Johdatus varhaismoderniin oikeushistoriaan (Heikki Pihlajamäki) Flashcards
Suomalaisen lainsäädännön, muun julkisoikeuden ja oikeustieteen kehitys 1809-1854: päälinjat sekä poliittiset taustatekijät Pihlajamäen mukaan (Pihlajamäki).
Valtiollinen yhteys Ruotsiin katkesi 1809 kun maastamme tuli suuriruhtinaskuntana osa Venäjän keisarikuntaa.
-> ei katkosta oikeudelliseen perinteeseen
Venäjän keisari Aleksanteri I vakuutti Porvoon valtiopäivillä 1809 että Ruotsin vallan aikaiset perustuslait sekä edut ja oikeudet säilyivät voimassa.
-> 1734 laki, kustavilaiset perustuslait, säätyprivilegiot
Kustavilaisen itsevallan aikaiset perustuslait sopivat yhteen Venäjän itsevaltaisen hallintomallin kanssa, eikä 1734 laki ollut omaksunut venäläisestä näkökulmasta liian radikaaleja valistusajatuksia.
Oikeuskulttuuriin valtioseuraanto ei juurikaan vaikuttanut
-> suom. juristikunnan valtakieli 1800 alussa oli ruotsi eikä venäjää juuri osattu
Merkittävin muutos lainsäädännössä oman keskushallinnon luominen Suomeen
- > ytimeen asetettiin hallituskonselji jonka nimeksi 1817 keisarillisen Suomen senaatti
- > jakautui talous - ja oikeusosastoon
talousosasto käytti keisarin nimissä ylintä valtaa hallinto ja talousasioissa
oikeusosasto toimi eräänlaisena KKO
-> tärkeimmät asiat käsiteltiin plenumissa eli senaatin yhteisistunnossa
keisarin edusmiehenä Suomessa toimi kenraalikuvernööri
Prokuraattori vastasi hallinnon lainalaisuuden valvonnasta
Suomesta siis virkamiesvaltio.
Säätypäivät jatkoivat periaatteessa olemassaoloaan mutta niitä ei kutsuttu koolle kuin 1863
lakeja ei voitu antaa ilman valtiopäivien myöt.vaik. joten autonomian ajan ensimmäisen puoliskon oikeuskehitys eteni etupäässä hallinnollisten määräysten varassa.
-> merkittävimpiä keisari Nikolai I 1826 antama julistus jolla ilmoitti armahtavansa kaikki kuol. rang. tuomitut jos näiden rikos ei ollut kohdistunut majesteetin pyhyyteen tai valtakunnan turv.
viimeinen teloitus rauhanaikana 1825
Viipurin hovioikeuden perustaminen 1839
Venäjällä saatu 1832 aikaan mittava kodifikaatiohanke
-> myös suomessa alettiin ajaa vastaavaa hanketta jonka tavoitteena kodifioida v 1734 lain jälkeiset säädökset hallittavaksi kokonaisuudeksi
osa suom oik tiet asiantunt. kannatti hanketta mutta moni pelkäsi hankkeen musertavan ruotsalais suomalaisen oikeusperinteen ja avaavan sillan ls venäläistämispyrkimyksille
hankkeesta ei tullut vielä mitään
suomalaisen oikeuden modernisaatio sai odottaa 1800-luvun jälkipuoliskolle
-tässä mielessä suomi seurasi monen muun euroopan maan, esim. ruotsin jäljessä
1800-luvun jälkipuoliskon oikeudelliset muutostrendit Suomessa Pihlajamäen mukaan (Pihlajamäki).
Suomalaisen oikeuden modernisaatio 1800 jälkipuolisko
Suomi seurasi monen muun euroopan maan esim ruotsin jäljessä
syy ei siinä ettei olisi ollut muutospaineita
autonomian alkupuolen sosiaalis-taloudelliset muutokset olivat olleet mittavia
maaseudun tilaton liikaväestö oli vuosisadan alkupuolella kasvanut liian suureksi - sääty- yhteiskunta oli murentumassa
taloudellinen aktiviteetti kuitenkin oli 1830 1840 luvuilta lähtien kiihtynyt
pitkä valtiopäivätön aika eli “valtioyö” ei ollut mahdollistanut suuria oikeudellisia uudistuksia
Uudistukset alkoivat kun Aleksanteri II v 1855 sai Venäjän valtaistuimen haltuunsa.
- toteutti venäjällä merkittäviä reformeja
teollisuuskomiteat asetettiin pohtimaan talouselämän uudistuksia
myös mm rikosoikeudessa uudistuspaineita
Ensi vaiheessa talouselämän liberalisoinnissa painopiste
elinkeinovapaus 1879
sopimusvapautta laajennettiin - oikeuskelpoisten määrää lisättiin
pääomamarkkinoita vahvistettiin
aatelisprivilegioita purettiin
Julkisoikeudessa vähemmän muutoksia
poliittinen yhteys venäjään esti kehityksen perustuslaillisuuden ja demokratian suuntaan
uusi kunnallishallinto maaseudulla 1865 ja kaup. 1873
1869 kirkkolaki : perustettiin kirkolliskokous ja lisättiin kirkon omaa säädösvaltaa. kirkkolaki hyväksyi uskonnonvapausperiaatteen
Rikosoikeutta modernisoitiin
ennen kokonaisuudistusta 5 asetusta 1866 joilla järjestelmää uudistettiin merkittävästi
- > asetuksilla käyttöön rangaistusasteikot
- vähennettiin kuol rang käyttöalaa
- erotettiin lain tasolla syyllisyyden asteita
- vankeinhoitoon kansainvälisiä oppeja
rikoslain kokonaisuudistus 1889
toteutti euroopassa 1800 luvun aikana kehittyneitä klassisen rikosoikeuden oppeja, viimeisenä euroopassa
rikoslaki perustui sovitus ja yleisestävyysperiaatteisiin
vankeusrangaistus rang järj runko
prosessioikeuden alalla ei samanlaisia suullisuus välittömyys ja julkisuusperiaatteiden läpimurtoa kuin keskisessä euroopassa
->siksi koska suomessa ti menettely ei koskaan salaiseen ja kirjalliseen menettelyyn perustuvaa
1800 luvun toisella puoliskolla syntyi suomalainen oikeustiede
oikeuspositivismi muotoutui kv esikuvien mukaiseksi vuosisadan loppua kohden
varsinainen demokraattinen oikeusvaltio sai odottaa seuraavalle vuosisadalle ja itsenäisyyden aikaan
Ranskan Code Civil. Luonnehdi vastauksessasi erityisesti hankkeen historiallista kontekstia,
yleisluontoisesti CC:n yksityiskohtaisuuden astetta, suhdetta luonnonoikeuteen sekä sitä, miten CC
vaikutti oikeustieteen rooliin. (Johdatus varhaismoderniin oikeushistoriaan, 2004, Max 10p.)
1800 luvulla kirjoitetusta laista tuli tärkein oikeuslähde
oikeudesta tuli kansallisvaltion oikeutta
-> keskiajalta lähtien vallinnut eurooppalaisen oikeustieteen yhtenäisyys katosi
oikeus alettiin ymmärtää itsenäiseksi, autonomiseksi järjestelmäksi jonka avulla ajateltiin periaatteessa olevan mahdollista ratkaista mikä tahansa oikeusongelma turvautumatta oikeuden ulkopuolisiin normijärjestelmiin kuten uskontoon tai moraliin
->oikeuspositivismi
eli oik normit asetettu etukäteen
ti tai hallinto vir om ei luo niitä vaan ainoastaan soveltaa
kirjoitetusta laista tuli siis keskeinen yhteiskuntapolitiikan väline
Ranskan code civil 1804 oli ensimmäinen vallankumouksen (1789) jälkeisen porvarillisen yhteiskunnan lakikirja
napoleonin siviililakikirja ja napoleon itse piti sitä tärkeimpänä savutuksenaan
lain laati lakikomissio jossa juristeja eri osista ranskaa
porvarillisen vapauden ja tasa-arvon aatteet
sopimus ja omistusoikeus oli järjestetty tämän mukaan
ls tekniikalta vältti kasuistiikkaa ja perustui yleisen tason säännöksiin joita tuomarin oli tarkoitus kehittää soveltamistilanteissa eteenpäin
-> oli todellinen uudistus toisin kuin monet 1800 luvun kansalliset kodifikaatiot
sisälsi kuitenkin pariisin tapaoikeutta ja roomalaista oikeutta
cc oli napoleonin tärkein kodifikaatio
sen jälkeen annettiin vielä 4 muuta kodifikaatiota jotka täydensivät napoleonin oikeudellisen reformin:
kauppaoikeuden (1807), siviiliprosessin (1806), rikosoikeuden (1810) sekä rikosprosessin (1808) kodifikaatiot
CCstä tuli liberaalin ls esikuva ja vaikutus kautta maailman valtava
cc muutti oikeustieteen asemaa ratkaisevasti
laista tuli ainoa oikeuslähde
tapaoikeus, oikeustiede, ja oikeuskäytäntö jäivät täysin sen varjoon
tieten tehtäväksi jäi vain tulkita kirjoitetun lain sanamuotoa ns kieliopillisen eli grammatikaalisen tulkinnan keinoin
oik tieteen tehtäväksi ei enää nähty oikeuden kehittämistä tai lainaukkojen täyttämistä kohtuusharkinnan tai muiden vastaavien argumenttien avulla
cc ajateltiin aukottomaksi ja täydelliseksi
tarvittava kohtuus oli kirjoitettu lain pykäliin
ccn seurauksena syntynyt ranskalainen oikeusitieteellinen koulukunta kutsuttiin eksegeettiseksi eli selitysopilliseksi kouluksi.
Napoleonin siviililaki toteutti luonnonoikeusoppineiden vaatimukset
se toteutti muodollisen tasa-arvon sekä suojasi yksilönvapautta ja omistusoikeuta
privilegioille laki ei enää jättänyt sijaa
luonnonoikeudelle ei code civilin jälkeisessä ranskassa jäänyt kriittistä tehtävää, koska ristiriita luonnonoikeuden ja voimassaolevan oikeuden väliltä oli poistunut
varhaismodernissa kirjoitettu laki oli ollut vain yksi oikeuden ilmenemismuoto
1800-luvun ranskassa oli toisin: oikeus oli yhtä kuin laki, siviilioikeus identtinen code civilin kanssa
Alsnön sääntö
(Ruotsi Euroopassa: varhaismodernin oikeuden kehitys
voimistuvan kuninkaanvallan aikaa 1200-1700
rauhanomainen rinnakkaiselo yhtäältä valtakunnallisen kuninkuuden sekä toisaalta kirkon ja kuninkuutta tukeneiden mahtisukujen kesken alkoi kärsiä kruunun yhä voimistuneista valtapyyteistä
kruunu joutui pian kamppailemaan vallasta sekä vahvaa sukuvaltaa että kirkkoa vastaan
kruunun ja ylimystön suhteiden järjestämisen kannalta tärkeä oli alsnön sääntö (1280) joka eurooppalaisen feodalismin mallia soveltaen asetti ylimyksille kuninkaaseen nähden uskollisuusvelvoitteen ja antoi näille vastavuoroisesti verovapauden.
aatelissäädyn katsotaan syntyneen alsnön säännöstä
Ruotsalainen maanomistusoikeus keskiajalla ja uudella ajalla
Maaomaisuus oli keskiajalla omaisuuden lajeista tärkein
suuri osa keskiaikaisten lakien yksityisoikeudellisista säännöistä koski sen vuoksi maanomistusoikeutta
ruotsalainen maanomistusoikeus rakentui keskiajalla odaalisen omistusoikeuden varaan
sillä tarkoitettiin maakuntalaeissa täydellistä ja rajoittamatonta oikeutta maahan
keskusvalta oli vielä varsin heikko eikä sen valta ulottunut yksityisten välisiin oikeussuhteisiin
odaalinen omistusoikeus oli yhtä vahva siitä riippumatta, oliko omistajana kruunu itse, rälssimies tai talonpoika
rälssin eli vapautuksen maaverosta saattoi alunperin hankkia kuka tahansa, myös talonpoika suorittamalla ratsupalvelusta kruunun lukuun
rälssistä kehittyi myöhemmin aatelissääty
kristoferin maanlain mukaan maansaantoja eli tapoja saavuttaa omistusoikeus maahan oli viisi: perintö, vaihto, kauppa, lahja ja panttaus
kanonisen oikeuden vaikutuksesta lakiin oli otettu lisäksi mahdollisuus vakiinnuttaa omistusoikeus ylimuistoisen nautinnan kautta maahan, jonka alkuperäistä saantoperustetta ei enää ajan kulumisen vuoksi ollut mahdollista muuten osoittaa.
suvussa pitkään perintönä kulkeneen maan säilyminen suvun hallussa pyrittiin turvaamaan sukulunastussäännösten avulla
- jos omistaja aikoi myydä maata suvun ulkopuoliselle, hänen oli ensin tarjottava sitä suvun jäsenille lunastettavaksi
keskiajan loppua kohden maanluonnot alkoivat eriytyä toisistaan ja odaalisen omistusoikeuden käsite korvautui uusilla käsitteillä
maaluontojen pääryhmiksi tulivat rälssi-, vero- ja kruununluonto
Feodaalisella omistusoikeusajattelulla oli varhaisen uuden ajan Ruotsissa kannatusta
- tämän ajattelun mukaisesti verotalonpojalla olisi ollut tilaansa ainoastaan perinnöllinen hallintaoikeus kun taas varsinainen omistusoikeus olisi kuulunut aatelismiehelle tai kruunulle
oppi ei kuitenkaan vastannut ruotsalaisen maanomistuksen todellisuutta eikä koskaan sellaisenaan juurtunut Ruotsiin
Kruunu ja talonpoikaisväestö säilyivät kaiken aikaa merkittävinä maanomistajina
-Piirteitä feodalismista kuitenkin omaksuttiin
Uudella ajalla maanluontojen keskinäinen määrällinen suhde muuttui rajusti
rälssimaa muuttui vähitellen veromaata arvokkaammaksi ja sen hankkimisoikeus rajautui aatelistoon
kruunun vahvistuttua riittävästi se alkoi jakaa maataan läänityksinä
läänityksen saajalla oli oikeus kerätä itselleen läänitysalueen talojen kruununverot
läänitykset olivat tilapäisiä toisin kuin perinnölliset lahjoitukset eli donaatiot
läänityksiä ja lahjoituksia kruunu käytti palkkioina kruunun hyväksi tehdyistä palveluksista
Verotalonpojan maanomistusoikeuteen kohdistui yhä uusia rajoituksia joista tärkeimmät liittyivät täystalollisuuden ja itsekannattavuuden periaatteisiin
Täystalollisuuden periaate pyrki varmistamaan tilan enimmäiskoon ja itsekannattavuusperiaate vähimmäiskoon
jo Kristoferin maanlaissa oli säädetty että verotalonpoika ei saanut ostaa enempää maata kuin täystalollisena tarvitsi
tiloja ei saanut rajoituksitta halkoa eli jakaa osuuslukujen mukaisesti useammiksi itsenäisiksi kiinteistöiksi eikä veronalaista maata luovuttaa ilman rajoituksia
Rajoituksilla tähdättiin siihen etteivät valtion verotulot vähenisi
Millaista oli ja mihin lähteisiin perustui Ruotsin keskiaikainen oikeus?
Ensimmäiset ruotsalaiset lait olivat maakunnallisia
vain joidenkin maakuntien oikeus sai kuninkaallisen vahvistuksen
tällaisia (Uplannin ja Helsinglannin lait) on kutsuttu lakikirjoiksi erotuksena oikeuskirjoista, joita ei vahvistettu
1200- ja 1300-luvuilla kirjalliseen muotoon saatetut maakuntalait pohjautuivat pääosin vanhaan tapaoikeuteen joka oli kulkenut maakuntien tuomarien eli laamannien välityksellä sukupolvelta toiselle
ruotsalaisessa tapaoikeudessa, kuten eurooppalaisessa varhaiskeskiajan germaanioikeudessa yleensä, sukujen intressit olivat määräävässä asemassa
maakuntalaeissa on havaittavissa myös piirteitä sekä tuohon aikaan vahvistuneen katolisen kirkon kanonisesta oikeudesta että nousevan kuninkaanvallan intresseistä
kirkko ja maalliset vallanpitäjät pyrkivät kirjallistamisen yhteydessä samalla vaikuttamaan säännösten sisältöön
Kuninkaalliset rauhanlait ensimmäisiä valtakunnan laajuisia lakeja
Modernin oikeuden peruspiirteet kehittyivät 1800-luvun kuluessa
- kirjoitetusta laista tuli tärkein oikeuslähde
tapaoikeus, oikeustiede ja oikeuskäytäntö eivät menettäneet oikeuslähteen asemaa, mutta niistä tuli selvästi kirjoitetulle oikeudelle alisteisia
kirjoitetun lain etusijalla oli tärkeä poliittinen merkitys
kansanedustuslaitosten oli mahdollista ohjata kansakuntien kohtaloita vain kirjoitetun oikeuden avulla eikä kansallisessa poliittisessa demokratiassa ollut mahdollista jättää esim ylikansalliselle oikeustieteelle sellaista roolia kuin sillä oli ollut varhaismodernilla ajalla
oikeusvaltiota ei voinut ohjata ilman oikeutta, joka miellettiin yhä selvemmin samaksi kuin kirjoitettu laki
- Oikeudesta tuli kansallisvaltion oikeutta
keskiajalta lähtien vallinnut eurooppalaisen oikeustieteen yhtenäisyys hajosi
rationalistinen luonnonoikeusfilosofia oli ollut luonteeltaan ylikansallista, kansallisista erityispiirteistä riippumatonta.
se sai monet tavoitteensa ja oikeustiedenäkemyksensä kirjatuiksi 1700-luvun taitteen suuriin kodifikaatioihin, itävallan abgb:hen, ranskan code civiliin ja preussin alr:ään
- Oikeus alettiin ymmärtää itsenäiseksi, autonomiseksi järjestelmäksi, jonka avulla ajateltiin periaatteessa olevan mahdollista ratkaista mikä tahansa oikeusongelma turvautumatta oikeuden ulkopuolisiin normijärjestelmiin kuten uskontoon tai moraaliin
vallitsevaksi oik. tie. metodiksi oikeuspositivismi
- oik normit asetettu etukäteen
ti tai hallintoviranomainen ei luo niitä vaan soveltaa
saksa 1800-luvun kehityksen moottorina
ranskassa ja niissä maissa, joissa Napoleonin lainsäädäntö vaikutti, kehityksen valtavirta eteni jo varhain 1800 luvun alussa kohti kirjoitetun lain ehdotonta ylivaltaa ja vastaavasti oikeustieteen rajoittunutta roolia
saksassa edettiin toisin
Saksa oli ranskan ohella euroopan oik historian modernisaation toinen moottori 1800 luvulla
sen vuoksi että kansallista kodifikaatiota ei saatu siellä aikaan
saksan yliopistolaitos kehittyi jo varhain 1800 luvun alussa maailman parhaaksi
oikeustieteen rooli ratkaisevan tärkeä koko 1800 luvun
Ei kodifikaatiota -> oikeustieteen täytyi tästä syystä edelleen jatkaa samassa tehtävässä kuin koko varhaismodernin kauden eli oikeudellisen yhtenäisyyden edes jonkinasteisena takaajana
oikeustiede toteutti saksassa samaa tehtävää kuin lainsäädäntö ranskassa eli sopeutti oikeudellisen kehityksen kehittyvän markkinatalousyhteiskunnan vaatimuksiin
saksalainen oikeustiede innovoi ja loi uutta - sellaisella tutkimuksella oli kysyntää muuallakin
ranskalaisen oikeuden vientituote oli napoleonin lainsäädäntö, saksalaisten taas oikeustiede
saksalaisen 1800 luvun oikeustieteen vaikutus oli suuri mm italiassa ja pohjoismaissa
saksalaista tutkimusta seurattiin tarkasti japanissa, venäjällä ja myös ranskassa
monet syyt oikeuttavat sijoittamaan saksan oikeuden modernisoitumisen ratkaisevan sysäyksen ns historialliseen kouluun
Friedrich Carl von Savignyn johtaman koulukunnan perusajatuksena oli että oikeus kasvoi kansanhengen myötä
tapaoikeus oli tärkeä oikeuden lähde eikä kehitystä voitu kiirehtiä lakikodifikaatioiden avulla
yksittäisiä kysymyksiä oli hyväksyttävää säännellä kirjoitetun oikeuden avulla mutta laajamittainen kodifiointi oli suorastaan haitallista
historiallinen koulu asettui suoraan vastoin 1700 luvun luonnonoikeuden ideaalia
poliittisena pontimena historial. koulun johtohahmon savignyn ajatuksille oli 1800 luvun alun konservatiivinen romantismi ja voimistunut antiikin ihailu
historiallisen koulun sisällä kahtalaista mielipidettä siitä millainen kansanhengestä kummunnut oikeus oli arvokkainta
ns Germanistit ajattelivat että saksalainen oikeus piti puhdistaa roomalaisoikeudellisesta aineksesta ,
Romanistit (Savigny) että saksalaisen oikeuden parhain ja tervein osa ilmeni juuri siihen omaksutussa roomalaisessa oikeudessa
roomalaisen oikeuden parhaina tulkkeina savignyn mukaan toimivat juristit
juristioikeutta tarvittiin savignyn mukaan oikeudellisen aineksen systematisointiin
historiallisen tutkimuksen avulla oli siis ensin selvitettävä mikä oli saksalaisen oikeuden kestävin osa
tämän testin läpäissyt oikeudellinen materiaali oli systematisoitava eli järjestettävä
kehittyi pandektioikeuden nimellä tunnettu oikeuskirjallisuuden laji
romanistien käsitys tuli vähitellen vallitsevaksi
savignyn erityinen ansio oikeusjärj kehittämisen kannalta oli siinä että hän markkinoi oikeusjärjestelmän idean eteenpäin ja siirsi valtaisan arvovaltansa turvin sen tehokkaasti seuraaville sukupolville
kehittyvä kauppa hyötyi systemaattisesta oikeudesta
historiallisen koulun opit johtivat 1800 luvun jälkipuoliskolla lakipositivistiseen oikeusajatteluun
-> kirjoitetusta laista tuli tärkein oikeuslähde
historiallisen koulun oikeustiede muuttui 1850 luvulla käsitelainopiksi
käsitelainoppi käytti systeemin rakentamisen apuvälineinä pitkään roomalaista oikeutta
keskittivät tarmonsa yhä selvemmin käytännöllisiin oikeusongelmiin ja varsinaiset historialliset tarkastelut jäivät vähemmälle
- jälleen askel kohti modernia oikeustiedettä
käsitelainopille oli ominaista moraalista, uskonnosta ja poliittisista arvostelmista vapaan, autonomisen oikeudellisen systeemin hiominen
voimassaolevista oikeussäännöksistä siis edelleen roomalaiseen oikeuteen perustuvasta pandektioikeudesta johdettiin oikeusjärjestelmän kannalta keskeiset käsitteet, jotka järjestettiin loogiseksi järjestelmäksi
oikeussäännöksistä pääteltiin yleisemmän tason periaatteita joiden avulla oikeusjärjestelmä luotiin
parlamenttilain merkitys kasvoi saksassa 1800 luvun jälkipuoliskolla
käsitelainopin tutkimuskohde vaihtui roomalaisesta oikeudesta kirjoitettuun lakiin
kehitys huipentui viimein siviilioikeuden kodifiointiin, saksan siviililakikirja BGB 1.1.1900
roomalainen oikeus ei kuitenkaan kadonnut mihinkään vaan BGB hen kirjattiin koko 1800 luvun saksalaisen pandektioikeuden tulokset
