Ps1 Oppiminen

Question 0

Syväsuuntautautunut opiskelutyyli

Answer 0

Opiskelijat pyrkivät selittämään itselleen, mistä tekstissä pohjimmiltaan oli kyse.

Tälläistä tapaa lähestyä opiskeltavaa ilmiötä tutkijat kutsuivat syväsuuntautuneisuudeksi.

Opiskelu on syväsuuntautunutta silloin, kun oppijan päämääränä on ymmärtää keskeiset ilmiöt.

Question 1

Metakognitio

Answer 1

Tietoisuutta omasta kognitiivisesta toiminnasta, ajattelusta, oppimisesta ja tietämisestä. Ihminen ikään kuin tarkkailee omaa ajatteluaan pienen etäisyyden päästä.

Question 2

Tietoa toistava opiskelutyyli

Answer 2

Oppija ei juuri työstä oppimaansa, vaan toistaa sitä, esim kopioimalla tekstiä, tekemällä muistiinpanoja, tai alleviivaamalla.

Question 4

Minäpystyvyys (Albert Bandura)

Answer 4

Uskomus omista taidoista, kyvyistä, motivaatiosta ja kognitiivisista taidoista.

Question 5

Tietoa tuottava/muokkaava, prosessoiva opiskelutyyli

Answer 5

Työskentelytavat, jotka auttavat selittämään opittavaa asiaa itselle, yhdistelemään ja vertailemaan asioita toisiinsa tai soveltamaan tietoa. Esim. kaavion, käsitekartan, kuvan tuottaminen opiskeltavasta aineksesta tai tekstin kirjoittaminen omin sanoin.

Question 6

Tutkiva oppiminen

Answer 6

Tutkivalla oppimisella tarkoitetaan sellaista oppimista, jossa tietoja ei omaksuta valmiina opettajalta tai oppikirjasta, vaan oppija ohjaa omaa oppimistaan asettamalla ongelmia, muodostamalla omia käsityksiään ja selityksiään sekä hakemalla tietoa itsenäisesti ja rakentamalla nain syntyneestä tiedosta laajempia kokonaisuuksia

Question 7

Sisäinen motivaatio

Answer 7

yksilö kokee tekemisen itsessään palkitsevaksi, ulkoista palkkiota ei tarvita.

Question 8

Ulkoinen motivaatio

Answer 8

Ensisijainen päämäärä on esim. saada hyvä numero tai tehtävään liittymätön luvattu rahapalkkio. Tällöin ensisijainen syy opiskella ei ole itse oppimisesta saatu mielihyvä. Ulkoisiin palkkioihin perustuva motivaatio on yleensä lyhytkestoista. Joskus ulkoinen motivaatio voi auttaa alkuun ja kiinnostus voi herätä - oppiminen voi muuttua sisäisesti motivoituneeksi.

Question 9

Välttely

Answer 9

Jos opiskelutehtävät tuntuvat epämiellyttäviltä tai ylitsepääsemättömiltä saatamme vältellä niitä. Välttely voi johtua myös heikoista itsesäätelytaidoista, haluamme tehdä jotain mukavampaa ja emme saa työtä aloitetuksi. Välttelystä seuraa usein negatiivinen kehä - tekemättömät työt ahdistaa, tunnemme itsemme huonoksi ja usko itseen laskee. Välitavoitteiden asettaminen saattaa auttaa, samoin lyhyisiinkiin työskentelyrupeamiin ryhtyminen. Kiinnostus saattaa herätä, kunhan pääsee tehtävän alkuun.

Question 10

Kiinnostuksen vaiheet

Answer 10

Kiinnostuksen vaiheet:

1. Tilannekohtainen kiinnostus
2. Jatkuva tilannekohtainen kiinnostus
3. Heräävä henkilökohtainen kiinnostus
4. Syvällinen henkilökohtainen kiinnostus

Question 11

Suunnitelmallinen opiskelu, strateginen tyyli

Answer 11

Opiskelija järjestää opintonsa johdonmukaisesti tavoitteenaan saavuttaa mahdollisimman korkeat arvosanat. Opiskelijan motivaatio on saavutusorientoitunutta ja hän käyttää tietoisesti erilaisia taktiikoita opiskelussaan. Hän on tietoinen opettajan käyttämistä arvostelumenetelmistä ja -tyylistä.

Question 12

Julian Rotter Locus of control

Answer 12

Locus of control eli hallintakäsitys tarkoittaa ihmisen käsitystä siitä, mikä hänen elämäänsä ohjaa ja miten hän itse voi hallita häneen vaikuttavia tapahtumia. Vahvan sisäisen hallintakäsityksen omaava ihminen uskoo voivansa vaikuttaa itse asioihin, kun taas vahvan ulkoisen hallintakäsityksen omaava uskoo, että ei itse voi vaikuttaa esim. koetulokseensa vaan se on kiinni sattumasta tms.

Question 13

käsitekartta

Answer 13

Käsitekartta on graafinen esitys jostain ilmiöstä. Sen avulla havainnollistetaan käsitteitä, käsitteiden välisiä suhteita ja niiden muodostamia kokonaisuuksia. Miellekartassa ei välttämättä käytetä verbejä kuvaamaan asioiden välisiä suhteita. Käsitekartta on siis hierarkiempi, miellekartta on pikemminkin ideointia. Koska tiedon muokkaus syventää oppimista, on käsitekartan tekeminen hyvä tapa jäsentää asiasisältöjä. Se autaa ilmiön suhteiden ymmärtämistä, vertailua ja arviointia.

Question 14

vapaa mieleenpalautus

Answer 14

opittua muistellaan ilman ulkoisia vihjeitä

Question 15

pintasuuntautunut opiskelustrategia

Answer 15

opiskelija pyrkii oppimaan pintapuolisesti. Hän “pänttää” asioita ulkoa. Tässä opiskelutyylissä vaarana on sirpaletieto ja asioiden unohtaminen.

Question 16

itsesäätelytaidot

Answer 16

Itsesäätelytaidot kuuluvat metakognitiivisiin taitoihin. Yksilö tarkkailee omia tunteitaan ja käytöstään ja muokkaa sitä jotta se sopisi omiin tavoitteisiin. Itsesäätelytaitot näkyvät myös siinä, pystyykö oppija ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja esim. onko keinoja vastustaa houkutusta keskeyttää tehtävän suorittaminen

Question 17

konstruktiivinen oppiminen

Answer 17

Konstruktivismissa oppiminen nähdään aktiivisena tiedon luomisprosessina eli tiedon rakentamisen prosessina. Konstruktivismin keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei siirry vaan oppija rakentaa eli konstruoi sen itse uudelleen. Oppijan omat aikaisemmat tiedot, käsitykset ja kokemukset opittavasta asiasta säätelevät hyvin paljon sitä, mitä hän asiasta havaitsee ja miten hän asiaa tulkitsee.

Question 18

kumuloiva kertaaminen

Answer 18

uusi tieto rakentuu aiemmin opitun päälle, niin kannattaa selvittää epäselviä kohtia mahdollisimman hyvissä ajoin. Kertaaminen vähentää unohtamista. Kumuloiva kertaaminen tarkoittaa sitä, että aiemmin opittu asia palautetaan mieleen aika ajoin. Nopea toistuva kertaaminen on tehokkaampaa kuin vastaavan ajan käyttäminen tekstin uudelleen lukemiseen.