Dyslexia and Second Language

Question 1

Mitä tutkittiin?

Answer 1

Mahdollisia eroja puhutun äidinkielen ja toisen kielen sanamuotojen pitkäaikaismuistiesitysten aktivoitumisen välillä suomenkielisillä 9-11 vuotiailla lapsilla, joilla joko on tai ei ole lukihäiriötä, ja jotka opiskelevat englantia toisena kielenä

Question 2

Mitä pyrittiin selvittämään lisäksi?

Answer 2

Onko lukihäiriöisten toisen kielen oppimisen pullonkaula sanaesitysten tai pienempien yksilöiden tasolla ja korreloiko epäsuhtaisuuden negatiivisuuden amplitudi äidinkielen lukutaitoon ja siihen liittyviin taitoihin

Question 3

Miksi tätä asiaa tutkitaan?

Answer 3

Lukihäiriölle on tyypillistä heikko lukutaito, mutta usein myös vaikeuden toisen kielen oppimisessa.
Eroja äidinkielen ja toisen kielen puheenkäsittelyn ja uusien aivoesitysten luomisen välillä puhutulle toiselle kielelle lukihäiriössä ei kuitenkaan ymmärretä hyvin.

Question 4

Menetelmät karkeasti

Answer 4

Käytettiin tapahtumiin liittyvän potentiaalin mismatch-negatiivisuuskomponentin tallennuksia

Question 5

Osallistujat?

Answer 5

• 9-11 vuotiaat
• joko on tai ei ole lukihäiriötä
• suomi äidinkieli
• englanti toisena kielenä koulussa

Esitestien ja taustaseulonnan perusteella osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: lukihäiriö- ja kontrolliryhmä

Question 6

Mitkä olivat päätulokset?

Answer 6

Havaittiin, että tuttujen toisen kielen sanojen, mutta ei toisen kielen puheäänten tai äidinkielen sanojen, aivoesitys aktivointi oli heikompaa lukihäiriölapsilla kuin tyypillisillä lukijoilla.
+ Lähteen lokalisointi paljasti, että lukihöiriö liittyy oikean temporaalisen aivokuoren heikkoon aktivaatioon, joka on aiemmin liitetty sanamuoto-oppimiseen.

Question 7

Mitä päätelmiä pohdinnassa tehdään kognitiivisten taitojen ja MMN-vasteen korrelaatiosta?

Answer 7

Tärkeää on, että tuttujen toisen kielen sanojen yhteensopimattomuuden negatiivisuuden amplitudi korreloi äidinkielen lukutaitoon ja nopeisiin nimeämispisteisiin, mikä viittaa läheiseen yhteyteen toisen kielen käsittelyn ja näiden taitojen välillä.

Question 8

Dyslexia määritelmä?

Answer 8

Kehityksellisellä lukivaikeudella tarkoitetaan lukemisen puutteita huolimatta riittävästä opetuksesta ja normaalista älykkyydestä, kuulosta ja näkökyvystä

Question 9

Tavoitteet? (1)

Answer 9

Selvittää, onko toisen kielen sanojen käsittely vaikeampaa kuin äidinkielen sanojen käsittely lukihäiriössä ja johtuuko tämä subleksikaalisista vai leksikaalisista (sanamuoto) esityksistä

Question 10

Lukihäiriöryhmän osallistujat?

Answer 10

• n= 19
• 7 tyttöä, 12 poikaa
• keski-ikä: 10 vuotta 9 kk, SD=8 kk
• englannin opiskelua ollut keskimäärin 16kk, SD= 7kk

Question 11

Sisällytyskriteerit kaikille?

Answer 11

Osallistuakseen tutkimukseen pisteet eivät saaneet olla alle yhden keskihajonnan päässä missään WISC-alitestissä

(Vähimmäispistemäärä oli 7: lohkosuunnittelussa, numerovälissä, sanastossa ja koodauksessa)

Question 12

Sisällytyskriteerit kontrolliryhmässä?

Answer 12

1. Ei lukihäiriöepäilyjä
2. Yksittäisen sanan luku- ja sanelutehtävien standardipisteet olivat enintään yhden keskihajonnan päässä keskiarvon alapuolella
3. Teknisen lukutehtävän pisteet eivät kuuluneet heikoimpaan 23%:iin

Question 13

Stimuli?

Answer 13

Ärsykkeet koostuivat puhutuista englannin ja suomen sanoista ja pseudosanoista: *
- shoe, she, shy ja shoy*
- suu, sii*, sai, ja soi.

Question 14

Hypiteesit? Toteutuiko?

Answer 14

1. Lukihäiriöstä kärsivillä lapsilla olisi erityisen suuria vaikeuksia toisen kielen käsittelyssä
2. Toisen kielen prosessointi, joka näkyy MMN-vasteissa, saattaa korreloida lukutaidon ja fonologisten taitojen kanssa
3. Dysleksiasta kärsivien lasten oletettiin myös osoittavan heikompaa vasemman etukuoren aktivaatiota toisen kielen sanoilla

Question 15

Päätulokset?

Answer 15

Tyypillisiin lukijoihin verrattuna lukihäiriölapsilla MMN:n indeksoima puheenkäsittely havaittiin puutteelliseksi vain tutuimmalle toisen kielen sanalle, kun taas muun äidinkielen ja toisen kielen sanamuotojen käsittelyssä ei havaittu merkittäviä ryhmäeroja.

Question 16

She, Shy, Shoy: erot ryhmien välillä?

Answer 16

She: ero MMN:ssä*
Shy: ei eroa MMN:ssä
Shoy: ei eroa MMN:ssä

Question 17

Tavoitteet? (2)

Answer 17

Mahdolliset käsittelyerot lukihöiriöryhmän ja kontrolliryhmän välillä:

Käytettiin lähdemallinnusta temporaalisten kuuloalueiden ja vasemman etukuoren aktivoitumisen tutkimiseen varhaisissa tekstinkäsittelyvaiheissa (<200 ms tunnistuspisteestä). Nämä alueet ovat tärkeimpiä sanan tunnistuksen kannalta.

Question 18

Tavoitteet? (3)

Answer 18

Tutkia, liittyykö äidinkielen ja toisen kielen aivojen esitysten aktivoituminen lukutaitoon ja fonologisen käsittelyn näkökohtiin, kuten nopeaan nimeämiseen, jotka ovat tyypillisesti heikentyneet lukihöiriössä

Question 19

Kontrolliryhmä osallistujat?

Answer 19

• n=21
• 9 tyttöä, 12 poikaa
• keski-ikä 10 vuotta 6 kk, SD=10 kk
• englantia opiskeltu keskimäärin 15kk, SD=7kk

Question 20

Sisällytyskriteerit lukihäiriöryhmässä?

Answer 20

1) yhden sanan lukutehtävän standardipistemäärä oli vähintään yhden keskihajonnan päässä keskiarvon alapuolella
2a) standardipistemäärä oli vähintään yhden keskihajonnan päässä keskiarvon alapuolella
2b) teknisen lukutehtävän pisteet kuuluivat heikoimpaan 23%:iin

Question 21

Mitä ryhmien välisten erojen tuloksista voidaan päätellä? (she, shy, shoy)

Answer 21

Viittaa siihen, että lukihäiriö liittyy häiriöihin, jotka eivät pysty muodostamaan vankkoja esityksiä uusille toisen kielen sanamuodoille, mikä huomataan siitä, että esitysten olisi pitänyt ilmestyä pitkäaikaismuistiin.

Question 22

Mitä voidaan päätellä siitä että lukihöiriölapsilla ei ilmennyt sanamuotojen käsittelyn puutteita äidinkielellään?

Answer 22

Lukihäiriöiset saattavat tarvita enemmän altistumista vahvojen sanaesitysten luomiseksi kuin tyypilliset lukijat, mutta äidinkielellään tämä tarve ei välttämättä tule ilmeiseksi laboratorion ulkopuolella, koska äidinkielinen altistuminen on helposti saatavilla

Question 23

Ilmenikö lukihäiriölapsilla ongelmia sanamuotojen esittämisessä äidinkielellään ja mitä tästä voidaan päätellä?

Answer 23

Ei ilmennyt —> heidän äidinkielensä pitkän aikavälin muistiesitykset olivat todennäköisesti yhtä vahvat kuin kontrollien

—> oppimiskokeissa havaittu vaikeus esittää sanamuotoja voidaan ratkaista riittävällä altistumisella tai harjoittelulla, mikä johtaa automatisoitumiseen

Question 24

Mitä ECD tulokset kertovat oikean kuulokuoren aktivaatiosta?

Answer 24

Oikean kuulokuoren aktivaatio oli ainut joka erosi ryhmien välillä merkittävästi she sanan kohdalla

Ryhmien väliset erot saatavat ainakin osittain johtua oikean kuulokuoren heikosta aktivaatiosta lukihöiriölapsilla

Question 25

Mitä ECD analyysi kertoo oikean temporaalisen lähteen tuloksista?

Answer 25

ECD analyysin mukaan, oikealla temporaalisella lähteellä oli lyhin ’peak latency’ eli se aktivoitui tyypillisesti ensin tutulle toisen kielen sanalle, mikä tarkoittaa, että lapsilla oikealla aivopuoliskolla on tärkeä rooli toisen kielen sanojen tunnistamisessa

Question 26

Miksi hypoteesi vasemman etukuoren puutteellisesta aktivaatiosta dysleksian toisen kielen prosessoinnissa vaatii lisätutkimusta?

Answer 26

Koska havaittujen lähteiden ECD-vahvuudet eivät näyttäneet eroavan ryhmien välillä, eikä niitä voitu testata tilastollisesti, koska frontaaliset ECD:t havaittiin liian harvoilta lapsilta

Question 27

Mitkä olivat kognitiivisten testien tulokset lukihäiriöryhmän osalta?

Answer 27

Kognitiiviset testit viittasivat siihen, että kontrolleihin verrattuna lukihäiriölapsilla oli lyhyempi ’digit span’ eli huonompi fonologinen lyhytaikainen muisti ja he olivat hitaampia nopeassa nimeämisessä

Question 28

Yhteenveto lukihöiriöryhmän piirteistä/tuloksista?

Answer 28

Lukihäiriöiset lukijat yhdessä ryhmänä, näyttivät osoittavan tyypillisiä lukihäiriön oireita, jotka on liitetty fonologiseen puutteeseen, mukaan lukien huono lukutaito, fonologinen lyhytaikainen muisti ja nimeäminen

Question 29

Lukutaidon ja nimeämistaitojen havaittiin korreloivan toisen kielen tutun sanan MMN-amplitudin kanssa. Mihin tämä viittaa?

Answer 29

Siihen, että parempi suorituskyky näissä kognitiivisissa tehtävissä liittyy vahvempaan toisen kielen esitysten aktivoitumiseen (kuten on osoitettu suuremmilla MMN-vasteilla)

Question 30

Miksi toisen kielen oppiminen vaikeutuu lukihäiriöstä kärsivillä lukijoilla (aikaisemman ja nykyisen tutkimuksen perusteella)?

Answer 30

Koska dorsal streamin sekvenssitasoinen prosessointi on lukihäiriössä tehotonta, mikä vaikuttaa erityisesti sanamuoto-oppimiseen. Tämä voi johtua puutteellisesta toiminnallisesta kytkennästä kaarevan fasciculuksen ja erityisesti sen suoran polun kautta, jonka on todettu välittävän sanan oppimista

Question 31

Miten ortografinen muoto vaikuttaa tähän tutkimukseen?

Answer 31

Ortografinen muoto vaikuttaa todennäköisesti enemmän harvempien sanojen oppimiseen, joita ei kuulla ja tuoteta niin usein. Tässä tutkimuksessa vaikeus oppia toisen kielen sanamuotoja lukihäiriössä saattaa johtua kohdekielen ortografisista ominaisuuksista

Question 32

Mikä on MMN ja miten se liittyy pitkäkestoisiin muistiedustumiin?

Answer 32

Aivoissa standardit luovat automaattisesti ennustavan mallin seuraavista äänistä ja näitä ennusteita rikkovat poikkeamat saavat aikaan MMN vasteen. Sen amplitudia tehostaa puheäänten ja sanojen pitkän aikavälin muistiesitysten aktivoituminen.

Question 33

Pre-testit?

Answer 33

- Lukutaito: LukiLasse, ALLU - Älykkyys: WISC - Nimeäminen: nopean sarjan nimeämisen testi - Fonologinen tietoisuus: yhteisen yksikön (äänteen) testi

Question 34

Miten EEG suoritettiin?

Question 35

6 eri hypoteesia?

Answer 35

mindmap