Lastentaudit Flashcards
Oppia lastentautien yleisimmät sairaudet, diagnostiikka ja hoito
Minkä ikäisille lapsille ja millä indikaatioilla tehdään munuaisten kaikukuvaus virtsatieinfektiossa?
Munuaisten ja virtsateiden UÄ.
Imeväisille AINA
Leikki-ikäiset: vähintää, jos
kuumeinen inf. tai poika
Vanhemmat lapset:
Vähintää, jos kuumeinen infektio tai poika
Lasten yleisin rytmihäiriö?
Selitä sen
1) Mekanismit
2) Tyypillinen oireisto
3) Hoito
SVT. käsittää 90% lasten rytmihäiriöistä
1) Oikoradat (AVRT) –> yleisin lapsilla, AV-solmukkeen takykardia (AVNRT) –> yleisin aikuisilla, harvinaisia fokaali eteistakykardia
2) Äkillinen alku, sydämen pompottelua, rintakipua, huono olo, pyörrytys, mennään makuulle
3) Vagaaliset toimenpiteet
Adenosiini 0.1-0.5 mg/kg i.v.
Jos lyhytkestoinen vaste, annetaan beetasalpaajaa, sotalolia tai verapamiilia
Huom! Imeväiselle ei verapamiilia (voi aiheuttaa verenkierron kollapsin)
Jatkossa estolääkitys (yleensä b-salpaaja) aina imeväisille, vanhemmille lapsille harkinnan mukaan
Parantava toimenpide katetriablaatio
Mitä tulee etsiä EKG:ssä kun näkee leveäkompleksisen takykardian
Kammiotakykardiassa AV-dissosiaatio.
Tärkeä erotusdiagnostinen ero aberroituneeseen SVT:seen verrattuna lapsilla, joilla leveäkompleksisista takykardioista 80% aberroitunutta SVT:tä
Rytmihäiriöepäily päivystyksessä
- Miten toimit?
Tunnustele syke
- Säännöllinen?
- Nopeus (>200 vai < 200? pystyykö laskea)
Rytmihäiriön aikainen EKG! Jos ei saatavilla niin monitori
Lepo-EKG
Rytmihäiriöepäilyn anamneesi
Äkillinen alku, mitä tehdessä ilmaantunut?
Muut oireet?
Mikä oli ollut syketaajuus?
Oliko tajunnanmenetystä?
Miten arvioidaan lapsen hemodynamiikkaa rytmihäiriöepäilyssä
Yleistila ratkaisee paljon
- Jos leikkii ja normaali vointi, stabiili
- Jos nuutunut, makaa tai tajuton, epästabiili
Mitä teet, jos toteat lapsen EKG:ssa delta-aallon
Kysy onko ollut rytmihäiriöitä tai tajunnanmenetyksiä
Lähete lastenkardiologille (halutaan saada kiinni tapaukset, joista voi aiheutua kammiovärinä)
Mitä laboratoriokokeita tilaat epäillessäsi ketoasidoosia?
Heti aluksi vs ja ketoaineiden pikamittaus
PVK, CRP, elektrolyytit U-KemSeul P-Gluk, S-C-peptidi P-OHBut P-laktaatti A-Astrup
Ketoasidoosin akuuttihoidon pääpiirteet?
- Välitön neste-elvytys 0.9 NaCl tai Ringer 10-20 ml/kg 0.5-1h infuusiona
Sairaalassa hypovolemian, ketoosin, asidoosin, hyperglykemian sekä elektrolyyttien korjaus
Verensokeri pyritään pitämään n. 11 mol/l siihen asti, kunnes ketoosi ja asidoosi on korjautunut.
Osmolariteetti tulee pitää vakaana ensimmäiset 15 tuntia!
–> 2 mmol Gluk laskua tulisi seurata 1 mmol Na nousu
Kaliumkorjaukseen käytetään kaliumkonsentraattia, EI kaliumkloridia. Ensimmäisen vuorokauden tarve voi olla jopa 8-10 mmol/kg
(Liian varhainen insuliinin anto lisää aivoödeeman riskiä)
Kun ketoasidoosi väistyy, siirrytään käyttämään s.c. insuliinihoitoa
Mitkä ovat parasetamolin, ibuprofeenin ja naprokseenin sallitut annostukset lapsillla?
Onko lääkitysten suhteen jotain ikärajoituksia?
Parasetamoli: (ei ikärajoituksia)
15mg/kg x 1-4
Ibuprofeeni: Suositellaan yli 3 kk ikäisille
10 mg/kg x 1-3
Naprokseeni: Suositellaan yli vuoden ikäisille
5 mg/kg x 1-2
Mitkä anamnestiset parasetamolimäärät ovat riski lapsen maksavaurion riskille?
> 200 mg/kg alle 6-vuotiailla
> 150 mg/kg yli 6-vuotiailla
Milloin S-Parasetamoli voidaan määrittää aikaisintaan yliannostustilanteessa?
Aikaisintaan 4 tunnin kuluttua yliannostuksesta
Parasetamolin yliannostuksen hoito
Lääkehiili 1g/kg
N-Asetyylikysteiini, toimii parhaiten alle 8h sisään aloitettuna.
Nesteytys: Asidoosin korjaus, diureesitavoite 1.5 ml/kg/h
Pahoinvointiin ondansetroni 0.1 mg/kg i.v.
Minkä avulla N-asetyylikysteiinihoidon tarvetta voidaan parasetamolin intoksikaatiotilanteessa arvioida?
Rumack-Matthew nomogrammin avulla
Mitä asioita tulee huomioida lääkemyrkytystilanteessa
Ensimmäinen pissanäyte todella tärkeä! Siitä voidaan myöhemmin määrittää muitakin aineita.
Rutista anamneesi
- Mitä otettu
- Kuinka paljon
- Milloin
- Onko samalla alkon tai muun käyttöä
Oireiden hoito, imeytymisen esto, spesifinen antidootti
Bronkioliitin taudinkuva
Pieni flunssainen imeväinen, jolla limaista yskää ja kuumetta
- Syö huonosti
- Väsähtää helposti
- Uloshengitysvaikeus
Hengitysvaikeuden asteen arviointi “3 H sääntö”
Hapettuminen (saturointi HI:lla?)
Hengitysfrekvenssi
Hengitysapulihasten käyttö
(intercostaalit, jugulum, nenänsiipihengitys, pallea)
Bronkioliitin hoidon kulmakivet
“Röörit auki, tarv. happea, ravinnosta huolehtiminen”
Limaimut
Lisähappi
- Kosteuttava Optiflow jos HI sat alle 92(95), Joskus CPAP.
Ravitsemus
- tarv. NML
Inhaloitavaa salbutamolia (puoltaa jos ikä lähellä 1v ja/tai astman riskitekijöitä), raseemista adrenaliinia tarv. obstruktion laukaisuun ja keittis spiralla voidaan myös kokeilla
Bronkioliitin sairaalahoidon aiheet eri-ikäisillä lapsilla
< 3kk AINA
3-6 kk herkästi
> 6 kk (3H-sääntöä mukaillen)
- SpO2 HI alle 95%
- HF > 50
- Hengitysvaikeus
- Lapsi syö huonosti
Lisäksi aina mikäli lapsella sydän- tai keuhkosairaus tai keskonen
Bronkioliitin taudinkuvan kaksi faasia?
Aluksi tyypilliset räkätaudin oireet
Myöhemmin ilmaantuu paheneva obstruktio
Riskiryhmä, joille RSV-bronkioliitti fataalein? Miten näissä erityistapauksissa voidaan toimia?
Keskoset
Riskiryhmälle olemassa palivitsumabi-rokote, joka estää kaikkein vakavimpia tautimuotoja
Lapsen uhkaavan vuotoshokin merkit?
Takykardia ja viileä periferia tärkeät löydökset
Verenpaine laskee ja romahtaa vasta myöhäisessä vaiheessa!
Hypovoleemisen traumalapsen nesteytys
Jos hypovolemian merkkejä (takykardia, viileä periferia, takypnea, hidas kapillaaritäyttö) –> Bolus 20 ml/kg Ringeriä
Kun vuoto > 20% veritilavuudesta –> verituotteiden anto
Siirto kirurgian päivystykseen ennakkoilmoituksella
Haimavamman epäilyn oireet ja tutkimukset (lapsella)
Ylävatsalle kohdentunut vamma, joka sattuu keskellä epigastriumia
MRCP, S-Amyl, U-Amyl.
(CT ei tarpeeksi herkkä)
Selitä Adrenarke.
Mitkä ovat sen tunnusomaiset piirteet?
Milloin vaatii jatkoselvittelyjä?
Mitä tulisi poissulkea taustalta jatkoselvittelyissä?
= Lisämunuaiskuoren steroidihormonian (DHEA/DHEAS, androsteenidioni) tuotannon aktivaatio
Kyseessä ei ole sairaus eikä se vaikuta sentraalisen puberteetin käynnistymiseen!
Tunnusomaisina piirteinä - Pistävä hienhaju - Ihon ja hiusten rasvoittuminen - Kainaloiden ja genitaalialueen karvoitus (= sekundaariset sukupuoliominaisuudet)
Poikkeava löydös
< 8 v tytöllä
< 9 v pojalla
Poissuljetaan
- Ennenaikainen puberteetti
- Lisämunuaiskuoren hyperplasia
Miten ja milloin käynnistyy sentraalinen puberteetti pojilla ja tytöillä?
Pojat: 9-13,5 v
Alkaa kivesten kasvulla. G2, kun kivesten pituus > (20) 25 mm (riippuen lähteestä)
Tytöt: 8-13 v (ja 1,25 vuotta P2:sta)
Alkaa rintarauhasten kasvulla. M2, kun nuppuaste.
Huom! lihavan tytön rinnat palpoitava makuuasennossa, koska heillä rasvakudos voidaan virheellisesti tulkita rintarauhaskudokseksi
Mihin Tannerin luokitusasteeseen nopeimman kasvun vaihe ajoittuu tytöillä ja pojilla?
Tytöt: tasaisesti M2-3-4 vaiheisiin
Pojat: G (3)-4 vaihe (60% G4)
Huom!
Pojalla häpykarvoituksen puuttuessa kasvupyrähdys on vielä aina edessä
Mitkä asiat voivat aiheuttaa lapsen hidastunutta kasvua?
Hypotyreoosi Hyperkortisolismi IBD, Keliakia Munuaissairaus Vajaaravitsemus Kasvuhormonivajaus Tuumori (esim. aivolisäkkeessä) Geneettinen poikkeavuus
Mitkä kolme asiaa liittyvät hyvänlaatuiseen fysiologiseen keltaisuuteen
- Konjugoimattoman bilirubiinin pitoisuus nousee (hemoglobiinin kiihtynyt hajoaminen sekä maksan bilirubiinia konjugoivien entsyymien käynnistyshitaus) Huom! Tässäkin ikää vastaavat maksimiarvot
- Bilirubiinitaso on korkeimmillaan 2-3 pv kohdalla
- . Keltaisuus katoaa viimeistään 2 viikon kohdalla (täysiaikaisilla 1 vko, keskosilla 2)
Selitä “kolmen kakkosen sääntö” lisäselvittelyjä vaativassa hyperbilirubinemiassa
- Yli 2 vko kestänyt keltaisuus
- Konjugoidun bilirubiinin osuus > 20% kaikesta bilirubiinista
- Bil-KJ absoluuttinen arvo > 20 umol/l
Jos jokin näistä täyttyy, on syytä lisäselvittelyihin
Vastasyntyneen keltaisuuden etiologiat
Hyvälaatuiset ilmiöt ovat fysiologinen keltaisuus ja äidinmaitokeltaisuus
Muita mm.
- Veriryhmäimmunisaatio (RhD yleisin)
- Infektiot (sepsis, hepatiitti)
- Hematoomat, esim. synnytyspahka
- Hemolyysi
- Bilirubiinin konjugoitumishäiriö
Jos imeväisen veressä > 20% bilirubiinista konjugoitua tai Bil-KJ > 20 umol/l, mitä etiologioita pitää herätä mieleen?
Maksan sisäinen kolestaasi (PBC, PSC, Alfa-1-antitrypsiinin puutos)
Ulkoinen kolestaasi (sappikivi/tukos)
Kaikkien sappitiehyiden häiriö (sappitieatresia)
Vastasyntyneen konjugoimattoman hyperbilirubinemian hoito
Tyypillisesti pärjätään valohoidolla sekä riittävällä nesteytyksellä (munuaiset toimii)
Veriryhmäimmunisaatiossa voidaan tilanteen mukaan turvautua immunoglobuliinihoitoon
Lisäksi voidaan joutua turvautumaan verenvaihtoihin (tähän omat kriteerit)
Aurattoman migreenin diagnoosikriteerit
I. Väh. 5 kohtausta (samankaltaisia)
II. Päänsärky kestää 1(2) -72h (aikuisilla 4-72h)
III. Väh. 2 seuraavista
a. Toispuoleinen
b. Sykkivä
c. Voimakas/keskivaikea kipu
d. Särky estää normaaleja toimintoja tai fyysinen aktiivisuus pahentaa
IV. Väh. 1 seuraavista
a. Pahoinvointi ja/tai oksentelu
b. Valonarkuus ja ääniherkkyys
V. Ei viitteitä muista sairauksista (elimelliset syyt poissuljettu)
Aurallisen migreenin diagnoosikriteerit
I. Väh. 2 kohtausta
II. Väh. 1 seuraavista (senso/viso/foni), mutta ei motorista heikkoutta
a. Täysin palautuva visuaalinen aura
b. Täysin palautuva sensorinen aura
c. Täysin palautuva puheentuoton häiriö
III. 2 seuraavista
a. Ainakin yksi auraoire toispuoleinen (lapsilla voi olla molemminpuoleinen)
b. Aura kehittyy yli 5 min kuluessa ja/tai useat auraoireet yli 5 min ajan
c. Yksittäisen auran kesto 5-60 min
IV. Päänsärky alkaa auraoireiden aikana tai 60 min kuluessa!
Migreenikohtauksen lääkehoidon vaihtoehdot
Parasetamoli
Ibuprofeeni
Sumatriptaani-nenäsumute (indikaatio > 12v, mutta sic!- merkinnällä myös nuoremmille migreenikoille!
20 mg suihke alle 40kg ja 40 mg suihke yli 40 kg)
Milloin migreeniin voidaan aloittaa estolääkitys ja mitä lääkevaihtoehtoja?
Estolääkitys jos kohtauksia yli 4 kertaa kuukaudessa:
Propranololi 0.5-2 mg/kg/vrk (max 160 mg/vrk)
väh 2-3 kk kokeilu
6- (12 kk) kohdalla arvio tarvitaanko estolääkettä, hyötyykö potilas
Huom! Syke ja RR mittaukset ennen aloitusta
Muita estolääkitysvaihtoehtoja mm.
- Kandesartaani
- Amitriptyliini
Päänsäryn RED-flags
Alle 5-vuotiaan voimakkaat päänsärkyoireet
Yön aikainen oksentelu
Aamupahoinvointi/-oksentelu tai ylös noustessa
Poikkeava neurologinen status
Paheneva, pitkäkestoinen, muuttuva, lääkkeisiin reagoimaton päänsärky
Tajunnanmenetyskohtaus/-häiriö päänsäryn yhteydessä
Säännönmukainen toispuoleinen sykkivä päänsärky
Lapsen luonne/käytös muuttuu
Poikkeava somaattinen kasvu tai päänkasvun kiihtyminen
Millä kriteereillä voisit arvioida, että kuumeisella lapsella todennäköisesti virustauti?
I. Tauti kestänyt yli 24 tuntia
II. CRP on alle 20 ja Leuk alle 15
III. Lapsen yleistila on hyvä
IV. Kliinisessä tutkimuksessa ei löydy viitteitä bakteerifokuksesta (pissa, keuhkot, korvat, suu, iho)
(Huom! aina pidettävä kuitenkin mielessä nopeasti alkavat sepsikset)
Sekundaarisia päänsäryn syitä
Ensin suljetaan pois migreeni ja jännityspäänsärky ja sarjapäänsärky
- Purentavirheet
- Piilokarsastus, taittoviat
- Obstr. uniapnea
- Infektiot ja inflammaatiot
- Anemia
- Kohonnut ICP, ICH
- Psykososiaaliset syyt (liika pelaaminen, liian vähäinen nukkuminen, koulukiusaaminen jne.)
Miksi alle 3 kuukauden ikäiset kuumeilijat lähetettävä aina sairaalaan?
Huomioitava vakavan infektion mahdollisuus imeväisen puutteellisen puolustuskyvyn vuoksi. Kaksi tyypillisintä vakavaa imeväisten infektiota:
- Varhais/myöhäissepsis synnytyskanavan kolonisoineesta GBS:stä
- Virtsatieinfektio/pyelonefriitti, joka osassa tapauksista voi olla septinen (urosepsis)
Selitä Kawasakin tauti, sen tyypilliset oireet ja hoito.
” Itkuinen verestäväsilmäinen tyttö, jolla suun ympärys ja kieli huutaessa aivan punaset, raajat turvottaa ja punottaa, kaulalla valtavat patit ja sitte explosion”
Kyseessä lasten korkeakuumeinen vaskuliitti.
80% sairastuvista alle 5 vuotiaita.
Johtaa hoitamattomana sepelvaltimolaajentumiin 20%:lla potilaista
Diagnoosi:
Kuume >38 väh. 5 vrk ajan ja väh 4 seuraavista
“Silmä, suu, kaula, raaja, ihottuma”
- Silmän sidekalvojen verestys
- Suuoireet: mansikkakieli, suun ja nielun punoitus, huulten punoitus, halkeilu ja rohtuminen
- Raajaoireet (jalkojen ja käsien kiinteä turvotus, kämmenien ja jalkapohjien punoitus, sormenpäiden ja varpaiden ihon hilseily 2 vko taudin alusta)
- Ihottuma
- Suurentuneet kaulan imusolmukkeet > 1,5 cm
Hoito:
Suonensisäinen immunoglobuliinihoito sekä ASA
(kunnes kuume kaikonnut ja La sekä Tromb normaalit)
Esitä nefriitin ja nefroosin ero rautalankamallina
Nefriitti - Hematuria ++ - Usein oliguria - Krea koholla - RR koholla - Syitä mm. o Infektion jälk. glomerulonefriitti o HSP o Myyräkuume
Nefroosi - Proteinuria ++ - Turvotukset - S-Alb matala - Syitä mm. o Synnynnäinen o Minimal change nefropatia
Selitä pajunvitsamurtuma
Pajunvitsamurtuma eli greenstick-murtumassa murtuma syntyy vetovamman seurauksena. Luu taipuu ja kuperalle puolelle syntyy cortexin murtuma
Selitä plastic deformation fracture
Luu ei ole katkennut vaan taittunut, ei näkyvää murtumalinjaa (“sarja mikromurtumia”). Näin voi käydä lasten luille, jotka ovat paljon joustavampia kuin aikuisten.
Selitä torusmurtuma
Pitkän luun epätäydellinen murtuma, johon liittyy cortexin pullotus. “Ryppymurtuma”
Käytännössä siis kompressio painaa lapsen elastista ja myötäävämpää luuta aiheuttaen sen pullotuksen jostain kohdasta. Yleensä sijaitsee radiuksen distaaliosassa.
Muistele mielessäsi Salter-Harris luokitus
I Straight Across II Above III Lower or Below IV Two or through V Erasure of growth plate or Crush
Selitä kasvulukko
Mitkä alueet ovat herkkiä kasvulukolle?
Kasvulinja voi umpeutua ennenaikaisesti esimerkiksi murtuman seurauksena, jolloin pitkien luiden fyysien kasvu loppuu.
Herkkiä kasvulukkoalueita ovat polven ja nilkan kasvulinjat sekä ulnan distaaliosa
Muita kasvulukon syitä mm. infektiot (osteomyeliitti), säteily, tuumorit jne.
Mikä on TEN-naula?
Titanium elastic nail
Voidaan käyttää lapsilla esim. pitkien luiden diafyysimurtumissa, jos repositio ja kipsaus ei tuota hyväksyttävää lopputulosta.
Huom! >50 kg / 11 v lapsilla ei enää käytetä reisien diafyysimurtumissa (sitten salpausydinnaula)
Selitä Triplane-murtuma
Sääriluun kolmitasomurtuma, jossa murtumalinja viistää distaalimetafyysin, kasvulevyn sekä epifyysin poikki nivelpintaan saakka.
Tyypillisesti SH IV
(Murtuma kulkee tavallisesti sääriluun distaalimetafyysissä koronaalisuuntaan, kasvulevyn kohdalla aksiaali- ja epifyysissä sagittaalisuuntaan)
Selitä Juvenile Tilaux-murtuma
SH II-III tyypin murtuma, jossa distaalinen tibia murtuu anterolateraalisesti (repee pala fibulan pään mukana lig. välityksellä)
Mikä on lukkoydinnaula? Milloin sitä käytetään?
Lukkoydinnaula l. intramedullaarinen naula
Ei käytetä nuorilla, joilla kasvulevyt eivät ole vielä umpeutuneet (luiden suhteen epäkypsä lapsi). Hyvin kestävä tapa pitää luut eksakteissa asennoissa. varsinkin pitkien luidet isot diafyysimurtumat (humerus/femur) varsinkin silloin kun TEN-naulat eivät ole käyttökelpoisia
Kolme tärkeintä tunnistettavaa poikkeavaa asiaa lasten EKG:sta
- Superiorinen akseli
- Osittainen RBBB
- Positiivinen T-aalto V1 ennen murrosikää
Huom! T-aalto kääntyy negatiiviseksi vastasyntyneellä n. 1 viikon kohdalla ja säilyy negatiivisena vähintään 7 ikävuoteen saakka
Otiitin oirekuvan kolme K:ta
Kuume, kipu, kuulonalenema
Sivuääni on patologinen, jos se on…
- Diastolinen
- Jatkuva (paitsi laskimohumina)
- Selkään lokalisoitunut (aortan koarktaatio?)
- Voimakas (yli GR III = värinä l. trilli)
- (Karhea systolinen)
Huom! Systolinen sivuääni ei myöskään poissulje toisaalta patologista syytä (septumdefekti jne.)
Huom! Laskimohumina on siis jatkuvaa ääntä, joka hiipuu makuulla ja muuttuu kaulaa käännellessä
Mitä asioita tutkitaan sivuääntä/sydänvikaa selvittäessä
- Verenpaine oikeasta ylä- ja alaraajasta
> 20 mmHg ero diagnostinen! Muista luotettavat mittaussarjat. - Oikean raajaparin saturaatiot
- Kasvukäyrä
- Pulssit (a. rad, a. fem)
- Maksan palpaatio
- EKG
- Thorax-RTG
Mitä hyvään anamneesiin kuuluu sydänpotilaalta
1) Vauva
2) Kouluikäinen
1)
Miten syö, miten nukkuu, miten hengittää?
2)
Mitä lapsi jaksaa tehdä, jaksaako tehdä saman kuin muutkin?
KASVUKÄYRÄ? (hidastunut kasvu?)
Oirekuvaus
Oiretta pahentavat tekijät
Onko tajunnanmenetyskohtauksia
Onko suvussa sydänsairauksia/selittämättömiä äkkikuolemia (esim. hukkumisia)
Veren diffissä näkyvän eosinofilian kaksi tärkeintä etiologiaa
- Allergiset sairaudet (astma, atopia, ruoka-allergiat)
2. Loisinfektio (suolistoparasiitti?)
Raudanpuuteanemian tyyppipotilas, diagnosointi ja hoito
Tyyppipotilaita taaperoikäiset ja murrosikäiset tytöt
- Runsas maidonjuonti
- Runsaat kuukautiset
- Poikkeava ruokavalio (tiukka vegaani)
- Himourheilu
- IBD / Keliakia
Diagnoosi:
Labrapakettina PVK, Retikulosyytit, RWD, Ferrit, TfR, (Keliakiavasta-aineet)
- Retikulosyytit dg-vaiheessa pieni/norm, mutta kasvaa voimakkaasti rautahoidon alkaessa
- RWD suurentunut
- Ferrit pieni, TfR yli viiterajan
Huom! RWD:n suurentuminen herkin raudanpuuteanemian osoittaja
Hoito:
“Ensin hoidetaan anemia, sitten täytetään rautavarastot”
- Fe2+ rautaa 3-6 mg/kg/vrk p.o. kunnes Hb normaali
Tämän jälkeen varastojen täyttö 1-2 mg/kg/vrk ad 3kk
PVK kontrollit 1,3,6 kk, Ferrit kontrolli 3-6 kk
- Hyvä valmiste obsidan, jossa rauta valmiiksi Fe2+ (vertaa Maltofer, jossa Fe3+)
Selitä TEC. Mistä sen tunnistaa verenkuvaa tulkittaessa?
“Transient erytroblastopenia of childhood”
Yleensä tilaa edeltää infektio
Hb matala, kaikki muut arvot normaaleja paitsi retikulosyytit nollassa
Kyseinen tila menee itsestään ohi. Tarvittaessa punasoluinfuusioita.
Mihin kahteen kategoriaan hemolyyttiset anemiat jaetaan.
Mitä eri tauteja kumpikin kategoria sisältää?
Punasoluperäiset
1. Punasolujen solukalvon poikkeavuudet (esim. sferosytoosi)
2. Entsyyminpuutoshemolyysi (yleisin 6-PDH puutos)
3. Hemoglobiinianemiat
(Talassemiat ja hemoglobinopatiat)
4. Paroksysmaalinen nokturnaalinen hemoglobinuria
Ulkoiset syyt 1. Immunohemolyyttiset (Autoimmuuni (AIHA) ja alloimmuuni eli esim. veriryhmähemolyysi) 2. Pilkkoutumishemolyysi (HUS, TTP) 3. Muut syyt (infektio, toksiinit jne.)
Tuoreen diabeteksen tyypilliset oireet. Entäs kun hoitamaton tila etenee?
Janotus, polyuria, laihtuminen, väsyminen
Ketoosin muodostuessa hengenahdistus (takypnea), vatsakivut, tajunnantason lasku, asidoosi
Mitä teet, jos toteat tuoreen tyypin 1 diabeteksen
Lähetän heti päivystyksenä sairaalaan, nesteytys ringerillä 500 ml 1/2 h
Mihin kahteen ryhmään imeväisen pysyvä velttous voidaan jakaa?
MItkä ovat näiden kahden ryhmän tyypilliset etiologiat?
Sentraalinen ja perifeerinen, joista jälkimmäinen on harvinaisempi.
Sentraalisessa hypotoniassa (aivot, selkäydin) lapsella tyypillisesti kokonaiskehityksen pulmia, liittyen myös kognitioon ja heijasteisiin. Jos lapsi on hypotoninen ilman lihasheikkoutta, se viittaa aivoperäiseen syyhyn.
Tyypillisiä sentraalisen hypotonian syitä ovat perinataalikomplikaatiot, kuten
- Syntymäasfyksia
- Aivoverenvuoto
- Hypoksis-iskeeminen vaurio
- Vaikea enkefaliitti
Perifeerisessä hypotoniassa (motorinen yksikkö) imeväisen älyllinen kehitys on yleensä normaali ja lapsi on virkeä. Siihen liittyy tavallisesti heikentynyt lihasvoima ja vaimea jänneheijasteet. Perifeerisen velttouden etiologioita ovat erilaiset neuromuskulaarisairaudet,
Kuumeisen 1/2/3 kk ikäisen imeväisen hoitokiireellisyys ja hoitotoimenpiteet
Alle 1kk: Päivystyksenä jonon ohi. Otetaan kaikkialta infektiotutkimukset (likvor, veri, pissa, thorax) ja aloitetaan empiiriset i.v. antibiootit
1-2 kk: päivystyksenä, Otetaan kaikki edellämainitut infektiotutkimukset ja harkinnan mukaan (yleensä aina) aloitetaan empiiriset i.v. antibiootit
2-3kk Periaatteessa päivystyksenä, mutta tapauskohtaisesti viim. seuraavana aamuna. Muuten sama kuin edellinen kohta
Luettele varhaisheijasteet.
Mihin ikään mennessä kunkin tulisi viimeistään sammua?
ATNR, Moro, askellus, käsillä ja jaloilla tarttuminen
Kaikkien paitsi jaloilla tarttumisen tulisi sammua n. 4kk ikään mennessä, jaloilla tarttumisen viimeistään 10kk ikään mennessä
Mihin ikään ja Tannerin vaiheeseen tyttöjen ja poikien nopeimman kasvun vaihe tyypillisesti ajoittuu.
Kuinka monta cm kasvupotentiaalia on tytöllä keskimäärin odotettavissa menarken jälkeen?
Tytöt: 11-12v, tasaisesti M2-M3-M4
Pojat: 13-14v, G3-4 vaihe (60% G4)
Kasvun suhteen kuitenkin paljon variaatiota..
Keskimäärin 7 cm
Kuinka paljon lapsen pituus saa poiketa odotuspituudesta
1) Jos vanhempien pituudet tiedossa
2) Vanhempian pituudet ei tiedossa
Mitä muistettavaa kasvukäyrissä on keskosien osalta?
1) 2.3 SD
2) 2.7 SD
Keskosen saavuttaessa oman lasketun ajan käytetään suhteutettua kasvukäyrää 2 ikävuoteen saakka
Sairaalahoidon aiheet lasten keuhkokuumeessa?
Alle puolen vuoden ikä
Heikentynyt yleistila
Vaikeutunut hengitys
Happikyllästeisyys ≤ 92(95)%
Keuhkokuvassa laaja infiltraatti / merkittävä atelektaasi tai yli 1 cm pleuranestettä
B-Leuk tai CRP suurentunut merkittävästi
- Leuk > 15 ja CRP > 60(100) viittaavat bakteerietiologiaan
Sairaalahoitoon otettaessa otetaan aina veriviljely kuumeiselta lapselta
Keuhkokuumeen 1.sijainen antibioottihoito
1) Avohoidossa
2) Sairaalassa
1) Amoksisilliini 50-80 mg/kg/vrk p.o. (:3 annokseen)
“Alle kouluikäisille makrolidi: se on aina yhdistettävä amoksisilliiniin.
Kouluikäisille doksisykliini joko yksin tai yhdistettynä pensilliiniin tai amoksisilliiniin.
Isompi amoksisilliiniannos kattaa myös useimmat pneumokokkikannat, joiden herkkyys on vähentynyt”
2) G-Penisilliini i.v.
Milloin toipumisen tulisi viimeistään käynnistyä keuhkokuumeen hoidossa?
Jos toipumista ei tapahdu, miten tulee toimia?
Viimeistään toisen hoitovuorokauden aikana
Potilas tutkittava uudelleen ja hoidon muuttamista harkittava (lisätäänkö esim. toinen antibiootti)
Kurkunpäätulehdus
1) Etiologia ja tyypillinen aiheuttaja
2) Tyypillinen ilmaantumisikä
3) Oireet
4) Erotusdiagnostiikka
5) Hoito
1) Kurkunpäätulehdus on tyypillisesti parainfluenssavirusten aiheuttama, jonka oireet johtuvat virusinfektion aiheuttamasta turvotuksesta äänihuulten alaisessa tilassa
2) 6kk - 3 vuotta
3) Kuiva haukkuva yskä, sisäänhengityksen vaikeutuminen (inspiratorinen stridor)
4) Hengitysteiden vierasesine, epiglottiitti, bakterielli trakeiitti, nielupaise,
5)
Itsestään paraneva tauti, suurin osa voidaan hoitaa kotona, yskänkohtausten hoito viileässä istuma-asennossa. Jos hengitys ei nopeasti helpotu, tulee lapsi tuoda päivystykseen.
Osa lapsista vaatii glukokortikoidi- tai adrenaliinihoitoa sairaalassa
ja
Osa vaatii happeutumisen ja hengityksen seurantaa sairaalassa
Kuumekouristuksen määritelmä
Miten määritetään
1) Yksinkertainen kuumekouristus
2) Monimuotoinen kuumekouristus
Kuumekouristuksen tärkein erotusdiagnostinen vaihtoehto
Kuumekouristuksen akuuttihoito
Onko kuumekouristukseen olemassa hyvää estohoitoa?
6 kk – 6 v vuoden ikäisellä lapsella > 38-asteen kuumeessa havaittu aivoperäinen kohtausoire. Tavallinen lastentauti, joka uusiutuu n. kolmasosalla.
Yksinkertainen kuumekouristus
= Symmetrinen kouristelu, kesto alle 15 min
Monimuotoinen kuumekouristus
= Epäsymmetrinen ja/tai kesto yli 15 min ja/tai saman päivän aikana toistuvat kuumekouristukset ja/tai ohimenevä hemipareesi (ns. Toddin pareesi)
Tärkein erotusdiagnostiikka keskushermostoinfektiot
Akuuttihoito;
Bukkaalinen midatsolaami 0.25-0.5 mg/kg, max 10 mg
Annetaan, jos kuumekouristus ei laukea itsestään 3-5 minuutin kuluessa
Jos kouristelu ei lopu 5 minuutin kuluessa kohtauslääkkeen antamisesta, tulee lapsi toimittaa päivystykseen
Tehokkaita ja turvallisia kuumekouristuksia ehkäiseviä hoitoja ei ole toistaiseksi tarjolla
Akuutin astmakohtauksen/obstruktiivisen bronkiitin avaava hoito
Avaava lääke Salbutamoli 0.1 mg/suihke
Akuutti vaihe:
< 25 kg; 6 suihketta x 4, 20 min välein
> 25 kg; 8 suihketta x 4, 20 min välein
Jatkohoito kotona obstruktion lauettua:
4 suihketta neljästi päivässä, neljän päivän ajan
Kortisonin ja sympatomimeettien käyttö
1) Kurkunpäätulehdus
2) Bronkioliitti
3) Obstruktiivinen bronkiitti
4) Astman pahenemisvaihe
1) Kurkunpäätulehdus
Deksametasoni/betametasoni p.o.
Raseeminen adrenaliini lääkesumuttimella
2) Bronkioliitti
Ei kortisonia
Ei salbutamolia tai adrenaliinia. Huom! Yksittäiset bronkioliittipotilaat voivat hyötyä avaavasta lääkkeestä, tätä puoltaa erityisesti ikä lähellä yhtä vuotta ja astmariskitekijät
3) Obstruktiivinen bronkiitti
Vaikeat oireet: Prednisoloni p.o. tai metyyliprednisoloni i.v.
Avaava hoito salbutamolilla
4) Astman pahenemisvaihe
Prednisoloni p.o. tai metyyliprednisoloni i.v. Lisäksi jatkossa käyttö 3-5 vrk.
Avaava hoito salbutamolilla
Alle 3-vuotiaan lapsen astmariskin arviointikriteerit
Pääkriteerit
- Lääkärin toteama vanhemman astma
- Lääkärin toteama lapsen atooppinen ihottuma
- Lapsen herkistyminen hengitystieallergeeneille
Sivukriteerit:
- Lapsen IgE-välitteinen herkistyminen ruoille
- Lapsen hengityksen vinkuna myös silloin, kun ei flunssaa
- Lapsen veren eosinofilia
Vähintään yhden pääkriteerin tai kahden sivukriteerin täyttyminen viittaa astmaan
1) Millainen on yleensä hyvälaatuinen imusolmukesuurentuma? Entäs huolestuttava?
2) Tyypillisiä syitä lymfadenopatialle?
3) Mitä hoitolinjoja voidaan käyttää
4) Mikä imusolmukesuurenema vaatii aina jatkotutkimuksia
1) Hyvänlaatuinen: 1-3 cm läpimittainen, mobiili, tunnustellessa ei kipua, ympäröivä ihoalue ei punoita tai kuumota
Huolestuttava: Suuri, kiinteä kumimainen imusolmuke, joka suurenee seurannassa
2) Tyypilisiä syitä mm. ylähengitysinfektiot, mononukleoosi, tularemia, kawasakin tauti. Malignit taudit mm. lymfoomat pidettävä mielessä.
Kroonisen lymfadeniitin aiheuttajia atyyppiset mykobakteerit, hoitona antibiootti
3) Hoitolinja: suurentuneen imusolmukkeen seuranta 2-3 viikon ajan ja kontrollikäynti. Pieneneminen viittaa viattomaan imusolmukkeeseen, suureneminen muuhun.
4) Soliskuopassa sijaitseva imusolmukesuurentuma vaatii aina kiireellisiä jatkotutkimuksia
Raskausimmunisaation seulontaprotokolla suomessa
12x3 eli “12-24-36-sääntö”
8-12
Verinäyte neuvolassa, ABO- ja RhD-määritys
24-26 ja 36 RhD negatiivisen äidin punasoluvasta-aineiden lisäseulonta sekä sikiön RhD-määritys
36
Lisäseulonta RhD+ äidiltä vain, mikäli ollut verensiirtoja tai aiempaa lasta hoidettu keltaisuuden vuoksi
Huom! Kaikille RhD-negatiivisille äideille anti-D-immunoglobuliini rv 28-30 immunisaatioprofylaksiaksi
Selitä
1) Adaptaatiohäiriö
2) RDS l. hengitysvaikeusoireyhtymä
3) BPD
1) Ohimenevä < 48h kestävä tila tyypillisesti elektiivisen keisarileikkauksen jälkeen. Tauti kehittyy (lähes) täysiaikaiselle normaalin surfaktanttimäärän omaavalle vauvalle.
Tiheä hengitys, lisähapen tarve, YT hyvä.
Hoito ylipaine, happi, mikrobilääke
2) EA-lapsen yleisin hengitysongelman syy. (harvinainen täysiaikaisilla)
Syynä
1) Keuhkojen epäkypsyys
2) Surfaktantin puute tai sen toimimattomuus esim. infektion vuoksi
(<35 rv äideille annettu kortisonihoito vähentää juurikin RDS:n ilmaantuvuutta)
Hoitona nenäylipainehengitys, lisähappi sekä surfaktantti
3) Keskosen krooninen hengityssairaus (voi tulla myös täysiaikaiselle, jos merkittäviä hengitysongelmia). Suurimmassa riskissä erittäin ennenaikaisena syntyneet (< 28rv)
Syynä keuhkojen epäkypsyys, tulehdus, hengityskonehoidon ja lisähapen vaurioittava vaikutus
Huom! Diagnoosiin vaaditaan hengitystuen tarve 28 vrk iässä! Vaikeusaste määritetään siten, tarvitaanko minkälaista lisähapen tarvetta 36 vko vastaavassa kehitystilanteessa.
Selitä
1) Luustoikä
2) Odotuspituus
3) Istumapituus
4) Kasvutempo
1) Millä aikataululla lapsi käyttää kasvupotentiaalin. Biologista kypsyyttä kuvaava suure. Määritetään vas. käden RTG-kuvasta vertaamalla sitä kalenteri-ikään.
2) Peritty kasvupotentiaali
3) Selän pituuden prosenttiosuus kokopituudesta.
4) Kalenteri-iän ja luustoiän välinen erotus. Kuvastaa kasvukauden kestoa
Väite:
Lapsuuden runsas ylipaino ja sen aiheuttama varhainen kasvun kiihtyminen lisää lapsen lopullista pituutta.
Väärin. Kasvupotentiaali on sama, se vain käytetään aikaisemmin.
Hengitysfrekvenssin rajat
a) alle 1-vuotias
b) 1-5 vuotias
c) yli 5-vuotias
Sykerajat
d) Vastasyntynyt
e) 1v
f) 5v
a) < 50/min
b) < 40/min
c) < 30/min
d) < 140-(160)
e) < 120
f) < 100
Vauvojen refluksitauti
Tärkeää erottaa GER ja GERD toisistaan
Pulauttelu vauvoilla normaalia, sillä löyhä LES, nestemäinen ravinto sekä makuuasento. 70-80% paranee 1 v sisään.
Ensisijaisesti kokeillaan maidonsakeuttajaa, Gaviscoa ja katsotaan helpottaako.
Voidaan myös kokeilla muutaman kk mittaista PPI-kokeilua (Nexium)
GERD on siis refluksitauti, jonka taustalta ensin suljettava vakavat syyt pois (pylorusstenoosi, hiatushernia, ulcus). Myös maitoallergia löytyy joskus taustalta.
GERD edellyttää aina refluksin lisäksi pulauttelun ohella jotain MUUTA HAITALLISTA OIRETTA, kuten kasvun ja painonkehityksen ongelma, nielemiskipu tai hengitystieoireet (apnea, keuhkokuumeet jne.)
Hyvin kehittyvä ja kasvava vauva jolla ei tutkimuksessa löydy mtn vakavaa, voidaan hyvillä mielin yleensä seurata.
Kouristus / täristelykohtauksen erotusdg
Matala verensokeri?! KH-infektiot (meningitti, enkefaliitti) Epilepsia Kuumekouristus Tuumori/ICH/infarkti Elektrolyyttihäiriö Intoksikaatio (lääkkeet) Rytmihäiriö
Astman diagnosoinnin mahdollisuudet eri ikäkausina lapsilla
Imeväisillä kehopletysmografia
< 3-v astman riskimääritys, anamneesin & kliin.tutkimus
- Jos vuoden aikana neljä vinkunepisodia –> astmadg ja lääkehoitokokeilu
- Kolme uloshengitysvaikeutta viime vuoden aikana, astmariskitekijöitä
> 3 v oskillometriatutkimus
n. 7 v eteenpäin kylmäilman rasitusspiro.
> 10 v eteenpäin PEF-puhallukset
Lapsen pään pienuus.
Mikä syynä todnäk alle 2 vuotiaalla / yli 2-vuotiaalla.
Mitä eri syitä pitäisi herätä mieleen?
0-2v Yleensä ennenaikainen saumojen luutuminen, voi olla myös aivojen kasvun häiriö
>2v Aivojen kasvun riittämättömyys
Syinä mm.
Sikiökautinen vaurio
- (mm. asfyksia) voi vaikuttaa aivojen kasvuun pienentävästi “Kasvualgoritmi häiriintyy”
Infektiot
- CMV, zikavirus
Geneettiset sairaudet
- Kokonaiskehityksen pulmia, taantuma, tunnusomaiset fenotyypin piirteet
Aineenvaihduntasairaudet - harvinaisia
Huom! Pään kasvua selvittäessä katsotaan AINA pupillit!
Selitä Balaniitti
A) Mistä johtuu
B) Miten hoidat
D) Mikä on balaniittikierre?
C) Kerro myös BXO:sta
Usein tarkoitetaan esinahan tulehdusta, vaikka kyseessä tarkemmin terskan tulehdus
A) “Ahtaus ja likaisuus”
B)
Lievemmissä tapauksissa kylvettelyt ilman saippuaa
Vakavemmissa mikrobi (fusidiini/kloramfenikoli)- tai sienilääke.
Huom! Mikäli paikallishoidolla ei ala rauhoittua/positiivinen streptokokkinäyte, siirtyminen p.o. lääitykseen penisilliinillä
C) yli 3 balaniittia puolessa vuodessa
D) BXO l. valkojäkälä on umpeuttava terskatulehdus, joka kuroo esinahkaa sekä mahdollisesti virtsaputkea. BXO on aina ympärileikkauksen indikaatio.
Akuutti kives
Appendix testiksen kiertymä tyypillisin syy (mustikkana kuultava pallura)
Osattava erottaa testiksen kiertymästä, mikä päivystyslähetteen indikaatio.
Lähetys ravinnotta sairaalaan, jossa leikkaus 5-6 h sisään kiertymästä.
Selitä tavallisten lasten poikkeavuuksien lisätutkimukset/hoidot/läheteindikaatiot
A) Sivuääni
B) Silmän vetistäminen
C) Kielijänne
D) Hemangiooma
E) Ontelosyylät
F) Napatyrä
G) Ahdas esinahka/balaniitti
H) Vesikives
I) Latuskajalka
J) Jalkaterät sisään/ulospäinkävely
K) Fimoosi
L) Yökastelu
M) Ajoittainen/jatkuva karsastus
A) Distolinen, karhea fysiologinen, jatkuva (pl. laskimohumina), selän puolella kuuluva sekä voimakas (> GR III) ovat patologisia. Myös systolisissa oltava tarkka (onko soinnillinen vai karhea? infektiot?). Patologisissa lähete tutkimusten jälkeen lastenkardiologille
B) Paranee yleensä 8 kk ikään mennessä. Sitä vanhemmilla sondeeraus sairaalassa.
Usein kyseessä sidekalvontulehdus. Voidaan tutkia fluoresiinikokeella, onko kyyneltiehyt nieluun auki.
Vain selvästi rähmivään silmään kloramfenikolitipat.
C) Ei hoideta, ellei vaikeuta syömistä tai aiheuta puhehäiriöitä > 4 v
D) Suurenee tyypillisesti 1v aikana, myöhemmin pienenee ja katoaa. Oireiset ja suuret voidaan jatkossa poistaa.
E) Ei tarvitse hoitaa. Esiintyy runsaasti atoopikoilla.
F) Sormen mentävä napatyrä suljetaan > 1 v. Myös yli 5-vuotiaista napatyristä lähete lastenkir. Lähete myös aina, mikäli ilmenee kipua.
G) Balaniitit poikalapsilla tyypillisiä. Hoito huuhtelut ja/tai mikrobi-/sienilääke.
Jos balaniittikierre, parafimoosi tai arpeuttava fimoosi, ympärileikkauksen harkinta ja lähete lastenkirralle.
Parafimoosissa esinahka luiskahtaa terskan taakse, eikä olee enää palautettavissa, aiheuttaa terskan turvotusta ja kipeytymistä vaatien päivystysluontoisen repositio-toimenpiteen.
Balaniittikierre/parafimoosi relatiivisia operatiivisen hoidoin aiheita
H) Vesikiveksestä lähete > 3v. Pienenee makuulla ja aamulla pienempi, illasta suurempi.
Erotettava nivustyrästä (lampputesti), mikä on aina lastenkirurgian läheteindikaatio (saako reponoitua, jos ei niin päiv.)
I) Viaton, jos jalka käänettävissä vapaasti inversio/eversio. Varpailel noustessa kantapään valgus-kulma katoaa.
J) Ei vaadi hoitoa
K) Erotettava fysiologinen fimoosi arpeuttavasta terskatulehduksesta l. BXO:sta. BXO on ympärileikkauksen aihe, mutta fysiologinen fimoosi ei yleensä vaadi muuta hoitoa kuin aikaa.
Vastasyntyneistä 90%:lla kireä esinahka, >3 vuotiaista enää vain 10%:lla
Fysiologisen ja patologisen fimoosin erottaminen toisistaan onnistuu yleensä helposti kliinisellä tutkimuksella, jossa fysiologisessa fimoosissa esinahka venyttyy taakse vedettäessä tötterömäisesti ja patologisessa fimoosissa ennemminkin kupolimaisesti arpirenkaan vuoksi
L) Poikkeavaa > 5 v eteenpäin.
Alkuvaiheessa inf/neurolog/diabetes poissulku,
sit kokeillaa desmopressiini/kasteluhälytin
Kun >5v yli 6 kk ongelma, vammaistuen hakeminen
M) Jatkuva karsastus aina poikkeavaa –> lähete
Ajoittainen karsastus 6kk jälkeen ei normaalia –> lähete
A)Virtsatietulehduksen näytteenottotavat
B) Lapsen varman virtsatieinfektion diagnostiikkakriteerit
C) VTI:n estolääkityksen indikaatio?
A) Rakkopunktio, virtsatyyny, pottanäyte ja PLV
Huom! rakkopunktio sopii hyvin tulehduksen poissulkuun tai varmistavaan alustava diagnoosin yhdellä tyyny/PLV-näytteellä
B) 2 näytettä tyyny/PLV, joissa väh. 10x10^5 patogeenia
tai
1 rakkopunktio, jossa mikä tahansa kasvu
Huom! Myös vasta yleensä kiinnostustaan, kun U-Leuk > 25
C) Estolääkitys kun 3 VTI:tä puolen vuoden sisään tai todettu rakennepoikkeavuus.
Tyypillisesti 6 kk estohoitokokeilu.
Lapsen ylläpitonesteytyksen määritys
Ylläpidolla korvataan hengityksen (40%) ja virtsanerityksen (60%) nestetarvetta
Holliday-Saegar kaava
0-10 kg 100 ml/kg
10-20 kg 50 ml/kg
>20 kg 20 ml/kg
Lisäksi
10% per yksi kuumeaste
20-30% hyperventilaatiossa
Lapsen kuivuman arvioinnissa käytettävät havainnot
Pulssi Verenpaine Limakalvot Turgor Silmät (kuopalla?) Kapillaaritäyttö Pissaaminen
Selitä Monteggia-murtuma
Monteggian murtumassa kyynärluu (ulna) on murtunut ja värttinäluun proksimaalipää dislokoitunut anteriorisuuntaan.
Vastasyntyneen hengitystaukoilun määritelmä ja etiologiat
15-20 s kestoiset hengitystauot, joihin liittyy sykkeen lasku < 100/min ja/tai huono saturaatio < 85%.
Etiologioina mm.
Epäkypsyys (tyypillisin < 32 rv syntyneillä)
Laukaisevasta tekijästä johtuvat
- Avoin ductus
- Liiallinen kuumuus
- Hapenpuute
- Anemia
Muusta sairaudesta johtuen
- Infektiot
- Neurologiset ongelmat
- Hengitysvaje: RDS tai uupumistila
- Aineenvaihduntahäiriöt, hypoglykemia
Vastasyntyneen yleisimmät hengityssairaudet ja -ongelmat
Adaptaatiohäiriö
RDS
BPD
Mekoniumaspiraatio
Hengitystaukoilu
Synnynnäinen keuhkokuume
Vastasyntyneen tyypilliset suolisto-ongelmat
“Tukos - Tulppa - Tulehdus”
Pylorusstenoosi - oksentelu kaaressa
Ohutsuolen tukos/anomalia - vihreä oksentelu
Mekoniumtulppa - ei ulostamista ja sitten ilmenee muutaman pv sisään oksentelu
Nekrotisoiva suolitulehdus - EA-lapset ja tehohoidossa olevat
Lapsen kasvun mittaaminen
Makuulla 0-2 v (kunnes seisoo omin jaloin ja mittaus onnistuu hyväksyttävästi)
Ei sukkia, selkä kiinni seinässä, pää neutraalissa asennossa eteenpäin
Murrosikäseula pojilla ja tytöillä
Milloin saa tulla aikaisintaan / pitäisi tulla viimeistään
Tytöillä M2 P2 Menarke Nopean kasvun vaihe
Pojilla
G2
P2
Nopean kasvun vaihe
Tytöillä
M2 8-13 v
P2 9-13 v
Menarke 10,5-16 v
Kasvun nopeutuminen 9-13 v
Pojilla
G2 9-13,5 v
P2 9-13,5 v
Kasvun nopeutuminen 10-15v
“Molemmilla karvojen kasvu samalla aikataululla”
Eli pojilla G2&P2 viim. kun itse olin menossa 8.luokalle
Huom! Vanhempien väh. 1 v poikkeama keskiarvosta sallii lapselle vastaavasti 1 v lisän vastaavaan suuntaan
Tannerin luokitusasteikko
M1 vain nänni koholla, flätti chesti M2 Nuppuaste M3 Rinta ja nännipiha kasvaa, vielä yhtenäinen kaari M4 Nännipiha ja nänni koholla yhdessä M5 vain nänni koholla
G1 Kives < 20(25) mm, kives ja pussi about sama size
G2 Kivekset > 20-25 mm, pussin iho punertuu ja ohentuu
G3 Penis ja kivespussi kasvaa
G4 Terskan muodostunut
G5 Aikuisen värkit
P1 Karvoitus ei poikkea vatsan karvoituksesta
P2 pieniä kiehkuroita
P3 Huomattavasti tummempi, karkea kihara karvoitus
P4 AIkuistyyppinen karvoitus, ei leviä reisien sisäsivuille
P5 Ylä vaakasuora, ei leviä napaan mutta sisäsivuille kyllä
P6 Karvoitus leviää navan suuntaan (vain pojilla)
Päänsärystä kärsivän lapsipotilaan keskeiset neurologiset tutkimukset
Päänympäryksen mittaus
Silmien papillien tarkistus
Silmien liikkeiden tutkiminen
- H-kaavio, pupillarefleksit
Koordinaatio- ja tasapainokokeet (TÄRKEÄ!)
- Kävely viivalla, DDK, SNK, KPK, Romberg
Ylemmät motoneuronikokeet
- Babinski, heijasteet
Mitä ovat infantiilispamit?
Miten infantiilispasmit ilmenevät, ovatko ne hyvänlaatuinen ohimenevä ilmiö vai tarvitseeko asiaan puuttua?
Imeväisikäisen 2-12 kk vaikeahoitoinen epilepsia
Infantiilispamissa imeväisellä lyhyitä pään, vartalon ja raajojen hetkellisiä nykäyksettäisiä jäykistymisiä fleksio/ekstensiosuuntaan.
Samalla saattaa ilmetä autonomisen hermoston oireita kuten silmien deviaatiota, poikkeavaa ääntelyä tai lisääntynyttä kyyneleiden eritystä
Joillakin lapsilla kohtaukset voivat näkyä todella vähän jos ollenkaan ulospäin ja oireisto ilmenee hidastuneisuutena ja taantumisena
Infantiilispasmien taustalla vakavia etiologioita
mm. perinataalikauden asfyksia, aineenvaihduntasairaudet, tuberoosiskleroosi.
Asiaan TULEE PUUTTUA VÄLITTÖMÄSTI!
! Jos epäilee infantiilispasmeja, ohjataan päivystyksellisesti lastentautien tai lastenneurologian yksikköön !
Selitä epilepsian määritelmä
Millä kriteereillä epilepsian diagnoosi voidaan asettaa lapselle
Taipumus saada epileptisiä kohtauksia ilman ulkoista syytä ja johon saattaa liittyä myös mm. neurologisia, kognitiivisia, psyykkisiä ja sosiaalisia toimintakyvyn ongelmia
Epilepsian diagnoosi astetaan lapselle, mikäli
Vähintään kaksi epileptistä kohtausta ilman erityisiä altistavia tekijöitä (valvominen, kuume
tai
Ainakin yksi epileptinen kohtaus sekä lisäksi epilepsiadiagnoosia tukevia muita löydöksiä (esim. EEG:ssä tai MK:ssa)
Epilepsiaa selvitellessä olennaisimmat asiat
Kohtauskuvaus
- Mitä tapahtui ja missä, altistavat tekijät, tarkka kohtauskuvaus näkijältä
Fokaali vs. suoraan yleistyvä kohtaus?
Geneettinen syy vai neuropatologia?
Aiheuttaako epilepsia muutoksia toimintakyvyssä
(ajokyky, kognitiivinen suoriutuminen jne.)
Päänsäryn selvittelyn ja hoidon kulmakivet
Oikea diagnoosi
Primaari vs. sekundaari vs. psykososiaaliset/elämäntavat
Päänsärkypäiväkirja!
Poissulje vakavat syyt (neurologiset)
Vaikuttava ennaltaehkäisy
Riittävä uni, lepo, ruokailu, stressin vähennys
Osalla myös estolääkitys propral/ATR/amitriptyl migreenissä
Tehokas akuuttihoito
Burana/Panadol, migreenissä sumatriptaani
Varhaislapsuuden sosiaalisen ja henkisen kehityksen virstanpylväät
“2x-sääntö ekat 12 kk”
Hymy ja katsekontakti n. 1,5 kk
Jokellus ja vastavuor. nauru n. 3kk
Vierastaminen n. 6kk
Sanailutapailu, vastavuor. vilkutus n. 12kk
Useita selviä sanoja n. 1,5 v
Lyhyitä lauseita n. 2 v
Kyselee runsaasti n. 3 v
Skoliometrian astepoikkeavuudet
Milloin kontrolloidaan ja milloin lähete lastenortopedille
3-7 astetta: seuranta puolen vuoden välein
≥ 8 astetta: lähete lastenortopedille ja skolioosikuvaukseen
Keskenmenon määritelmä
< 22 vko
tai
< 500 g
Keskosen määritelmä
Aikaisemmin määritelmä oli syntymäpaino alle 2,5 kg riippumatta raskauden kestosta (pl. < 22vko jolloin keskenmeno)
Nykyään käytetään määritelmänä syntymää ennen 37 raskausviikkoa eli ennenaikaisuutta, koska osa täysiaikaisena syntyneistäkin saattoi painaa alle 2,5 kiloa
Hemoglobiinin iänmukaiset viitearvot
1) vastasyntynyt
2) 1-4 kk
3) 5 kk - 5v
4) 6-15 v
1) vastasyntynyt
2) 1-4 kk
3) 5 kk - 5v
4) 6-15 v
1) Hb > 150
2) Hb > 100
3) Hb > 105
4) Hb > 115
Raudanpuuteanemian tärkein erotusdiagnoosi
Miten nämä kaksi erotetaan toisistaan
Talassemiat
MCV on suhteellisesti Hb-arvoa paljon pienempi
(ei suhteellista yhdenmukaisuutta matalissa arvoissa)
Absoluuttinen punasoluluku on lievästä anemiasta huolimatta normaali tai suurentunut
Huom! Jos talassemiakantajalla myös samalla raudanpuuteanemia, on MCV erityisen pieni
Missä taudin vaiheissa vesirokkopotilas on tartuttava?
2-3 vrk ennen taudin puhkeamista siihen saakka, kunnes viimeinenkin rakkula on rupeutunut
Kolme vasta-aihetta rokottamiselle
1) Tiedossa oleva yliherkkyys jollekin rokotteen ainesosalle (esim. kananmunien fibroblasteissa tuotetut rokotepatogeenit)
2) Vakava reaktio aikaisemmin annetun annoksen jälkeen
3) Vakava immuunipuutos –> ei eläviä heikennettyjä patogeeneja
Mainitse seuraavien infektiotautien ensisijainen hoito
1) Streptokokkitonsilliitti
2) Otiitti
3) Pneumonia
4)
1) Penisilliini p.o. 10 vrk / kefaleksiini pen. allergiselle
Huom! Tartuttavuus loppuu 1 vrk hoidon aloituksesta
2) Amoksisilliini 40 mg/kg/vrk (:3)
3) Amoksisilliini 50-80 mg/kg/vrk (:3) Ei kata klamy/myko
Alle kouluikäisillä makrolidi yhdistettynä aina amoksisilliiniin
Kouluikäisillä doksisykliini lievässä taudissa joko yksin tai yhdistettynä amoksisilliini/penisilliini
4)
Selitä tuhkarokko I) Oireet II) Milloin tuhkarokkopotilas on tartuttava III) Diagnosointi IV) Hoito.
Paramyksoviruksen aiheuttama yleisinfektio, josta voi seurata vakavia jälkitauteja immunosupressiivisesta tilasta johtuen (keuhkokuume, otiitti, aivotulehdus, SSPE)
Tarttuu pisaratartuntana hengitysteistä, ehkäisy MPR-rokotuksin
I) Alussa kuume, hengitystieoireet, silmien valonarkuus
+ poskien limakalvon KOPLIKIN TÄPLÄT ekat pari pv
3-5 pv infektio-oireista alusta korvien takaa kasvoille ja vartalolle leviävä kirkkaanpunainen makulopapulaaristen leesioiden ihottuma. Kesto 4-5 vrk, katoaa takaperin samassa järjestyksessä kuin tulikin
II) Tuhkarokkopotilas tartuttaa 4 vuorokautta ennen ihottumaa (eli jo 1 päivä ennen ensioireita) ja 4 vuorokautta ihottuman ilmaantumisen jälkeen
III) Diagnoosi serologian ja/tai veri/pissa/sylki/nielu PCR-näytteiden avulla (+ varmistusnäytteet THL labraan)
IV) Hoito:
Oireenmukaista
Jos alle 3 vrk tartunnasta, rokote (+ immunoglobuliinit)
Huom! Jos rokottamaton henkilö altistunut tuhkarokolle, 3 pv sisään annettu rokote voi ehkäistä taudin kehittymisen. Tarvittaessa annetaan myös vasta-aineita.
Huom! 1-2 annosta MPR-rokotetta saanut voi vielä silti sairastua tuhkarokkoon, jos altistus on voimakas. Rokotetulla tauti on lievempi, ei esiinny tyypillisesti jälkitauteja ja ei yleensä levitä tautia eteenpäin.
Selitä vihurirokko
Rubella-viruksen aiheuttama lievä virusinfektio, oireina lievää flunssaa ja ihottumaa saattaa esiintyä. Harvinainen vaikea jälkitauti enkefaliitti.
Poikkeuksena sääntöön sikiöt, joille se on äärimmäisen vaarallinen aiheuttaen kasvun hidastumista, kuulovammoja ja neurologisia ongelmia
Raskauden keskeytys aiheellinen, jos äidillä todetaan vihurirokko ensimmäisten 16 rv aikana!
Selitä sikotauti
Paramyksoviruksen aiheuttama kuumeinen sylkirauhastulehdus, joka voi kuitenkin affisioida minkä tahansa elimen!
Tarttuu pisaratartuntana
Oireisto alkaa nielukivulla, kuumeella ja imusolmukkeiden aristuksella, jonka jälkeen KORVANALUSSYLKIRAUHASET TURPOAA ja kipeytyy molemmin/toispuoleisesti!
Sikotauti voi infektoida minkä tahansa elimen/rauhasen ja esim. molemminpuolinen kivestulehdus johtaa infertiliteettiin. Kivestulehdus on tyypillisempää murrosiän ohittaneilla pojilla.
Voi myös aiheuttaa meningiitin.
Influenssa
1) Tyypillinen oirekuva
2) Erotusdiagnostiikka
3) Lääkehoito
1) Tyypillisesti korkea kuume, lihaskivut, yskä, päänsärky
2) Vaikea taudinkuva pneumoniassa
sekä
Influenssan kaltaisesti nopeasti alkavat septiset infektiot
3) Neuraminidaasin estäjä lyhentää taudin kestoa, jos lääkitys aloitetaan < 2 vrk oireiden alusta!
- Kaikenikäisten p.o. valmisten oseltamiviiri
- > 5v inhaloitava/i.v. valmiste tsanamiviiri
A) Akuutin välikorvatulehduksen diagnoosikriteerit
B) Mitkä kaksi hoitolinjaa voidaan valita?
C) Mitkä asiat on ensisijaisen tärkeitä muistaa otiitin hoidossa?
D) Otiitin mahdolliset jälkikomplikaatiot
A) Diagnoosikriteerit
Käytännössä perustuu TÄRYKALVON INSPEKTIOLÖYDÖKSEEN (ulkonäkö ja liikkuvuus)
1) Äkillisen infektion oireet
2) Välikorvassa märkäistä eritettä
3) Tärykalvolla äkillisen tulehduksen merkit (pullotus, laikukas verestys, sameus)
+ Tympanometri diagnoosia vahvistamassa (“flat line”)
Huom! Pelkkä itkuilun aiheuttama korostunut tärykalvon verestys ei ole luotettava merkki
B) Suora antibiootin aloitus vs. seuranta
Osa otiiteista parantuu spontaanisti, ja osa vain ab:lla. SIksi kaksi hoitovaihtoehtoa…
Tyypillisesti märkäiseen otiittiin aloitetaan 5-7 vrk antibioottihoito
Amoksisilliini ensisijainen, mutta jos 3-4 vko jälkeisessä jälkitarkastuksessa edelleen eritteinen välikorva/oireet ei helpota, vaihto amoksisilliini-klavulaanihappo, jolla teho myös Moraxellaan ja H. Influenzaeen
Epäselvässä tilanteessa (pikkulapsia lukuunottamatta) voidaan käyttää seurantaa, jossa kontrollikäynti muutaman päivän (1-2) sisään ja tutkitaan, onko oireisto ja vointi kääntynyt parempaan suuntaan, jos ei –≥ ab
C) Riittävä kipulääkitys sekä kontrollikäynti muutaman viikon päästä hoidon aloituksesta, ehkäistään liimakorvien kehittymistä
D) Mastoidiitti, kasvohermohalvaus
Sinuiitti
Tyypillinen etiologia
Tautiin viittaavia löydöksiä?
Toistuvien sinuuttien diffaus?
Anatomisten seikkojen vuoksi vasta kouluikäisten infektio (erite kertyy poskionteloihin)
Tyypillin etiologia viruksen aiheuttaman flunssan jälkitautina
Oireenmukainen hoito 1.sijaista, AB-hoito harkinnan myötä.
Sivuontelo-UÄ ja sinus-RTG mahdollisia lisädiagnostisia välineitä (huomio lapsen säteilykuorma)
Tautiin viittaavia löydöksiä “molempiin suuntii valuu lima”
- Märkäinen erite nenästä
- Post-nasal drip
- Koputteluarkuus poskionteloiden kohdalla
Toistuvissa sinuiiteissa allergia/immuniteettihäiriöiden selvittely (hypergammaglobunemia?)
Hinkuyskä
Bordetella pertussis-bakteerin aiheuttama ylähengitystieinfektio
Alkaa 1-2 vko itämisajan jälkeen flunssaoirein ja vaiktutuu viikkojen kuluessa PUUSKITTAISEKSI YSKÄKSI
Huom! Ennen rokotuksia tappavin pikkulasten infektiosairaus, sillä pikkuvauvoilla taudinkuva voi olla TOISTUVAT APNEAT ilman yskäoireita
Puuskittainen yskä jatkuu n. 3kk ajan
“ Sadan päivän yskä”
Alle kuukauden sairaneet hoidetaan 5 vrk makrolidikuurilla, alussa myös 5 vrk eristys
-> > 1 kk kestäneessä taudissa bakteerit jo hävinneet vaikka yskä jatkuu
Pääpointit
- Bordetella pertussis
- Puuskittainen pitkittyvä yskä
- Pikkulapset vaarassa
- Hoito makrolidi
Milloin terve vastasyntynyt ulostaa viimeistään ensimmäisen kerran?
Kuinka laaja on ulostelun vaihteluväli terveellä rintaruokitulla vauvalla?
Viimestään toisen elinvuorokautensa kuluessa
Laaja vaihteluväli: 3-4 pv välein – 10 x /pv
Kuvailu vastasyntyneen normaalia painonkehitystä syntymän jälkeen
Mikä on vähimmäis painonkehitys viikossa ensimmäisten 2 kk ajan?
Terveen täysiaikaisen
- paino laskee tyypillisesti max 5-7% syntymäpainosta
- paino lähtee nousuun yleensä 3-4 pv kuluessa ja saavuttaa syntymäpainon viikon kuluessa
Huom! Yli 10% painonmuutos syntymäpainosta poikkeavaa ja vaatii lisätutkimuksia – ravinnon vähäisyys? infektio? suolistosairaus?
Ensimmäisten 2kk ajan painon tulisi nousta vähintään 150 g viikossa, mutta monet kasvaa tätä paljon nopeammin
Selitä
1) Fysiologinen kellastuminen
2) Rintamaitokeltaisuus
1) Punasolujen kiihtyneen hajoamisen sekä maksan entsyymien puutteellisen alkutoiminnan yhteistuloksena syntyvä hyvälaatuinen keltaisuus
Fysiologinen kellastuminen normaali ilmiö, saavuttaa huippunsa 3-4 vrk mennessä ja katoaa 2 viikkoon mennessä. (Muista toki P-Bil ja P-BilKj turvarajat)
2) Tyypillisin pitkään jatkuvan keltaisuuden syy, minkä arvellaan johtuvan äidinmaidon kohonneesta hormonitasosta/rasvahappopitoisuudesta. Vaaratonta, ei tarvitse hoitaa.
Poissulkudiagnoosi. Ensin poissuljetaan punasolusairaudet, vähäinen maitomäärä, infektiot, verenvuodot ja sappitieanomaliat.
Kolmen vuorokauden tako imetyksessä vähentää keltaisuutta merkittävästi, mutta tauon jälkeen keltaisuus palaa merkittävästi takaisin. Pitkää imetystaukoa ei kuitenkaan suositella.
Vastasyntyneellä mahdolliseen vakavaan sairauteen/ongelmaan viittaavat oireet ja/tai löydökset
“Sydän- ja verenkiertoelimistö, suolisto, verenkierto, paino, infektiot”
Painonlasku yli 10% syntymäpainosta
Varhainen kellastuminen (< 1-2 vrk)
Petekiat, korkea kuume
Vihreä oksennus (ohutsuolitukos, mekoniumtulppa)
Kaarimaiset oksennukset (pylorusstenoosi)
Kittimäinen uloste (sappitieatresia?)
Hengitysvaikeudet (apnea, RDS, BPD)
Yleistynyt syanoosi (sydänviat, avoin ductus)
Poikkeava jäntevyys, hypotonisuus (KH-häiriöt?)
Infantiilispasmit (vaikea epilepsia)
Imeväisen mahdollisia huonon kasvun syitä
“RIKKI”
Ravinto, rauta Infektiot Kasvuhormonipuute Kilpparihormonipuute Imeytysmishäiriöt
Selitä määritelmät
1) Laskettu aika
2) Ennenaikainen
2) Hyvin ennenaikainen
3) Erittäin ennenaikainen
Bonuskyssäri:
Kuinka monta prosenttia suomessa syntyvistä lapsista syntyy keskimäärin ennenaikaisina / erittäin ennenaikaisina?
1) 40 + 0 viikkoa
2) Ennenaikainen, syntymä < 37 rv
2) Hyvin ennenaikainen, syntymä < 32 rv
3) Erittäin ennenaikainen, syntymä < 28 rv
Bonuskyssäri:
Ennenaikaisia vuosittain 5-6%
Erittäin ennenaikaisia n. 1 % (0.7 %)
Ortolanin ja Barlowin kokeen toteutus, mitä niissä haetaan.
Mikä on positiivisen
I) Ortolanin
II) Barlowin kokeen jatkohoito
Provokaatiotestissä eli Barlowin kokeessa vauva makaa selällään lonkat ja polvet fleksiossa. Reiden tyvestä otetaan kiinni, reisiluun päätä painetaan taakse ja lateraalisesti eli jalan ollessa mahdollisimman sivulla, pyritään luksoimaan lonkka
Ortolanin (“back to socket”) kokeessa vauva makaa selällään polvet ja lonkat koukistettuna, reidet rinnakkain. Reisiä loitonnetaan, jolloin luksaatiotilanteessa taakse luksoitunut reisiluun pää nousee paikoilleen, joka kuuluu selvänä loksahduksena lonkasta
Positiivisen Ortolanin: Pavlikin valjashoito tai von Rosenin lastahoito
Hoidon tarkoituksena on pitää reisiluun pää nivelkuopassa eli lonkkamaljakossa, jolloin vauvan nivelkuoppa muotoutuu normaaliksi ja nivelkapseli kehittyy tukevaksi
Positiivisen Barlow: Seurantalinja. Lonkat tutkitaan uudelleen kuukauden kuluttua kliinisellä tutkimuksella ja ultraäänellä.
Lasten ja nuorten rokotusohjelma
“DIHPR-muistinsääntö”
2kk Rota
3kk DIHPR (DTaP, IPV, Hib, Rota, Pneumokokki)
5kk DIHPR
12kk DIHP
12-18kk MPR
4v DI (DTap, IPV)
6v MPR
11-12 v HPV (tytöt)
14-15v DTaP
Influenssa vuosittain 6 kk - 6 v
Vesirokko erillisen ohj. mukaan:
- Jos ensimmäinen rokote < 6v, tehoste annetaan 6-vuotiaana MPRV-rokotteena
- Jos ensimmäinen rokote > 6v, tehoste 12-vuotiaana
- Yli 13-vuotiaille 2-annosta 3kk välein
