Havaitseminen

Question 1

havainto

Answer 1

aistiärsykkeiden pohjalta aivoissa tuotettu kokonaistulkinta ärsykkeestä (HUOM! sama ärsyke, esim. vaihtokuva) saattaa tuottaa kaksi erilaista havaintoa).

Question 2

skeemalähtöinen prosessointi (top-down)

Answer 2

Skeemalähtöisessä prosessoinnissa lähtökohtana ovat yksilön sisäiset mallit ja odotukset, jotka ohjaavat aistielimiin tulevien ärsykkeiden käsittelyä. Sitä tarvitaan erityisesti tilanteissa, joissa ärsyke on puutteellinen. Yksilö voi esimerkiksi yrittää aikaisempien tietojensa pohjalta ymmärtää epäselvää tekstiä tai kuvaa.

Question 3

ärsykelähtöinen prosessointi (bottom-up)

Answer 3

Havaintoa yritetään rakentaa puhtaasti ärsykkeestä käsin. Tarvitaan erityisesti silloin, kun ärsyke on uusi ja outo. Jos ärsyke on epäselvä, avuksi tarvitaan skeemalähtöistä prosessointia.

Question 4

mikä- ja missä-radat aivoissa

Answer 4

Visuaalistä ärsykettä prosessoidaan ensin takaraivolohkolla näköaivokuorella. Jatkoprosessointi tapahtuu kahdessa eri paikassa: päälakilohkon takaosa osallistuu kohteen paikan arviointiin eli antaa tiedon missä kohde sijaitsee. Näköaivokuorelta sivuille siirtyvä informaatio päätyy ohimolohkojen alaosaan, missä käsitellään sitä mikä kohde on.

Question 5

visuaalinen agnosia

Answer 5

Aivovauriosta johtuva kyvyttömyys tunnistaa näköhavainnon kohteena olevia ärsykkeitä. Useita eri lajeja: voi olla vaikeuksia hahmottaa osista kokonaisuutta, tunnistaa nimenomaan kasvoja, nimetä muotoa vaikka osaakin toistaa sen pääpiirteissään jne.

Question 6

binokulaariset syvyysvihjeet

Answer 6

Verkkokalvoille muodostuu kaksi kuvaa, jotka poikkeavat hieman toisistaan. Kuvien eroavaisuuksia kutsutaan binokulaarisiksi syvyysvihjeiksi, joiden perusteella kuvasta muodostuu aivoissamme kolmiulotteinen.

Question 7

monokulaariset syvyysvihjeet

Answer 7

• päällekkäisyys
• varjot
• etäisyys horisontista
• suhteellinen koko
• sinisyys
• pintagradientit
• liikkeen ”nopeus”

Question 8

konstanssi

Answer 8

Pysyvyys (värin, muodon, koon). Havainto pysyy samana, vaikka olosuhteet muuttuvat (valo/varjo, etäisyys, katselukulma)

Question 9

havaintoharhat

Answer 9

esim. Mueller-Lyerin harha, Poggendorfin harha. Havaintoharhat osoittavat, että havaitseminen on pitkälle automatisoitunutta, koska vaikka ihminen tietäisi illuusiosta, sitä ei voi olla näkemättä. Syynä: skeemat, fysiologiset tekijät (väsymys, hermosolujen aktivaatio/inaktivaatio; adaptaatio eli aistien mukautuminen), ärsykkeen epäselvyys tai lyhytaikaisuus

Question 10

aistien adaptaatio

Answer 10

aistien sopeutumista ärsytykseen (esim. kirkkaaseen valoon tai hämärään)