Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Psykologia 1 > Osa 4 > Flashcards

Osa 4 Flashcards

1
Q

Tunne- elämys

A

Koettu tunne. Pieni osa tunnerektiota

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Kognitiivinen arviointi

A

Tunteiden arvioimista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Neurofysiologiset reaktiot

A

Tunteet syntyvät hermojärjestelmän reagoidessa ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Tunneilmaisu

A

Ilmeet, eleet ja kehon asennot, äänensävyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Toimintavalmius

A

Esimerkiksi kehon reaktiot ovat osa emootioihin liittyvää valmiutta toimia edellyttämällä tavalla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Tunteiden affektiivisuus

A

Emootioiden biologinen ja kehollinen puoli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Seitsemän affektiivista järjestelmää

A
  1. Etsimis ja palkkiojärjestelmä
  2. Vihan järjestelmä
    3 pelon järjestelmä
    4.hoivan järjestelmä
  3. Leikin järjestelmä
  4. Seksuaalisen halun järjestelmä
  5. Paniikin ja surun järjestelmä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mitä emootiojärjestelmä tekee

A

Rekisteröi ulkoisia ärsykkeitä ja synnyttää kehon sisäisiä tuntemuksia tai kokemuksia. Se säätelee emootioiden kestoa, voimakkuutta ja laatua, niihin liittyviä fysiologisia reaktioita ja ilmaisua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Interoseptio

A

Kehollisten tuntemusten aistimista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mitä aivorunko tekee

A

Synnyttää kehollisia kokemuksia. Se on todennäköisesti interoseptiivisen kokemuksen syntypaikka

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Aivosaari

A

Aivokuoren poimu ohimolohkon sisällä, saattaa olla tärkeä tehtävä ihmisen interoseption säätelyssä. Aivosaari aktivoituu esim koettaessa inhoa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mitä tapahtuu jos aivosaari vaurioituu

A

Jos vain toinen puoli vaurioituu lämmön aistimiskyky ja kivun erottaminen heikkenevät. Jos molemmat aivosaaret vaurioituvat kyky kokea tunteita voimistuu. Ihmisestä tulee yliherkkä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Somatosensorinen aivokuori

A

Osallistuu tunteiden säätelyyn

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Pihtipoimu

A

Käsitellään interoseptiivisia tuntemuksia. Aktivoituu esim tuskaa koettaessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Mantelitumake

A

Pienehkö tilalle ohimolohkon kärkiosassa hippokampuksen tuntumassa. Tärkeä tunteiden ja muistamisen kannalta. Mantelitumake esim aktivoituu pelkoehdollistumisen yhteydessä. Mantelitumake säätelee tunteiden kokemista, havaitsemista, ilmaisemista ja sosiaalista tiedokäsittelyä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mantelitumakkeen vaurio

A

Tunteiden ilmaisun väheneminen, vaikeus tunnistaa tunteita ja kasvojen ilmeitä tai muistaa tapahtumia johon liittyy tunteita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Selviytymisjärjestelmä

A

Sijaitsee aivojen sisäosissa. Järjestelmän keskus on mantelitumakkeessa. Mantelitumakkeesta on yhteys hypotalamuksen kautta aivorunkoon jossa käynnistetään autonomisen hermoston taistele tai pakene reaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Orbitofrontaalinen osa

A

Olennainen osa tunteiden tietoisessa käsittelyssä ja säätelyssä. Esimerkiksi phibeas cagen tapaturma vaurioitti etuotsalohkon osaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Palkkiojärjestelmä

A

Mielihyvän tunnetta ja palkkio-oppimista säätelevä välittäjäainejärjestelmä. Keskeinen osa on mielihyvätumake jolla on yhteyksiä etuotsalohkojen pohja ja sisäosiin, tyvitumalkeisiin ja limbiseen järjestelmään kuten mantelitumakkeeseen ja aivorunkoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Dopamiini

A

Mielihyvätumakkeen käyttämä välittäjäaine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Mikä on tunteiden olennaisin tehtävä Antonino Damasion mukaan

A

Homeontasian säilyttäminen eli elimistön tasapainon säilyttäminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Mikä kuuluisa psykologinen koe tutkii ehdollistumista

A

J.B Watsonin pikku Albert koe. Koe osoitti että etenkin pelkoa on mahdollista oppia klassisen ehdollistumisen kautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Peilisolu

A

Aivokuoren liikealueilla sijaitsevia soluja jotka aktivoituvat kun ihminen havaitsee toisen ihmisen liikkeitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Mikä on peilisolujen tarkoitus

A

Liikkeiden jäljittelyn ja oppimisen lisäksi toisen ihmisen tavoitteellisen toiminnan ennakoiminen ja ymmärtäminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Sosiaalinen hymy

A

Sosiaalisissa tilanteissa tuotettu hymy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Ryhmän koheesio

A

Eli ryhmän kiinteys.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Greenbergin malli

A

Greenberg jakaa tunteet neljään ryhmään sen perusteella miten tunteet on syntynyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Ensisijainen adaptiivinen tunne

A

Tunne joka syntyy välittömänä ja tarkoituksenmukaisena reaktiona. Edistää selviytymistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Ensisijaiset epäadaptiiviset tunteet

A

Tunteet heräävät välittöminä reaktioina mutta eivät kuitenkaan ole selviytymistä edistäviä. Epäadaptiiviset tunteet ovat opittuja reaktioita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Toissijaisen tunteet

A

Syntyvät reaktiona muihin tunteisiin tai ajatuksiin etenkin silloin kun ensisijaiset tunteet jäävät tunnistamatta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Välineelliset tunteet

A

Sosiaalisten tilanteiden ja tiettyjen roolien edellyttämät tunteet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Psyykkinen työ

A

Psyykkisen tasapainon ylläpito

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Hallintakeinot

A

Tietoisia ja yksilön selviytymistä edistäviä tasapainon ylläpitämisen tapoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Puolustuskeinot eli defenssit

A

Ihmisen tiedostamattomia tapoja olla kohtaamatta asioita, tunteita, tai ajatuksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Kognitiivisesti suuntautunut selviytyjä

A

Valitsee älyllisiä keinoja selviytyä. Esim hankkii lisä tietoa, analysoi ongelmaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Emotionaalisesti suuntautunut selviytyjä

A

Ilmaisee tunteitaan esim itkemällä tai nauramalla, hän kertoo tunteistaan toisille. Myös tanssi, piirtäminen ja musiikki ovat keinoja ilmaista tunteita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä

A

Hakee tukea muista ihmisistä. Hän voi myös ottaa jonkin tehtävän tai roolin ryhmässä mikä auttaa häntä selviytymään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Luovuuteen suuntautunut selviytyjä

A

Käyttää mielikuvitustaan joko välttääkseen vaikeaksi kokemiaan tosiasioita tai löytääkseen ratkaisuja ongelmiinsa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Henkisesti suuntautunut selviytyjä

A

Hakee merkityksiä ja selityksiä uskonnosta tai hän nojautuu johonkin aatteeseen tai arvoihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Fyysisesti suuntautunut selviytyjä

A

Purkaa paineita liikkumalla ja pyrkimällä rentoutumaan. Hän voi syödä ja nukkua paljon toisaalta myös käyttää alkoholia tai huumeita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Mihin neljään defenssien ryhmään George Vaillant jakaa defenssit

A
  1. Kypsät eli adaptiiviset defenssit
  2. Neuroottiset defenssit
  3. Kehittymättömät eli epäadaptiiviset defenssit
  4. Psykoottiset defenssit
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Kypsät eli adaptiiviset defenssit

A

Mahdollistavat tasapainon saavuttamisen tunteiden, ajatusten, minäkäsityksen ja ihmissuhteiden välillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Sublimaatio

A

Kypsä defenssi jossa tunteita kanavoidaan. Esim kateellinen työntekijä kanavoi tunteensa energiseen ja antaamukselliseen työntekoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Altruismi

A

Epäitsekkyyttä joka voi toimia adaptiivisena defenssinä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Arvonkieltäminen

A

Adaptiivinen defenssi jossa toiveen tai tavoitteen arvoa vähätellään kun sitä ei saavuteta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Neuroottiset defenssit

A

Liittyvät yksilön omaan kokemukseen eivätkä ne vaikuta yksilön kokemuksiin muista ihmisistä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Reaktiomuodostus

A

Neuroottinen denssi jossa yksilö käyttäytyy tavalla joka on päinvastainen pohjimmaisiin tunteisiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Älyllistäminen

A

Vaikeita tunteita selitetään faktoilla ja tiedoilla. Neuroottinen defenssi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Torjunta

A

Neuroottinen defenssi jossa vaikeat tunteen siirretään syrjään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Kehittymättömät eli epäadaptiiviset tunteet

A

Puolustuskeinoja jossa itsen ja toisen ihmisen välinen raja vääristyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Projektio

A

Kehittymätön defenssi jossa yksilö siirtää oman ominaisuutensa, toiveensa tai halunsa toiselle ihmiselle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Fantasia

A

Kehittymätön defenssi jossa yksilöllä on rikas sisäinen maailma jonka hän pitää muilta salassa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Passiivinen aggressio

A

Kehittymätön defenssi jossa yksilö samanaikaisesti kärsii itse ja rankaisee muita. Nuori voi juoda itsensä humalaan jolloin hän voi pahoin seuraavana päivänä, samalla hän huolestuttaa vanhempiaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Acting out

A

Kehittymätön defenssi jossa yksilö ilmaisee toiveitaan suoralla toiminnalla tiedostamatta itse näitä toiveita ja niihin liittyviä tunteita. Ilmenee impulsiivisena toimintana kuten kontrolloimattomana agressiivisuutena

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Psykoottiset defenssit

A

Puolustuskeinoja jotka vääristävät konkreettista ulkoista todellisuutta. Liittyy vakaviin mielenterveyden häiriöihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Kieltäminen

A

Psykoosin defenssi. Esim sairauden kieltäminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Todellisuuden vääristäminen

A

Psykoottinen defenssi jossa henkilö esim kuvittelee seurustelevan filmitähden kanssa jota ei ole koskaan tavannut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Hallusinaatio

A

Todellisuuden vääristymät jossa ihminenikään kuin näkee painajaista ollessaan hereillä. Psykoottinen defenssi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Mikä säätelee vireystilaa

A

Aivojen ulkoiset ärsykkeet, sähkökemiallinen toiminta ja kehon biologiset toiminnot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

Sensorimotorinen deprivaatio

A

Ärsykkeiden puuttumista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Avoverkosto eli retrikulaarijärjestelmä

A

Keskeisin valvetilan altivaatiota säätelevä järjestelmä joka sijaitsee aivorungossa. Toimii yhdessä talamuksen ja sen alapuolella olevien aivoalueiden kanssa

62
Q

Mitä tapahtuu Kevyen unen vaiheessa (s1 ja s2)

A

Aivojen sähköisen toiminnan aktiivisuus hidastuu, hengitys ja pulssi tasaantuvat, silmän liikkeet hidastuvat ja lihasjännitys vähenee

63
Q

Mitä tapahtuu syvän unen vaiheen aikana (s3 ja s4)

A

Aivojen sähkötoiminta hidastuu edelleen, lihasjännitys on hyvin vähäistä ja silmät liikkumattomat

64
Q

Mitä tapahtui vilkeunen eli rem- unen aikana

A

Aivot aktivoituvat, hengitys ja pulssi muuttuvat epäsäännollisiksi ja silmät liikkuvat nopeasti

65
Q

Missä unen vaiheessa nähdään unia

A

Rem- unen aikana

66
Q

Glymfasttinen järjestelmä

A

Kuona-aineiden poistaminen unen aikana

67
Q

Mikä on unien näkemisen merkitys Sigmund Freudin mukaa

A

Psykodynaamisen teorian mukaan unet ovat portti piilotajuntaan, mielen tiedostamattomaan sisältöön

68
Q

Aktivaatio- synteesi- teoria

A

Unen aikana aivoissa tapahtuu spontaania aktivoitumista minkä perusteella ihminen yhdistelee satunnaisesti unimielikuvia säilömuistin sisällöistä

69
Q

Stressi

A

Tilanne jossa ihmiseen kohdistuvat haasteet ja vaatimukset ylittävät hänen käytössä olevat voimavarat

70
Q

Eustressi

A

Tarpeellinen, toimintaa tehostava stressi

71
Q

Distressi

A

Fyysistä ja psyykkistä haittaa tuottava stressi

72
Q

Primaariarvio

A

Arvio siitä mitä tietty tilanne merkitsee ihmiselle itselleen ja miten se vaikuttaa hänen elämäänsä. Yleensä tilanteet koetaan joko hyvinä, neutraaleina tai streessaavina

73
Q

Sekundaariarvio

A

Kohdistuu omiin keinoihin ja voimavaroihin. Ihminen joutuu pohtimaan onko hänellä voimavaroja selvitä stressaavasta tilanteesta

74
Q

Stressin biologiset tekijät

A

Evoluution taistele tai pakenen- reaktio, autonomisen hermoston altivaatio ja hormonitoiminta, elimistön immuunijärjestelmä, yksilölliset erot herkkyydessä stressin kokemiseen

75
Q

Stressin psykologiset tekijät

A

Kognitiiviset arviot ympäristön vaatimuksista, voimavaroista sekä mahdollisista seurauksista ja niiden merkityksestä, persoonallisuuden piirteet, kuten optimismi ja sinnikkyys, hallintakeinot ja kyky hyödyntää niitä, minäpystyvyys ja oletus saatavilla olevista sosiaalisesta tuesta

76
Q

Stressin ympäristötekijät

A

Stressitekijöiden määrä, voimakkuus ja kesto, stressitekijöiden ennakoitavuus, hallittavuus ja mahdollinen pitkäkestoisuus, sosiaalisen tuen saatavilla olo ja kulttuurista opitut tavat suhtautua stressitekijöihin

77
Q

Miten hypotalamus vaikuttaa nopeassa stressireaktiossa

A

Sympaattinen hermosto aktivoituu ja hypotalamus erittää adrenaliinia ja noradrenaliinia, syntyy taistele tai pakene- reaktio, sydämen syke nopeutuu, verenpaine nousee ja verenkierto lisääntyy

78
Q

Mitä pitkäkestoisessa stressissä tapahtuu

A

Aivolisäke erittää kortikotropiinia ja lisämunuaisyen kuorikerroksen toiminta kiihtyy, kortisolin eritys lisääntyy, elimistön aktivaation nousu, alttius fyysisiin sairauksiin ja psyykkisiin oireisiin kasvaa ja immuunijärjestelmä voi pettää

79
Q

Oksitosiini

A

Hormooni jonka tehtäviin kuluu korjata elimistön stressin aiheuttamista vaikutuksista sekä auttaa kehoa rentoutumaan stressitilanteissa

80
Q

Traumaperäinen stressi

A

Voimakkaan pelon tai kauhun tunteiden herättämä stressi. Oireina unettomuus ja keskittymiskyvyn puute. Henkilö kertaa toistuvasti mielessään traumaattisia tapahtumia eikä reagoi muihin ihmisiin

81
Q

Mihin kolmeen stressinhallinnan keinot voidaan jakaa

A

Ongelmaan keskittyvä, emootioihin keskittyvä ja sosiaalisen tuen saamiseen keskittyvä stressinhallinta keino

82
Q

Mihin kolmeen kriisit voidaan jakaa

A
  1. Kehityskriisi
  2. Elämänkriisi
  3. Äkillinen kriisi
83
Q

Kehityskriisi

A

Luonnolliseen kehityskulkuun kuuluvia joskus myönteisiä vaikkakin ongelmallisia tilanteita joita ovat esim nuoren itsenäistyminen, vauvan saaminen

84
Q

Elämänkriisi

A

Pitkäkestoinen kuormitustilanne jota kaikki eivät kohtaa. Esim työuupuminen, vakava sairaus tai avioero

85
Q

Äkillinen kriisi

A

Yllätyksellinen ja epätavallisen voimakas tapahtuma joka tuottaisi kenelle tahansa huomattavaa kärsimystä. Esim liikenneonnettomuus, tulipalo, äkillinen vammautuminen

86
Q

Sokki

A

Tapahtumahetkellä tai tiedon saannin hetkellä yleisin reaktio. Jotkut voivat lamaantua kun taas toiset käyttäytyvät mekaanisesti sulkien tunteet pois, tai hätääntyä huutamalla, itkemällä

87
Q

Reaktiovaihe

A

Sokkivaihetta seuraava vaihe joka ilmenee voimakkaina ja vaihtelevina tunteina sekä muisti- ja keskittymisvaikeuksina. Vapaina, pahoinvointi, sydämen tykytys, univaikeudet. Ihminen alkaa ymmärtää mitä on tapahtunut

88
Q

Työstämis ja käsittelyvaihe

A

Ihminen alkaa jo suunnata katsetta tulevaisuuteen ja sen mahdollisuuksiin

89
Q

Uudelleen suuntautumisen vaihe

A

Tapahtunut alkaa hiljalleen muuttua osaksi elämää ja kokemusta omasta itsestä

90
Q

Prososiaalinen käyttäytyminen

A

Auttamista

91
Q

Sosiaalinen eristyneisyyden

A

Sosiaalisten suhteiden määrän vähyys ja turvaverkon puuttumista

92
Q

Emotionaalinen yksinäisyys

A

Henkilö kokee että hänellä ei ole riittävän läheisiä, luottamuksellisia ja tyydyttäviä suhteita vaikka hänen ympärillään olisi objektiivisesti havainnoiden paljonkin ihmisiä

93
Q

Mitä ovat mielenterveyden häiriöiden tunnusomaisia piirteitä

A
  1. Yksilön kokema kärsimys
  2. Toimintakyvyn haitta
  3. Normeista poikkeaminen
94
Q

Mistä tutkimuksesta David Rosehan on tunnettu

A

Terveenä mielisairaalassa tutkimuksen joka tutki mielenterveyden luokittelujen perusteista ja pätevyydestä

95
Q

Mihin kolmeen mielenterveyden häiriöt voidaan jaksa niiden luonteen perusteella

A
  1. Mielialahäiriöt ja Ahdistuneisuushäiriö
  2. Persoonallisuushäiriöt
  3. Psykoottiset häiriöt
96
Q

Mihin kahteen mielialahäiriöt jaetaan

A

Masennukseen ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön

97
Q

Mitä ovat masennuksen oireita

A

Alakuloinen mieliala, joka jatkuu viikkoja, kuukausia tai vuosia, mielihyvän kokemuksen katoaminen sekä uupumus, itsetuhoisuus

98
Q

Kaksisuuntainen eli bipolaarinen häiriö

A

Henkilö kärsii masennusjaksojen lisäksi maanisista jaksoista joiden aikana mieliala on hyvin korkealla ja itsetunto kohonnut

99
Q

Mitä ovat ahdistuneisuushäiriöitä

A

Paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, määräkihtainen pelko ja pakko-oireisuus

100
Q

Paniikkihäiriö

A

Ilmenee toistuvina paniikkikohtauksina. Kohtaukseen liittyy muutamien minuuttien aikana kehittyvä hyvin voimakas pakokauhuksi yltyvä ahdistuksen tunne

101
Q

Mikä oletetaan olevan paniikkihäiriön syynä

A

Henkilön iteroseptio eli kehontietpisuuden herkkyys

102
Q

Määräkohtainen pelko eli fobia

A

Pelko kohdistuu johonkin tiettyyn asiaan kuten lentämiseen tai käärmeisiin

103
Q

Mikä selittää fobioiden synnyn

A

Useimmissa tilanteissa voidaan selittää klassisen ehdollistumisen kautta

104
Q

Pakko-oireinen häiriö

A

Henkilö kokee toistuvia pakkoajstuksia ja pakkotoimintoja

105
Q

Pakkoajstukset

A

Mieleen vastentahtoisesti tunkeutuvia, epämiellyttäviä ja vieraalta tuntuvia ajatuksia

106
Q

Pakkotoiminnot

A

Eli kompulsiot ovat usein toistuvia pakonnomaisia rituaaleja joillahenkilö purkaa pakkoajstudten ahdistavuutta

107
Q

Dissosoaatio

A

Todellisuudentajun häiriö joka on vain hetkellistä

108
Q

Konversiohäiriö

A

Dissosoaatiota mielen ja kehon välillä. Ihminen voi menettää näkökykynsä vaikka silmissä ei olisi mitään vikaa

109
Q

Laihuushäiriö ( anoreksia nervosa)

A

Itse aiheutettua ja ylläpidettyä fysiologinen nälkiintymistila jossa keskeistä on lihavuuden pelko ja ruumiinkuvan vääristyminen

110
Q

Ahmimishäiriö ( bulimia nervoso)

A

Henkilö oirehtii syömällä ja saa toistuvia ahmimiskohtauksia joita seuraa oksentaminen

111
Q

Persoonallisuushäiriöt

A

Pitkäaikaisia ja pysyviä, kulttuurin sisäisistä normeista poikkeavia käyttäytymismalleja ja kokemisen tapoja jotka haittaavat vuorovaikutusta ja estävät yksilön sopeutumista

112
Q

Mihi kolmeen ryhmään persoonallisuushäiriöt voidaan luokitella

A
  1. Oudot ja erikoiset piirteet
  2. Epävakaat piirteet
  3. Ahdistuneisuuden piirteet
113
Q

Minkälaisia defenssinä persoonallisuushäiriöinen käyttää

A

Kieltämistä, projektiota, halkominen ( asiat nähdään mustavalkosena), acting out

114
Q

Psykoosi

A

Tarkoitetaan muuntunutta tietoisuuden tilaa, jossa ihminen ei pysty arvioimaan mikä on totta ja mikä on hänen mielensä sisäistä. Tämä voi ilmetä hallusinaatioina tai harhaluuloina

115
Q

Suhteittamisharha

A

Henkilö saattaa esimerkiksi kuvittelevan TV uutisten yrittävän kommunikoida hänen kanssaan

116
Q

Identtiteettiharha

A

Psykoottinen kuvittelee olevansa joku muu

117
Q

Skritsofrenia

A

Pitkäkestoinen ja vakava mielenterveyden häiriö. Puhkeaa usein varhaisessa aikuisiässä ja puhkeamiseen liittyy usein stressaava elämäntilanne

118
Q

Skritsofrenian positiiviset oireet

A

Ohimeneviä psykoosijaksoja jolloin esiintyy hallusinaatioita, harhaluuloja ja puheen sekavuutta

119
Q

Skritsofenian negatiiviset oireet

A

Puutteita psyykkisissä toiminnoissa. Esim puhe, tunne-elämän ja tavoitteellinen toiminta saattavat vaimentua ja latistua. Skritsofreenikko saattaa olla puhumaton, aloitekyvytön ja apaattinen eikä nauti aikaisemmin mielihyvää tuottavista asioista

120
Q

Mielenterveyden häiriöiden Periytyvyys

A

Kuinka suuri osa tietyn mielenterveydenhäiriön kokonaisvaihtelusta tietyllä hetkellä ja tietyssä populaatiossa voidaan selittää geneettisillä tekijöillä

121
Q

Psykoterapia

A

Asiakkaan ja terapeutin vuorovaikutukseen perustuva hoitomuoto

122
Q

Psykodynaamiset terapiat

A

Tavoitteena on auttaa asiakasta selvittämään ja työstämään mielensisäisiä ja vuorovaikutuksellisia ristiriitoja

123
Q

Pitkä psykodynaaminen terapia

A

1-3 tapaamista viikossa useamman vuoden ajan

124
Q

Lyhyt psykodynaaminen terapia

A

Tapaaminen kerran viikossa noin vuoden ajan

125
Q

Psykoanalyysi

A

4 tapaamista viikossa keskinmäärin 5 vuoden ajan

126
Q

Kognitiivinen terapia

A

Kognitiivisen käyttäytymisterapia: näkyvien oireiden lieventämiseen ja käyttäytymiseen tähtäävää tavoitteellista, suhteellisen lyhytkestoista.

Muut kognitiiviset terapiat:
Sisäisten mallien tutkimista ja uuden suhtautumistavan etsimistä haitallisiin ajattelutottumuksiin
—> voi olla lyhyt kestoista (10-15) tapaamista tai pitkäkestoista (1-2 vuotta)

127
Q

Ratkaisu- eli voimavarakeskeinen lyhytterapia

A

Keskitytään asiakkaan voimavarojen kartoittamiseen, tavoitteena on halutun muutoksen käynnistäminen nykyisten vahvuuksien ja tulevaisuutta koskevien mielikuvien pohjalta, lyhytkestoista, tapaamiset voivat olla epäsäännöllisiä

128
Q

Kriisi ja traumaterapia

A

Tavoitteena ylivoimaisten kokemusten käsitteleminen turvallisesti, perustuu tietoon traumaattisten tapahtumien vaikutuksesta, kriisiterapia pyritään aloittamaan nopeasti traumaattisen kokemuksen jälkeen

129
Q

Ryhmäterapia

A

Voi olla jonkin yhteisen haasteen tai koittavan taidon vuoksi perustettu ryhmä ( syömishäiriöryhmä, jännittämisryhmä, voi olla teemaltaan avoin ryhmä jossa toimitaan yksilöterapian kohdalla mainitun viitekehityksen pohjalta m, ryhmää ohjaa kokenut mielenterveysalan ammattilainen tai psykoterapeutti

130
Q

Perheterapia

A

Tutkitaan perheen keskinäisiä suhteita ja vuorovaikutusta, tavoitteena helpottaa kaikkien perheenjäsenten tai yksittäisen perheenjäsenen kokemaa kärsimystä tai oireita, tavallista että useampi terapeutti työskentelee yhdessä

131
Q

Transferenssi

A

Eli tunteiden siirto jossa potilas reagoi tiedostamattaan terapeuttiin tavoilla jotka heijastavat hänen aiempien merkitykselliseen ihmisduhteidensa piirteitä

132
Q

Paykoanalyysi

A

Sigmund Freudin kehittelemä terapia muoto

133
Q

Mihin kolmeen Sigmund Freud jakoi tietoisuuden

A

Tietoiseen, esitietoiseen ja tiedostamattomaan

134
Q

Mitä kuuluu esitietoiseen tietoon

A

Kaikki se mistä emme ole tietoisia juuri nyt, mutta joka on mahdollista saada tietoisuuden piiriin

135
Q

Mihin tiedostamattoman mielen sisällöt vaikuttavat

A

Käyttäytymiseen ja tietoisiin kokemuksiin, ajatuksiin, tunteisiin ja aikomuksiin

136
Q

Mitä unet edustavat psykodynaamisen tulkinnan mukaan

A

Esitietoista ainesta jonka avulla on mahdollista tunnistaa itselle tärkeitä teemoja ja tunteita

137
Q

Mitä transferenssista pyritään tutkimaan

A

Sen avulla pyritään saamaan tietoa siitä millaisia asiakkaalle merkittävät vuorovaikutuskokemukset ovat olleet

138
Q

Vastatransferenssi

A

Kun terapeutti alkaa vastaamaan asiakkaan tiedostamattomiin odotuksiin ja mukautua siihen rooliin johon asiakas oman kehityshistoriassa pohjalta hänet asettaa

139
Q

Objektisuhdeteoria

A

Kuvataan sitä miten vauva luonitselleen halujen ja toiveiden kohteen eli objektin toisen ihmisen kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen perusteella

140
Q

Toistamispakko

A

Luomme aina uudelleen niitä asetelmia jotka ovat olleet kehityksen kannalta merkityksellisiä

141
Q

Id eli viettipohja

A

Psyykkeen tiedotamaton osa joka edustaa alkukantaisia viettejä ja tarpeita

142
Q

Suoerego

A

Eli yliminä joka edustaa psyykessä sekä tietoisia että tiedostamattomia vaatimuksia. Suoeregon vaatimukset ovat usein tiukkoja ja armottomia joten ego joutuu etsimään myös niiden suhteen tasapainottavia keinoja

143
Q

Ensimmäinen aalto

A

Tavoitteena käyttäytymisen muuttaminen, oppimishistoria: ehdollistaminen ja mallioppiminen, alistavien tekijöiden ja seurausten tarkastelu, uusien taitojen harjoitteleminen, terapeutti on valmentaja

144
Q

Automaattiset ajatukset

A

Välittömiä ja joskus huomaamatta jääviä ajatuksia jotka heräävät toistuvasti samoissa tilanteissa ja jotka johtavat ongelmalliseen käyttäytymiseen tai hankaliin tunteisiin

145
Q

Perususkomus

A

Koko elämää ja olemista jäsentäviä sisäisiä malleja

146
Q

Toinen aalto

A

Uskomukset ja sisäiset mallit tarkastelun kohteena, huonosti toimivien uskomusten tunnistaminen ja kyseenalaistaminen, uusien uskomusten rakentaminen

147
Q

Kolmas aalto

A

Tietoisuustaidot: tietoinen läsnäolo, rauhoittuminen, tunteiden ja ajatusten tarkasteleminen neutraalisti ja hyväksyvästi, vaikeiden tunteiden sietäminen ja niiden läpi eläminen, arvojen mukainen toiminta

148
Q

Vitorio Guidano merkitysorganisaatio

A

Kuvaa sitä tiedon prosessoinnin tapaa jolla henkilö jäsentää ja selittää kokemistaan

149
Q

Menetyksen, pettymyksen ja vaillejäämisen merkitysorganisaatio

A

Herkkyys kokea erilaisia tapahtumia menetyksinä ja korostunut taipumus pettyä omissa odotuksissaan ja loukkaantua. Liittyy usein masennukseen

150
Q

Turvallisuuden ja turvattomuuden merkitysorganisaatio

A

Ahdistuneisuuteen ja fobioihin ja paniikkihäiriöihin liittyy usein herkkä uhkien ja vaarojen havaitseminen ja turvattomuuden kokemukset korostuvat

151
Q

Yksilöitymisen ja itsetunnon merkitysorganisaatio

A

Yleinen esim syömishäiriöistä kärsivillä, liittyy usein vaikutta tunnistaa omia tunteita ja muita sisäisiä tietoja. Liittyy tyhjyyden tunnettaa ja tunne siitä että omat kokemukset ovat epäluotettavia

152
Q

Hallinnan ja kontrollin merkitysorganisaatio

A

Korostunut pyrkimys hallintaan ja kontrolliin suhteessa ulkoiseen ja sisäiseen maailmaan. Muutokset koetaan uhkaavina. Liittyy pakko-oireisiin häiriöihin

Psykologia 1 (4 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions