The Recovery Paradox Flashcards
Mitä tutkittiin?
Artikkelissa esitetään selityksiä toipumisparadoksille, käsitellään hillitseviä tekijöitä ja ehdotetaan mahdollisuuksia tulevaa tutkimusta varten.
Tutkimusmalli?
Katsausartikkeli
Miksi tätä asiaa tutkitaan?
Työn stressitekijät vaikuttavat yksilön hyvinvointiin organisaatiossa sekä päivätasolla että pidemmällä aikavälillä. Palautumista edistävillä prosesseilla on potentiaalia suojella hyvinvointia. Vaikka työstressitekijöiden kokemus vaatii tehokkaita palautumisprosesseja, empiiriset tutkimukset osoittavat, että palautumisprosessit itseasiassa heikkenevät, kun työstressitekijät ovat korkeat (palautumisparadoksi).
Mitkä olivat tärkeimmät päätelmät?
i) Kun työstressitekijät ovat korkeat, palautumisprosessit heikkenevät. Siksi yksilöiden ja organisaatioiden tulee kiinnittää erityistä huomiota palautumista edistäviin prosesseihin, kun stressitasot ovat korkeat.
ii) Toipumisen tukeminen on kuitenkin aina vain toiseksi paras vaihtoehto. On erittäin tärkeää pitää työstressitasot tietyissä rajoissa ja tukea työntekijöitä selviytymään asianmukaisesti näistä stressitekijöistä.
Mitä tarkoittaa ’the recovery paradox’
Vaikka toipuminen on fysiologinen välttämättömyys sen jälkeen, kun organismi on altistunut stressitekijälle, empiiriset tutkimukset viittaavat siihen, että palautumisprosessit heikkenevät, kun henkilö kohtaa korkean tason stressitekijöitä työssä. Tämä havainto viittaa ”toipumis paradoksiin”
Miten stressi on määritelty tutkimuksessa?
Stressi on laaja käsite, joka viittaa tapahtumiin tai ympäristön pysyvämpiin ominaisuuksiin, henkilön reaktioon näihin tapahtumiin tai pysyviin ominaisuuksiin sekä ihmisen ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen.
Organisaatiotutkijat saattavat määritellä tarkemmin käyttämällä termejä ”stressors” ja ”strains”
Miten ”stressorit” on määritelty tutkimuksessa?
Stressitekijät ovat työn ominaispiirteitä ja työtapahtumia, jotka yksilöt kokevat rasittaviksi ja jotka saavat aikaan rasitusreaktioita (eli fysiologisia ja psykologisia reaktioita, jotka voivat johtaa terveyden ja hyvinvoinnin negatiivisiin vaikutuksiin).
Miten ”strains” on määritelty tutkimuksessa?
Rasitusreaktioihin kuuluu
- lyhytaikaiset vasteet, kuten kardiovaskulaarinen aktivaatio, negatiivinen aktivoitunut vaikutus (esim. viha) ja väsymys,
- sekä pidemmän aikavälin seuraukset, kuten uupumus tai psykosomaattiset vaivat. Nämä pidemmän aikavaälin tulokset koetaan usein heikentyneenä subjektiivisena hyvinvointina.
Miten toipuminen/palautuminen on määritelty tutkimuksessa?
Toipuminen voidaan nähdä rasitusprosessille vastakkaisena prosessina, jonka aikana lyhytaikaisia rasitusreaktioita lievitetään niin, että ne eivät johda pidemmän aikavälin hyvinvoinnin heikkenemiseen.
Miten toipuminen saadaan aikaan?
Palautumista edistävillä prosesseilla, eli erityisillä subjektiivisilla kokemuksilla (esim. psykologinen irtautuminen työstä työttömänä aikana), vapaa-ajan aktiviteeteilla ja unen aikana tapahtuvilla perusfysiologisilla prosesseilla.
Mitä meta-analyyttistä näyttöä on työstressoreista ja hyvinvoinnista?
Henkilöt, jotka ovat alttiita korkeammalle työstressille, raportoivat huonommasta terveydestä ja hyvinvoinnista kuin henkilöt, jotka eivät ole altistuneet näin korkeille työstressoreille.
Mitkä 3 työn stressitekijää tutkimuksessa mainitaan?
- Korkeat työn vaatumukset
Määritellään usein haastestressoreina ja ne sisältävät stressoreita, kuten korkea työmäärä tai aikapaine. Lisäksi pitkät työtunnit tai korkeat fyysiset vaatimukset kuuluvat tähän luokkaan. - Estestressorit
Esteet viittaavat stressaaviin tekijöihin, jotka ovat uhkaavia ja estävät tehtävien suorittamisen, kuren roolien epäselvyydet, roolikonfliktit tai organisaation rajoitteet. Työn epävarmuus voidaan uhkaavan luonteensa vuoksi nähdä myös estestressorina. - Sosiaalisen ympäristön tekijät
Lopuksi sosiaalisen ympäristön tekijöitä ovat työpaikkasyrjintä, häirintä tai tuhoisa johtaminen. Myös sosiaalisen ympäristön tekijät voivat haitata tehtävän suorittamista. Kuitenkin vahvan ihmissuhteensa vuoksi ne muodostavat erillisen luokan.
Mitä eroa on työn stressitekijöillä psykologisessa vs fyysisessä rasituksessa?
On olemassa selkeää näyttöä siitä, että työn stressitekijät liittyvät huonoon terveyteen ja hyvinvointiin. Yleensä korrelaatiot ovat korkeammat psykologisen rasituksen indikaattoreilla kuin fyysisen rasituksen indikaattoreilla
Voidaanko stressitekijöiden ja huonojen hyvinvointi tulosten yhteys selittää yleisellä menetelmän varianssilla?
Kaikenkaikkiaan tämä tutkimus viittaa siihen, että itse ilmoittamien stressitekijöiden ja huonojen hyvinvointitulosten välistä yhteyttä ei voida selittää pelkällä yleisellä menetelmän varianssilla
Miten pitkittäisten tutkimusten meta-analyysit eroavat lyhyemmistä?
Ne osoittavat, että työstressitekijät ennustavat rasitusindikaattoreita, kuten fyysisiä oireita, psyykkisiä rasitusoireita ja huonoa mielenterveyttä, vaikka rasitusindikaattorin perustasoa mukautettaisiin. Lisäksi työstressitekijät yhdistettynä muihin haitallisiin olosuhteisiin, kuten heikkoon työnhallintaan tai alhaiseen palkkioon, liittyvät ajanmyötä masennusoireisiin.
Mitä tärkeää pitkittäiset tutkimukset löysivät?
Tutkimukset osoittivat, että työstressorit ennustivat muutosta rasitusoireissa, vaikka kontrolloitaisiin rasitusindikaattorien lähtötasoja ja ’trait negative affectivity’ TAI rasitusindikaattorien lähtötasoja ja sosiaalista toivottavuutta.
Mihin vastavuoroisiin suhteisiin pitkittäiset tutkimukset viittaavat?
Työstressitekijät eivät vain heikennä terveyttä ja hyvinvointia ajan mittaan, vaan myös huono terveys ja hyvinvointi lisäävät todennäköisyyttä, että työssä esiintyy ajan myötä enemmän stressitekijöitä, mikä johtaa vastavuoroisiin suhteisiin toisaalta työstressitekijöidenvälillä ja toisaalta huonon terveyden ja hyvinvoinnin välillä.
Mitä kerrotaan päivätasoisesta tutkimuksesta? (korkeat vaatimukset ja tarkkaavaisuus)
Todennäköisesti korkeilla vaatimuksilla voi olla energisoiva komponentti - varsinkin kun tarkastellaan päivätasolla tapahtuvia lyhyemmän aikavälin prosesseja (tätä yhteyttä ei löydetty estestressoreihin)
Yhteenveto työstressoreista ja hyvinvoinnista?
On selvää näyttöä siitä että työstressitekijät liittyvät huonoon hyvinvointiin, sillä pitkät työajat ja fyysiset vaatimukset ovat pienempiä kuin muiden stressitekijöiden vaikutus.
Cross-sectionally, suhteet työstressien ja fyysisten oireiden välillä ovat suhteellisen pieniä
Pitkittäistutkimuksissa erot psykologisten ja fysiologisten rasitusindikaattoreiden vaikutuskoissa kuitenkin häviävät:
- työstressitekijät osoittavat pientä, vaikkakin merkittävää viivästynyttä yhteyttä sekä psykologisiin että fysiologisiin huonon hyvinvoinnin indikaattoreihin
Päivätasolla ihmiset reagoivat melko nopeasti työstressoreihin ja osoittavat kohonneita rasitusoireita. Nämä ensisijaiset oireet ovat kuitenkin suhteellisen lyhytaikaisia ja vaihtelevat päivästä toiseen. Ajan mittaa nämä ensisijaiset oireet voivat kuitenkin kasautua ja johtaa pysyvämpään hyvinvoinnin heikkenemiseen.
Mitä tarkoittaa recovery activities
Palautumistoiminnalla tarkoitetaan sitä, mitä ihmiset tekevät vapaa-ajallaan (esim. liikunta, runojen lukeminen)
Mitä tarkoittaa recovery experiences
palautumiskokemukset viittaavat siihen, mitä ihmiset kokevat suorittaessaan toimintaa (esim. psyykkinen irtautuminen työstä harjoituksen aikana tai rentoutuminen runoja lukiessa)
Mitä tarkoittaa psykologinen etääntyminen töistä?
Psykologinen irtautuminen työstä tarkoittaa “yksilön tunnetta siitä, että hän on poissa työtilanteesta” ja se tarkoittaa paitsi työhön liittyvistä tehtävistä pidättäytymistä myös henkistä irtautumista työstä vapaa-ajalla.
Miten psykologinen etääntyminen liittyy negatiivisiin ajatuksiin töistä?
Etääntymisen puute korreloi negatiivisten ajatusten kanssa työstä, mikä viittaa siihen, että kun ihmiset eivät irtaudu työstä he ovat pääasiassa negatiivisten työhön liittyvien ajatusten vallassa.
Mitä empiiristä ja meta-analyyttistä tutkimustietoa psykologisesta etääntymisestä on?
Empiiriset:
psyykkinen irtautuminen työstä liittyy hyvään hyvinvointiin
Jotkin meta-analyysit:
psykologinen irtautuminen voi olla voimakas negatiivisten tilojen ehkäisyssä, mutta vähemmän tehokas edistämään positiivisia, energisiä tiloja
Kokonaisvaikutelmakoot olivat suurempia poikkileikkausmalleissa kuin pitkittäis- tai päiväkirjamalleissa
On tärkeää huomata, että empiirisiä yhteyksiä irtautumisen puutteen ja huonon hyvinvoinnin välillä ei voida lukea pelkästään yleisen menetelmän varianssin ansioksi
Mitä pitkittäistä tutkimusta psykologisesta etääntymisestä on?
Näyttö hyvinvoinnin tuloksista etääntymisen seurauksena on ristiriitaista
Mahdollisesti irtautumisen puutteen pidemmän aikavälin seuraukset riippuvat muista tekijöistä, kuten erityisistä työn ominaisuuksista tai yksilöllisistä eroista.
Lisäksi työstä irtautumisen ja hyvinvoinnin välillä voi olla vastavuoroisia suhteita
Mitä päiväkirja tutkimusta psykologisesta etääntymisestä on?
Työstä irtautumisen puute illalla liittyi alhaisiin positiivisten tunteiden tasoon illalla, suureen iltarasitukseen, iltaiseen energian loppumiseen ja muihin negatiivisiin tiloihin nukkumaanmenohetkellä ja seuraavana aamuna, vaikka aiempia negatiivisia tiloja hallittaisiinkin.
Psykologinen irtautuminen työstä näyttää siten olevan erityisen hyödyllinen stressaavien työpäivien jälkeen
Miksi fyysisestä harjoittelusta on hyötyä palautumiselle?
Fyysisen harjoittelun edut näyttävät johtuvan sekä neurofysiologisista (esim. endokrinologisista) että psykologisista prosesseista (esim. positiivisesta itsetulkinnasta)
Mitä päivittäiskyselytutkimusta on tehty fyysisestä liikunnasta?
On huomattu, että fyysinen harjoittelu liittyy positiivisten tilojen lisääntymiseen (jopa silloin kun kontrolloidaan harjoitusta edeltäviä positiivisia tiloja)
