European Legal History (Robinson-Fergus-Gordon) Flashcards
Analysoi pitkän 1800-luvun (Wienin kongressista 1. maailmansotaan) uusia oikeudellisia trendejä
(European Legal History).
Julkisoikeus ja liberaali demokratia Liike-elämän organisointi Työlainsäädäntö Ammattiliitot Lakien harmonisointi
Julkisoikeus ja liberaali demokratia:
Teollinen vallankumous: väkiluvun kasvu, koneellisen kuljetuksen keksiminen, parannukset lääketieteessä ja hygieniassa ym. vaikuttivat politiikkaan ja lakien muotoutumiseen
Nationalismi (erilaista kuin 1500-luvulla)
Saksan ja Italian yhdistyminen
-Seurauksena pyrkimys luoda yhtenäistä lainsäädäntöä joka korvaisi oikeusjärjestelmät, jotka olivat voimassa pienemmissä valtioissa, jotka sitten tulivat osaksi uutta valtiota.
kansalaisten itsenäisyyden idea joka Savignyn ajatuksista sai intoa
Aktiivisen kansalaisuuden idea: kaikkien miesten tulisi saada yhdenvertainen kansalaisuus lain edessä
yhdenvertainen miesten äänioikeus ranskassa ja sveitsissä n 1875.
Yleisestikin liberalismi ja demokratia toi muutoksia julkisoikeuteen: parlamentaariseen edustukseen ja äänioikeuteen.
Liike-elämän organisointi:
teollinen vallankumous -> elinkeinot organisoituivat isommiksi kuin koskaan.
tarvittiin uudenlaisia rahoitusmalleja, koska massatuotannon laitteet kalliita, eikä perhe tai yksilö voinut monesti itse hankkia laitteita (ei tarpeeksi pääomaa)
piti luoda pääomamarkkinat
(britannia ja ranska)
->osakeyhtiön luominen ja rajoitetun vastuun käsite
Työlainsäädäntö:
1800 luvulla työntekijöiden olot alkoivat kiinnostaa ensin yksilöitä ja ryhmiä mutta ei poliitikkoja sekä humanitaristeja, ei ollut silti helppoa saada valtionjohtoja toimimaan koska vahva vastarinta -> työvoiman kustannus oli edullista pitää alhaalla. työtä pystyi tekemään uusilla innovaatioilla /laitteilla kuka tahansa ja kun väestö kasvoi niin työntekijöitä riitti
1834 kaikki orjat vapautettiin Brittiläisessä keisarikunnassa (british empire) -> Factory act 1833 tekstiilialaa koskeva, sisälsi mm. suojaikärajat ja työaikaa koskevia rajoituksia
1842 raportti lapsista työskentelemässä kaivoksilla -> Coal mines act: suojaikärajat
1847 Lord Shaftesbury onnistui saamaan 10 tuntisen työpv ja 6pv työviikko lainsäädäntöön
Myös kansanterveydellisiin seikkoihin alettiin kiinnittää huomiota esim briteissä ja skotlannissa
työaikaa ja vähimmäispalkkoja koskevia säädöksiä 1908-1909
terveysvakuutuslaki 1911
Samanlaista lainsäädäntöä säädetiin eri puolilla teollistunutta Eurooppaa 1800 luvun aikana
mm. lasten palkkaamista, vakuutuksia, 12-tuntinen työpv,
Ammattiliitot:
1800 luvulla syntyi modernit ammattiliitot:
suurempi määrä työntekijöitä yhdistyi ja mahdollisti uudenlaisten yhdistysten synnyn
ranskassa code civil kielsi järjestäytyneen työvoiman sekä työnantajilta että työntekijöiltä:
1831 silkkityöläiset mielenosoitus minimipalkkaa vaatien -> 1834 kiellettiin yhdistykset kokonaan
-> kuitenkin 1839 printti työläiset Pariisissa perustivat liiton yhteisiä työ neuvotteluja varten ja tällaisia syntyi lisää -> 1850 ilmeistä että ammattiliittojen kieltäminen ei hyväksyttävää
-> 1884 ammattiliitot laillisia
Saksassa ammattiliittoja perustettiin paljon 1800 luvulla, mutta lakiin otettiin niistä maininta vasta 1869
Lakien harmonisointi:
tavaroiden liikkuminen valtioioiden välillä helpompaa ja muutenkin kaupankäyntiä enemmän Euroopassa valtioiden välillä
pyrkimys harmonisoida ainakin joitakin kaupallisia lakeja
kauppalait eri euroopan maissa olivat melko saman taustaisia eli keskiaikaista kauppalakia eikä suuria valtiollisia eroja -> ei nationalistista vastustusta saada läpi uusia kaupallisia sääntöjä
merilaki esim.
rahti rautateillä saattoi kulkea useiden valtioiden läpi, parempi siis saada yhteiset säännöt kuin noudattaa useita eri valtioiden lakeja
Analysoi roomalaisen oikeuden reseptiota (reception of Roman law) Saksassa. Vastaustilaa max. 2 sivua. (Robinson-Fergus-Gordon)
Saksaan roomalainen oikeus tuli hieman eri tavalla kuin muualla euroopassa (ius commune glossaattorien ja kommentaattorien kautta ja sekoitettuna kanoniseen oikeuteen)
myöhäisellä keskiajalla
saksassa miehet olivat vuosisatoja opiskelleet lakia yliopistoissa ja 1350 luvulta lähtien keisarikunnassa (within the empire)
- nämä miehet olivat kuitenkin menneet palvelemaan kirkon tai valtion hallintoon, eivät opiskellakseen ammattimaiseksi juristiksi
kun roomalainen oikeus vihdoin saapui maallisiin tuomioistuimiin ja niiden käytäntöihin, se oli kuin tulva, eikä niinkään sinnikäs puro, eli se omaksuttiin nopeammin kuin esim Ranskassa tai Italiassa.
reseptio aiheutti katkoksen saksan tapaoikeuden mahdollisessa oikeuskehityksessä (common law), ja aiheutti intohimoisia reaktioita
reseptio viittaakin saksassa useimmiten siihen aikaan kun saksan ruhtinaat (prince) antoivat auktoriteetin roomalaiselle oikeudelle ja roomalainen oikeus hyväksyttiin kokonaisuudessaan yleisenä, joskin toissijaisena oikeuslähteenä
saksassa oli myös aiemmin sinänsä roomalaisen oikeuden reseptio kun visigootit ja burgundit ottivat käyttöön roomalaisen oikeuden oppeja 1400 ja 1500-luvuilla ja roomalaisen oikeuden vaikutus Digestin uudelleenlöytämisen jälkeen.
ennen varsinaista reseptiotakin saksassa oli roomalaisen oikeuden harjoitusta jossakin määrin
Johann von Buchin glossa Sachsenspiegelistä vertaili saksilaisia sääntöjä roomalaiseen ja kanoniseen oikeuteen
saksalaiset yliopistot (keisarikunnan yliopistot) olivat alunperin perustettu teologisten oppiaineiden keskuksiksi -> pääpaino oikeustieteellisessä koulussa oli kanoninen oikeus ja kirkon tarpeet
protestanttinen uskonpuhdistus tuhosi näiden opiskelijoiden haaveet
joissakin uudemmissa yliopistoissa kuten basel (1460) ja tubingen (1477) oli roomalaisen oikeuden oppituoleja heti alusta alkaen mutta vasta kun ruhtinaat (prince) perustivat oikeusistuimia näille opiskelijoille, heidän opiskelunsa oli sinänsä passiivista. -Vasta sitten pääsivät käyttämään oppimaansa käytännössä
Vertaile kuninkaan oikeudellisen vallan kasvua, sen syitä ja seurauksia keskiajan Englannissa ja Ranskassa. (Robinson-Fergus-Gordon & Stein, 10 p. - vastaustilaa max. 2 sivua)
-
Writ ja Curia Regis. Huomioi vastauksessasi ainakin seuraavia asioita: mitä ne konkreettisesti
olivat eli millä keskeisellä tavalla käsitteet eroavat toisistaan? Minkä maan oikeushistoriaan
käsitteet liittyvät? Mikä oikeushistoriallisesti tärkeä instituutio oli molempien kannalta keskeisin
päättäjätaho – ja millä toisistaan eroavilla tavoilla kyseinen taho hyödynsi niitä? (European Legal
History: Sources and Institutions, 2000 Max 10p.)
Writ:
-Englannin oikeushistoriaan liittyvä, common law perinteeseen liittyvä
tärkeä osa englannin oikeudellisessa kehityksessä
kirjallinen määräys jollekin tietylle henkilölle tehdä jotakin , esim. hallussapitoa tai muuta oikeutta koskevia
Maalliset tuomioistuimet olivat kuninkaanvallan alaisia ja niissä sovellettiin common lawta, jonka keskeisenä elementtinä oli writ.
=kirjallinen ja muodollinen käsky, jolla kuningas ilmaisi tuomarille tahtonsa aloittaa jokin oikeusprosessi ja edetä siinä common lawn periaatteiden mukaisesti. sitä edelsi asianomistajan anomus saada asiansa käsitellyksi.
käytännössä writ oli edellytys jutun käsittelylle Lontoon kuninkaallisissa tuomioistuimissa ja kertoo keskiaikaisen oikeudenkäytön edelleen vahvasti rituaalinomaisesta luonteesta.
kotirauhan rikkomista koskevat writ määräykset esim yleistyivät henry II aikana
myös writ of debt, eli velkomus kirjeitä
Curia Regis oli keskiajan Englannissa maanomistajien (tenants-in-chief) ja kirkko-oppineiden neuvosto, joka neuvoi Englannin kuningasta lainopillisissa asioissa
Mitä tarkoitetaan kodifikaatiolla (2p) ja mitkä syyt vaikuttivat ensimmäisten kansallisten
kodifikaatioiden syntymiseen (3p)? Anna esimerkki jostakin keskeisestä kodifikaatiosta ja sen
pääpiirteistä (5p). (Legal History: Sources and Institutions, 2000. Yhteensä max 10 p.)
Kodifikaatio (Lat. codex: puunrunko; puutauluista koottu kirja) on koonnos, jossa voimassa olevat lain säännökset on lainsäädäntötoimin järjestetty yhtenäiseksi kirjaksi. Eli koontaminen on hajallaan ja eri lähteissä olevan normiston yhdenmukaistamista yhdeksi kokoelmaksi, koodeksiksi eli koonnokseksi. Kodifioinnin avulla voidaan yhdentää oikeudenkäyttöä ja hallintokäytäntöä.
Tarkastele humanismia suhteessa oikeudelliseen ajatteluun: oikeudellisen humanismin
syntyhistoria, pääpiirteet ja vaikutus oikeudelliseen ajatteluun myöhemmin?
(Legal History: Sources and Institutions, 2000. Max 10 p.)
humanismi 1500-1700 (varhainen 1300-1400) 1500 luvun ranskassa
tieteellisyyden ja tieteiden vakiintumisen aika
-Uusi, tutkimuksellisuuteen ja perusteltavuuteen pohjaava ajattelutapa
myöhäiskeskiajalta, 1300-1400- luvuilta alkaen oli varhainen humanismi haastanut glossaattorien ja konsiliaattorien tutkimusmenetelmät
-kritiikin kohteena erityisesti heidän tapansa hyödyntää roomalaisoikeudellisia lähteitä
humanistien mielestä oli tärkeää tietää, mikä käytössä olleista käsikirjoituksista oli vanhin ja alkuperäisin
oikeusjärjestelmän kehittämisestä tuli oikeustieteen keskeinen tehtävä
-> keskiajan auktoriteettiuskosta vapautuminen, mikä mahdollisti myös oikeustieteen kasvavan autonomian
humanistit vaativat glossien ja konsiliaattorien kommentaarien syrjäyttämistä koska renessanssin kantavana ajatuksena oli palaaminen tiedon alkulähteille (ad fontes)
aiemmin CIC ja digesta auktoriteettiasema järkkymätön
-> nyt niiden asema ainoina oikeuslähteinä kyseenalaistettiin
merkittävä osa oik.tiet. tutkimuksesta keskittyi roomalaisen oikeuden monien kerrostumien tarkasteluun
-> humanistit katsoivat että Justinianuksen lait tuli nähdä enemmän aikansa tuotteena sekä sisällöllisesti että kielellisesti
uudenlaisella tutkimusotteella humanistit loivat pohjan myöhemmälle oikeushistorian tieteenalalle
-> heidän työskentelymetodinsa perustui historialliseen lähdekritiikkiin
-> tämä asennemutos johti oikeustieteen ja oikeudellisen ajattelun täsmentymiseen, eriytymiseen ja hiljalleen myös modernisoitumiseen
Analysoi roomalaisen oikeuden omaksumista (reception) Saksassa myöhäiskeskiajalla. Mainitse
lisäksi kaksi tekijää sekä Ranskan että Englannin oikeuden osalta siitä, miten maiden roomalaisen
oikeuden kehitys erosi Saksasta. (Legal History: Sources and Institutions, 2000. Max 10 p.)
Saksaan roomalainen oikeus tuli hieman eri tavalla kuin muualla euroopassa (ius commune glossaattorien ja kommentaattorien kautta ja sekoitettuna kanoniseen oikeuteen)
myöhäisellä keskiajalla
saksassa miehet olivat vuosisatoja opiskelleet lakia yliopistoissa ja 1350 luvulta lähtien keisarikunnassa (within the empire)
- nämä miehet olivat kuitenkin menneet palvelemaan kirkon tai valtion hallintoon, eivät opiskellakseen ammattimaiseksi juristiksi
kun roomalainen oikeus vihdoin saapui maallisiin tuomioistuimiin ja niiden käytäntöihin, se oli kuin tulva, eikä niinkään sinnikäs puro, eli se omaksuttiin nopeammin kuin esim Ranskassa tai Italiassa.
reseptio aiheutti katkoksen saksan tapaoikeuden mahdollisessa oikeuskehityksessä (common law), ja aiheutti intohimoisia reaktioita
reseptio viittaakin saksassa useimmiten siihen aikaan kun saksan ruhtinaat (prince) antoivat auktoriteetin roomalaiselle oikeudelle ja roomalainen oikeus hyväksyttiin kokonaisuudessaan yleisenä, joskin toissijaisena oikeuslähteenä
saksassa oli myös aiemmin sinänsä roomalaisen oikeuden reseptio kun visigootit ja burgundit ottivat käyttöön roomalaisen oikeuden oppeja 1400 ja 1500-luvuilla ja roomalaisen oikeuden vaikutus Digestin uudelleenlöytämisen jälkeen.
ennen varsinaista reseptiotakin saksassa oli roomalaisen oikeuden harjoitusta jossakin määrin
Johann von Buchin glossa Sachsenspiegelistä vertaili saksilaisia sääntöjä roomalaiseen ja kanoniseen oikeuteen
saksalaiset yliopistot (keisarikunnan yliopistot) olivat alunperin perustettu teologisten oppiaineiden keskuksiksi -> pääpaino oikeustieteellisessä koulussa oli kanoninen oikeus ja kirkon tarpeet
protestanttinen uskonpuhdistus tuhosi näiden opiskelijoiden haaveet
joissakin uudemmissa yliopistoissa kuten basel (1460) ja tubingen (1477) oli roomalaisen oikeuden oppituoleja heti alusta alkaen mutta vasta kun ruhtinaat (prince) perustivat oikeusistuimia näille opiskelijoille, heidän opiskelunsa oli sinänsä passiivista. -Vasta sitten pääsivät käyttämään oppimaansa käytännössä
Analysoi kanonisen oikeuden (canon law) kehitystä keskiajalla./ . (Robinson-Fergus-Gordon & Stein)
kanoninen oikeus tuli bolognaan oppiaineeksi siviilioikeuden rinnalle
se oli heikommassa asemassa kuin Justinianuksen corpus koska siltä puuttui auktoritatiiviset tekstit -> kuten CIC
Gratian julkaisi 1140 auktoritatiivisen kokoelman kanonista oikeutta
perinteiset siviili lakimiehet ensin suhtautuivat negatiivisesti Gratianin teksteihin
- heidän mielestään vain siviilioikeus antoi vastaukset oikeuskysymyksiin
1160 tultaessa siviililakimiesten täytyi tunnustaa kanonisen oikeuden asema siviilioikeuden rinnalla
- pyrkivät silti pitämään näitä erillään
jotkut kanonistit olivat sitä mieltä että siviilioikeus pätee silloin kun se ei ole ristiriidassa kanonisen oikeuden kanssa
kaikki kanonistit kiinnittivät huomiota debatteihin joita siviilioikeuden glossaattorit kävivät
1300 luvun lopulla corpus iuris canonici, kokoelma joka melkein yhtä voimakas kuin justinianin CIC
kuvausta utrumque ius “both laws” käytettiin kuvaamaan henkilöä joka oli oppinut sekä kanonista että siviilioikeutta
siviilioikeuden tavoitteena taata ihmisten yleinen hyvä - kanonisen oikeuden taas estää tätä tekemästä syntiä ja häviämästä kadotukseen
termi molemmat oikeudet alkoi viitata kahteen aspektiin, joka käsitettiin sitten yksittäiseksi systeemiksi eli ius communeksi
Analysoi ius communen ja paikallisen oikeuden (ius proprium, iura propria) välistä suhdetta keskiajalla esimerkkien valossa. (Robinson-Fergus-Gordon & Stein)
Keskiajalla eurooppalainen oikeustiede oli latinankielistä ja luonteeltaan yhtenäistä, ei kansallista.
keskiajan oikeus oli kaksinapaista, yhtä aikaa maalliseen ja kirkolliseen oikeuteen perustuvaa
käytännön oikeuselämässä ei kuitenkaan vallinnut yhtä yhtenäistä oikeusjärjestystä, jota olisi sovellettu yhtäläisesti kaikkialla, päinvastoin.
-> keskiajalla monien eri oikeusjärjestelmien ja normien yhtäaikainen olemassaolo ja vaikuttavuus
lisäksi eri statuksen omaavia ryhmiä ja yksilöitä koskivat erilaiset oikeudet
-yhtenäisoikeuden, ius communen maailma oli tosiasiallisesti epäyhtenäinen
Levitessään ympäri eurooppaa, roomalaiskanoninen oikeus tuli väistämättä kosketuksiin eri alueiden vuosisataisten perinteiden kanssa
sillä ei ollut mahdollisuutta saavuttaa yksiselitteistä ylivaltaa paikallisiin tapoihin nähden
toissijaisuusperiaate: ius commune oli toissijaista paikalliseen oikeuteen nähden
- > jos vastaus oikeusongelmaan ei löytynyt kaupunkioikeudesta tai alueen oikeusperinteestä, sitä etsittiin seuraavalta tasolta, kuten ruhtinaskunnan oikeudesta
vasta tämän jälkeen siirryttiin hyödyntämään yhtenäisoikeutta eli ius communea
koska paikallinen säädännäisoikeus ei kattanut kuin osan relevanteista oikeudellisista alueista, ius commune tuli todella käyttöön
Common law’n luominen Robinson – Fergus - Gordonin mukaan. (Robinson – Fergus – Gordon)
Common law syntyi 1200 luvun curia regis menettelyissä: Court of common pleas, Kings Bench ja exchequer tuomioistuimissa syntynyt oikeus
common lawta käytettiin myös muissa oikeusistuimissa mutta varsinaisesti common law luotiin näissä kolmessa instituutiossa
-erityisesti 1200-1500 luvun common pleas tuomioistuimessa
niinkin aikaisin kuin 1300 luvulla englantilainen oikeus oli erilaista kuin muissa maissa lännessä, koska englantilaiset lakimiehet/oikeusoppineet olivat saaneet oppinsa käytännön tehtävissä tuomioistuimissa, eivät yliopistoissa
-> tuomioistuimet tietyssä mielessä toimivat yliopistoina 1200 luvun lopulta lähtien ja siellä käytettiin normaaleja luentotekniikoita ja quaestiones mentelmiä
iso ero siinä, että roomalaiseen oikeuteen ei viitattu lainkaan
englantilainen oikeus ei halunnut tunnustaa oppinutta oikeutta eikä että sillä olisi mitään vaikutusta heidän käytänteisiinsä
Henry de Bracton oli tuomari kings benchissä ja kirjoitti tutkielman jossa tunnettavasti käytti roomalaisia oppeja hyödykseen saadakseen englantilaisen oikeuskäytännön järjestettyä - Eli roomalaisesta oikeudesta tuli oikeudellisen materiaalin järjestelyn idea
englannin oikeusoppineet olivat 1100 ja 1200 luvuilla yksimielisiä että ensin pitää etsiä vastauksia omasta tapaoikeudesta ja sitten vasta muualta
nuoret miehet jotka halusivat uran lain parista tulivat lontooseen
- oppivat writ systeemin
Analysoi Euroopan oikeudellista kehitystä Corpus Iuris Civilisin laatimisen ja vuoden 1100 välissä. (Robinson – Fergus – Gordon & Stein)
-
Analysoi keskiajan kauppaoikeuden (law mercant) kehitystä. (Robinson – Fergus – Gordon)
verrannollinen feodaalioikeuteen siinä, että sen juuret ovat tapaoikeudessa/käytännössä
kuten aikaisemmin esim. suvut ja feodaaliset ryhmittymät, niin samalla tavalla nyt käsityöläiset ja kauppiaat perustivat liittoja oman edun turvaamiseksi
suurin osa liitoista/ yhdistyksistä oli kaupungeissa
kaupankäynnissä tärkeää oli turvata fyysinen turvallisuus, taloudelliset edut ja nopeat suoritukset
mekanismit näiden toteuttamiseen vaihtelivat
-esim. erilaiset käytänteet vallitsivat merellä ja maalla, pohjoisessa ja eteläisessä euroopassa ja jopa naapurikaupunkien välillä
keskiajan kauppaoikeudessa monia oikeussääntöjä jotka pätivät vain tiettyyn ryhmään
kauppaoikeus säilyi hyvin kansainvälisenä ilmiönä vielä 1500-luvun nationalismin alettua, koska kauppaoikeus oli erilaista verrattuna muihin oikeudenaloihin joissa käytettiin enemmän paikallisia sääntöjä
vallitsi instituutioiden yhteisyys, mutta ei niinkään sääntöjen yhteisyys
- ei ollut yleistä lainsäädäntöä, ei keskitettyä tuomioistuinta, minkä kautta yhteisiä sääntöjä oltaisiin saavutettu
- yleinen taipumus noudattaa hyväksyttyä käytäntöä, ja hyväksyä vierasperäistä tapaoikeutta kun asioista päätettiin kansallisissa tuomioistuimissa
suosittiin prosessien nopeutta ja epämuodollisuutta, luotettiin oikeudenmukaisuuteen ja vilpittömyyteen
vilpittömyyden tulkinta oli roomalaispainotteista , kuten he tulkitsivat esim. sopimuksen syntyä - hyvin epämuodollinen syntytapa oli hyväksyttävää kysymys -vastaus tekniikalla
Vertaile Saksan ja Ranskan oikeudellista kehitystä varhaisella uudella ajalla. (Stein &
Robinson–Fergus–Gordon)
-
Analysoi 1800- ja 1900-luvun demokratisoitumistrendejä sekä niiden vaikutusta oikeuteen.
(Robinson–Fergus–Gordon)
Julkisoikeus ja liberaali demokratia Liike-elämän organisointi Työlainsäädäntö Ammattiliitot Lakien harmonisointi
Julkisoikeus ja liberaali demokratia:
Teollinen vallankumous: väkiluvun kasvu, koneellisen kuljetuksen keksiminen, parannukset lääketieteessä ja hygieniassa ym. vaikuttivat politiikkaan ja lakien muotoutumiseen
Nationalismi (erilaista kuin 1500-luvulla)
Saksan ja Italian yhdistyminen
-Seurauksena pyrkimys luoda yhtenäistä lainsäädäntöä joka korvaisi oikeusjärjestelmät, jotka olivat voimassa pienemmissä valtioissa, jotka sitten tulivat osaksi uutta valtiota.
kansalaisten itsenäisyyden idea joka Savignyn ajatuksista sai intoa
Aktiivisen kansalaisuuden idea: kaikkien miesten tulisi saada yhdenvertainen kansalaisuus lain edessä
yhdenvertainen miesten äänioikeus ranskassa ja sveitsissä n 1875.
Yleisestikin liberalismi ja demokratia toi muutoksia julkisoikeuteen: parlamentaariseen edustukseen ja äänioikeuteen.
Liike-elämän organisointi:
teollinen vallankumous -> elinkeinot organisoituivat isommiksi kuin koskaan.
tarvittiin uudenlaisia rahoitusmalleja, koska massatuotannon laitteet kalliita, eikä perhe tai yksilö voinut monesti itse hankkia laitteita (ei tarpeeksi pääomaa)
piti luoda pääomamarkkinat
(britannia ja ranska)
->osakeyhtiön luominen ja rajoitetun vastuun käsite
Työlainsäädäntö:
1800 luvulla työntekijöiden olot alkoivat kiinnostaa ensin yksilöitä ja ryhmiä mutta ei poliitikkoja sekä humanitaristeja, ei ollut silti helppoa saada valtionjohtoja toimimaan koska vahva vastarinta -> työvoiman kustannus oli edullista pitää alhaalla. työtä pystyi tekemään uusilla innovaatioilla /laitteilla kuka tahansa ja kun väestö kasvoi niin työntekijöitä riitti
1834 kaikki orjat vapautettiin Brittiläisessä keisarikunnassa (british empire) -> Factory act 1833 tekstiilialaa koskeva, sisälsi mm. suojaikärajat ja työaikaa koskevia rajoituksia
1842 raportti lapsista työskentelemässä kaivoksilla -> Coal mines act: suojaikärajat
1847 Lord Shaftesbury onnistui saamaan 10 tuntisen työpv ja 6pv työviikko lainsäädäntöön
Myös kansanterveydellisiin seikkoihin alettiin kiinnittää huomiota esim briteissä ja skotlannissa
työaikaa ja vähimmäispalkkoja koskevia säädöksiä 1908-1909
terveysvakuutuslaki 1911
Samanlaista lainsäädäntöä säädetiin eri puolilla teollistunutta Eurooppaa 1800 luvun aikana
mm. lasten palkkaamista, vakuutuksia, 12-tuntinen työpv,
Ammattiliitot:
1800 luvulla syntyi modernit ammattiliitot:
suurempi määrä työntekijöitä yhdistyi ja mahdollisti uudenlaisten yhdistysten synnyn
ranskassa code civil kielsi järjestäytyneen työvoiman sekä työnantajilta että työntekijöiltä:
1831 silkkityöläiset mielenosoitus minimipalkkaa vaatien -> 1834 kiellettiin yhdistykset kokonaan
-> kuitenkin 1839 printti työläiset Pariisissa perustivat liiton yhteisiä työ neuvotteluja varten ja tällaisia syntyi lisää -> 1850 ilmeistä että ammattiliittojen kieltäminen ei hyväksyttävää
-> 1884 ammattiliitot laillisia
Saksassa ammattiliittoja perustettiin paljon 1800 luvulla, mutta lakiin otettiin niistä maininta vasta 1869
Lakien harmonisointi:
tavaroiden liikkuminen valtioioiden välillä helpompaa ja muutenkin kaupankäyntiä enemmän Euroopassa valtioiden välillä
pyrkimys harmonisoida ainakin joitakin kaupallisia lakeja
kauppalait eri euroopan maissa olivat melko saman taustaisia eli keskiaikaista kauppalakia eikä suuria valtiollisia eroja -> ei nationalistista vastustusta saada läpi uusia kaupallisia sääntöjä
merilaki esim.
rahti rautateillä saattoi kulkea useiden valtioiden läpi, parempi siis saada yhteiset säännöt kuin noudattaa useita eri valtioiden lakeja
Analysoi ius communen määritelmää ja vaikutusta Euroopan eri alueilla. (Robinson–Fergus–
Gordon)
Ius commune ei helppo määritellä
- kompleksinen lopputulos siitä kun eri asteissa ja paikasta paikkaan ajasta aikaan, paikalliset käytänteet feudaalioikeuden kanssa, roomalainen oikeus ja kanoninen oikeus sekä kauppaoikeus yhdessä
kulminaatio lain ja oikeustieteen uudesta noususta joka alkoi 1100-luvulla
ius proprium eli paikallinen laki jota sovellettiin eri alueilla ja kaupungeissa oli hidastamassa ius communen etenemistä
ius proprium perustui käytäntöhin ja feodaalioikeuteen
Keskiajalla eurooppalainen oikeustiede oli latinankielistä ja luonteeltaan yhtenäistä, ei kansallista.
keskiajan oikeus oli kaksinapaista, yhtä aikaa maalliseen ja kirkolliseen oikeuteen perustuvaa
käytännön oikeuselämässä ei kuitenkaan vallinnut yhtä yhtenäistä oikeusjärjestystä, jota olisi sovellettu yhtäläisesti kaikkialla, päinvastoin.
-> keskiajalla monien eri oikeusjärjestelmien ja normien yhtäaikainen olemassaolo ja vaikuttavuus
lisäksi eri statuksen omaavia ryhmiä ja yksilöitä koskivat erilaiset oikeudet
-yhtenäisoikeuden, ius communen maailma oli tosiasiallisesti epäyhtenäinen
Levitessään ympäri eurooppaa, roomalaiskanoninen oikeus tuli väistämättä kosketuksiin eri alueiden vuosisataisten perinteiden kanssa
sillä ei ollut mahdollisuutta saavuttaa yksiselitteistä ylivaltaa paikallisiin tapoihin nähden
toissijaisuusperiaate: ius commune oli toissijaista paikalliseen oikeuteen nähden
- > jos vastaus oikeusongelmaan ei löytynyt kaupunkioikeudesta tai alueen oikeusperinteestä, sitä etsittiin seuraavalta tasolta, kuten ruhtinaskunnan oikeudesta
vasta tämän jälkeen siirryttiin hyödyntämään yhtenäisoikeutta eli ius communea
koska paikallinen säädännäisoikeus ei kattanut kuin osan relevanteista oikeudellisista alueista, ius commune tuli todella käyttöön
Analysoi valistuksen (enlightenment) vaikutusta oikeuteen. (Robinson–Fergus–Gordon)
Muutoksia ajattelutavoissa jotka johtivat reformeihin ja kodifikaatioihin, joskus reformeihin kodifikaatioiden avulla
uudet ajattelutavat pohjautuivat järjen vapauttavaan vaikutukseen älyllisessä elämässä ja yhteiskunnan järjestämisessä
ajatukset kumpusivat luonnonoikeudesta
valistuneet miehet sanoivat pystyvänsä antamaan rationaalisen ratkaisun mihin tahansa ongelmaan, oli sitten sosiaalinen, taloudellinen, poliittinen tai oikeudellinen
teollinen vallankumous -> oikeudelle uusia tehtäviä
rikosoikeudessa muutoksia:
keskushallinnot voimistuivat ja rikoksista tuli suurempi huolenaihe
rangaistuksia langetettiin enemmän mutta rikokset eivät olleet vähentyneet määrältään eikä laadultaan
Beccaria dei delitti e delle pene
teos vastusti roomalaista ajattelutapaa mikä oli rikosoikeudessa pohjana
beccaria hyväksyi yhteiskuntasopimuksen idean ja tarpeen turvata yhteiskunnan rauhan
rikoksista pitäisi rankaista vain jos oli jokin vahinko tapahtunut sellaiselle oikeudelle jonka yhteiskunta pitäisi puolustaa yhteiskunnan oman edun valvomiseksi, ml. yksittäisten ihmisten/ yhteiskunnan jäsenten oikeudet
lainsäätäjän velvollisuus oli estää yhteiskuntasopimuksen rikkomiset
kidutusta ei saanut käyttää, kuolemantuomio oli epäoikeudenmukainen ja tehoton
Kodifikaatiot:
Justinianin Institutions tarjosi systemaattisen pohjan oikeudellisen materiaalin järjestämiselle mutta 1600 luvun jälkeen juristit tunsivat että voisivat parantaa tuota menetelmää
luonnonoikeus syrjäytti myös privilegioihin perustuvat oikeudelliset järjestelyt
valistusajalla pyrkimys poistaa feudalismi joka oli tällöin muodostunut ihan eri konseptiksi kuin sen luomis aikana
laista/oikeudesta haluttiin yksinkertainen ja helposti kaikkien saataville -> että kansalaiset tietäisivät oikeutensa ja niiden rajoitukset
Jeremy Bentham 1700-luvun loppupuolella
-uusia rationalistisia ajatuksia
-Utilitarismi:
yhteiskunnan tarkoitus tuottaa mahd paljon onnellisuutta mahd paljolle kansalle
Feodaalioikeus: historiallinen konteksti ja sen muutoksen vaikutukset sekä soveltamisen erityispiirteet.
(Robinson–Fergus–Gordon)
kuningas tai muu hallitsija myönsi maata vähempiosaisille taatakseen sotajoukkojen pysyvyyden ja määrän
vähempiosainen sai suojelua kuninkaalta tai muulta hallitsijalta
yläpuolinen (superior) ja vuokralainen (tenant)
feodalismi oli sotilaallinen asia
feodaalioikeus säänteli alamaisen ja herran välistä suhdetta ja maan hallintaoikeutta jota alamainen piti hallussaan
kuninkaat jakoivat myös erioikeuksia esim verotuksellisia oikeudenkäytöllisiä erityisesti kirkolle
Oli aina olemassa uhka että siirtolainen tai jopa naapuri hyökkää maalle, tarvittiin liikkuvia partioita
tarvittiin sotilaallisia joukkoja turvaamaan aluetta
feudalismi sopi hyvin yhteen tapaoikeuden kanssa, koska vanhastaankin oli käytössä samantyylisiä ratkaisuja joissa aatelinen/ylimys omisti maan ja alamainen piti sitä hallussaan
Analysoi keskiajan oikeustieteellisiä opetusmuotoja ja kirjallisuustyyppejä. (Robinson– Fergus–Gordon ja
Stein)
Ensimmäisenä Bolognan yliopistossa oikeustieteellisessä oikeudellisten ongelmien uudenlainen pohtiminen
-yliopistojen synty merkitsi oppisisältöjen ja opetusmetodien huomattavaa monipuolistumista
Bolognan oikeudellisen opetuksen sydän oli roomalaisen oikeuden teksti; ylimpänä opillisena auktoriteettina CIC
opiskelijat kopioivat itselleen otteita sen eri osista ja etsivät niistä roomalaisten oikeusoppineiden lausumia joita sitten tutkittiin, muokattiin ja selitettiin edelleen.
Heidän tehtävänään oli selvittää oikeustapauksen (casus) luonne ja siihen liittyvän ratkaisun taustalla oleva oikeussääntö
opiskeluvuosinaan opiskelijat kuuntelivat runsaasti luentoja (lectio) ja osallistuivat tieteellisiin väittelyihin (disputatio)
heidän tuli myös itse opettaa
oikeudellinen ajattelu ei vielä yliopistojen syntyajalla 1100 luvulla pyrkinyt abstraktioihin tai yleistyksiin vaan pitäytyi todellisten tai kuviteltujen mutta konkreettisten oikeustapausten analysoinnissa
tutkijat olivat kiinnostuneita langobardien versiosta feudaalisesta tapaoikeudesta, koska se oli voimassa suuressa osaa italiaa
charles de tocco, joka opetti bolognassa, laati glossan Lombardasta (langobardien teos), joka sai huomattavan auktoriteettiaseman oikeustieteellisessä koulussa ja tuomioistuimissa
Glossaattorit laativat glossia eli marginaaleja, oppineita reunahuomautuksia, jotka olivat selittäviä kommentteja tietyistä sanoista tai lauseista.
-> myös apparatus eli kokoelma glossia jostakin osasta tai koko corpuksesta
glossaattorit tuottivat myös muitakin tekstejä kuin glossia - summia esim.
glossaattorit opettivat corpusta järjestyksessä, esim ensin Institutiones ja sitten digest, ja selittivät kirjojen ja otsikoiden järjestystä, eli miksi ovat tietyssä järjestyksessä.
sitten opettaja lukee tekstin läpi ja selittää kieliopillisia tai muita ongelmia tekstistä
- > osoitti tekstejä jotka olivat ristiriitaisia
- > nämä ratkottiin distinktiolla eli osoittamalla miten joku teksti soveltui johonkin tilanteeseen ja toinen toiseen tilanteeseen
luennon lopuksi glossaattorit esittivät kysymyksiä (quaestiones) tekstistä, jotka käsiteltiin heti tai sovittiin toinen aika niiden läpi käynnille
- > loppukysymysten käyminen oli tärkeää koska niihin ei usein ollut suoraa vastausta missään tekstissä
- -> ideoita kehittyi uudella tavalla
Kaikkia tekstejä ei tietenkään käyty läpi yhtä tarkasti
glossaattorit, toimiessaan opettajina tuottivat siis glossia ja apparatuksia eli kokoelmia glossista
jotkut glossat käsittelivät tarkasti jotakin yksittäistä sanaa tai lausetta, toiset käsittelivät laajemmin jotakin tulkintaa, yrittäen muodostaa ymmärrettävä kokonaisuus corpuksesta
Myös kommentaattorit (konsiliaattorit) opettivat corpus iuris civilistä mutta keskittyivät enemmän erityislainsäädäntöön, kuten italian kaupunkien lakeihin.
kommentaattorien tutkimuksellisena metodina oli tuottaa omia itsenäisiä tekstejä, ei keskittyä glossien tapaan reunamerkintöihin
samanlaiset opetusmenetelmät kuin glossaattoreilla eli pääpaino oli luennoilla jotka käsittelivät tekstiä tai tekstejä (corpus) ja siihen liittyvää glossaa
Kommentaarit syntyivät luentojen pohjalta ja keskittyivät yleensä rajattuihin käytännöllisiin kysymyksiin
niissä pohdittiin myös ajankohtaisia oikeudenkäyttöön ja yksittäisiin ti ratkaisuihin liittyviä ongelmia jotka kiinnostivat oikeudellisissa tehtävissä toimivia henkilöitä
kommentaattorien myötä kuljettiin kohti juridiikan ammatillistumista sekä tutkimuksen että oikeuselämän saralla
