Tarkkaavaisuus

Question 1

tarkkaavaisuus

Answer 1

Kyky kiinnittää huomio tiettyyn asiaan, keskittyminen. Voidaan ohjata sekä tietoisesti että tiedostamatta.

Question 2

dikoottinen kuuntelu

Answer 2

Tutkimusmetodi, jolla voidaan tutkia auditiivisen tarkkaavuuden jakamista. Tutkimuksessa koehenkijlön kumpaankin korvaan syötetään erilaista ääniviestiä, joista toista pyydetään tarkkailemaan. Yleensä ei-tarkkaillusta viestistä havaitaan tietoisesti vain äänenkorkeus, puhe/laulu yms. ei-sisällöllisiä piirteitä.

Question 3

suodatinteoria

Answer 3

Tarkkaavuutta koskenut teroia, jonka mukaan ei-tarkkailtava asia suodatetaan kokonaan pois. On tarkentunut myöhemmin suodatinvaimennusteoriaksi.

Question 4

suodatinvaimennusteoria

Answer 4

Tarkkaavaisuutemme toimii suodattimena. joka ei päästä tietoisuuteemme muita ärsykkeitä kuin ne, johon suuntaamme tarkkaavaisuutemme, mutta jos ei-tarkkaillussa viestissä on jotain itselle merkittävää, syntyy coctail party -ilmiö eli tarkkaavuus suuntautuukin sinne. Suodatetusta viestistä on siis kuitenkin tunnistettu tiedostamattomalla tasolla myös merkityksiä.

Question 5

coctail party -ilmiö

Answer 5

Tarkkaavaisuuden kohdistuminen johonkin ihmiselle tärkeään sanaan (esim. oma nimi) viestissä, jonka kuuntelemiseen hän ei ole keskittynyt. Osoittaa, että ei-tarkkaillustakin informaatiosta prosessoidaan myös merkityksiä tiedostamattomalla tasolla.

Question 6

orientaatiorefleksi

Answer 6

Ihminen on biologisesti ohjelmoitu suuntaamaan tarkkaavaisuutensa uusiin, yllättäviin, äänekkäisiin, kirkkaisiin ja värikkäisiin ärsykkeisiin. Hyödynnetään esim. mainonnassa, elokuvan leikkaamisessa.

Question 7

tarkkaavuuden resurssiteoria

Answer 7

Teoria, jonka mukaan ihmisellä on käytettävissään tietty rajallinen määrä “tarkkaavaisuutta”. Jos jokin asia vaatii sitä paljon, ei samaan aikaan pysty tekemään muuta, mutta jos tehtävänä on helppoja ja tuttuja asioita, tarkkaavuuden voi jakaa useampaan asiaan yhtä aikaa (esim. puhuminen ja pukeminen samaan aikaan)

Question 8

Millä ehdoilla ihminen voi tehdä useita asioita yhtäaikaa?

Answer 8

Tarkaavuuden resurssiteoria 1) asiat eivät kuormita samaa aivoaluetta (esim. kaksi kielellistä prosessointia vaativaa tehtävää eivät onnistu ainakaan ilman kovaa harjoittelua) 2) jos tehtävä on automatisoitunut, se ei vaadi tarkkaavuusresurssia, jolloin resurssia jää muihin asioihin

Question 9

skeema

Answer 9

Sisäinen malli, pelkistys toistuvista asioista tai tapahtumista (skripti)

Question 10

havaintokehä

Answer 10

Neisserin 1970-luvulla esittämä malli, jonka mukaan yksilön sisäiset mallit ohjaavat huomion kiinnittämistä sekä ympäristöstä saatavan tiedon valikointia. Ympäristöstä poimittu tieto puolestaan vaikuttaa skeemaan joko sitä vahvistavasti ti sitä muokaavasti.

Question 11

habituaatio

Answer 11

Pysyvään ja toistuvaan ärsykkeeseen tottuminen. Esimerkiksi liikenteen ääni luokkahuoneen ulkopuolella.

Question 12

tarkkaavaisuuden valokeila

Answer 12

Visuaalinen tarkkaavaisuutemme kohdistuu siihen, mihin tarkkaavaisuutemmekin. Eli siis vaikka verkkokalvolle heijastuu joka hetki kuva koko näkökentästä, ei yleensä olla tietoisia näkökentän laidalla olevista kohteista.

Question 13

Stroopin koe

Answer 13

Kohenkilön tehtävänä on nimetä sanan tekstin väri. Tutkimustilanteessa 1 väri ja sana (värin nimi) ovat sopusoinnussa. Tutkimustilanteessa 2 musteen väri ja sanassa ilmaistu värin nimi ovat ristiriidassa. Tehtävä 2 vie enemmän aikaa, koska lukeminen on hyvin automaattinen prosessi ja sitä täytyy hillitä, jolloin se myös alkaa hidastaa värin nimeämisen prosessia.

Question 14

inhibointi tarkkaavuuden säätelyn osana

Answer 14

Inhibointi on häiritsevien ärsykkeiden ja impulssien poissulkemista. Tapahtuu otsalohkoissa. Erityisesti tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivillä lapsilla inhibointi puutteellista.

Question 15

tarkkaavuuden hermostollinen perusta

Answer 15

Otsalohko on keskeinen tarkkaavuuden suuntaamisessa haluttuun ja ei-halutun inhiboinnissa.

Question 16

neglect

Answer 16

aivoista johtuva kyvyttömyys suunnata tarkkaavuutta yleensä vasemmalle. Johtuu yleensä oikean aivopuoliskon päälakilohkon vauriosta ja siihen liittyy kyvyttömyys tunnistaa omia oireita (tarkkaavuuden suuntaamisen rajallisuutta).

Question 17

ADHD

Answer 17

Tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. Diagnosoidaan yleensä lapsilla, yleisempää pojilla. Syyt geneettisiä, aivojen kehityksen häiriöön palautuvia. Myös liian virikkeisella ympäristöllä voi olla merkitystä häiriön puhkeamisessa.