Luento 6 Flashcards
Sienet ovat taksonomialtaan
eukaryootteja
Sienet ovat hapentarpeeltaan
aerobeja tai fakultatiivisia anaerobeja
Sienien lisääntyminen
suvullista ja/tai suvutonta
Mikrosienet (3)
Hiivasienet
Rihmasienet
Dimorfiset sienet
Hiivasienet esiintyvät
yksittäisinä soluina
Hiivasienet lisääntyvät
kuroutumalla
joillain binäärinen fissio
Rihmasienet ovat
monisoluisia
Rihmasienet esiintyvät
rihmoina eli hyyfeinä
Rihmasienten sytoplasmat
ovat yhteydessä toisiinsa väliseinien aukkojen kautta
Rihmasienet lisääntyvät
itiöiden avulla tai kasvamalla kärjestä muodostaen haaroja, jotka kuroutuvat irti
Dimorfisten sienten morfologia
muuttuu olosuhteiden mukaan
mm. lämpötila ja CO2
Dimorfisten sienten eläinpatogeenit ovat
hiivamuodossa 37 °C kudoksissa,
rihmasienimuodossa 25 °C esim. maaperässä
Sienten soluseinä
80 - 90 % hiilihydraatteja
- Kitiini, glukaani, mannaani
Proteiinit ja glykoproteiinit
Dimorfisten sienten soluseinän
rakenne muuttuu muodonmuutoksen yhteydessä
Kitiini
NAG-polymeeri
N-asetyyliglykosamiini
Glukaani
glukoosipolymeeri
Mannaani
usein mannoproteiineissa
Sienien solukalvo
fosfolipidejä, proteiineja, ergosterolia (n. 6%)
Sienisolun rakenne: sytoplasmassa
tumakalvo mitokondriot endoplasminen verkosto ribosomit glykogeenivarastot vakuoleja
Sienet voivat käyttää ravinnokseen
kompleksisia hiilihydraatteja (selluloosa, lignaanit)
Homeet ovat hapentarpeeltaan
obligaatteja aerobeja
Hiivat ovat hapentarpeeltaan
fakultatiivisia anaerobeja
Sienten optimi pH
3,8 - 5,6
Sienet sietävät kuivuutta ja osmoottista painetta
paremmin kuin bakteerit
Sienten generaatioajat
ovat pidemmät kuin bakteereilla, hidas kasvu
Silmikoituminen on symmetrialtaan
epäsymmetristä
Silmikoitumisprosessi
kurouman muodostuminen
tuman jakautuminen kahtia
soluseinän muodostuminen rajapintaan
tytärsolun erkaantuminen
Pseudohyyfi
toisiinsa kiinni jääneiden tytärsolujen ketju
esim. candida
suvuttomat itiöt
ei geneettisen materiaalin sekoittumista
suvulliset itiöt
kahden tuman fuusio ennen itiön erkanemista
Suvuttomat itiöt: konidiot
jonomaisina rihman päässä
Suvuttomat itiöt: Sporangiosporit
pussimainen rakenne rihman päässä
Mykoosit käsittävät noin
200 ihmis- ja eläinpatogeeniksi tunnistettua sienilajia, monet niistä dimorfisia
Mykoosit ovat hoidettavina
hankalia, sienten hidas kasvu tekee niistä pitkäkestoisia ja lääkeaineiden selektiivisyys on rajallinen
Mykoosit ovat tyypillisesti
opportunistisia infektioita, heikentynyt immuunipuolustus mahdollistaa
mykoosien pinnalliset infektiot
eli dermatomykoosit, tarttuvat ihmisestä toiseen
mykoosien ihonalaiskudoksen infektiot
usein haavautuneella iholla
mykoosien systeemiset infektiot
eli yleisinfektiot ovat usein maaperän sienten aiheuttamia, johtuu itiöiden kulkeutumisesta hengitysteihin
kliinisesti merkittäviä rihmasieniä ovat
dermatofyytit eli silsasienet
ja homesienet
silsasienet elävät
keratiinia sisältävissä kudoksissa: iho, kynnet, hiukset
tuottavat keratinaasia
silsasienet (3)
Trichophyton (T. rubrum kaikkein yleisin): 93% Epidermophyton: n. 6%
Microsporum: < 1%