Vireys, uni ja tietoisuus Flashcards

1
Q

vireys

A

elimistön fyysinen aktiivisuustaso, toimintavalmius (myös kokemus omasta toimintatarmosta)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

vireyden mittaaminen

A

pulssi, ihon sähkönjohtokyky (SCR), EEG (aivojen sähköinen aktiivisuus)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

vireystilan ja suorituksen suhde

A

alhainen tai liian korkea vireys haittaavat keskittymistä vaativaa suoritusta, mutta rutiinitehtävissä vastaavaa vaikutusta ei näy yhtä voimakkaasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

vireyteen vaikuttavat tekijät

A
  • aivoverkosto (RAS), aineenvaihdunta ja aivojen kemialliset aineet säätelevät
  • vuorokaudenaika
  • ulkoiset tekijät (esim. melu, lämpötila,ärsykkeet)
  • yleiskunto (uni, liikunta, ravinto)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

sensorisen deprivaation kokeet

A

Alkuaan Hebbin tutkimus, jossa koehenkilöt laitetaan mahdollisimman virikkeettömään tilaan. Seurauksena ärtyneisyyttä, ahdistuneisuutta ja lopulta hallusinaatioita (alkaa siis vaikuttaa tietoisuutta muuttavasti)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

unen vaiheet

A
  1. -2. vaihe: kevyt uni
  2. -4. vaih: syvä uni
  3. REM-uni eli vilkeuni
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

REM-uni

A

unen vaihe, jossa aivosähkökäyrä muistuttaa valvetilaa; unista suurin osa nähdään REM-unen aikana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

unen merkitys

A

1) aivotoimintojen korjaaminen ja eheyttäminen (erityisesti syvä uni) 2) vuorokausirytmin säätely (biologinen kello pakottaa) 3) energiansäästö 4) kehityksen edistäminen (erityisesti REM) 5) muistitoimintojen edistäminen (erityisesti REM)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

suprakiasmaattinen tumake

A

osa hypotalamusta, joka reagoi valoon ja säätelee sitä kautta unta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

melatoniini

A

ns. unihormoni, jonka oletetaan vaikuttavan nukahtamiseen ja uneen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

psykodynaaminen näkemys unista

A
  • unissa ihmisen torjuttu, tiedostamaton puoli tulee esiin ja sitä voidaan työstää assosiaatioiden ja tulkintojen kautta
  • unien symboliikka sekä yksilöllistä että yhteisöllistä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

aktivaatio-synteesiteoria

A

unien logiikka syntyy hermoärsytyksen leviämisestä ilman ohjausta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

evoluutiopsykologinen uniteoria

A

unet ovat evoluution kannalta merkittäviä uhkasimulaatioita (Revonsuo) - unien näkemisen kyky on auttanut ja auttaa selviämään erilaisista tilanteista valveilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

tietoisuus

A
  • kyky havaita itsensä ja ympäröivä maailma tietoisesti - kyky ohjata ja arvioida omaa toimintaansa tietoisesti
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

tietoisuuden biologinen perusta

A
  • mikään yksittäinen aivoalue ei vastaa tietoisuudesta (aivojen kokonaisaktiivisuus oleellisempaa) - split-brain: vasen aivopuolisko tietoisuudessa hallitsevampi kielen takia (Sperry, Gazzaniga)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

tietoisuuden tasot

A

1) perustajunta (orientaatiorefleksi, ehdollistuminen) 2) perustietoisuus (kognitiiviset prosessit, ongelmanratkaisu) 3) Reflektiivinen tietoisuus (tietoisuus itsestä, mielen teoria)

17
Q

dissosiatiivinen tila

A

kokemus oman itsen ulkopuolella olemisesta; erityistapauksena dissosiatiivinen identiteettihäiriö (sivupersoonahäiriö) esim. Eve (Thigpen ja Cleckley)

18
Q

hypnoosi

A

tietoisuuden tila, jossa ihminen on hyvin rentoutunut ja avoin ulkopuolisille vaikutteille; ei kuitenkaan eroa EEG:ssä valvetilaan verrattuna

19
Q

kognitiivinen näkemys tiedostamattomasta

A
  • sisäiset mallit ohjaavat tarkkaavaisuutta, joka valitsee tietoisuuden sisällöt ulkomaailmasta/muistista varsin automaattisesti - tiedonkäsittelystä tiedostetaan usein vain lopputulos, ei vaiheita; automatisoitunutta ei tiedosteta - priming: tiedostamatta jäävät havainnot vaikuttavat - aivokuvaus: hermosto aktiivinen ennen kuin koetaan tietoisesti
20
Q

psykodynaaminen näkemys tiedostamattomasta

A

Sigmund Freud:

  • epämiellyttävät asiat torjutaan tiedostamattomaan
  • tiedostamaton vaikuttaa toimintaan enemmän kuin tietoinen (esim. ”lipsahdukset”)
  • torjuttujen asioiden tiedostaminen lisää hyvinvointia
21
Q

sosiaalipsykologinen selitys hypnoosille

A

Hypnoosi on sosiaalinen tilanne, jossa aloitekyky vähenee ja yksilö on avoin toisen antamille ohjeille = ylenpalttinen yhteistyöhalukkuus

22
Q

muuntuneen tietoisuuden selitys hypnoosille

A

Hypnoosi on tietoisuuden tila, joka vaikuttaa aistimiseen, muistamiseen, ajatuksiin ja käyttäytymiseen (realiteettien testaamisen heikkous, kuvittelun voimakkuus, tietoisen tarkkaavaisuuden äärimmäinen kapea-alaisuus)