Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Psykologia 1 > Osa 3 > Flashcards

Osa 3 Flashcards

1
Q

Kognitiivinen toiminta

A

Informaation prosessointia ( tarkkaavaisuus,havaitseminen)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Representaatio

A

Mielikuva tai mielensisältö joka edustaa mielenulkopuolista todellisuutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Havaintokehä

A

Uudet ärsykkeet havaitaan ja tulkitaan aiempien sisäisten mallien avulla. Sisäiset mallit herkistävät haivaitsemaan herkästi omien skeemojen kannalta merkityksellisiä ärsykkeitä. Kokemukset ja käsitys todellisuudesta muodostuu valikoitujen havaintojen pohjalta. Uudet havainnot tarkentavat ja muokkaavat skeemoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Mentaalinen kartta

A

Tilaa koskevat sisäiset mallit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Ajattelun kaksoisprosessointiteoria

A

Ajattelun jakaminen nopeuden ja kontrolloitavuuden perusteella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Daniel Kahmanin nopea ajattelu

A

Välitöntä ja nopeaa ajattelua. Automaattista, ei vaadi ponnistelua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Hidas ajattelu

A

Kontrolloitua ja runsaasti resursseja tarvitsevaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Mikä on hermoston tehtävä

A

Vastaanottaa ärsykkeitä, siirtää ja yhdistelee tietoa hermoston osien välillä ja säilyttää tietoa, tuottaa lihasliikkeitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Plastisiteetti

A

Synapsien keskeinen ominaisuus eli muotoutuvuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

MRI ( magneettiresonanssikuvaus)

A

Mahdollistaa aivorakenteiden tarkan kuvaamisen sekä harmaan ja valkean aineen erottamisen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

EEG (elektroenkefalogrammi)

A

Aivosähkäyrä mittaa aivojen sähköistä toimintaa reaaliaikaisesti ( päälle laitetaan uimalakkia muistuttava päähine)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

MEG ( magnetoenkefalografia)

A

Mittaa sähköisen toiminnan synnyttämiä magneettikenttiä. Paikallisesti tarkempi kuin eeg

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Yksittäissolurekisteröinti

A

Mikroelektrodi työnnetään joko solun sisälle tai lähelle solukalvoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

PET ( positroniemissiotomografia)

A

Verenkiertoon ruiskutetaan radioaktiivisista merkkiainetta. Kun merkkiaine puolittuu vapautuu gammasäteilyä joka voidaan kuvata

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

fMRI ( toiminnallinen magneettikuvaus)

A

Kuvaa veren happipitoisuuden muutoksia ajassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mihin kahteen osaan hermosto jaetaan

A

Keskushermostoon ja ääreishermostoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Somaattinen hermosto

A

Tehtävänä aistia tuottaa tahdonalaisia liikkeitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Autonominen hermosto

A

Säätelee elimistön sisäistä tilaa eli sydämen, keuhkojen, ruuansulatuskanavan ja sisäelinten toiminta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Mihin kahteen autonominen hermosto jaetaan

A

Sympaattinen hermosto ja paradympaattinen hermosto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Parasympaattinen Hermosto

A

Hallitseva levossa, varastoi energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Sympaattinen hermosto

A

Laukaisee pakene tai puolustaudu reaktion, aktivoituu myös fyysisen ponnistelun aikana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Isot aivot

A

Kehityksellisesti uusin osa joka säätelee ja muokkaa keskushermoston vastaanottamaa tietoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Aivokuori

A

Isojen aivojen pintakerros. Poimuttunut ja uurteinen syvä kerros harmaata ainetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Aivokurkiainen

A

Aviopuoliskoja yhdistävä valkeanaineen muodostuma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Otsalohko

A

Ohjaa toimintaa, sekä säätelevät tunteiden ilmaisua ja sosiaalista käyttäytymistä, tärkeä alue toiminnanohjauksen kannalta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Päälaenlohko

A

Tuntoaivokuoret sijaitsevat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Assosiaatioalue

A

Eri aistien välittämää tietoa ja liiketietoayhdistövät alueet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Tyvitumalkkeet

A

Tärkeitä tavoitteellisen toiminnan toteuttamisessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Mielihyvätumake

A

Säätelee palkkiohakuista käyttäytymistä ja mielihyvän kokemuksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Hippokampus

A

Säätelee muistia, tunteita ja aggressiota sekä seksuaalisia toimintoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Mantelitumake

A

Aktivoituminen tuntuu pelkona ja ahdistuksena

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Talamus

A

Aistitiedon väliasema. Jokaiselle aistille on takamuksessa oma lokero jonka kautta aistihermoradat jakautuvat aistitietoa käsitteleville aivokuoren alueille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Hypotalamus

A

Keskeinen osuus kaikess käyttäytymisen säästelyssä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Pikkuaivot

A

Hienosäätelevät tahdonalaisia liikkeitä. Erityisesti automatisoituneet liikkeet kuten käveleminen on pikkuaivon säätelemiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Aivorunko

A

Vanhin osa joka yhdistää muita aivojen osia ja selkäydintä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Brocan alue

A

Vasemmassa ohimossa liittyy varsinkin puheen tuottamiseen , artikukaatioon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Wernicken alue

A

Kielen ymmärtäminen. Sijaitsee ohimolohkon takaosass

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Mikä on haivaintoketän periaate

A

Yksilön sisäiset mallit ohjaavat huomion kiinnittämistä eri kohteisiin ja ympäristöstä saatavaan tiedon valikoimiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Kenen keksimä havaintokehä on

A

Ulrich Neisser

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Ärsykelähtöinen prosessointi

A

Havainnon muodostumiseen vaikuttavat ympäristö ärsykkeet. Tiedonkäsittely etenee alhaalta ylös, aistielimistä kohti aivokuorta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Skeemalähtlinen prosessointi

A

Lähtökohtina ovat yksilön sisäiset mallit ja odotukset. Ne ohjaavat aistielimiin tulevien ärsykkeiden käsittelyä ja vertailua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Fovea

A

Tarkan näön alue silmässä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Mikä-reitti

A

Kehittynyt tunnistamaan ympäristön kohteita. Alempi takaraivosta ohimoon kulkeva rata

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Agnosia

A

Mikä-reitin häiriö, jossa henkilö ei pysty tunnistamaan kohteita tai niiden ominaisuuuksia

45
Q

Miten-reitti

A

Prosessoi avaruudellista tietoa, ympäristön kohteiden sijaintia sekä sijaitiamme suhteessa ympäristön kohteisiin. Johtaa päälaenlohkosta

46
Q

Ataksia

A

Miten-reitin häiriö, jossa henkilö tunnistaa esineen mutta ei välttämättä osaa tarttua siihen kädellään vaan osuu harhaan

47
Q

Prospagnosia

A

Kasvojen tunnistamiseen liittyvä vaikeus

48
Q

Stereonäkö

A

Verkkokalvoille muodostuu kohteesta kaksi erilaista kuvaa

49
Q

Binokulaarinen havainto

A

Kahdella silmällä katsoessa tapahtuva havainto

50
Q

Mitä binokulaarinen havainto mahdollistaa

A

Ihminen pystyy muodostamaan kolmiulotteisia syvyyshavaintoja kahdesta verkkokalvon kuvasta

51
Q

Miksi syvyyshavainto on mahdollista myös monokulasrisella havainnolla ( yksi silmä kiinni)

A

Perspektiivi, varjot, esineiden lomittaisuus ja niiden sijainti suhteessa horisonttiin sekä esineiden liike antavat vihjeitä joiden perusteella syvyyshavainto syntyy

52
Q

Mitä ovat monokulasriset syvyysvihjeet

A
  1. Kun toinen esine jää täysin tai osittain toisen esineen taakse, piiloon jäävää esineen havaitaan kauempana olevaksi
  2. Esineiden varjot antavat vihjeitä esineiden sijainnista
  3. Etäisyys horisontista antaa vihjeitä syvyysvaikutelman muodostamiseksi
  4. Suhteellinen koko auttaa syvyyden havaitsemisessa
  5. Maisemassa kauempana sijaitsevat kohteet nähdään epätarkempina kuin lähellä olevat kohteet
  6. Mitä lähempänä toisiaan samansuuntaiset suorat viivat ovat sitä kauempana niiden tulkitaan olevan
  7. Liikettä koskevien havaintojen antamat vihjeet: kaukana liikkuvat esineet näyttävät hitaammilta kuin lähellä liikkuvat
53
Q

Sisäisesti ohjaantunut tarkkaavaisuus

A

Kun ihminen kohdistaa huomionsa johonkin asiaan omien tavoitteidensa ja odotusten mukaisesti

54
Q

Ulkoisesti ohjautunut tarkkaavaisuus

A

Esimerkiksi kovan äänen aiheuttama huomion suuntaaminen kohteeseen

55
Q

Orientaatioreaktio

A

Kun tarkkaavaisuus suuntautuu automaattisesti esimerkiksi kovaan ääneen.

56
Q

Habituaatio

A

Ärsykkeeseen tottumista

57
Q

Colin Cherryn dikoottisen kuuntelun tehtävä

A

Tarkkaavaisuuden jakamista tutkiva koe. Koehenkilöt kuuntelivat kuulokkeilla kahta eri tarinaa samanaikaisesti. Heitä pidettiin suuntaamaan tarkkaavaisuuteensa vain toisesta kuulokkeista kuuluvaan tarinaan ja toistamaan samalla tarinaa ääneen

58
Q

Cock-tail Party ilmiö

A

Kun ihminen kuulee oman nimensä tai muun hänelle tärkeän sanan varjostamassa viestissä hänen tarkkaavaisuus kiinnittyy usein siihen

59
Q

Tarkkaamattomuusokeus

A

Tarkoitetaan kyvyttömyyttä huomata selvästi havaittavaa mutta yllättävää tai odottamatonta kohdetta silloin kun huomio on kohdistettu muualle

60
Q

Muutossokeus

A

Sitä että tarkkaavaisuuden ulkopuolelle jääviä merkittäviä muutoksia ei yleensä huomata. Tämä havainnollisti eräs koe jossa koehenkilöä pyydettiin antamaan ohjeita. Suurin osa ei huomannut tutkijan vaihtumista

61
Q

Tarkkaavaisuusresurssi

A

Tarkkaavaisuuden jakamisen selityksiä.

62
Q

Neglect

A

Neuropsykologinen oire silloin kun oikeanpäälaenlohkonbtakaosat ovat vaurioituneet. Potilas suuntaa tarkkaavaisuutensa vain toiselle puolelle. Hän ikään kuin kadottaa vasemman puolen maailmastaan

63
Q

Sensorinen muisti

A

Ärsykkeitä vastaan ottava. Valitsee mitkä mitkä informaatiot pääsevät työmuistiin

64
Q

Mihin kahteen osaan sensorinen muisti voidaan jakaa

A

Kuvamuistista joka ottaa vastaan näönvaraista ainesta ja kaikumuitista joka ottaa vastaan kuulonvaraista ainesta

65
Q

Työmuisti

A

Parhaillaan käytössä oleva tidedostettu muisti. Muistettavaa ainesta muokataan ja jäsennetään sekä verrataan säilömuistissa oleviin tietoihin

66
Q

Mihin neljään työmuisti voidaan jakaa

A

Keskusyksikkö, fonologinen silmukka, visuospatiaalinen lehtiö ja episodinen puskuri

67
Q

Keskusyksikkö

A

Työmuistin sydän. Se säätelee ja koordinoi työmuistin eri toimintoja. Se esim yhdistelee visuaalisia ja kielellisiä ärsykkeitä. Toinen tärkeä tehtävä on säädellä tarkkaavaisuutta

68
Q

Fonologinen silmukka

A

Työmuistin järjestelmä jossa kielellistä ainesta pidetään mielessä lyhyen ajan.Tutkimusten mukaan fonologinen silmukka on se mekanismi jonka avulla opitaan kieltä

69
Q

Visuospatiaalinen lehtiö

A

Käsittelee näönvaraista ainesta

70
Q

Episodinen puskuri

A

Varasto jossa tapahtumaketjuja, asiakokonaisuuksia ja muitoja säilytetään aktiivisessa tilassa ennen niiden tallentamista säilömuistiin

71
Q

Säilömuisti

A

Säilyttää sellaisia tietoja, taitoja ja muistoja joita ei parhaillaan käytetä, mutta joita tarvitaan nykyhetken ymmärtämiseen

72
Q

Mihin kahteen säilömuisti voidaan jakaa

A

Taitomuistiin eli proseduraaliseen muistiin joka sisältää tietoa siitä miten jotakin tehdään

Ja

Sisältömuistiin eli deklaratiiviseen muistiin joka sisältää tietoa asioista ja tapahtumista

73
Q

Mihin kahteen sisältömuisti jakautuu

A

Tietomuistiin jossa on sekä kielellistä että visuaalista ainesta kuten käsitteet ja yleistieto tai sisäinen malli kotikaupungin katuverkosta

Ja

Episodinen muisti johon tallentuu elämän aikana tapahtuneet asiat

74
Q

Muistin rekonstruktiivisuus

A

Sitä että mieleen palauttaessa tiedot ja muistot ikään kuin rakentuvat uudelleen eli ne yhdistyvät, täydentyvät ja movautuvat

75
Q

Kuka tutki valemuistoja

A

Elizabeth Loftus

76
Q

Miten Muistijälki syntyy

A

Syntyy kun hermosolujen välinen viestiliikenne muuttuu

77
Q

Missä aivon osassa mieleen painaminen tapahtuu

A

Aivopuoliskon etuosassa eli brocan alueella. Brocan alue osallistuu informaation ylläpitämiseen työmuistissa ja mitä enemmän brocan alue aktivoituu sitä varmemmin mieleen painaminen onnistuu

78
Q

Missä mieleen palauttaminen tapahtuu

A

Oikeassa etuotsalohkossa. Tämä alue osallistuu erityisesti säilömuistista palautetun tiedon arviointiin

79
Q

Miten hippokampus on tärkeä muistamisessa

A

Hippokampuksella on tärkeä merkitys sisältömuistin eli tietomuistin ja episodisen muistin toiminnassa

80
Q

Mitä etuotsalohkot tekevät muistin kannalta

A

Etuotsalohkoilla on tärkeä merkitys työmuistin toiminnassa. Etuotsalohkot eivät tallenna tietoja vaan ne koordinoivat muihin osiin tallennettuja tietoja eli jäsentävät, muokkaavat ja arvioivat informaatiota

81
Q

Miksi uni auttaa muistamisessa

A

Eri unen vaiheiden aikana hippokampuksen, mantelitumakkeen sekä isojen aivojen kuorikerrokset aktivoituvat ja niiden välillä tapahtuvasta tiedonsiirrosta

82
Q

Anterogradinen amnesia

A

Potilas ei pysty painamaan mieleensä uusia asioita ja hänellä voi olla vaikeuksia muistaa jopa muutama minuutti sitten tapahtuneita asioita

83
Q

Mikä aiheuttaa anterogradisen amnesian

A

Ohimolohkon sisäosien ja hippokampuksen vauriot

84
Q

Retrogradinen amnesia

A

Potilas ei muista mitä tapahtui ennen vammaa tai sairastumista mutta hän pystyy oppimaan uusia asioita ja tunnistamaan henkilöitä joita on tavannut vammautumisen jälkeen

85
Q

Alzheimerin tauti

A

Potilas kärsii anterogradisesta amnesiasta ja retrogradisesta amnesiasta mutta taudin syynä ei ole aivovaurio niinkuin anterogradisessa ja retrogradisessa amnesiassa

86
Q

Kulttuurievoluutio

A

Sitä kun kulttuuri kehittyy ja muuttuu samalla kun kielen avulla kulttuurilliset tavat ja tuotteet leviävät yhteisössä lyhyessäkin ajassa

87
Q

Anna esimerkki kulttuurievoluutiosta

A

Digitalisaatiokehitys

88
Q

Afasia

A

Aivovauriosta johtuvaa kielellistä häiriötä

89
Q

Brocan afasia

A

Brocan alueen vaurio , joka näkyy vaikeutena tuottaa puhetta

90
Q

Wernicken afasia

A

Vaikeus ymmärtää puhetta

91
Q

Aivohalkio

A

Toimenpide, jossa aivokurkiainen katkaistaan. Esim on huomattu että tämä helpottaa epileptikon oireita koska se estää sähköisen aktivaation leviämisen aivopuoliskosta toiseen epileptisen kohtauksen aikana

92
Q

Mitä aivohalkiosta voi seurata

A

Henkilö ei esim pysty nimeämään pelkästään vasempaan näkökenttään esitettyä ärsykettä koska tieto ärsykkeestä ei siirry aivokurkiaista pitkin vasempaan, kielelliset alueet sisältävään aivopuoliskoon

93
Q

Mitkä tekijät vaikuttavat päätöksen tekoon

A

Rationaalinen ajattelu, emootiot, heurestiikat, vaihtoehtojen esittäminen

94
Q

Heurestiikka

A

Käytännöllisiä ajattelun oikotietä tai peukalosääntöjä joiden avulla ihmiset yksinkertaistavat valintatilanteita, tekevät nopeita päätelmiä ja ratkaisevat ongelmia

95
Q

Saavutettavuusheurestiikka

A

Käytetään silloin kun ensiksi mieleen tuleva tai entisten esillä ollut vaihtoehto koetaan todennäköisempänä kuin se tosiasiassa on

96
Q

Edustavuusheurestiikka

A

Todennäköisyyksien pohtimisen sijaan vastaajat valitsevat vaihtoehdon joka sopii paremmin syntyneisiin mielikuviin

97
Q

Vedonlyöjän harha

A

Edeltävien tapahtumien annetaan perusteettomasti vaikuttaa todennäköisyyttä koskeviin arvioihin

98
Q

Kuumankäden harha

A

Pelaajan onnistuneen syötön todennäköisyys arvioidaan todellista onnistumistodennäköisyyttä korkeammaksi

99
Q

Päätösväsymys

A

Jatkuva päätösten tekeminen on henkisesti kuormittavaa

100
Q

Ongelma- avaruus

A

Koostuu lähtötilanteesta, tavoitetilasta ja ongelman ratkaisemisen keinoista

101
Q

Ajattelupöytäkirjamenetelmä

A

Ongelmien tutkimis menetelmä joka sopii sekä siviiliin että suljettuihin kysymyksiin

102
Q

Mihin ongelmien ratkaiseminen perustuu

A

Sisäisten mallien varassa tapahtuvaan kognitiiviseen toimintaan

103
Q

Konvergentti ajattelu

A

Edellyttää tiettyjen sääntöjen ja lainalaisuuksien tuntemista ja soveltamista

104
Q

Divergentti ajattelu

A

Uusien ratkaisujen etsimistä ja tunnistamista

105
Q

Mitä eroa on eksperttien ja noviisien ajattelun välillä

A

Eksoerttien skeemat eli sisäiset mallit ovat hyvin jäsentyneitä ja monipuolisia kun taas noviisien tieto on hajanaista ja sirpaleista

106
Q

Hiljainen tieto

A

Tietoa jota on vaikea ilmaista sanallisesti ja jonka olemassaoloa ei välttämättä edes tiedosteta

107
Q

Lähikehityksen vyöhykkeellä toimiminen

A

Tehdään sellaisia tehtäviä joista yksilö ei vielä yksin selviydy mutta josta hän pystyy suoriutumaan yhdessä kokeneempien kumppaneiden kanssa

108
Q

Kenen keksintö lähikehityksen vyöhyke on

A

Lev Vygotski

Psykologia 1 (4 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions