Osa 3 Flashcards
1
Q
Kognitiivinen toiminta
A
Informaation prosessointia ( tarkkaavaisuus,havaitseminen)
2
Q
Representaatio
A
Mielikuva tai mielensisältö joka edustaa mielenulkopuolista todellisuutta
3
Q
Havaintokehä
A
Uudet ärsykkeet havaitaan ja tulkitaan aiempien sisäisten mallien avulla. Sisäiset mallit herkistävät haivaitsemaan herkästi omien skeemojen kannalta merkityksellisiä ärsykkeitä. Kokemukset ja käsitys todellisuudesta muodostuu valikoitujen havaintojen pohjalta. Uudet havainnot tarkentavat ja muokkaavat skeemoja
4
Q
Mentaalinen kartta
A
Tilaa koskevat sisäiset mallit
5
Q
Ajattelun kaksoisprosessointiteoria
A
Ajattelun jakaminen nopeuden ja kontrolloitavuuden perusteella
6
Q
Daniel Kahmanin nopea ajattelu
A
Välitöntä ja nopeaa ajattelua. Automaattista, ei vaadi ponnistelua
7
Q
Hidas ajattelu
A
Kontrolloitua ja runsaasti resursseja tarvitsevaa
8
Q
Mikä on hermoston tehtävä
A
Vastaanottaa ärsykkeitä, siirtää ja yhdistelee tietoa hermoston osien välillä ja säilyttää tietoa, tuottaa lihasliikkeitä
9
Q
Plastisiteetti
A
Synapsien keskeinen ominaisuus eli muotoutuvuus
10
Q
MRI ( magneettiresonanssikuvaus)
A
Mahdollistaa aivorakenteiden tarkan kuvaamisen sekä harmaan ja valkean aineen erottamisen
11
Q
EEG (elektroenkefalogrammi)
A
Aivosähkäyrä mittaa aivojen sähköistä toimintaa reaaliaikaisesti ( päälle laitetaan uimalakkia muistuttava päähine)
12
Q
MEG ( magnetoenkefalografia)
A
Mittaa sähköisen toiminnan synnyttämiä magneettikenttiä. Paikallisesti tarkempi kuin eeg
13
Q
Yksittäissolurekisteröinti
A
Mikroelektrodi työnnetään joko solun sisälle tai lähelle solukalvoa
14
Q
PET ( positroniemissiotomografia)
A
Verenkiertoon ruiskutetaan radioaktiivisista merkkiainetta. Kun merkkiaine puolittuu vapautuu gammasäteilyä joka voidaan kuvata
15
Q
fMRI ( toiminnallinen magneettikuvaus)
A
Kuvaa veren happipitoisuuden muutoksia ajassa
16
Q
Mihin kahteen osaan hermosto jaetaan
A
Keskushermostoon ja ääreishermostoon
17
Q
Somaattinen hermosto
A
Tehtävänä aistia tuottaa tahdonalaisia liikkeitä
18
Q
Autonominen hermosto
A
Säätelee elimistön sisäistä tilaa eli sydämen, keuhkojen, ruuansulatuskanavan ja sisäelinten toiminta
19
Q
Mihin kahteen autonominen hermosto jaetaan
A
Sympaattinen hermosto ja paradympaattinen hermosto
20
Q
Parasympaattinen Hermosto
A
Hallitseva levossa, varastoi energiaa
21
Q
Sympaattinen hermosto
A
Laukaisee pakene tai puolustaudu reaktion, aktivoituu myös fyysisen ponnistelun aikana
22
Q
Isot aivot
A
Kehityksellisesti uusin osa joka säätelee ja muokkaa keskushermoston vastaanottamaa tietoa
23
Q
Aivokuori
A
Isojen aivojen pintakerros. Poimuttunut ja uurteinen syvä kerros harmaata ainetta
24
Q
Aivokurkiainen
A
Aviopuoliskoja yhdistävä valkeanaineen muodostuma
25
Otsalohko
Ohjaa toimintaa, sekä säätelevät tunteiden ilmaisua ja sosiaalista käyttäytymistä, tärkeä alue toiminnanohjauksen kannalta
26
Päälaenlohko
Tuntoaivokuoret sijaitsevat
27
Assosiaatioalue
Eri aistien välittämää tietoa ja liiketietoayhdistövät alueet
28
Tyvitumalkkeet
Tärkeitä tavoitteellisen toiminnan toteuttamisessa
29
Mielihyvätumake
Säätelee palkkiohakuista käyttäytymistä ja mielihyvän kokemuksia
30
Hippokampus
Säätelee muistia, tunteita ja aggressiota sekä seksuaalisia toimintoja
31
Mantelitumake
Aktivoituminen tuntuu pelkona ja ahdistuksena
32
Talamus
Aistitiedon väliasema. Jokaiselle aistille on takamuksessa oma lokero jonka kautta aistihermoradat jakautuvat aistitietoa käsitteleville aivokuoren alueille
33
Hypotalamus
Keskeinen osuus kaikess käyttäytymisen säästelyssä
34
Pikkuaivot
Hienosäätelevät tahdonalaisia liikkeitä. Erityisesti automatisoituneet liikkeet kuten käveleminen on pikkuaivon säätelemiä
35
Aivorunko
Vanhin osa joka yhdistää muita aivojen osia ja selkäydintä
36
Brocan alue
Vasemmassa ohimossa liittyy varsinkin puheen tuottamiseen , artikukaatioon
37
Wernicken alue
Kielen ymmärtäminen. Sijaitsee ohimolohkon takaosass
38
Mikä on haivaintoketän periaate
Yksilön sisäiset mallit ohjaavat huomion kiinnittämistä eri kohteisiin ja ympäristöstä saatavaan tiedon valikoimiseen
39
Kenen keksimä havaintokehä on
Ulrich Neisser
40
Ärsykelähtöinen prosessointi
Havainnon muodostumiseen vaikuttavat ympäristö ärsykkeet. Tiedonkäsittely etenee alhaalta ylös, aistielimistä kohti aivokuorta
41
Skeemalähtlinen prosessointi
Lähtökohtina ovat yksilön sisäiset mallit ja odotukset. Ne ohjaavat aistielimiin tulevien ärsykkeiden käsittelyä ja vertailua
42
Fovea
Tarkan näön alue silmässä
43
Mikä-reitti
Kehittynyt tunnistamaan ympäristön kohteita. Alempi takaraivosta ohimoon kulkeva rata
44
Agnosia
Mikä-reitin häiriö, jossa henkilö ei pysty tunnistamaan kohteita tai niiden ominaisuuuksia
45
Miten-reitti
Prosessoi avaruudellista tietoa, ympäristön kohteiden sijaintia sekä sijaitiamme suhteessa ympäristön kohteisiin. Johtaa päälaenlohkosta
46
Ataksia
Miten-reitin häiriö, jossa henkilö tunnistaa esineen mutta ei välttämättä osaa tarttua siihen kädellään vaan osuu harhaan
47
Prospagnosia
Kasvojen tunnistamiseen liittyvä vaikeus
48
Stereonäkö
Verkkokalvoille muodostuu kohteesta kaksi erilaista kuvaa
49
Binokulaarinen havainto
Kahdella silmällä katsoessa tapahtuva havainto
50
Mitä binokulaarinen havainto mahdollistaa
Ihminen pystyy muodostamaan kolmiulotteisia syvyyshavaintoja kahdesta verkkokalvon kuvasta
51
Miksi syvyyshavainto on mahdollista myös monokulasrisella havainnolla ( yksi silmä kiinni)
Perspektiivi, varjot, esineiden lomittaisuus ja niiden sijainti suhteessa horisonttiin sekä esineiden liike antavat vihjeitä joiden perusteella syvyyshavainto syntyy
52
Mitä ovat monokulasriset syvyysvihjeet
1. Kun toinen esine jää täysin tai osittain toisen esineen taakse, piiloon jäävää esineen havaitaan kauempana olevaksi
2. Esineiden varjot antavat vihjeitä esineiden sijainnista
3. Etäisyys horisontista antaa vihjeitä syvyysvaikutelman muodostamiseksi
4. Suhteellinen koko auttaa syvyyden havaitsemisessa
5. Maisemassa kauempana sijaitsevat kohteet nähdään epätarkempina kuin lähellä olevat kohteet
6. Mitä lähempänä toisiaan samansuuntaiset suorat viivat ovat sitä kauempana niiden tulkitaan olevan
7. Liikettä koskevien havaintojen antamat vihjeet: kaukana liikkuvat esineet näyttävät hitaammilta kuin lähellä liikkuvat
53
Sisäisesti ohjaantunut tarkkaavaisuus
Kun ihminen kohdistaa huomionsa johonkin asiaan omien tavoitteidensa ja odotusten mukaisesti
54
Ulkoisesti ohjautunut tarkkaavaisuus
Esimerkiksi kovan äänen aiheuttama huomion suuntaaminen kohteeseen
55
Orientaatioreaktio
Kun tarkkaavaisuus suuntautuu automaattisesti esimerkiksi kovaan ääneen.
56
Habituaatio
Ärsykkeeseen tottumista
57
Colin Cherryn dikoottisen kuuntelun tehtävä
Tarkkaavaisuuden jakamista tutkiva koe. Koehenkilöt kuuntelivat kuulokkeilla kahta eri tarinaa samanaikaisesti. Heitä pidettiin suuntaamaan tarkkaavaisuuteensa vain toisesta kuulokkeista kuuluvaan tarinaan ja toistamaan samalla tarinaa ääneen
58
Cock-tail Party ilmiö
Kun ihminen kuulee oman nimensä tai muun hänelle tärkeän sanan varjostamassa viestissä hänen tarkkaavaisuus kiinnittyy usein siihen
59
Tarkkaamattomuusokeus
Tarkoitetaan kyvyttömyyttä huomata selvästi havaittavaa mutta yllättävää tai odottamatonta kohdetta silloin kun huomio on kohdistettu muualle
60
Muutossokeus
Sitä että tarkkaavaisuuden ulkopuolelle jääviä merkittäviä muutoksia ei yleensä huomata. Tämä havainnollisti eräs koe jossa koehenkilöä pyydettiin antamaan ohjeita. Suurin osa ei huomannut tutkijan vaihtumista
61
Tarkkaavaisuusresurssi
Tarkkaavaisuuden jakamisen selityksiä.
62
Neglect
Neuropsykologinen oire silloin kun oikeanpäälaenlohkonbtakaosat ovat vaurioituneet. Potilas suuntaa tarkkaavaisuutensa vain toiselle puolelle. Hän ikään kuin kadottaa vasemman puolen maailmastaan
63
Sensorinen muisti
Ärsykkeitä vastaan ottava. Valitsee mitkä mitkä informaatiot pääsevät työmuistiin
64
Mihin kahteen osaan sensorinen muisti voidaan jakaa
Kuvamuistista joka ottaa vastaan näönvaraista ainesta ja kaikumuitista joka ottaa vastaan kuulonvaraista ainesta
65
Työmuisti
Parhaillaan käytössä oleva tidedostettu muisti. Muistettavaa ainesta muokataan ja jäsennetään sekä verrataan säilömuistissa oleviin tietoihin
66
Mihin neljään työmuisti voidaan jakaa
Keskusyksikkö, fonologinen silmukka, visuospatiaalinen lehtiö ja episodinen puskuri
67
Keskusyksikkö
Työmuistin sydän. Se säätelee ja koordinoi työmuistin eri toimintoja. Se esim yhdistelee visuaalisia ja kielellisiä ärsykkeitä. Toinen tärkeä tehtävä on säädellä tarkkaavaisuutta
68
Fonologinen silmukka
Työmuistin järjestelmä jossa kielellistä ainesta pidetään mielessä lyhyen ajan.Tutkimusten mukaan fonologinen silmukka on se mekanismi jonka avulla opitaan kieltä
69
Visuospatiaalinen lehtiö
Käsittelee näönvaraista ainesta
70
Episodinen puskuri
Varasto jossa tapahtumaketjuja, asiakokonaisuuksia ja muitoja säilytetään aktiivisessa tilassa ennen niiden tallentamista säilömuistiin
71
Säilömuisti
Säilyttää sellaisia tietoja, taitoja ja muistoja joita ei parhaillaan käytetä, mutta joita tarvitaan nykyhetken ymmärtämiseen
72
Mihin kahteen säilömuisti voidaan jakaa
Taitomuistiin eli proseduraaliseen muistiin joka sisältää tietoa siitä miten jotakin tehdään
Ja
Sisältömuistiin eli deklaratiiviseen muistiin joka sisältää tietoa asioista ja tapahtumista
73
Mihin kahteen sisältömuisti jakautuu
Tietomuistiin jossa on sekä kielellistä että visuaalista ainesta kuten käsitteet ja yleistieto tai sisäinen malli kotikaupungin katuverkosta
Ja
Episodinen muisti johon tallentuu elämän aikana tapahtuneet asiat
74
Muistin rekonstruktiivisuus
Sitä että mieleen palauttaessa tiedot ja muistot ikään kuin rakentuvat uudelleen eli ne yhdistyvät, täydentyvät ja movautuvat
75
Kuka tutki valemuistoja
Elizabeth Loftus
76
Miten Muistijälki syntyy
Syntyy kun hermosolujen välinen viestiliikenne muuttuu
77
Missä aivon osassa mieleen painaminen tapahtuu
Aivopuoliskon etuosassa eli brocan alueella. Brocan alue osallistuu informaation ylläpitämiseen työmuistissa ja mitä enemmän brocan alue aktivoituu sitä varmemmin mieleen painaminen onnistuu
78
Missä mieleen palauttaminen tapahtuu
Oikeassa etuotsalohkossa. Tämä alue osallistuu erityisesti säilömuistista palautetun tiedon arviointiin
79
Miten hippokampus on tärkeä muistamisessa
Hippokampuksella on tärkeä merkitys sisältömuistin eli tietomuistin ja episodisen muistin toiminnassa
80
Mitä etuotsalohkot tekevät muistin kannalta
Etuotsalohkoilla on tärkeä merkitys työmuistin toiminnassa. Etuotsalohkot eivät tallenna tietoja vaan ne koordinoivat muihin osiin tallennettuja tietoja eli jäsentävät, muokkaavat ja arvioivat informaatiota
81
Miksi uni auttaa muistamisessa
Eri unen vaiheiden aikana hippokampuksen, mantelitumakkeen sekä isojen aivojen kuorikerrokset aktivoituvat ja niiden välillä tapahtuvasta tiedonsiirrosta
82
Anterogradinen amnesia
Potilas ei pysty painamaan mieleensä uusia asioita ja hänellä voi olla vaikeuksia muistaa jopa muutama minuutti sitten tapahtuneita asioita
83
Mikä aiheuttaa anterogradisen amnesian
Ohimolohkon sisäosien ja hippokampuksen vauriot
84
Retrogradinen amnesia
Potilas ei muista mitä tapahtui ennen vammaa tai sairastumista mutta hän pystyy oppimaan uusia asioita ja tunnistamaan henkilöitä joita on tavannut vammautumisen jälkeen
85
Alzheimerin tauti
Potilas kärsii anterogradisesta amnesiasta ja retrogradisesta amnesiasta mutta taudin syynä ei ole aivovaurio niinkuin anterogradisessa ja retrogradisessa amnesiassa
86
Kulttuurievoluutio
Sitä kun kulttuuri kehittyy ja muuttuu samalla kun kielen avulla kulttuurilliset tavat ja tuotteet leviävät yhteisössä lyhyessäkin ajassa
87
Anna esimerkki kulttuurievoluutiosta
Digitalisaatiokehitys
88
Afasia
Aivovauriosta johtuvaa kielellistä häiriötä
89
Brocan afasia
Brocan alueen vaurio , joka näkyy vaikeutena tuottaa puhetta
90
Wernicken afasia
Vaikeus ymmärtää puhetta
91
Aivohalkio
Toimenpide, jossa aivokurkiainen katkaistaan. Esim on huomattu että tämä helpottaa epileptikon oireita koska se estää sähköisen aktivaation leviämisen aivopuoliskosta toiseen epileptisen kohtauksen aikana
92
Mitä aivohalkiosta voi seurata
Henkilö ei esim pysty nimeämään pelkästään vasempaan näkökenttään esitettyä ärsykettä koska tieto ärsykkeestä ei siirry aivokurkiaista pitkin vasempaan, kielelliset alueet sisältävään aivopuoliskoon
93
Mitkä tekijät vaikuttavat päätöksen tekoon
Rationaalinen ajattelu, emootiot, heurestiikat, vaihtoehtojen esittäminen
94
Heurestiikka
Käytännöllisiä ajattelun oikotietä tai peukalosääntöjä joiden avulla ihmiset yksinkertaistavat valintatilanteita, tekevät nopeita päätelmiä ja ratkaisevat ongelmia
95
Saavutettavuusheurestiikka
Käytetään silloin kun ensiksi mieleen tuleva tai entisten esillä ollut vaihtoehto koetaan todennäköisempänä kuin se tosiasiassa on
96
Edustavuusheurestiikka
Todennäköisyyksien pohtimisen sijaan vastaajat valitsevat vaihtoehdon joka sopii paremmin syntyneisiin mielikuviin
97
Vedonlyöjän harha
Edeltävien tapahtumien annetaan perusteettomasti vaikuttaa todennäköisyyttä koskeviin arvioihin
98
Kuumankäden harha
Pelaajan onnistuneen syötön todennäköisyys arvioidaan todellista onnistumistodennäköisyyttä korkeammaksi
99
Päätösväsymys
Jatkuva päätösten tekeminen on henkisesti kuormittavaa
100
Ongelma- avaruus
Koostuu lähtötilanteesta, tavoitetilasta ja ongelman ratkaisemisen keinoista
101
Ajattelupöytäkirjamenetelmä
Ongelmien tutkimis menetelmä joka sopii sekä siviiliin että suljettuihin kysymyksiin
102
Mihin ongelmien ratkaiseminen perustuu
Sisäisten mallien varassa tapahtuvaan kognitiiviseen toimintaan
103
Konvergentti ajattelu
Edellyttää tiettyjen sääntöjen ja lainalaisuuksien tuntemista ja soveltamista
104
Divergentti ajattelu
Uusien ratkaisujen etsimistä ja tunnistamista
105
Mitä eroa on eksperttien ja noviisien ajattelun välillä
Eksoerttien skeemat eli sisäiset mallit ovat hyvin jäsentyneitä ja monipuolisia kun taas noviisien tieto on hajanaista ja sirpaleista
106
Hiljainen tieto
Tietoa jota on vaikea ilmaista sanallisesti ja jonka olemassaoloa ei välttämättä edes tiedosteta
107
Lähikehityksen vyöhykkeellä toimiminen
Tehdään sellaisia tehtäviä joista yksilö ei vielä yksin selviydy mutta josta hän pystyy suoriutumaan yhdessä kokeneempien kumppaneiden kanssa
108
Kenen keksintö lähikehityksen vyöhyke on
Lev Vygotski
