Osa 1 Flashcards
Vahvistusilluusio
Ihminen kiinnittää huomiota vain sellaisiin asioihin jotka vahvistavat jo olemassa olevia uskomuksia
Itsevarmuusharha
Omia uskomuksia pidetään varmempina ja perustellumpina kuin mitä ne todellisuudessa ovat
Tieteellisen tutkimuksen toteutamisen vaiheet
- Tutkimusongelman rajaaminen
- Tutkimusmenetelmien valinta
- Aineiston kerääminen ja analysointi
- Tutkimusraportin kirjoittaminen ja sen asettaminen tiedeyhteisön arvioitavaksi
- Tutkimuksen julkaiseminen
Tutkimusongelma
Tutkimuksen tarkka aihe
Hypoteesi
Alkuoletus
Otos
Tutkimukseen osallistuvat koehenkilöt
Perusjoukko
Ihmisryhmä jota tutkimus on rajattu tutkimaan
Riippumaton muuttuja
Tekijä jota tutkija tietoisesti säätelee ja jonka vaikutusta halutaa selvittää ( lääkkeen nauttiminen)
Riippuva muuttuja
Ilmiö johon riippumaton muuttujan oletetaan vaikuttavan (suorituskyky lääkkeen alaisena)
Positiivinen korrelaatio
Silloin kun yhden muuttujan arvo nousee samalla toisen muuttujan arvo nousee
Negatiivinen korrelaatio
Yhden muuttujan arvo nousee kun toisen muuttujan arvo laskee
Tutkimusraportin osia
- Tiivistelmä
- Tutkimusongelma
- Menetelmät
- Tulokset
- Pohdinta
Vankilakoe
Philip Zimbardo
Eettisesti kyseenalainen koe vallan jakautumisesta
Mitä tarkoitetaan Kognitiivisilla toiminnoilla
Ihmisen tiedonkäsittelyyn kuten tarkkaavaisuuteen, havaitsemisen, muistiin, ajatteluun liittyviä toimintoja
Emootio
Tunne
Motivaatio
Yksittäisistä toiminnan syistä tai vaikuttimista muodostuva kokonaisuus
Psyyke
Kognitiivisen toiminnan, emootioiden ja motivaation muodostama kokonaisuus
Perustietoisuus
Kaikkein perustavin tietoisuuden muoto ( kyky kokea subjektiivisia, henkilökohtaisia kokemuksia)
Reflektiivinen tietoisuus
Mahdollistaa omien uskomusten ja tekojen arvioinnin
Itsetajunta
Kyky mieltää itsensä muista erillisenä yksilönä
tätä on tutkittu esim maalaamalla lapsen otsaan täplä
Dynaaminen tiedostamaton
Psykodynaamisen psykologian käsitys tiedostamattomasta
Tiedostamaton tiedonkäsittely
Kognitiivinen käsitys tiedostamattomasta
Skeema
Sisäinen malli eli kokemusten ja niitä koskevien tulkintojen pohjalta rakennettuja käsityksiä todellisuudesta
Skriptit
Tapahtumaketjuiksi järjestyneitä sisäisiä malleja joiden avulla osaamme toimia erilaisissa tilanteissa
Minäkäsitys
Itseä koskeva sisäinen malli joka ohjaa toimintaamme usein ratkaisevalla tavalla
Sisäisten mallien hyödyt
Ilman sisäisiä malleja havainnot olisivat jäsentymättömiä ja kaoottisia
Minäkäsitys
Monitahoinen ja tärkeä sisäinen malli
Itsetunto
Tarkoittaa sitä missä määrin arvostamme ja hyväksymme itsemme
Reaaliminäkäsitys
Käsitys siitä mitä todella olen
Ihanneminäkäsitys
Käsitykset siitä millainen haluaisin olla
Sosiaalinen minäkäsitys
Käsitykset siitä millaisena muut pitävät minua
Sanaton minätieto
Varhaisista vuorovaikutuskokemuksista syntynyt mutta jatkuvasti muokkautuva perustava kokemus itsestä
Identtiteetti
Kuka minä koen olevani ja mihin koen kuuluvani
Itseään toteuttava enne
Ilmiö jossa yksikön tai yhteisön uskomus jostakin asiasta alkaa muokata todellisuutta niin että uskomus toteutuu
Ulkoinen motivaatio
Toiminnan avulla tavoitellaan jotain muuta toiminnasta irrallista päämäärää ( opiskelussa vanhempien hyväksyntä)
Väline-ehdollistuminen
Kun Käyttäytyminen jota palkitaan lisääntyy ja käyttäytyminen josta seuraa rangaistus vähenee
Sisäinen motivaatio
Kun henkilö on motivoitunut sen takia että tekeminen on mukavaa ja kiinnostavaa ( lapsen leikki)
Miten kokemus autonomiasta syntyy
Kun yksilön on mahdollista vaikuttaa siihen mitä tavoitteita hän asettaa itselleen ja kuinka hän toimii tavoitteidensa suuntaisesti
Mitä ovat motivaation lähteitä
- Kokemus autonomiasta
- Kokemus pätevyydestä ( onnistuminen)
- Kokemus yhteenkuuluvuudesta
Mieliala
Yleisempiä ja pidempikestoisia monia eri tapahtumia värittäviä tunnesävyjä
Mitkä ovat perustuneet
Mielihyvä, pelko, viha, inho,hämmästys ja suru
Mitä ovat sosiaaliset tunteet
Emootioiden jotka edellyttävät opittua sosiaalisten suhteiden ymmärtämistä ja tulkintaa ( häpeä, mustasukkaisuus, vahingonilo, kiitollisuus)
Mitä ovat defenssit
Tiedostamattomia puolustuskeinoja. Defenssien avulla on mahdollista olla kohtaamatta tosiasioita, tunteita ja ajatuksia
Torjunta defenssinä
Hankalia tunteita herättävä ajatus, tunne tai tosiasia jätetään huomioimatta
Projektio
Defenssi jossa omat ajatukset, tunteet tai asenteet siirretään muiden ominaisuuksiksi
Eristäytyminen
Defenssi jossahenkilö eristää itsensä tilanteeseen liittyvistä tunteista
Älyllistäminen
Defenssi jossa asioita yritetään selittää järjen kautta
Huumori denfenssinä
Tunteita peitetään huumorin avulla
Regressio
Defenssi jossa turvaudutaan omaa kehitysvaihetta varhaisemman tason käyttäytymiseen
Arvonkieltäminen
Ikävän asian selittäminen kieltämällä sen tärkeyttä ( kaveri suhde loppuu vähätellään kaverin tärkeyttä)
Halkominen
Defenssi jossa asiat jaetaan mustiin ja valkoisiin, hyviin ja huonoihin
Reaktiomuodostus
Defenssi jossa torjuttu tunne korvataaan tietoisuudessa toisella usein päinvastaisella tunteella ( alemmuuden tunnetta kompensoidaan näyttämällä menestyvältä)
Kohteensiirto
Tunteiden siirto muualle ( huono päivä tulee esiin vasta kotona)
Limbinen järjestelmä
Asettuu kypärämäisesti aivojen keskelle aivorungon yläosan ympärille ja isoaivojeb alapuolelle
(Mantelitumake, hippokampus)
Isoaivot
Hoitavat aistimiseen, havaitsemiseen ja liikkeiden ohjaamiseen liittyviä tehtäviä
Mikä on psyykkisen toiminnan kannalta kaikkein tärkein aivojen osa
Aivokuori eli korteksi
Lateralisaatio
Aivopuoliskojen työnjako
Mistä takaraivolohko vastaa
Näköaistimusten alkuvaiheen käsittelystä
Mitä päälakilohkot käsittelevät
Tuntoaistimuksia
Mihin ohimolohkot ovat erikoistuneet
Kuuloaistimuksien käsittelyyn
Mitä otsalohkoon tekevät
Otsalohkojen liikeaivokuori käskyttää ja ohjaa liikkeitämme
Mitä hermosolut muodostavat
Muodostavat laajan yhteyksien verkoston jossa viestit kulkevat hermoimpulssien välityksellä
Välittäjä aine
Synapseissa viestin kuljettava aine
Asetyylikoliini
Välittäjäaine jonka toiminta on yhteydessä vireystilaan, oppimiseen ja muistiin
Dopamiini
Välittäjäaine joka ohjaa liikkeitä ja aivojen palkkio- ja mielihyväjärjestelmää
Serotoniini
Välittäjäaine joka säätelee univaiheita, mielialaa ja ahdistuneisuutta
Gaba (gama aminovoihappo)
Välittäjäaine joka hillistsee hermoimpulssin etenemistä
Lumevaikutus
Tarkoittaa sitä että nekin potilaat jotka eivät saa elimistön tilaan vaikuttavaa lääkettä hyötyvät hoidosta
Mikä yhdistää kulttuurin
Asenteet, arvot, uskomukset, normit ja toimintatavat
Individualistinen kulttuuri
Korostetaan yksilön roolia itsenäisenä ja muista erottuvana toimijana
Kollektiivinen kulttuuri
Yhteisöön sopeutuminen ja jäsenyys ryhmissä korostuvat
Sisäistäminen
Sitä että yksilö omaksuu yhteisön toimintatapoja, normeja ja tarinoita siten että niistä tulee osa hänen omaa psyykkistä toimintaansa
Ulkoistaminen
Sitä että yksilö voi jakaa sisäisiä kokemuksiaan muiden kanssa
Julkilausuttuja normeja
Esim. Lait, järjestyssäännöt sekä ryhmän yhdessä tekemät suulliset sopimukset
Piilonormit
Käytäntöjä joista ei ole selkeästi yhdessä sovittu mutta joita ryhmäläiset noudattavat yhteisten oletusten pohjalta
Ryhmän kiinteys eli koheesio
Tarkoitetaan ryhmän kykyä pysyä koossa
Rooliristiriita
Tarkoitetaan tilannetta jossa henkilö kokee yhteen tai useampaan rooliin liittyvät odotukset vaikeasti yhteen sovitettavina
Roolin sisäinen ristiriitaa
Syntyy silloin kun samaan rooliin liitetään keskenään ristiriitaisia odotuksia
Roolien välinen ristiriita
Syntyy kun yhteen rooliin liittyvät odotukset ovat ristiriidassa toiseen rooliin liittyvien odotusten kanssa
Sosiaalinen kognitio
Muiden ihmisten muodostamaan ympäristöön liittyvää tiedon käsittelyä
Attribuutio
Käyttäytymisen syitä koskevat selitykset
Oman edun Attribuutiovääristymä
Oman menestyksen selittäminen esimerkiksi omalla lahjakkuudella, pysyvillä peroonallisuuden piirteillä ja epäonnistumiset väliaikaisilla syillä
Attribuution peruserhe
Toisen ihmisen toimintaa selitetään sisäisillä tekijöillä
Mitkä asiat vaikuttavat oppimiseen
Opiskelutaidot, kiinnostus, motivaatio, usko omiin kykyihin ja tunteet
Mitä Lontoon taksinkuljettaja tutkimuksessa saatiin selville
Taksikuljettajien hippokampus oli suurempi kuin kontrolliryhmän
Mihin kolmeen alueeseen muisti jakaantuu
- Sensorien muisti
- Työmuisti
- Säilömuisti
Mitä sensorien muisti tekee
Vastaan ottaa aistiärsykkeitä ja valikoi ympäristöstä ne ärsykkeet jotka pääsevät työmuistin käsiteltäväksi ja samalla ihmisen tietoisuuteen
Mitä työmuisti tekee
Työmuisti toimii nykyhetkessä sillä ihminen on tietoinen kulloinkin työmuistissa olevista sisällöstä. Työmuistissa muistettavaa ainesta muokataan, jäsennetään ja järjestellään sekä verrataan säilömuistissa oleviin tietoihin
Mitä säilömuistissa on
Sellaiset tiedot, taidot ja muistot jota parhaillaan ei käytetä mutta jota tarvitaan nykyhetken ymmärtämiseen ja uuden asian oppimiseen
Mitä tarkoittaa muistin rekonstruktiivisuus
Jatkuvan tiedon muokkaamista ja rakentamista
Pystyvyysuskomus
Yksilön käsitys pätevyydestään
Oppimisen yhteissäätely
Kyse on opiskelijoiden keskinäisestä sosiaalisesta tuesta ja vastuun jakamisesta
Metakognitio
Tietoisuutta omista ja muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista ajattelusta ja oppimisesta
Pintasuuntautunut lähestymistapa
Opiskelijan ensisijaisena tavoitteena on suoriutua oppimistehtävästä
Syväsuuntautunut lähestymistapa
Opiskelija pyrkii ensisijaisesti ymmärtämään opiskelemansa materiaalin. Lähestymistapaan liittyy henkilökohtainen kiinnostus ja sisäinen motivaatio
Suunnitelmallinen opiskelun lähestymistapa
Opiskelija noudattaa mahdollisimman johdonmukaista ja tavoitteellista opiskelutapaa. Opiskelu tapa voi liittyä joko pintasuuntautuneeseen tai syväsuuntautuneeseen lähestymistapaan
Minkälainen on optimistista strategiaa käyttävä opiskelija
Hänellä on korkeat odotukset suoriutumiselle, vahva usko omaan pätevyytensä sekä halu kehittyä ja oppia uutta
Defenssiivis pessimistinen strategia
Opiskelija pyrkii hyvään suoritukseen mutta tulkitsevat suoritustilanteet stressaavammiksi kuin optimistisen strategian käyttäjät
Itseä vahingoittava strategia
Käyttäjät pelkäävät epäonnistumista ja tuntevat ahdistusta opinnoissaan. Toiminta keskittyy tehtävän kannalta epäolennaiseen. He tulkitsevat omaa käyttäytymistään ja luovat selityksiä mahdolliselle epäonnistumiselle
Daniel Stern
Kehitystä kuvaava teoria. Perustuu vauvatutkimuksen tuloksiin ja psykodynaamiselle psykologialle tyypilliseen pyrkimykseen ymmärtää yksilön kokemuksia ja mielensisäistä maailmaa
Sosiaalinen hymy
Tarkoitetaan sitä että vauva alkaa reagoida ihmiskasvoihin, hymyilemällä
Ydinminuus
Varhaisista kokemuksista muodostuva varhainen tunne olemassaolosta ja toimivuudesta
Protokeskustelu
Keskustelumainen vuorovaikutus vauvan ja aikuisen välillä. Esim isä kysyy kysymyksen vaiva jokelteler jtn
Mitä 7kk-15kk ikinen vauva osaa jo tehdä
Osaa ilmaista yhä enemmän omia kokemuksiaan ja aikomuksistaan ilmeiden, liikkeiden ja ääntelyn avulla. Hän osaa itsekin ilmaista haluamista, vastustusta ja kiinnostusta
Mitä tärkeää kehityksen kannalta tapahtuu seitsemän ja yhdeksän kuukauden välillä
Vauva tulee tietoiseksi omasta mielestään. Vauvan ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa jaetaan tunteita, aikomuksia ja tarkkaavaisuuden kohteita
Tunteiden yhteensoinnuttaminen
Vanhempi aistii lapsen tunnetilan ja vastaa siihen sopeuttaen oman reaktionsa sen mukaan
Sosiaalinen mallintaminen
Aikuisen käyttäytyminen antaa vauvalle vihjeitä, siitä miten uuteen kohteeseen tulisi suhtautua, millaisia tunteita uuteen tilanteeeseen liittyy ja miten siinä toimitaan
Milloin lapsi yleensä oppii puhumaan/ sanoo ensimmäiset sanansa
Ensimmäisen ikävuoden tienoilla
Siirtymäobjekti
Esim turvaräsy joka edustaa lapsen mielessä sitä turvallisuutta jota hän kokee vanhemman läsnä ollessa
Mitä kaksivuotias osaa
Oppii puhumaan pidempiä lauseita ja hänen muistinsa kehittyy. Hän alkaa muodostamaan tarinoita