Muisti

Question 1

sensorinen eli aistimuisti

Answer 1

Aistitiedon ensimmäinen säilytyspaikka. Kapasiteetti valtava, mutta kesto lyhyt (<2 s.) Jakautuu kaikumuistiin ja ikonimuistiin.

Question 2

työmuisti (koko kesto, tehtävä)

Answer 2

Tietoinen ajattelu, havaintojen käsittely. Rajallinen koko, lyhytkestoinen (< 20 s.). Koko mitataan yksiköinä, normaalisti työmuisti on n.4 yksikköä.

Question 3

säilömuisti (koko kesto, tehtävä)

Answer 3

Säilömuistissa on enemmän tietoa kuin ihminen pystyy palauttamaan mieleensä. Pitkäkestoinen muisti, säilyttää kaikkea tietoa jota emme juuri sillä hetkellä ajattele. Säilömuistin kapasiteettia pidetään lähes äärettömänä, mutta oikean tiedon löytäminen ja mieleen palauttaminen ei ole aina varmaa.

Question 4

fonologinen silmukka

Answer 4

työmuistin kielellinen alue, aktivoi vasenta aivopuoliskoa

Question 5

visuaalis-avaruudellinen lehtiö

Answer 5

Työmuistin osa, joka käsittelee näönvaraista ainesta. Sitä kutsutaan lehtiöksi, koska sinne ikään kuin piirtyy kuvallista informaatiota

Question 6

työmuistin komentoyksikkö

Answer 6

Baddeleyn muistimallissa työmuistin osa, joka vastaa tarkkaavuuden säätelystä ja työmusitin toimintojen ohjaamisesta.

Question 7

episodinen puskuri

Answer 7

Baddeleyn muistimallissa työmuistin osa, joka auttaa tallentamaan tapahtumia säilömuistiin. Fonologisen silmukan että visuospatiaalisen lehtiön tiedot säilytetään hetkellisesti tapahtumana jatkokäsittelyä varten.

Question 8

mieltämisyksikkö

Answer 8

Mittaa työmuistin kapasiteettia. Mieltämisyksikkö on useasta informaation palasesta muodostettu yhtenäinen kokonaisuus. Työmuistin laajuus on n. 4 yksikköä.

Question 9

implisiittinen muisti

Answer 9

Tiedostamaton, ei-sanalliseen muotoon puettava muisti, esim. taidot.

Question 10

eksplisiittinen muist

Answer 10

Tietoinen, sanallinen muisti. Eksplisiittistiä muistoja ovat ne, jotka pystymme muistamaan ja palauttamaan mieleen.

Question 11

muistin (re)konstruktiiviuus

Answer 11

Rekonstruktio=uudelleen rakentaminen. Ilmenee aina, kun ihminen painaa asian mieleensä ja myöhemmin palauttaa sen takaisin tietoisuuteen. Molemmissa vaiheissa “muistoa muokataan” eli muisti ei toimi kuten elektroniset tallennusvälineet, jotka toistavat todellisuutta tarkasti. Ihminen muistaa merkityksen ja selityksen, jonka on asialle antanut.

Question 12

taito-/toimintatapamuisti = (non-deklaratiivinen)

Answer 12

Säilömuistin osa. Tietoa siitä, miten jotain tiettyjä toimintoja suoritetaan. Esim. pyörällä ajaminen

Question 13

tietomuisti= eli semanttinen muisti

Answer 13

Tietoa säilyttävä säilömuistin osa. Se sisältää esim. käsitteet ja yleistiedon.

Question 14

episodinen muisti (elämäkertamuisti)

Answer 14

Muistijärjestelmä, joka vastaa oman elämän tapahtumien muistamisesta. On osa säilömuistia. Erityisesti tunteita herättävät tapahtumat jäävät hyvin muistiin.

Question 15

valemuisto

Answer 15

Vääristynyt tai valheellinen muisto, jonka todenperäisyydestä yksilö on vakuuttunut. (Elisabeth Loftus on tutkinut paljon)

Question 16

muistivihje

Answer 16

Auttaa säilömuistista työmuistiin palauttamista. Muistivihjeenä voi toimia mm. konteksti, tunnetila, itse keksitty muistisääntö.

Question 17

ylioppiminen

Answer 17

Jo opitun tiedon/taidon harjoitteleminen, jonka kautta tapahtuva harjaantuminen lisää muistamisen/suorituksen pysyvyyttä.

Question 18

muistin hermostollinen perusta

Answer 18

Muisti ei keskity yhdelle tietylle aivoalueelle vaan on jakaantunut: hippokampus, otsalohkon etuosat, aivokuoren assosiaatio- ja aistialueet

Question 19

hippokampus

Answer 19

Ohimolohkojen sisäpuolella sijaitseva aivojen osa, jolla on keskeinen rooli muistitoiminnoissa. Omaelämäkerrallliset muistot tallentuvat ensin hippokampukseen, mistä ne siirtyvät otsalohkoihin. Hippokampus tallentaa ja prosessoi myös tilallista informaatiota (esim. Maguire ja lontoolaistaksinkuljettajat)

Question 20

asetyylikoliini

Answer 20

Tärkein välittäjäaine muistin ja lihasliikkeiden kannalta. Liian vähän aiheuttaa Alzheimerin tautia

Question 21

H.M.

Answer 21

Kuuluisa tapaustutkimus. Henkilölle tehtiin aivoleikkaus epilepsian hillitsemiseksi. Koska leikkauksessa poistettiin isot osat hippokampusta, potilas ei kyennyt enää uusien muistojen tallentamiseen. Työmuisti ja taitomuisti kuitenkin toimivat edelleen. Tapaus osoittaa muistitoimintojen erillisyyden toisistaan, “Ihmisellä on monta muistia”

Question 22

retrogradinen amnesia

Answer 22

retrogradista amnesiaa sairastava henkilö ei pysty palauttamaan muistiin asioita, jotka ovat tapahtuneet ennen aivovaurion saamista

Question 23

anterogradinen amnesia

Answer 23

anterogradista amnesiaa sairastava henkilö ei pysty palauttamaan muistiin asioita, jotka ovat tapahtuneet aivovaurion saamisen jälkeen, esim. H.M. tai Clive Wearing

Question 24

Alzheimerin tauti

Answer 24

Iän myötä yleistyvä aivoja rappeuttava etenevä muistisairaus. Lähimuisti ja uuden oppiminen vaikeutuvat. Vanhat taidot säilyvät selvästi pitempään. Sairauden edetessä heikentyvät myös kielelliset toiminnat (ilmaantuu sanojen hakemista ja puheen ymmärtämisen vaikeutta) sekä näönvarainen hahmottaminen (ihmisten tai esineiden tunnistaminen tai ympäristössä liikkuminen vaikeutuvat). Oirekuvaan kuuluu myös toiminnan ohjauksen heikentyminen, mikä ilmenee organisointikyvyn heikentymisenä sekä toiminnan suunnittelun, aloittamisen ja toteuttamisen vaikeutena. Yleisin dementiaa (laaja-alaista henkisten kykyjen heikkenemistä) aiheuttava sairaus.

Question 25

dementia

Answer 25

Tila, jossa henkilön useat älylliset toiminnat ja aivotoiminnat ovat heikentyneet rajoittaen hänen selviytymistään. Dementiaa voivat aiheuttaa monet keskushermoston sairaudet, puutostilat, myrkytykset tai lääkkeet. Pelkkä muistihäiriö ei tarkoita, että henkilö kärsisi dementiasta vaikka Alzheimerin tauti onkin yleisin dementiaa aiheuttava tekijä.

Question 26

Miksi ihminen unohtaa?

Answer 26

1) ongelmia mieleen painamisessa 2) ongelmia mielessä säilyttämisessä 3) ongelmia mieleen palauttamisessa 4) aivotoiminnan häiriöt, aivovauriot