Ps 2 Kehityspsykologia - tämä on kesken Flashcards
1
Q
elämänkaaripsykologia
A
Elämänkaari voidaan jakaa 4 päävaiheiheeseen: lapsuus, nuoruus, aikuisuus, vanhuus. Oleellista on ajatus “Kehitys jatkuu koko elämän.”
2
Q
kehityksen osa-alueet
A
psyykkinen kehitys: kognitiivinen ja emotionaalinen kehitys
fyysis-motorinen kehitys
sosiaalinen kehitys
Eivät ole irrallisia toisistaan; kehitys on kokonaisvaltaista eli holistista
3
Q
motorinen kehitys
A
fyysinen kasvu ja kehitys, muutokset motorisissa taidoissa sekä vanhenemiseen liittyvät fyysiset muutokset
4
Q
kognitiivinen kehitys
A
tiedonprosessointiin liittyvä kehitys: älyllisen ja kielellisen kehityksen, oppimisen ja muistin muutokset iän myötä, ongelmanratkaisutaitojen kehittymisen eri vaiheet, havaintokykyjen ja tarkkaavaisuuden kehitys
5
Q
biologinen kypsyminen
A
k
6
Q
herkkyyskaudet
A
ajanjaksot, jolloin lapsella on erityinen alttius oppia jokin tietty taito
7
Q
plastisiteetti
A
aivojen muokkautuvuus, aivojen hermosoluyhteyksien muuntumista kokemusten myötä
8
Q
kriittinenkausi
A
kehityksen ajanjaksoja, jolloin tiettyjä kokemuksia täytyy tulla, että psyykkinen kehitys jatkuisi normaalisti. Merkittävä lähinnä perustaitojen kuten näkökyvyn, kävelemisen ja kuulon kehittymisessä.
9
Q
kehitystehtävä
A
psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen liittyviä ympäristön odotuksia, jotka muuttuvat biologisen kypsymisen ja eri ikävaiheiden myötä
10
Q
susilapset
A
Susilapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka ovat varhaisvuosinaan eläneet pitkän ajan ihmisyhteisön ulkopuolella. Eristäytyneisyyden vuoksi heidän kehityksensä on jäänyt puutteelliseksi.
11
Q
FAS-syndrooma
A
Kehityshäiriö, joka johtuu äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä. FAS-lapsella on älyllistä vajavuutta ja motorisia häiriöitä.
12
Q
kehitysura eli Matteusvaikutus
A
Hyvät lähtökohdat saanut yksilö onnistuu myös myöhemmin hyvin ja toisin päin
13
Q
lähiympäristö = mikrotaso
A
Välittömästi vaikuttavat sosiaaliset suhteet, perhe, suku ja ystävät.
14
Q
etäympäristö = makrotaso
A
Ihmiseen välillisesti vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi yhteisön säännöt, viranomaiset, mediavaikutukset.
15
Q
John Bowlby
A
Kiintymyssuhdeteoria perustuu Bowlbyn ajatuksiin ja tutkimuksiin. Hän korostaa vuorovaikutuksen ensisijaista merkitystä lapsen minäkuvalle ja vuorovaikutuskyvyille. Hänen mukaansa on olemassa erilaisia kiintymysmalleja jotka opitaan läheisissä vuorovaikutussuhteissa.
16
Q
Mary Ainsworth
A
Kehitti kiintymyssuhteen tutkimista varten standardoidun tutkimusmentelmän: Vierakokeen.
Tilanne, joka kestää yhteensä noin 20 minuuttia, tallenetaan ja lapsen kiintymyssuhdetta arvioidaan mm. sen perusteella, miten hän reagoi eroon äidistään. Hakeeko lohdutusta äidiltä erotilanteen jälkeen? Miten nopeasti rauhoittuu? Mary Aisnworthin kehittämä standardoitu menetelmä.
17
Q
Harry Harlow
A
u
18
Q
Jean Piaget
A
Piaget’n kognitiivisen teorian mukaan älykkyys on sopeutumista ympäristöön eli adaptaatiota. Teoriassa lapsen kehity etenee erilaisten vaiheiden kautta, ja uusi kehitysvaihe rakentuu aina aina vanhan pohjalle. Kehitykseen vaikuttavat biologinen kypsyminen, aikaisemmat kokemukset, harjoittelu ja sosiaalinen vuorovaikutus.
19
Q
Lawrence Kohlberg
A
Kohlbergin mukaan moraalin kehitys etenee kolmen tason kautta;
- Esisovinnaisen moraalin taso: ulkoinen auktoriteetti ohjaa valintoja.
- Sovinnaisen moraalin taso: yhteisön säännöt ja arvot päättelyn perustana, sääntöjä noudatetaan tarkasti.
- Periaatteellinen moraali: yksilöllä on omat sisäistetyt moraaliperiaatteet joiden mukaan tömö toimii.
20
Q
J. Marcia
A
Kehitti identiteetin muodostumisteoriaa. Marcian mukaan identiteetissä on neljä tasoa:
- Epäselvän identiteetin vaihe, jossa nuori ei ole etsintävaihetta läpi eikä ole sitoutunut valintoihin.
- Identiteetin etsintävaihe jossa nuori kokeilee eri vaihtoehtoja.
- Identiteetin lainanneet, eli nuori ei ole käynyt läpi etsintävaihetta vaan on omaksunut esim. vanhempiensa identiteetin itselleen.
- Identiteetin saavutusvaihe jossa etsintävaihe on käyty läpi ja nuori sitoutuu valintoihinsa.
21
Q
assimilaatio
A
Assimilaatio on Jean Piaget’n luoma termi, joka tarkoittaa uusien käsitteiden lisäämistä yksilön olemassa olevaan sisäiseen malliin. Olemassa oleva malli ei assimilaatiossa muutu, vaan pysyy entisellään. Uusi käsite liitetään siihen uutena tietona.
22
Q
akkomodaatio
A
Akkommodaatio on Jean Piaget’n luoma termi, joka tarkoittaa yksilön olemassa olevien sisäisten mallien muuttumista niiden ollessa ristiriidassa ulkoisten kokemusten kanssa. Vanha skeema hylätään kokonaan ja korvataan uudella.
23
Q
symbolifunktion puhkeaminen
A
u
24
Q
lähikehityksen vyöhyke
A
Lähikehityksen vyöhyke jää yksilön aktuaalisen kehitystason eli nykyisen taito- ja tietotason ja hänelle mahdollisen potentiaalisen kehitystason väliin. Kun yksilö toimii yhdessä häntä kehittyneemmän ohjaajan kanssa, hän pystyy suoriutumaan tehtävistä korkeammalla tasolla (potentiaalinen kehitystaso), kuin hänen on mahdollista toimiessaan yksin (aktuaalinen kehitystaso). Yksilö pystyy lähikehityksen vyöhykkeellä toimiessaan toisen avustuksella (vanhempi, valmentaja, kaveri, työtoveri) esimerkiksi ratkaisemaan monimutkaisempia ongelmia, kuin pelkän aktuaalisen kehitystason perusteella voitaisiin olettaa.
25
ulkoa sisälle periaate
i
26
mielenteoria
i
27
skeema
sisäinen malli, toiminnan käsikirjoitus, skripti. Meillä on sisäisiä malleja, jotka ohjaavat havaintojamme. Uudet havainnot, uusi informaatio muokkaavat puolestaan näitä malleja. Valikoimme havaintojen kautta ulkomaailmasta tietoa, joka sopii sisäiseen malliimme. Täydennämme sisäistä mallia. Jos uusi tieto on ristiriidassa mallin kanssa, muutamme mallia. Havaintokehä luuluu sisäiseen maalliin. Kysymys on kehämäisestä tiedonkäsittelystä, jossa malli vaikuttaa havaintoon ja havainto malliin. Sisäisten mallien avulla meidän ei esimerkiksi tarvitse opetella ajamaan pyörällä joka kerta uudelleen.
28
esinepysyvyys
i
29
sensomotorinen vaihe
Piagetin teoriaan kuuluva 1. vaihe: Sensomotorinen kausi (~0–2 v.)
•lapsi alkaa hahmottaa itsensä toimijana ja reagoi ärsykkeisiin.
•lapsi alkaa muodostamaan toimintaan pohjautuvia skeemoja.
•lapselle kehittyy käsitys esinepysyvyydestä, eli ymmärrys siitä, että esineet ovat olemassa myös silloin kun ne eivät ole näkyvillä.
30
esioperationaalinen vaihe
Piagetin teorian 2. vaihe: (~2–6 v.)
•lapsi oppii käyttämään kieltä ja kuvaamaan todellisuutta symbolien ja kielen varassa.
•tietyt sanonnat ymmärretään kirjaimellisesti.
•ajattelu on vielä itse- ja minäkeskeistä, kyvyttömyyttä asettua toisen asemaan.
•ajattelu on maagista, vaikea erottaa ajatusta ja tekoa toisistaan.
•moraalisessa ajattelussa lapsi harkitsee asioita vain seurauksien näkökulmasta.
•osaa luokitella asioita yhden ominaisuuden perusteella.
31
konkreettisen ajattelun vaihe
Piagetin teorian 3. vaihe (~7–11 v.)
•egosentrismi vähenee ja empatiakyky lisääntyy; osaa asettua ainakin osittain toisen asemaan.
•lapsi osaa luokitella asioita useiden ominaisuuksien perusteella ja järjestää asioita loogisesti.
•ajantaju ja välimatkojen ymmärrys muuttuu varmemmaksi, ymmärtää kellon ja hahmottaa käsitteet menneisyys, tulevaisuus ja nykyhetki.
•lapsi pystyydeduktiiviseen päättelyyn ja soveltamaan sääntöjä yksittäisiin tapauksiin.
•lapsi kykenee käyttämään abstrakteja käsitteitä suhteessa konkreettisiin asioihin.
•lapsi oppii ymmärtämään asioiden ominaisuuksien säilyvyyttä.
•moraalisessa ajattelussa lapsi osaa jo harkita asioita myös teon tarkoituksen näkökulmasta.
32
formaalin ajattelun vaihe
Piagetin teorian 4. vaihe (~11–12 v.)
•lapsi pystyy loogiseen abstraktiin ajatteluun ja testaamaan systemaattisesti asioista muodostamiaan oletuksia.
•lapsi pystyy tekemään päättelytehtäviä puhtaasti symbolien avulla.
•moraalissa ja maailmankatsomuksessa esim. hypoteettisten, ideologisten ja tulevaisuutta käsittelevien kysymysten pohdinta lisääntyy.
33
postformaali ajattelu
i
34
kyselykausi
Ensimmäinen kyselykausi "Mikä" ajoittuu noin 1,5-4 vuoden ikään. Kyselemällä opitaan käsitteitä ja sanavarasto karttuu. Kaksivuotiaan aktiiviseen sanavarastoon kuuluu jopa 200 sanaa.
Toinen kyselykausi "Miksi" ajoittuu noin 3-6 vuoden ikään. Se on vaativa vaihe vanhemmille. Kysymyksiä on paljon, ja lapselle pitäisi jaksaa vastata kärsivällisesti.
35
sosiaalinen mallintaminen
Kohdatessaan jonkin uuden ärsykkeen vauvat katsovat paitsi tätä uutta kohdetta myös tuttua aikuista. Aikuisen käyttäytyminen antaa vauvalle vihjeitä siitä, miten uuteen kohteeseen tulisi suhtautua, millaisia tunteita uuteen tilanteeseen liittyy ja miten siinä toimitaan.
36
tunteiden yhteensoinnuttaminen
Vanhempi aistii lapsen tunnetilan ja vastaa siihen sopeuttaen oman reaktionsa sen mukaan. Tämä tuottaa lapselle kokemuksen siitä, että häntä ymmärretään ja että omaa mielenmaisemaa on mahdollista jakaa toisen ihmisen kanssa.
37
ydinminuus
Varhainen tunne olemassaolosta ja toimijuudesta kutsutaan ydinminuudeksi. Lapselle alkaa kertyä yhä enemmän itseä koskevia kokemuksia, joista vähitellen muodostuu perustava kokemus minuudesta. Aistiärsykkeet vaikuttavat vauvaan ja hänelle syntyy tunne omasta olemassaolosta. Vauva alkaa lisäksi muistaa alkeellisella tavalla ja kykenee ennakoimaan tulevia tapahtumia. Vauvalla alkaa kertyä kokemuksia myös omista tunteista. Vauva alkaa myös ymmärtää, että voi itse vaikuttaa tapahtumiin ja saa itsestään kokemuksia tavoitteellisena toimijana. Edellä mainitut tapahtumat rakentavat kokemuksen itsestä.
38
Daniel Stern
Kehityspsykologi, joka painotti varhaisvuosien perustavaa merkitystä lapsen kehityksessä. Hänen mukaansa aluksi kehittyy ydinminä eli voimakkaat perustuntemukset sisältävä rakenne, sen jälkeen tiedostetummat minä-rakenteet. Persoonallisuuden rakenteet muotoutuvat lapsen aktiivisen tiedonkäsittelyn pohjalta vuorovaikutussuhteissa.
39
protokeskustelut
keskustelunomainen vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä, myös vauvalle jätetään aikaa "vastata" jokeltamalla, ilmeillä, eleillä.
40
siirtymäobjekti
u
41
toistoleikki
i
42
rakenteluleikki
i
43
symbolinen leikki
u
44
roolileikki
i
45
sääntöleikki
i
46
rinnakkaisleikki
i
47
turvallinen kiintymyssuhde
i
48
ristiriitainen kiintymyssuhde
i
49
välttelevä kiintymyssuhde
i
50
temperamentti
i
51
goodness of fit
i
52
karkeamotoriikka
i
53
hienomotoriikka
Lapselle kehittyy ensimmäisen ikävuoden aikana hienomotoriikkaa. Esimerkiksi hän osaa taputtaa käsiään, laittaa palikoitasisäkkäin, vilkuttaa ja poimia pieniä esineitä. Pinsettiotteen kehittyminen merkittäväkehitysaskel.
54
kefalokaudaalinen
päästä jalkoihin etenevä motorinen kehitys
55
proksimodistaalinen
Liikkeiden hallinta etenee päästä varpaisiin ja keskivartalosta sivulle. esim. ensin hallitsee käsivarren, sitten ranteen ja käden liikkeet, lopuksi sormet.
56
puperteetti
i
57
minän eheytyminen eli integraatio
i
58
gerontologia
Gerontologia tutkii vanhenemista ja vanhuutta laaja-alaisesti, monen tieteen näkökulmasta, sillä vanhenemisessa biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja lääketieteelliset kysymykset liittyvät toisiinsa.
59
kiteytynyt älykkyys
Yleinen tiedonhallinta ja yleinen käsityskyky – kuten yleistieto, sanavarasto, laskutaito, koulutuksessa hankitut tiedot ja taidot sekä kokemukseen perustuva osaaminen – ovat kiteytyneeseen älykkyyteen kuuluvia taitoja ja kykyjä, jotka säilyvät suhteellisen hyvin ikääntyessäkin.
60
hiljainen tieto
Ihmisillä on siis paljon tietoisuutta, jota he eivät osaa ilmaista, mutta joka näkyy heidän toiminnassaan erilaisina tapoina, rutiineina, käytäntöinä ja tuntemuksina. Se karttuu ihmisille toiminnallisen kokemuksen kautta. Eläkkeelle jäämisen myötä henkilö voi "viedä hiljaisen tiedon mukanaan".
61
lainattu identiteetti
i
62
ideologinen kriisi
u
63
identiteetti kriisi
i
64
kasvatustyylit
Diana Baumrindin luoma teoria kolmenlaisesta kasvatustyylistä: ankara, salliva, ohjaava
65
ihmissuhteiden kriisi
u
66
seksuaalinen orientaatio
o
67
refleksi
Kehon automaattisia reaktioita. Vauvalla on jo syntyessään joukko refleksejä ja useimpiin reflekseihin liittyy tietty ärsyke, joka laukaisee kyseisen reaktion. Useimmat refleksit häviävät, kun vauvan hermosto kypsyy, mutta esimerkiksi hengitys refleksi säilyy läpi elämän.
68
haavoittumattomuuden harha
Kuvitelma omasta haavoittumattomuudesta, onnettomuudet kohtaavat vain muita. ”Eihän minulle nyt tapahdu mitään” –tapainen ajattelu joka johtaa riskikäyttäytymiseen.
69
metakognitio
Taitoa tunnistaa, säädellä ja arvioida omaa tietoaan. Esim kyetä nähdä oma suoriutumismahdollisuutensa realistisesti.
70
Identiteetin eheytyminen
Kun ihminen kykenee muodostamaan realistisen näkemyksen itsestään, tiedostamaan identiteettinsä eri puolet (sukupuoli-identiteetti,ammatilliset arvot ja päämäärät)
71
hyvä vanhuus
Tutkimusten perusteella hyvää vanhuutta luonnehtii aktiivinen elämänote, hyvä psyykkinen ja fyysinen toimintakyky sekä sairauksien välttäminen. Viimeisimmällä viitataan terveellisiin elämäntapoihin.
72
Onnistuva vanhuus
”Hyvästä vanhuudesta” on ennen käytetty ilmaisua ”onnistuva vanheneminen”. Vanhaa ilmaisua on kritisoitu sen antamisesta ymmärtää vanhuuden olevan suoritus, josta ihminen on itse vastuusta. Sen mukaan vanhuus on onnistunutta, mikäli vanhus pystyy todistamaan olevansa todellisuudessa nuori eikä vanha. Tämä näkyy selvemmin tehokkuutta ja taloudellisia arvoja korostavassa yhteiskunnassa kuin esim. aasialaisissa kulttuureissa.
73
Kolmas ja neljäs ikä
Kolmas ikä tarkoittaa aktiivista ja itsenäistä elämää varhaisvanhuudessa, ja se voi olla nuorten eläkeläisten harrastusten ja hyvinvoinnin täyttämää elämää. Myöhäisvanhuuden neljäs ikä tarkoittaa kautta, jolloin riippuvuus muista ihmisistä taas kasvaa ja itsenäisyys kaventuu. Perushyvinvointi on toisista riippuvaista, eikä yksilö enää selviä itsenäisesti päivittäisistä toimista (hygienia, syöminen, pukeutuminen, asiointi kodin ulkopuolella).
74
Ikääntymismuutokset aisteissa
Ikääntyvillä ihmisillä tapahtuu aistitoiminnoissa muutoksia, joista näön ja kuulon heikentyminen ovat tavallisimpia. Yhteydenpito toisiin ihmisiin, lukeminen, musiikin ja luonnonäänten kuuntelu, tavallisten viestien vastaanottaminen sekä tilaan orientoituminen perustuvat näkö- ja kuuloaistiin. Vanhusten kommunikointia voidaan helpottaa apuvälineillä, kuntoutuksella ja lääketieteellisellä hoidolla.
75
Ikääntymismuutokset kehossa
Biologisessa vanhenemisessa lihasmassa vähenee ja tilalle tulee rasvakudosta. Solujen uusiutumiskyky vähenee, ja ne ovat alttiita häiriöille, mistä seuraa sairauksia. Kehon rakennusaineena oleviin proteiineihin muodostuu ristisidoksia, mikä ilmenee kehon jäykistymisenä. Lihasvoima, kestävyys ja nopeus vähenevät.
76
Ikääntymismuutokset muistissa
Lievä mutta selvä heikkeneminen vaativissa muistitehtävissä alkaa 50–60 vuoden iässä. Tutkimusten mukaan aiemmin opitut asiat ja omaksutut käytännön taidot säilyvät, mutta täysin uusien asioiden oppiminen ja mieleenpainaminen vaikeutuvat ikääntyessä. Mitä enemmän henkistä ponnistelua tehtävä vaatii ja mitä niukemmin suoritustilanne tukee muistamista, sitä selvempiä eroja syntyy nuorten ja iäkkäämpien muistamisen välille, vaikka muistaminenkin on yksilöllistä.
77
Ikääntymismuutokset tarkkaavaisuudessa
Tarkkaavaisuuden kohdentaminen kahteen tai useampaan tehtävään yhtä aikaa on yleensä iäkkäille vaikeampaa kuin nuorille. Keskeisenä syynä tähän pidetään aivojen biologisia ja toiminnallisia muutoksia. Kuitenkaan esim. tarkkaavaisuuden suuntaamisessa ja ylläpidossa ei ikäryhmien välillä ole olennaisia eroja.
78
dementia
Dementialla tarkoitetaan aivotoiminnasta johtuvaa vakavaa kognitiivisten kykyjen heikkenemistä. Yleisin dementiaa aiheuttava tekijä on Alzheimerin tauti. Toisiksi yleisin dementoiva tekijä ovat verenkierron häiriöt. Muita syitä ovat aivovammat, tulehdukset ja myrkytykset. Lääkehoidolla voidaan usein vaikuttaa dementoiviin sairauksiin.
79
Alzheimerin tauti
Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava ja dementoiva sairaus, jonka perimmäistä syytä ei tiedetä. Erityisesti lähimuisti ja uuden oppiminen vaikeutuvat, sairastuneen on vaikea painaa mieleen vastikään tapahtuneita ja puhuttuja asioita. Vanhat taidot säilyvät pitempään. Myös kielelliset toiminnot (sanojen hakeminen ja puheen ymmärtäminen) sekä näönvarainen hahmottaminen (ihmisten tai esineiden tunnistaminen tai ympäristössä liikkuminen) vaikeutuvat. Oireita voidaan lievittää lääkkeillä.
80
joustava älykkyys
Joustavaan älykkyyteen liittyvät ongelmanratkaisut ja päättelyn taidot. Luokkien ja suhteiden havaitseminen nopeasti uusissa tilanteissa uusilla tehtäväsisällöillä on huipussaan 20–25-vuotiailla. Tämä taito alkaa heiketä jo keski-iässä, samoin abstraktiin ajatteluun ja lyhytkestoiseen muistiin perustuvista tehtävistä suoriutuminen vaikeutuu iän myötä.
81
Minän eheytyminen eli integraatio vanhuudessa
Vanhuuden psyykkisenä kehitystehtävänä on minän eheytyminen eli integraatio. Pyrkimyksenä on hyväksyä elämä hyvine ja huonoine puolineen. Ihminen kokee yhteyttä toisiin ihmisiin, ja myös kuolema tuntuu elämän luonnolliselta päätökseltä. Minän integraation vastakohta on epätoivo, katkeruus siitä, mitä elämän aikana tapahtui ja mitä olisi voinut olla toisin.
82
Aktiivisuus näkökulma ikääntymisen tarkastelussa
Aktiivisuutta korostavien näkemysten perusajatuksena on, että aktiivisuuden säilyttäminen on paras onnistuneen vanhenemisen tae. Vanheneminen etenee hyvin, jos ikääntynyt omaksuu omia tarpeitaan vastaavan elämäntavan. Olennaista on sopeutua roolimenetyksiin, joista keskeisin on työroolista luopuminen.
83
Irtautumisteoria ikääntymisen tarkastelussa
Irtaantumisteorian mukaan on parasta, jos ihminen kykenee korvaamaan menetyksensä rooleihinsa uusilla rooleilla ja olemaan elämäänsä tyytyväinen. Niitä voi olla harrastuksien parissa tai isovanhemmuus. Teorian mukaan ikääntyminen merkitsee yksilön ja yhteisön molemminpuolista irtautumista toisistaan.
84
Saattohoito
Saattohoito tarjoaa kuolevalle yksilölle huolenpitoa ja inhimillisesti arvokkaan kuoleman. Asiantuntevan hoitohenkilöstön tuella kuoleva ja hänen omaisensa kohtaavat ihmiselämän päättymisen.
85
Jaetut sukupolvikokemukset
Jaetuiksi sukupolvikokemuksiksi nimitetään sellaisia tapahtumia, jotka ovat väistämättä vaikuttaneet koko ikäluokan elämänkulkuun. Tällaisia ovat esimerkiksi sodat ja yhteiskunnalliset muutokset, kuten sähköisen viestinnän lisääntyminen.
86
Ankara kasvatustyyli
Vanhempien sana on laki ja lapsella ei ole lainkaan vaikutusvaltaa. Kasvatuksessa voidaan käyttää ruumiillista
rankaisemista, hellyydenosoituksia ei näytetä. Lapsen omanarvontunne voi jäädä heikoksi ja väkivaltainen kasvatus jatkua sukupolvelta toiselle.
87
Salliva kasvatustyyli
Kasvatus on hyvin vapaata, lapselle ei aseteta rajoja tai vaatimuksia. Kaikenlaisten tunteiden näyttäminen sallitaan ja lasta hemmotellaan. Lapsesta voi tulla itsekäs ja kärsimätön sekä häntä voidaan pitää huonotapaisena.
88
Ohjaava kasvatustyyli
Auktoriteettiin perustuva. Lapselle asetetaan rajoja mutta hänelle annetaan myös päätösvaltaa. Rakkautta ja kontrollia annetaan sopusuhtaisesti. Lapsen itsetunto, koulumenestys ja sosiaaliset taidot ovat hyviä ja lapsi tuntee itsensä onnelliseksi.
89
Inkluusio
Inkluusio tarkoittaa kasvatustieteessä sitä, että kaikilla vammaisilla on oikeus kuulua tavallisiin yhteisöihin sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin erillisiin palvelujärjestelmiin.
90
sisäinen puhe
Vygotsynkin teoriaan liittyvä käsite. Äänetöntä ajattelua. Lapsen ajattelun kehittymissä on "Ulkoa sisälle -periaate" Ensin lapsi ohjaa muita ja itseään ääneen puhutulla puheella, kunnes ajattelun kehityksen myötä ulkoinen puhe muuttuu sisäiseksi ajatteluksi - sisäiseksi puheeksi. Kognitiivisen terapian yhteydessä kiinnitetään huomiota tähän sisäiseen puheeseen - ovatko ajatukset rakentavia vai haitallisia.
91
sosiaalinen hymy
Kahden ja kolmen kuukauden välillä vauva alkaa reagoida ulkoa tuleviin ärsykkeisiin, kuten ihmiskasvoihin, hymyilemällä.
92
psykologinen syntymä
Alunperin Mahlerin luoma käsite, jonka mukaan lapsen psyyke kehittyy ensimmäisten kolmen ikävuoden aikana. Daniel Sternin on kehitelly edelleen lapsen minuuden kehitysken teoriaa: Sen mukaan lapsi on aktiivinen tiedonkäsittelijä ja toimija vuorovaikutussuhteissa. Lapsen minätunne kehittyy viisivaiheisesti. 0-6vko heräävä minä ja tunteiden maailma. 7vko-4,5kk ydinminä ja sosiaalinen maailma. 4,5kk-1v minä itse ja jaetut mielenmaisemat. 1-2v kielellinen minä sanojen maailmassa. 2,5-4v kertova minä tarinan maailmassa.
93
vierastaminen
Kiintymyssuhdekäyttäymisessä on ikäkausi vaihtelua; tyypillisesti yli puolivuotiaat vauvat vierastavat eli suhtautuvat aiempaa varautuneemmin heille vieraisiin ihmisiin.
94
eroahdistus
Erotilanteen (esim. kun lapsi jää hoitoon, vanhemman lähtiessä omille asioilleen) jälkeen lapsi ei rauhoitu helposti eikä pysty palaamaan leikkiin.
95
vieraskoetilanne
Tilanne, joka kestää yhteensä noin 20 minuuttia, tallenetaan ja lapsen kiintymyssuhdetta arvioidaan mm. sen perusteella, miten hän reagoi eroon äidistään. Hakeeko lohdutusta äidiltä erotilanteen jälkeen? Miten nopeasti rauhoittuu? Mary Aisnworthin kehittämä standardoitu menetelmä.
96
Kiintymyssuhdetyyli aikuisuudessa
Lapsuuden kiintymyssuhde vanhempiin -> Sisäinen malli itsestä ja muista -> Aikuisuuden kiintymystyyli. Jaettu esim. turvallisiin ja turvattomiin: Itseriittoinen kiintymystyyli = Myönteinen käsitys itsestään, mutta kielteinen esim. puolisostaan. Pelokas kiintymystyyli = Kielteinen käsitys itsestä ja kumppanista. Hän antaa päätösvallan kumppanille, mutta vastustaa tätä mielessään.
Takertuva kiintymystyyli = Ihmisellä, joka luo suhteita, joissa on voimakkaita tunnevaihteluit ja jos tämä ei saa haluamaansa, hän kokee, etteivät muut arvosta häntä.
97
Aktiivinen ja passiivinen sanavarasto
Kaikilla ihmisillä ns. passiivinen sanavarasto on suurempi kuin aktiivinen sanavarasto eli tunnistettavien sanojen määrä on suurempi kuin henkilön itsensä käyttämien sanojen määrä. Kieltä harjoittamalla eri sanat tihkuvat passiiviselta puolelta aktiivisen sanavaraston puolelle ja pikkuhiljaa jäävät pysyvästi käyttöösi.
98
abstrakti ajattelu
Kyky ajatella käsitteellisesti. Sellaisia asioita, jotak eivät ole käsinkosketeltavia ja juuri nyt läsnä. esi. kyky ajatella menneisyyttä ja tulevaisuutta.
99
Vygotsky
Kehityspsykologi, jonka kehittämässä teoriassa sosiaalisen ympäristön tuki edistää lapsen kehitystä, ja otti käyttöön termit potentiaalinen kehitystaso ja lähikehityksen vyöhyke. Teoriassaan kognitiiviset toiminnot esiityvät kehityksessä kaksi kertaa: ensin interpsyykkisellä eli sosiaalisella tasolla ja sitten interpsyykkisellä, eli yksilöllisellä tasolla. Ajattelu kehittyy hänen mukaansa ulkoa sisälle - ulkoinen puhe muuttuu vähitellen sisäiseksi ajatteluksi.
100
Erik H. Erikson
Eriksonin kehittämän psykososiaalisen kehitysteorian mukaan ihminen on kokonaisuus, johon vaikuttavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Persoonallisuus kehittyy vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristön kanssa.
Erikson korosti mielenterveyden määritelmissään realistista ja ehjää minäkuvaa sekä kykyä arvioida itseä ja ympäröivää maailmaa todenmukaisesti.
Hänen teoriansa kattaa koko elämänkaaren, kehitysvaiheet jaetaan kahdeksaan osaan, jossa kussakin kohdataan ikäkaudelle tyypillisiä kehityshaasteita.
101
elinikäinen oppiminen
= Kehittymistä arjen ja työn erilaisissa tilanteissa sekä koulutukseen osallistumista. Elinikäinen oppiminen alkaa jo ennen oppivelvollisuutta ja jatkuu koko eliniän. Perheet, työpaikat ja arjen sosiaaliset ympäristöt ovat sen tärkeimpiä mahdollistajia tai esteitä
102
Ihanneminä-minäkäsitys ristiriita:
Ihanneminä kuvastaa ihmisen käsitystä ideaalisesta minästään, millainen toivoisi olevansa. Nuoruudessa minäkuva ja ihanneminä usein ristiriidassa, iän myötä harhaiset käsitykset itsestä vähenevät. Minäkäsityksen ja ihanneminän sopiva ristiriita on havaittu olevan hyväksi, mutta liiallisen haitaksi, johtamalla pahimmillaan esim kehonkuvan vääristymiseen -> syömishäiriöihin.
