Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Mikrobiologia > Luento 6 > Flashcards

Luento 6 Flashcards

1
Q

Sienet ovat taksonomialtaan

A

eukaryootteja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Sienet ovat hapentarpeeltaan

A

aerobeja tai fakultatiivisia anaerobeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Sienien lisääntyminen

A

suvullista ja/tai suvutonta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mikrosienet (3)

A

Hiivasienet
Rihmasienet
Dimorfiset sienet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Hiivasienet esiintyvät

A

yksittäisinä soluina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Hiivasienet lisääntyvät

A

kuroutumalla

joillain binäärinen fissio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Rihmasienet ovat

A

monisoluisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Rihmasienet esiintyvät

A

rihmoina eli hyyfeinä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Rihmasienten sytoplasmat

A

ovat yhteydessä toisiinsa väliseinien aukkojen kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Rihmasienet lisääntyvät

A

itiöiden avulla tai kasvamalla kärjestä muodostaen haaroja, jotka kuroutuvat irti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Dimorfisten sienten morfologia

A

muuttuu olosuhteiden mukaan

mm. lämpötila ja CO2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Dimorfisten sienten eläinpatogeenit ovat

A

hiivamuodossa 37 °C kudoksissa,

rihmasienimuodossa 25 °C esim. maaperässä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Sienten soluseinä

A

80 - 90 % hiilihydraatteja
- Kitiini, glukaani, mannaani
Proteiinit ja glykoproteiinit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Dimorfisten sienten soluseinän

A

rakenne muuttuu muodonmuutoksen yhteydessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kitiini

A

NAG-polymeeri

N-asetyyliglykosamiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Glukaani

A

glukoosipolymeeri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Mannaani

A

usein mannoproteiineissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Sienien solukalvo

A

fosfolipidejä, proteiineja, ergosterolia (n. 6%)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Sienisolun rakenne: sytoplasmassa

A 
tumakalvo
mitokondriot
endoplasminen verkosto
ribosomit
glykogeenivarastot
vakuoleja
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Sienet voivat käyttää ravinnokseen

A

kompleksisia hiilihydraatteja (selluloosa, lignaanit)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Homeet ovat hapentarpeeltaan

A

obligaatteja aerobeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Hiivat ovat hapentarpeeltaan

A

fakultatiivisia anaerobeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Sienten optimi pH

A

3,8 - 5,6

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Sienet sietävät kuivuutta ja osmoottista painetta

A

paremmin kuin bakteerit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Sienten generaatioajat

A

ovat pidemmät kuin bakteereilla, hidas kasvu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Silmikoituminen on symmetrialtaan

A

epäsymmetristä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Silmikoitumisprosessi

A

kurouman muodostuminen
tuman jakautuminen kahtia
soluseinän muodostuminen rajapintaan
tytärsolun erkaantuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Pseudohyyfi

A

toisiinsa kiinni jääneiden tytärsolujen ketju

esim. candida

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

suvuttomat itiöt

A

ei geneettisen materiaalin sekoittumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

suvulliset itiöt

A

kahden tuman fuusio ennen itiön erkanemista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Suvuttomat itiöt: konidiot

A

jonomaisina rihman päässä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Suvuttomat itiöt: Sporangiosporit

A

pussimainen rakenne rihman päässä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Mykoosit käsittävät noin

A

200 ihmis- ja eläinpatogeeniksi tunnistettua sienilajia, monet niistä dimorfisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Mykoosit ovat hoidettavina

A

hankalia, sienten hidas kasvu tekee niistä pitkäkestoisia ja lääkeaineiden selektiivisyys on rajallinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Mykoosit ovat tyypillisesti

A

opportunistisia infektioita, heikentynyt immuunipuolustus mahdollistaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

mykoosien pinnalliset infektiot

A

eli dermatomykoosit, tarttuvat ihmisestä toiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

mykoosien ihonalaiskudoksen infektiot

A

usein haavautuneella iholla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

mykoosien systeemiset infektiot

A

eli yleisinfektiot ovat usein maaperän sienten aiheuttamia, johtuu itiöiden kulkeutumisesta hengitysteihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

kliinisesti merkittäviä rihmasieniä ovat

A

dermatofyytit eli silsasienet

ja homesienet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

silsasienet elävät

A

keratiinia sisältävissä kudoksissa: iho, kynnet, hiukset

tuottavat keratinaasia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

silsasienet (3)

A

Trichophyton (T. rubrum kaikkein yleisin): 93% Epidermophyton: n. 6%
Microsporum: < 1%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Tinea l. silsa l. dermatomykoosi

A

esim. Tinea pedis (jalkasilsa), Tinea capitis (pääsilsa), Tinea corporis (vartalosilsa)

43
Q

kliinisesti merkittäviä hiivasieniä

A

Candida
Malassezia (ent. Pityrosporum)
Cryptococcus
Pneumocystis

44
Q

Candida

A

n. 200 lajia; n. 10 patogeenia

45
Q

Candida albicansin aiheuttamat taudit

A 
Kandidoosit: 
sammas
kynsien infektio
vaginan infektio (90%) 
ihon taivekohdat
syvät kandidoosit, 
sepsis
46
Q

Malassezia aiheuttaa

A

savipuoli; päänahan hilse

47
Q

Cryptococcus: C. neoformans

A

Tartunta hengitysteihin tai silmän pinnalle (lintujen ulostepöly)
Kryptokokkoosi: Aivokalvontulehdus syöpä- ja AIDS-potilailla

48
Q

Pneumocystis

A

opportunistiset infektiot syöpä- ja AIDS-potilailla

49
Q

Homesienistä tärkein suku

A

Aspergillus, runsaasti luonnossa

50
Q

Aspergillukset aiheuttavat

A

Opportunistiset infektiot, myrkytykset, allergiset reaktiot

51
Q

Aspergillus fumigatus

A
  • pölyssä, ilmassa, kompostissa

* Opportunistiset infektiot; keuhkoputket / keuhkot

52
Q

Aspergillus flavus

A
  • aflatoksiini

* mm. maapähkinöissä, siemenissä, viljassa

53
Q

Aspergillus niger

A

• krooniset korvainfektiot

54
Q

Alkueläimet

A

protozoa

55
Q

Alkueläimet ovat

A

Yksisoluisia, eukaryootteja, ei soluseinää

56
Q

Alkueläimiä löytää

A

Runsaslukuisia vesistöissä ja maaperässä

57
Q

Alkueläinten elinsykli

A

yleensä useita vaiheita

– Osa solunsisäisiä parasiitteja

58
Q

Alkueläinten lisääntyminen

A

Suvuton ja suvullinen

59
Q

Alkueläinten lajittelu

A 
n.20000tunnettualajia
–  Ryhmitellään liikkumisominaisuuksien mukaan 
–  valejalat - juurijalkaiset
–  flagellat - siimaeläimet
–  ciliat - ripsieläimet
–  Itiöeläimet – ei liikkuvia
60
Q

Alueläimet taudinaiheuttajina

A

Maailmanlaajuisesti tärkeitä taudinaiheuttajia

61
Q

Alkueläinten rakenteet

A

Osalla suojaava proteiinikuori (pellikkeli)

– Ei soluseinää

62
Q

Alkueläinten ravinnon pilkkominen tapahtuu

A

erillisissä vakuoleissa

63
Q

Parasiitteina elävillä alkueläinlajeilla kystat

A

– proteiinikuoren suojaava muoto, usein tarpeen isäntäorganismien välillä siirtymisessä

64
Q

Archaezoa ovat

A

Siimaeläimiä (liikkuvat flagellojen avulla)

65
Q

Archaezoien mitokondiot

A

ei ole, on mitosomi

66
Q

Archaezoa ihmispatogeenejä sis. suvut (2)

A

– Giardia

– Trichomonas

67
Q

Giardia lamblia aiheuttaa

A

Giardiaasi

68
Q

Giardia lamblia leviää

A

kystamuodon avulla

69
Q

Giardia lamblia tartunta

A

ruoan tai juoman kautta -> ohutsuolen alkuosa, imulevyt

70
Q

Giardia lamblia oireet

A

Akuuttiripuli/pitkäaikainen vatsaoireilu, pahoinvointi, laihtuminen

71
Q

Giardia lamblian ehkäisy

A

hygienia, puhdas juomavesi

72
Q

Trichomonas vaginalis aiheuttaa

A

Trikomoniaasia

73
Q

Trichomonas vaginalis elää

A

Sukupuolielimistössä

74
Q

Trichomonas vaginalis liikkuu

A

4-5 flagellaa, aaltoileva kalvo

75
Q

Trichomonas vaginalis lisääntyy

A

kahtia jakautumalla

76
Q

Trichomonas vaginalis oireet

A

Emätintulehdus, miehillä usein oireeton

77
Q

Amoebozoa eli

A

ameebat

78
Q

Ameebat liikkuvat

A

käyttävät valejalkoja (pseudopods)

79
Q

Tunnetuin ameeba

A

Entamoeba histolytica

80
Q

Entamoeba histolytica aiheuttaa

A

Ameebadysenteria, absessit (mm. maksassa)

81
Q

Entamoeba histolytica esiintyy

A

Trooppiset ja subtrooppiset maat

82
Q

Entamoeba histolytica tarttuu

A

Tartunta: kystat ->ruoka, juoma -> suolisto

83
Q

Entamoeba histolytican kystat voivat säilyä

A

ulosteessa tai vedessä useita kuukausia (eivät kestä - 20°C tai 5 min +50°C)

84
Q

Apicomplexat ovat

A

itiöeläimiä, eivät pysty liikkumaan

85
Q

Apicomplexojen elintapa

A

Obligaatteja solunsisäisiä parasiitteja

86
Q

Apicomplexat tunnistaa

A

Solurakenteessa ulkonemia (apikompleksit) jotka osallistuvat isäntäorganismin kudosten pilkkomiseen

87
Q

Apicomplexojen elinsykli

A

Monimutkainen elinsykli; useita väli-isäntiä

88
Q

Apicomplexojen humaanipatogeenejä:

A

– Plasmodium
– Toxoplasma
– Cryptosporidium (yleinen ripulin aih.)
– Cyclospora (vesiripuli, matkailijat)

89
Q

Plasmodium l. horkkaloisio

A

Malaria

90
Q

Malarian tartunta

A

Anopheles-hyttyslajit, verensiirrot, huumeruiskut, vertikaalisesti

91
Q

Malarialoision ravintoa

A

hemoglobiini

92
Q

Toxoplasma gondii aiheuttaa

A

toksoplasmoosia

93
Q

Toksoplasmoosin Pääisäntä

A

kissaeläimet

94
Q

Toksoplasmoosi aiheuttaa

A

Kohtutulehdus - lapsen aivojen vaurioituminen, keskenmeno

95
Q

Toksoplasmoosin hoito

A

aiheellinen raskaudenaikaisessa primaari-infektiossa

96
Q

Euglenezoa, kaksi sukua

A

Trypanosoma

Leishmania

97
Q

Trypanosoma liikkuu

A

Aaltoileva kalvo, flagellat

98
Q

Trypanosoma elää

A

Veressä ja kudoksissa

99
Q

Trypanosoma tarttuu

A

Vektorivälitteinen

100
Q

Trypanosoma brucei

A

– Afrikkalainen unitauti

– Tartunta: tsetsekärpänen

101
Q

Trypanosoma cruzi

A

– Chagasin tauti

– Tartunta: lude

102
Q

Leishmania tartunta, lähteet ja vektori

A

lähteet: jyrsijät ja koiraeläimet

Vektori: hietakärpänen

103
Q

Leishmania aiheuttaa

A
  • Viskeraalinen leishmaniaasi (kuume, laihtuminen, imusolmukesuurentumat)
  • Iholeishmaniaasi (itämainen haavauma)
  • Limakalvo-iholeishmaniaasi (haavaumat)

Mikrobiologia (11 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions