Roman law in European history (Peter Stein)

Question 1

Kahdentoista taulun lakien synnyn poliittis-historiallinen tausta ja ydinpiirteet niissä säännellyistä asioista Steinin mukaan (Stein).

Answer 1

Roomalaisten oikeus koostui kirjoittamattomasta tapaoikeudesta joka siirtyi suullisesti sukupolvelta toiselle.
-> nähtiin kansanperintönä

nämä lait soveltuivat ainoastaan niihin jotka pystyivät osoittamaan olevansa Rooman kansalaisia (ius civile, law for cives, citizens)

jos tapaoikeuden säännön soveltaminen oli epäselvää “pontiff”ien tulkinta oli määräävä
- pontiffit olivat aristokraattien ryhmittymä vastuussa uskonnollisten kulttien säilyttämisestä

kaksi sosiaalista ryhmää ihmisiä

1. patricians = pieni ryhmä varakkaita perheitä aatelisia
2. plebeians = suuri ryhmä mutta epäsuotuisassa asemassa monella tavalla

pontiffit olivat kaikki patriciaaneja ja siksi plebeianit epäilivät että heitä syrjittiin oikeuden tulkinnassa

plebeianit ehdottivat että jos tapaoikeus muutetaan kirjoitettuun muotoon (ennen kuin tapauksia syntyy) se parantaisi heidän asemaansa

-> tietäisivät oikeudellisen asemansa - ei tarvitsisi konsultoida pontiffeita jotka olisivat siis sidottuja teksteihin tulkinnoissaan

451 eaa 10 henk komissio decemvirs - tehtävänä valmistella kirjoitettu versio tapaoikeudesta

-> valmistivat kokoelman sääntöjä -> 12 taulua

ei luonut niinkään uusia sääntöjä vaan kokosi aiemmat kirjallisiksi

kun kirjallistettiin, siitä tuli lex (legere, to read out) julkinen ja authoritatiivinen julistus siitä mikä oli ius (the law)

sisälsi julkista oikeutta ja sacral law (uskonnollinen pyhä)

alkuperäinen teksti ei selvinnyt mutta luotettavia rekonstruktioita

Alussa kutsu, haaste vastaajalle aloittaa oikeudenkäynti ja loppui tuomion täytäntöönpanoon

12 taulua ei säännellyt mitä kaikki tiesivät ja hyväksyivät laiksi vaan keskittyi seikkoihin jotka antavat tai saattoivat antaa syyn oikeustoimiin

sisältö ei ollut kovin edullinen plebeianeille mutta nyt tiesivät mikä heidän oik asemansa on

erityisesti taulut käsittelivät oik. menettelyä , mitä kansalaiset voivat tehdä ilman ti. ja miten aloitetaan prosessi

rauhantuomarin eteen jos ei onnistu sopimaan asiaa keskenään

olemassa oli valan vannomista mutta normaalisti asia osoitettiin yksityisel kansalaiselle jonka as os valitsivat ja rauhantuomari

tämä yksittäinen juryman (IUDEX) tutki faktat ensin omaan tietämykseen pohjautuen ja sitten kuuli todisteet todistajilta ja argumentit ja sitten kertoi tuomionsa

Laissa ei mainintoja perheen sisäisistä asioista. niistä ei säädelty

perheen isä omisti kaiken perheen omaisuuden ja vastasi perhettä vastaan nostetuista kanteista

-> saattoi maksaa vah korv tai luovuttaa rikoksentekijän uhrille tai sen perheelle

Question 2

Roomalainen oikeus 1800-luvun englantilaisessa keskustelussa Steinin mukaan (Stein).

Answer 2

debatti niiden kesken jotka kannattivat lainsäädäntöä muutoksen välineenä ja niiden jotka vastustivat

aihe kehittyi englantilaisen oikeustieteen reformin yhteydessä

oxford ja cambridge ssä harjoitettiin roomalaista oikeutta

englantilaista oikeutta alettiin opettaa vasta 1700 luvulta mutta 1800 vasta oikeasti

University college london vaikutteita Jeremy Benthamilta opetti common lawta ja oikeustiedettä (oikeusteoriaa)

John Austin osoitettiin jälkimmäiseen tehtävään

austinin yleinen lainteoria oli Benthamilta mutta analyysi oikeudesta tuli german roomalaisilta

Henry Sumner Maine innokas roomalaisen oikeuden harjoittaja Cambridgen professorina

korosti kirjoituksessaan roomalaisen oikeuden harjoittamisen tärkeyttä

-> moraalifilosofia 1600 luvulta asti

monilla alueilla saksalaisen oikeustieteen vaikutteet tulivat englannin case law:n pariin

1800 luvulla yleisiä periaatteita etsittiin saksalaisesta pandektioikeudesta - ei niin kuin 1700 luvulla ranskalaisista teoksista kuten Domat ja Pothier

1. yksi ongelma oli yhtiöiden oikeushenkilöllisyys

vuosisadan keskivaiheilla suosituin teoria englantilaisten juristien keskuudessa oli Savignyn teoria: vain luonnollisilla henkilöillä oli oikeustoimikelpoisuus joten henkilöistä koostuvilla ryhmillä ei voinut olla samaa kelpoisuutta

Austin toi englantilaiseen käyttöön oikeushenkilön käsitteen.
-> yritykset erillisiä niiden jäsenistä

2. toinen ongelma koski omistusta

Savignyn mukainen henkinen ja fyysinen side omistajan ja omistetun esineen välillä - tämän sanottiin olevan osa kaikkia oikeusjärjestelmiä

Savignyn mukaan sopimusoikeus perustui tahtoteoriaan ja kaikki sopimukset vaativat molemminpuolisen yhteisymmärryksen.

pandektistien ideat nähtiin yleisinä oikeudellisen ajattelun perusteina ja siksi soveltuvina kaikkiin kehittyneisiin oikeujärjestelmiin

Question 3

Justinianuksen lakikoonnoksen poliittis-historiallinen tausta sekä kehitystrendit sen vaikutuksissa 500 vuoden aikajänteellä sen julkaisusta. Vastaustilaa max. 2 sivua. (Stein)

Answer 3

Läntisen imperiumin hajoaminen ei vaikuttanut paljon itäisen imperiumiin, 450 luvulla oikeustieteen herääminen constantinopolin ja beirutin tiedekunnissa

Justinian otti uudelleen imperiumin valtaansa Ostrogothic kunnigaskunnalta italiassa

Hän ei halunnut paaville mitään yhtäläistä valtaa vaan julisti itsensä uskonnolliseksi ja valtiolliseksi johtajaksi

Justinian tavoite tuoda theodosian koodeksi ajantasalle. imperiaalinen (keisarillinen) valtiosääntö oli ollut oikeustieteen tärkein tehtävä ja justinianin Code järjestää valtiosäännöt kronologiseen järjestykseen ja sisältää 12 kirjaa

Erikoinen fakta justinianin työssä on se että vaikka isoin fanfaarein se julkaistiin niin se sai melko vähän huomiota

koska se oli kirjoitettu latinaksi, se ei tavoittanut monia kreikkaa puhuvia byzantinen juristeja

yksi Institutesin kokoajista, Theophilus, teki kreikkalaisen version

700- luvulla lyhyempi versio julkaistiin myös kreikaksi, joka yritti muokata justinianin oikeutta sen hetkellä kannatettuun byzantine käytäntöön sopivaksi

n 900 keisari Leo the wise teetätti laajan kreikankielisen toisinnon Justinianin oikeudesta, Basilican.

Question 4

Roomalainen oikeus 1900-luvun Euroopassa: sovellettavuus käytännön ratkaisutoiminnassa ja kehitystrendit sitä koskevassa tutkimuksessa. Miten vuosisadan lopun suuret poliittis-historialliset kehityslinjat Euroopassa ovat Steinin mukaan vaikuttaneet roomalaiseen oikeuteen kohdistuvaan (tutkimus)kiinnostukseen? (Stein, 10 p.)

Answer 4

Saksan Civil Code tuli voimaan 1900 -> roomalaista oikeutta ei voitu enää soveltaa edes modernissa muodossa missään merkittävässä euroopan valtiossa

-> poikkeus san marino jossa ei hyväksytty civil codea

kodifioiduissa oikeusjärjestelmissä roomalaisella oikeudella ei suoraa sovellettavuutta käytännön ti toiminnassa mutta ei-kodifioiduissa järjestelmissä niihin viitataan välillä oikeusperiaatteiden selvittämiseksi

vaikka roomalaiseen oikeuteen ei enää vedottu niin se ei vaikuttanut sen asemaan euroopan oikeustieteen oppilaitosten opetuksessa - siellä se oli edelleen perusta modernille kodifioidull siviilioikeudelle

roomalaisen oikeuden professorit jatkoivat aiheen tutkimista ja erityisesti keskittyivät Justinianuksen teksteihin eikä kommentaattoreiden

tutkimus kohdistui puhtaaksikirjoittamiseen jonka 1500 humanistit olivat aloittaneet

interpolation (kerrostumien) liiallinen etsiminen teki roomalaisen oikeuden tutkimuksesta liian irrelevanttia monelle ei-spesialisti juristille modernin oikeuden piirissä

kaikki euroopan maat tekivät roomalaisen oikeuden tutkimusta mutta eniten saksa ja italia

italiassa satoja tutkijan paikkoja roomalaisen oikeuden alalla

1950 alkoi liike saksassa alkaa tutkia roomalaista oikeutta laajemmassa kontekstissa “muinainen oikeushistoria”

Euroopan muuttoliike ja instituutiot ovat luoneet lisää kiinnostusta Justinianuksen oikeuteen, yhtenäisen euroopan oikeutena ja ius commune, joka poisti maiden välisiä rajoja ja oli sovellettu samalla tavalla joka paikassa ja oli samalla kielellä

EU ja sen instit. on sanottu olevan nykyajan ius commune

ero: keskiaikainen ius commune omaksuttiin vapaaehtoisesti euroopassa kun tunnistettiin sen etusija muihin vaihtoehtoihin nähden - Eu (uusi) ius commune asetetaan ylhäältäpäin

Question 5

Analysoi juristioikeuden ominaispiirteitä klassisella aikakaudella ja oppineiden lakimiesten
vaikutusta roomalaisen oikeusjärjestelmän kehitykselle. (Stein) /

Answer 5

klassisella aikakaudella oikeudellinen kehitys tapahtui pääosin juristien tuottaman kirjallisuuden kautta
-> juristit jotka olivat keisarillisessa palveluksessa ja myös ne jotka pitivät omaa praktiikkaa

1. Oli jatkuva sarja/seuraanto yksilöitä, jotka kaikki olivat omistautuneet lain opiskeluun ja kaikki olivat tietoisia edeltäjiensä toimista , sekä rakensivat omia näkemyksiää edeltäjien päälle.
   Sen ajan juristit viittasivat edeltäjiensä teksteihin, joiden kanssa he olivat samaa tai eri mieltä
2. vain juristien voitiin sanoa omaavan kokonaisvaltainen tietämys yksityisoikeudesta.
   - > Praetor piti virkaa vain yhden vuoden, iudex välitti vain tapauksen faktoista jota oli johtamassa ja advokaatit/asianajajat panostivat vain argumentaatioon

• juristeihin turvauduttiin koska he olivat tietoisia oikeuden sisällöstä yksittäistapauksissa: kuten veden valuminen toisen katolta naapurin katolle
  3. juristit olivat kiinostuneita jokapäiväisestä oikeudenkäytöstä ja pystyivät tunnistamaan milloin pitäisi tehdä muutoksia tai reformeja lakiin
  4. Juristeilla oli kokonaisvaltainen vapaus ilmaista eriäviä mielipiteitä

klassisen aikakauden oikeus oli siis väittelyn tuotosta

juristit halusivat testata jokaisen oikeussäännön rajoja

ongelmia ratkottiin tulkinnalla

• tulkittiin tiettyjä lauseita
• päteekö tekstin tarkka muoto vai pitäisikö se ohittaa

Question 6

Ensimmäisen roomalaisen oikeuden lakikokoelman kirjoittamisen syyt ja poliittishistoriallinen
konteksti (Stein)

Answer 6

12 taulun lait

Question 7

Analysoi antiikin roomalaisen oikeuden tärkeimpiä ominaispiirteitä. (Stein)

Answer 7

12 taulun lait

oikeudellinen kehitys tulkinnan kautta

praetor ja oikeuskeinojen kontrolloiminen

ius gentium ja juristien saapuminen

keisarikunta

klassisen kauden juristit

oikeuden järjestäminen (ordering)

klassisen oikeudenkäytön kulminoituminen

keisarikunnan hajoaminen

post klassinen oikeus ja menettely

läntisen imperiumin loppu

Justinian ja Corpus iuris

Rooman tasavallan aikana (509 eaa- 27eaa )oikeus koostui kirjoittamattomasta tapaoikeudesta, joka periytyi suullisesti sukupolvelta toiselle

nämä lait pätivät vain Rooman kansalaisiin (ius civile, law for citizens)

pontiffs: patricians ja plebeians
- > 12 taulun lait
- > oikeudesta tuli lex eli laki kun se kirjattiin tekstiksi eli se oli julkinen ja arvovaltainen julistus siitä mikä oli ius eli oikeus

12 taulun laki kiinnitti huomiota erityisesti oikeudelliseen prosessiin eli mitä kansalaiset voiva tehdä itsekin ilman oikeuden myötävaikutusta ja mitä hänen oli tehtävä aloittaakseen oikeusprosessi

siviilioikeden alueella normaali tapa ratkaista asia oli ohjata se yksityishenkilölle (private citizen) jonka osapuolet ja maistraatti (rauhantuomari) olivat valinneet -> eli juryman eli iudex

12 taulun laissa kostomentaliteetti silmä silmästä periaate, jos fyysistä vahinkoa tehty

Laki ei säädellyt mitään perheen sisäisiä asioita
-> yksityisasioita ja kuuluivat vain perheelle itselleen

perheenisä edusti perhettä ja hallinnoi sen omaisuutta

jos esim perheen lapsi tai orja teki rikoksen perheenisä saattoi maksaa vahingonkorvausta tai luovuttaa perheenjäsenen uhrin valtaan

Pontiffit pystyivät “tulkitsemaan” lakia progressiivisesti luoden jopa uusia instituutioita, joka oli uutta vanhaan verrattuna

esim. tällaisesta tulkinnasta että lapsi vapautettiin isänsä vallasta

Tasavallan aikana eniten oikeus kehittyi oikeuskeinojen kautta eikä niinkään lainsäädännön tai sen tulkinnan

tasavallan ajan toisella puoliskolla tärkeä muutos oik.prosessiin

praetor ( 367 eaa perustettiin vastaamaan oikeudenhoidosta) antoi as osaisten kertoa vaatimukset ja puolustukset omin sanoin, eikä erityisten kaavojen kautta

sitten kun praetor selvitti mikä ongelma oli niin hypoteettisin termein teki kirjallisen dokumentin, formulan
-> formula ohjeisti iudexia (juryman ( valamies))

iudexin piti toimia formulan mukaisesti, hänellä oli suuri päätäntävalta kunhan toimi sen puitteissa.

praetorin tehtävä oli julistaa mitä laki sanoo
-> silti todellisuudessa loivat uutta lakia

ainoa oikeusseuraamus mitä iudex pystyi tuomitsemaan oli rahallinen vahingonkorvaus

Ius Gentium syntyi koska jos jompikumpi riidan osapuolista ei ollu rooman kansalainen häneen ei voitu soveltaa tavanomaista siviilioikeutta

oli kaksi instituutiota, toinen mikä oli perinteinen järjestelmä ja koski vain kansalaisia ja sitten ius gentium, joka soveltui sekä kansalaisiin ja ei-kansalaisiin

ius gentiumia kutsuttiin law of nations tai natural law

myöhemmässä tasavallassa missä formulatorinen systeemi ja muutkin kuin raha korvaukset tuli mahdolliseksi -> oik. prosessi monimutkaistui ja teknistyi -> tarvittiin spesialisteja antamaan neuvoja

juristit alkoivat toimia, mutta toisin kuin pontiffit niin he toimivat julkisesti ja avoimesti

juristien tehtävä oli ehdottaa formulaa (eli kirjallinen teksti siitä mikä on ongelma tapauksessa) tai puolustuksia

post klassisella kaudella kun valtiovallasta tuli byrokraattisempaa ja niin myös oik. prosessista -> formulaprosessi hylättiin ja korvattiin cognitio prosessilla jossa iudex oli valtion osoittama ammattituomari ja käsitteli koko tapauksen itse

Sitten Justinianuksen lakikokoelma

Question 8

Gaius ja kolmijako

Answer 8

Gaius oli opettaja

kirjoitti opiskelijoille manuaalin - Institutes

erotteli lain kolmeen osaan

kolmijako kiinnosti etenkin opettajia koska se oli helposti käsiteltävä määrä ja opiskelijoita joilla vähäinen keskittymiskyky

kolmijako oli: henkilöt, asiat (esineet) ja toimet

1. ensimmäinen kategoria käsitteli henkilökohtaista statusta

vapautta (oliko henkilö vapaa vai orja)
kansalaisuutta (oliko kansalainen vai vaeltaja)
perheasema (oliko perheenisä vai oliko vanhempien vallassa)

2. asiat (esineet)

koski kaikkia rahallisesti määriteltäviä asioita

koski aineellisia ja aineettomia asioita

fyysiset esineet oli aina tunnustettu esineiksi

• nyt myös aineettomat tunnustettiin

sopimusten kategoria syntyi, sopimukset pystyivät luomaan velvoitteita osapuolille

Gaius näki velvoitteen uudella tavalla: ei pelkästään velvoite velallisen näkökulmasta vaan omaisuuserä velkojan näkökulmasta

näkemällä että velkojan oikeus nostaa kanne velallista vastaan on velvoite , Gaius pystyi laajentamaan velvoitteiden alaa ja ei pelkästään sopimuksiin vaan myös siviili väärintekoihin ja rikkomuksiin, koska ne olivat osa velvollisuuksien kategoriaa

3. Toimet- kategoria käsitteli - ei niinkään kanteen nostamis prosessia - vaan erilaisia toimia, kuten niitä toimia mitä voitiin nostaa ketä tahansa vastaan. esim omaisuuden vaatiminen haltuun, vastakohtana sellaisille toimille mitä voitiin nostaa vain tiettyä henkilöä vastaan kuten vaatimus toimeenpanna velvollisuus