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Kapselin suojaamia patogeenejä (4)

A 
–  Streptococcus pneumoniae, keuhkokuume
–  Harmophilus influenzae: pienten lasten keuhkokuume ja aivokalvontulehdus 
–  Klebsiella pneumoniae: keuhkokuume
–  Bacillus anthracis: pernarutto
– Cryptococcus –sieni
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Kapseli auttaa pintoihin kiinnittymisessä

A

biofilmit, esim. Streptococcus mutans

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Kapseli-spesifisillä vasta-aineilla

A

immuunipuolustus tuhoaa mikrobin nopeasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Soluseinän suojaavia komponentteja ovat (3)

A

Streptcoccus pyogenes: M-proteiini
Neisseria gonorrhoeaen (gonokokki) Opa-proteiini
Mycobacterium –lajien soluseinän vahakerros (mykolihappoa)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

M-proteiini

A

– Soluseinän osana ja fimbrioissa
– Estää komplementin aktivoitumisen ja fagosytoosin
– epiteelisolujen tunnistaminen ja niihin kiinnittyminen
– Immuniteetti S. pyogenestä vastaan: M-proteiinin tunnistavat vasta-aineet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Opa-proteiini

A

– Fimbrioiden lisäksi gonokokin tärkein virulenssitekijä
– Osana ulkokalvoa
– Kiinnittyminen lymfosyytteihin ja epiteelisoluihin, siirtyminen solun sisään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Mykolihappo estää

A

pilkkovien entsyymien toiminnan fagosytoosin yhteydessä

33
Q

Eksoentsyymit (5)

A 
Koagulaasit
Kinaasit
Hyaluronidaasi
Kollagenaasi
Ig A –proteaasi
34
Q

Koagulaasit pilkkovat

A

fibrinogeenin fibriiniksi => verihyytymä

35
Q

koagulaasien muodostama verihyytymä suojaa

A

bakteeria estämällä immuunijärjestelmän komponentteja
tunnistamasta sitä
eräät Streptococcus ja Staphylococcus –lajit

36
Q

Kinaasit pilkkovat

A

fibriiniä => verihyytymien pilkkoutuminen
streptokinaasi (Streptococcus pyogenes),
stafylokinaasi (Staphylococcus aureus)

37
Q

Hyaluronidaasi pilkkoo

A

hyaluronihappoa; osa solunulkoista ainetta
sidekudoksessa
– eräät streptokokit ja Clostridium-lajit
– aikaansaa kudoksen muuttumisen mustaksi haavaumissa

38
Q

Kollagenaasi pilkkoo

A

kollageenia, osa solunulkoista ainetta

– Clostridium

39
Q

Ig A –proteaasia käyttää

A

Neisseria -lajit

40
Q

Antigeeni on

A

mikrobin rakenne jonka immuunijärjestelmä tunnistaa

41
Q

Eräillä mikrobeilla antigeenisistä proteiineista useita variantteja; sama solu voi vaihtaa vari-
antin toiseen

A

– Neisseria spp.
– Influenssavirukset
– Trypanosoma brucei (alkueläin, unitauti)

42
Q

Eukaryoottisoluissa solunsisäinen tukiranka eli

A

cytoskeleton

– Aktiini muodostaa mikrofilamentit

43
Q

Mm. Salmonella ja E. coli kiinnittyvät epiteelisolun pintaan, jolloin

A

bakteerien invasiinit aiheuttavat solukalvon muodonmuutokset -> aktiinifilamenttien uudelleenjärjestyminen

44
Q

Mm. Shigella, Listeria liikkuvat solun sisällä

A

aktiinifilamentteja pitkin

45
Q

Miksi mikrobin läsnäolo aiheuttaa sairauden? (4)

A
  1. Ravinteiden kuluttaminen
  2. Suorat kudosvauriot
  3. Toksiinien tuottaminen
  4. Yliherkkyysreaktioiden aikaansaama patologinen reaktio
46
Q

Mikrobien aiheuttama ravinteiden kuluttaminen

A

Mikrobisolujen kasvunopeus huomattavasti isäntäorganismin soluja nopeampaa
Parasiitteinä elävät alkueläimet
Rautavarastojen käyttöönotto

47
Q

Bakteerien siderosporeilla on

A

korkeampi affiniteetti rautaioneihin kuin ihmisen rautaa sitovilla proteiineilla

48
Q

Suorat soluvauriot

A

Solunsisäiset mikrobit:
– Isäntäsolu hajoaa mikrobin vapautuessa
Solunsisäisen tukirangan muutokset
– Salmonella, Shigella, E. coli

49
Q

Solunsisäiset mikrobit

A

virukset, solunsisäiset bakteerit ja alkueläimet

50
Q

Virusten aikaansaama sytopaattinen efekti (CPE)

A

– Suora mekaaninen vaurio virionien korkeasta määrästä johtuen
– Isäntäsolun DNA/RNA/proteiinisynteesin pysäyttäminen
– Signalointireittien manipulointi
– Latentit infektiot: transformaatio

51
Q

Useiden solujen fuusioituminen

52
Q

Sytopaattisen efektin ilmenemisajankohta

A

vaihtelee lajispesifisesti

53
Q

Eksotoksiineja tuottaa

A

Gram+ ja Gram- bakteerit

54
Q

Eksotoksiinit ovat

A

proteiineja, usein entsymaattinen aktiivisuus

inaktivoitavissa kuumentamalla ja denaturoimalla

55
Q

Eksotoksiinit aikaansaavat elimistössä

A

vasta-ainereaktion (antitoksiinien muodostuminen)

56
Q

Eksotoksiinit tuotetaan

A

solun sisällä, eritetään aktiivisesti tai vapautuvat solun hajotessa

57
Q

Eksotoksiinien vaikutus

A

Erittäin potentteja ja useimmiten erittäin spesifiset vaikutukset
– A-B –toksiinit
– Kalvoihin vaikuttavat toksiinit
– Superantigeenit

58
Q

A-B -toksiinit

A

Heterodimeerinen proteiinirakenne
– B-osa tunnistaa kohdesolun
– A-osa aikaansaa toksisen vaikutuksen

59
Q

A-B -toksiineja

A

Tetanustoksiini ja botuliinitoksiini: Clostridium-bakteerien tuottamia neurotoksiineja
Difteriatoksiini (Corynebacterium diphteriae)
Vibrio enterotoksiini (kolera)

60
Q

Solukalvoon vaikuttavat eksotoksiinit muodostavat

A 
kanavarakenteita solukalvoon
–  Etenkin streptokokit ja stafylokokit:
–  Fagosytoivien solujen tuhoaminen
   •  Leukosidiinit
–  Punasolujen tuhoaminen 
   •  Hemolysiinit
61
Q

Fosfolipidirakenteen rikkovat toksiinit

A

– Esim. Clostridium perfringens

62
Q

Superantigeenit aikaansaavat

A

T-solujen epäspesifisen aktivaation

63
Q

T-solujen epäspesifisen aktivaation johdosta

A

Sytokiinireaktio ylittää elimistölle hyödyllisen määrän ja aikaansaa kudosvaurion, yleisluontoinen myrkytysoireisto, sokki

64
Q

Streptococcus pyogenes erytrogeenisten toksiinien (A, B ja C) vaikutus

A

Paikallinen sytokiinireaktio vaurioittaa ihonalaisessa kudoksessa olevia verisuonten seinämiä => tulirokko (scarlet fever)

65
Q

Staphylococcus aureus aiheuttaa

A

toksinen sokkioireyhtymä

66
Q

Endotoksiinit ovat

A

Gram neg- bakteereista vapautuvia lipidejä

67
Q

Endotoksiinilipidi

A

LPS, lipopolysakkaridi

Lipidien ja hiilihydraattien muodostama kompleksimolekyyli, gram- bakteerien ulkokalvossa

68
Q

Lipidi A vapautuu

A

solun kuollessa tai solukalvon vaurioituessa

– Fagosytoosi, antimikrobiset aineet, spontaani vapautuminen kasvavista soluista

69
Q

LPS vaikutus

A

samankaltainen lajista riippumatta: makrofagien sytokiinituotannon stimulointi: interleukiinit ja TNF

70
Q

LPS oireet

A

=> kuume, vilunväristykset, ruoansulatuskanavan oireet

71
Q

Endotoksiinisokki

A

potentiaalisesti hengenvaarallinen

– Sokki = äkillinen verenpaineen lasku

72
Q

LPS aktivoivat

A

veren hyytymistekijöitä, suonensisäiset mikrohyytymät

73
Q

LPS vastaan

A

Ei antitoksiinivastetta

74
Q

Endotoksiinien aikaansaama kuume

A
  1. Makrofagi syö gramneg bakteerin
  2. Bakteeri hajoaa vakuolissa, endotoksiinien vapautuminen aiheuttaa sytokiinien synteesin makrofagissa
  3. makrofagi vapauttaa sytokiinit verenkiertoon, ne kulkeutuvat hypotalamukseen
  4. hypotalamus tuottaa prostaglandiineja, jotka nostaa kehon lämpötilaa
75
Q

Lysogeeninen infektio

A

bakteriofagin kantamien geenien inkorporoituminen bakteerin kromosomiin

76
Q

Lysogenian tuottamat virulenssitekijät

A

Toksiinit: esim. botuliini, difteria, erytrogeeniset toksiinit, enterotoksiinit, Shiga-toksiini
Pilkkovat entsyymit: esim. Streptococcus mutans dekstransukraasi
Rakenneosat: esim. Streptococcus pneumoniae kapseli, E. coli fimbriat

77
Q

Sienten tuottamat toksiinit

A

Allergiset reaktiot (homesienet)
Aflatoksiin (Aspergillus flavus)
Sytotoksiinit (Estävät proteiinisynteesiä eukaryooteissa, esim. Fusidium -suku)
Ergotismi (Claviceps purpurea, LSD)

78
Q

Infektion synty ja eteneminen riippuu

A 
tunkeutumistiet
mikrobien määrästä
adheesio
penetraatiosta tai evaasiosta
vahingon määrästä
poistumistiet

Mikrobiologia (11 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions