Ps 2 Kehityspsykologia - tämä on kesken Flashcards
elämänkaaripsykologia
Elämänkaari voidaan jakaa 4 päävaiheiheeseen: lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus. Oleellista on ajatus “Kehitys jatkuu koko elämän.”
kehityksen osa-alueet
psyykkinen kehitys: kognitiivinen ja emotionaalinen kehitys
fyysis-motorinen kehitys
sosiaalinen kehitys
Eivät ole irrallisia toisistaan; kehitys on kokonaisvaltaista eli holistista
motorinen kehitys
fyysinen kasvu ja kehitys, muutokset motorisissa taidoissa sekä vanhenemiseen liittyvät fyysiset muutokset
kognitiivinen kehitys
tiedonprosessointiin liittyvä kehitys: älyllisen ja kielellisen kehityksen, oppimisen ja muistin muutokset iän myötä, ongelmanratkaisutaitojen kehittymisen eri vaiheet, havaintokykyjen ja tarkkaavaisuuden kehitys
biologinen kypsyminen
k
herkkyyskaudet
ajanjaksot, jolloin lapsella on erityinen alttius oppia jokin tietty taito
plastisiteetti
aivojen muokkautuvuus, aivojen hermosoluyhteyksien muuntumista kokemusten myötä
kriittinenkausi
kehityksen ajanjaksoja, jolloin tiettyjä kokemuksia täytyy tulla, että psyykkinen kehitys jatkuisi normaalisti. Merkittävä lähinnä perustaitojen kuten näkökyvyn, kävelemisen ja kuulon kehittymisessä.
kehitystehtävä
psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyviä ympäristön odotuksia, jotka muuttuvat biologisen kypsymisen ja eri ikävaiheiden myötä
susilapset
Susilapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka ovat varhaisvuosinaan eläneet pitkän ajan ihmisyhteisön ulkopuolella. Eristäytyneisyyden vuoksi heidän kehityksensä on jäänyt puutteelliseksi.
FAS-syndrooma
Kehityshäiriö, joka johtuu äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä. FAS-lapsella on älyllistä vajavuutta ja motorisia häiriöitä.
kehitysura eli Matteusvaikutus
Hyvät lähtökohdat saanut yksilö onnistuu myös myöhemmin hyvin ja toisin päin
lähiympäristö = mikrotaso
Välittömästi vaikuttavat sosiaaliset suhteet, perhe, suku ja ystävät.
etäympäristö = makrotaso
Ihmiseen välillisesti vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi yhteisön säännöt, viranomaiset, mediavaikutukset.
John Bowlby
Kiintymyssuhdeteoria perustuu Bowlbyn ajatuksiin ja tutkimuksiin. Hän korostaa vuorovaikutuksen ensisijaista merkitystä lapsen minäkuvalle ja vuorovaikutuskyvyille. Hänen mukaansa on olemassa erilaisia kiintymysmalleja jotka opitaan läheisissä vuorovaikutussuhteissa.
Mary Ainsworth
Kehitti kiintymyssuhteen tutkimista varten standardoidun tutkimusmentelmän: Vierakokeen.
Tilanne, joka kestää yhteensä noin 20 minuuttia, tallenetaan ja lapsen kiintymyssuhdetta arvioidaan mm. sen perusteella, miten hän reagoi eroon äidistään. Hakeeko lohdutusta äidiltä erotilanteen jälkeen? Miten nopeasti rauhoittuu? Mary Aisnworthin kehittämä standardoitu menetelmä.
Harry Harlow
u
Jean Piaget
Piaget’n kognitiivisen teorian mukaan älykkyys on sopeutumista ympäristöön eli adaptaatiota. Teoriassa lapsen kehity etenee erilaisten vaiheiden kautta, ja uusi kehitysvaihe rakentuu aina aina vanhan pohjalle. Kehitykseen vaikuttavat biologinen kypsyminen, aikaisemmat kokemukset, harjoittelu ja sosiaalinen vuorovaikutus.
Lawrence Kohlberg
Kohlbergin mukaan moraalin kehitys etenee kolmen tason kautta;
- Esisovinnaisen moraalin taso: ulkoinen auktoriteetti ohjaa valintoja.
- Sovinnaisen moraalin taso: yhteisön säännöt ja arvot päättelyn perustana, sääntöjä noudatetaan tarkasti.
- Periaatteellinen moraali: yksilöllä on omat sisäistetyt moraaliperiaatteet joiden mukaan tömö toimii.
J. Marcia
Kehitti identiteetin muodostumisteoriaa. Marcian mukaan identiteetissä on neljä tasoa:
- Epäselvän identiteetin vaihe, jossa nuori ei ole etsintävaihetta läpi eikä ole sitoutunut valintoihin.
- Identiteetin etsintävaihe jossa nuori kokeilee eri vaihtoehtoja.
- Identiteetin lainanneet, eli nuori ei ole käynyt läpi etsintävaihetta vaan on omaksunut esim. vanhempiensa identiteetin itselleen.
- Identiteetin saavutusvaihe jossa etsintävaihe on käyty läpi ja nuori sitoutuu valintoihinsa.
assimilaatio
Assimilaatio on Jean Piaget’n luoma termi, joka tarkoittaa uusien käsitteiden lisäämistä yksilön olemassa olevaan sisäiseen malliin. Olemassa oleva malli ei assimilaatiossa muutu, vaan pysyy entisellään. Uusi käsite liitetään siihen uutena tietona.
akkomodaatio
Akkommodaatio on Jean Piaget’n luoma termi, joka tarkoittaa yksilön olemassa olevien sisäisten mallien muuttumista niiden ollessa ristiriidassa ulkoisten kokemusten kanssa. Vanha skeema hylätään kokonaan ja korvataan uudella.
symbolifunktion puhkeaminen
u
lähikehityksen vyöhyke
Lähikehityksen vyöhyke jää yksilön aktuaalisen kehitystason eli nykyisen taito- ja tietotason ja hänelle mahdollisen potentiaalisen kehitystason väliin. Kun yksilö toimii yhdessä häntä kehittyneemmän ohjaajan kanssa, hän pystyy suoriutumaan tehtävistä korkeammalla tasolla (potentiaalinen kehitystaso), kuin hänen on mahdollista toimiessaan yksin (aktuaalinen kehitystaso). Yksilö pystyy lähikehityksen vyöhykkeellä toimiessaan toisen avustuksella (vanhempi, valmentaja, kaveri, työtoveri) esimerkiksi ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia, kuin pelkän aktuaalisen kehitystason perusteella voitaisiin olettaa.
ulkoa sisälle periaate
i
mielenteoria
i
skeema
sisäinen malli, toiminnan käsikirjoitus, skripti. Meillä on sisäisiä malleja, jotka ohjaavat havaintojamme. Uudet havainnot, uusi informaatio muokkaavat puolestaan näitä malleja. Valikoimme havaintojen kautta ulkomaailmasta tietoa, joka sopii sisäiseen malliimme. Täydennämme sisäistä mallia. Jos uusi tieto on ristiriidassa mallin kanssa, muutamme mallia. Havaintokehä luuluu sisäiseen maalliin. Kysymys on kehämäisestä tiedonkäsittelystä, jossa malli vaikuttaa havaintoon ja havainto malliin. Sisäisten mallien avulla meidän ei esimerkiksi tarvitse opetella ajamaan pyörällä joka kerta uudelleen.
esinepysyvyys
i
sensomotorinen vaihe
Piagetin teoriaan kuuluva 1. vaihe: Sensomotorinen kausi (~0–2 v.)
•lapsi alkaa hahmottaa itsensä toimijana ja reagoi ärsykkeisiin.
•lapsi alkaa muodostamaan toimintaan pohjautuvia skeemoja.
•lapselle kehittyy käsitys esinepysyvyydestä, eli ymmärrys siitä, että esineet ovat olemassa myös silloin kun ne eivät ole näkyvillä.
esioperationaalinen vaihe
Piagetin teorian 2. vaihe: (~2–6 v.)
•lapsi oppii käyttämään kieltä ja kuvaamaan todellisuutta symbolien ja kielen varassa.
•tietyt sanonnat ymmärretään kirjaimellisesti.
•ajattelu on vielä itse- ja minäkeskeistä, kyvyttömyyttä asettua toisen asemaan.
•ajattelu on maagista, vaikea erottaa ajatusta ja tekoa toisistaan.
•moraalisessa ajattelussa lapsi harkitsee asioita vain seurauksien näkökulmasta.
•osaa luokitella asioita yhden ominaisuuden perusteella.
konkreettisen ajattelun vaihe
Piagetin teorian 3. vaihe (~7–11 v.)
•egosentrismi vähenee ja empatiakyky lisääntyy; osaa asettua ainakin osittain toisen asemaan.
•lapsi osaa luokitella asioita useiden ominaisuuksien perusteella ja järjestää asioita loogisesti.
•ajantaju ja välimatkojen ymmärrys muuttuu varmemmaksi, ymmärtää kellon ja hahmottaa käsitteet menneisyys, tulevaisuus ja nykyhetki.
•lapsi pystyydeduktiiviseen päättelyyn ja soveltamaan sääntöjä yksittäisiin tapauksiin.
•lapsi kykenee käyttämään abstrakteja käsitteitä suhteessa konkreettisiin asioihin.
•lapsi oppii ymmärtämään asioiden ominaisuuksien säilyvyyttä.
•moraalisessa ajattelussa lapsi osaa jo harkita asioita myös teon tarkoituksen näkökulmasta.
formaalin ajattelun vaihe
Piagetin teorian 4. vaihe (~11–12 v.)
•lapsi pystyy loogiseen abstraktiin ajatteluun ja testaamaan systemaattisesti asioista muodostamiaan oletuksia.
•lapsi pystyy tekemään päättelytehtäviä puhtaasti symbolien avulla.
•moraalissa ja maailmankatsomuksessa esim. hypoteettisten, ideologisten ja tulevaisuutta käsittelevien kysymysten pohdinta lisääntyy.
postformaali ajattelu
i
kyselykausi
Ensimmäinen kyselykausi “Mikä” ajoittuu noin 1,5-4 vuoden ikään. Kyselemällä opitaan käsitteitä ja sanavarasto karttuu. Kaksivuotiaan aktiiviseen sanavarastoon kuuluu jopa 200 sanaa.
Toinen kyselykausi “Miksi” ajoittuu noin 3-6 vuoden ikään. Se on vaativa vaihe vanhemmille. Kysymyksiä on paljon, ja lapselle pitäisi jaksaa vastata kärsivällisesti.
sosiaalinen mallintaminen
Kohdatessaan jonkin uuden ärsykkeen vauvat katsovat paitsi tätä uutta kohdetta myös tuttua aikuista. Aikuisen käyttäytyminen antaa vauvalle vihjeitä siitä, miten uuteen kohteeseen tulisi suhtautua, millaisia tunteita uuteen tilanteeseen liittyy ja miten siinä toimitaan.
tunteiden yhteensoinnuttaminen
Vanhempi aistii lapsen tunnetilan ja vastaa siihen sopeuttaen oman reaktionsa sen mukaan. Tämä tuottaa lapselle kokemuksen siitä, että häntä ymmärretään ja että omaa mielenmaisemaa on mahdollista jakaa toisen ihmisen kanssa.
ydinminuus
Varhainen tunne olemassaolosta ja toimijuudesta kutsutaan ydinminuudeksi. Lapselle alkaa kertyä yhä enemmän itseä koskevia kokemuksia, joista vähitellen muodostuu perustava kokemus minuudesta. Aistiärsykkeet vaikuttavat vauvaan ja hänelle syntyy tunne omasta olemassaolosta. Vauva alkaa lisäksi muistaa alkeellisella tavalla ja kykenee ennakoimaan tulevia tapahtumia. Vauvalla alkaa kertyä kokemuksia myös omista tunteista. Vauva alkaa myös ymmärtää, että voi itse vaikuttaa tapahtumiin ja saa itsestään kokemuksia tavoitteellisena toimijana. Edellä mainitut tapahtumat rakentavat kokemuksen itsestä.
Daniel Stern
Kehityspsykologi, joka painotti varhaisvuosien perustavaa merkitystä lapsen kehityksessä. Hänen mukaansa aluksi kehittyy ydinminä eli voimakkaat perustuntemukset sisältävä rakenne, sen jälkeen tiedostetummat minä-rakenteet. Persoonallisuuden rakenteet muotoutuvat lapsen aktiivisen tiedonkäsittelyn pohjalta vuorovaikutussuhteissa.
protokeskustelut
keskustelunomainen vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä, myös vauvalle jätetään aikaa “vastata” jokeltamalla, ilmeillä, eleillä.
siirtymäobjekti
u