Luku IV - erityiset sopimustyypit

Question 1

Tarve suojata heikompaa osapuolta on tuonut mukanaan lakiviittausten vaikutusten rajoitusta. Mikä on tämän puuhan yleisajatus?

Answer 1

Ajatuksena ei ole niinkään kontrolloida lainvalinnan pätevyyttä vaan pikemminkin sovellettavaksi valitun lain vaikutuksia.

Question 2

Millä taktiikalla on pyritty kontrolloimaan sovellettavaksi tulevan lain vaikutuksia?

Answer 2

Lainvalintasäännöillä, jotka koskevat jonkin muun (kuin osapuolten valitseman) lain pakottavien säännösten liitännäistä soveltamista lex causaeen nähden.

Säännöillä siis pyritään estämään pakottavien säännösten kiertäminen.

Question 3

Ketä suojaavat parhaiten Rooman yleissopimuksen kuluttajasopimuksia koskevat lainvalintasäännöt?

Answer 3

Ennen muuta passiivista kuluttajaa. Sähköinen kaupankävijä tai aktiivisesti liikkuva kuluttaja jävät enemmän tai vähemmän sattumanvaraisen lopputuloksen varaan.

Question 4

Mitkä tosiasiat vähentävät kuluttajasopimuksien lainvalintasääntöjen merkitystä reaalimaailmassa?

Answer 4

Kuluttajariitojen vieminen tuomioistuimeen on suhteellisen korkean kynnyksen takana. Vähäiset taloudelliset intressit pienentävät intoa kalliiseen ja hitaaseen tuomioistuinkäsittelyyn.

Question 5

Mikä on kuluttajasopimuksia koskevien lainvalintasääntöjen lähtökohta?

Answer 5

Heikomman osapuolen suojaaminen.

Question 6

Mihin valtioon kuluttajasopimuksen katsotaan läheisimmin liittyvän?

(Rooma I -asetus ja Rooman yleissopimus)

Answer 6

Kuluttajan asuinvaltioon

Question 7

Minkä lain mukaan määräytyy kuluttajasopimuksen muoto

Answer 7

Kuluttajan asuinvaltion lain mukaan?

Question 8

Rooman yleissopimuksen edellytykset sille, että kuluttaja saa vedota oman asuinvaltionsa pakottavien säädösten antamaan suojaan?

Answer 8

a) asuinpaikkavaltiossa kuluttajalle osoitettu mainonta
JA sopimuksentekoa varten tarvittavat toimenpiteet toteutettu tässä maassa
b) kuluttajan sopijapuoli tai edustaja ottanut tilauksen vastaan kuluttajan asuinvaltiossa
c) kuluttaja on matkustanut ulkomaille tekemään tilauksen ja myyjä on järjestänyt matkan

Question 9

Kolme tavanomaista kuluttajasopimustyyppiä, jotka jäävät Rooman yleissopimuksen 5 artiklan antaman suojan ulkopuolelle?

Answer 9

• luottosopimukset
• digitaalisia tuotteita koskevat sopimukset
• timeshare-sopimukset

Question 10

Mikä Rooman yleissopimuksen artikla käsittelee kuluttajasopimuksia?

Answer 10

Viitonen.

Question 11

Mikä Rooma I -asetuksen artikla käsittelee kuluttajasopimuksia?

Answer 11

Kuutonen.

Question 12

Mitä lakia sovelletaan Rooma I -asetuksen mukaan kuluttajasopimuksiin lakiviittauksen puuttuessa? Millä edellytyksillä?

Answer 12

Kuluttajan asuinvaltion lakia, jos:

• elinkeinonharjoittaja harjoittaa toimintaansa tässä valtiossa TAI
• harjoittaa toimintaa useammassa valtiossa ja suuntaa toimintaansa kuluttajan asuinpaikkavaltioon

Lisäksi sopimuksen tulee kuulua kyseisen toiminnan piiriin.

Question 13

Kuluttajasopimus ei täytä edellytyksiä, joilla asiaan voitaisiin soveltaa kuluttajan asuinpaikkavaltion lakia. Miten lainvalinta tapahtuu?

Answer 13

Yleisten lainvalintasääntöjen perusteella (3 ja 4 artiklat)

Question 14

Minkätyyppisiä kuluttajasopimuksia Rooma I -asetuksen 6 artikla ei koske? Miksi?

Answer 14

Artikla ei koske kuljetus- ja vakuutussopimuksia. Näihin liittyvien erityissäännösten katsotaan suojaavan kuluttajaa riittävästi.

Question 15

Kantaja on tehnyt sopimuksen harjoittaakseen tulevaisuudessa ammattitoimintaa. Kuluttaja vai ei?

Answer 15

Suojajärjestelmä koskee vain sopimuksia, jotka on tehty nykyisestä ja tulevasta ammattitoiminnasta tai -tavoitteesta riippumatta. Ei siis ole.

(Liukkunen s. 128)

Question 16

Henkilö tekee sopimuksen sekä yksityisessä että ammattimaisessa toiminnassa. Kuluttajasopimus vai ei? Minkä ajankohdan mukaan asiaa arvioidaan?

Answer 16

Tällainen sekasopimus voi olla kuluttajasopimus, jos se palvelee ammattitoimintaa vain vähäpätöisellä tavalla. Sopimuksen tarkoitus arvioidaan sen tekohetken mukaisen tilanteen perusteella.

(Liukkunen s. 129)

Question 17

Toisen sopijapuolen tietoisuus sopimuskumppanin tarkoituksesta (kuluttaja/ammattitoiminta) - miten vaikuttaa?

Answer 17

Jos toinen sopijapuoli on ollut perustellusti tietämätön, ei hänen sopimuskumppaninsa nauti kuluttajan asemasta.

Henkilö on luopunut kuluttaja-aseman mukanaan tuomasta suojasta, jos hän on antanut vilpittömässä mielessä toimineelle sopimuskumppanilleen vaikutelman siitä, että henkilö toimii ammatti/elinkeinotoiminnassa.

(Liukkunen s. 130)

Question 18

Kuluttajasopimukselta edellytetään yhteyttä….?

Kaksi seikkaa.

Answer 18

Sekä elinkeinonharjoittajan toimintaan että kuluttajan asuinvaltioon.

(Liukkunen s. 131)

Question 19

Rooma I -asetuksen artiklan 6 soveltamisala - millaisia sopimuksia artikla koskee? Miten laajuus eroaa Rooman yleissopimuksesta?

Answer 19

Artiklan 6 soveltamisala kattaa kaikki kuluttajasopimukset, joita ei ole rajattu artiklan soveltamisalan ulkopuolelle.

Rooman yleissopimuksen 5 artikla soveltamisala oli suppeampi, se kattoi vain tavarat ja palvelut.

Question 20

Syy-yhteyden merkitys pohdittaessa sitä, mitä “toiminnan suuntaaminen kuluttajan asuinvaltioon” tarkoittaa?

Answer 20

Toiminnan ja sopimuksen tekemisen välillä on oltava syy-yhteys.

Sopimusta ei tarvitse solmia kuluttajan asuinvaltiossa.

(Liukkunen s. 132)

Question 21

Elinkeinonharjoittajan www-sivuille pääsee kuluttajan asuinvaltiosta. Onko toiminta suunnattu kuluttajan asuinvaltioon?

Answer 21

Ei välttämättä, pelkkä pääsy ei riitä.

Sopimus tulee tehdä kuluttajan asuinvaltiossa harjoitetun toiminnan puitteissa. Edellytyksenä on, että sivustolla kehotetaan etäsopimusten tekemiseen ja että sopimus tehdään etäsopimuksena.

(Liukkunen s. 133)

Question 22

Aktiivinen, passiivinen ja interaktiivinen www-sivusto, mitä eroa?

Answer 22

Aktiivinen sivusto antaa kuluttajalle mahdollisuuden tehdä sopimuksen eri vaiheita seuraten. Pelkästään informaatiota tarjoavia sivuja pidetään passiivisina.

Interaktiivinen sivusto tarjoaa lisäksi kommunikaatiovälineitä osapuolten välille.

(Liukkunen s. 133)

Question 23

WWW-sivuilla oleva “disclaimer” indisiona elinkeinotoiminnan suuntaamisesta tiettyyn valtioon?

Answer 23

Voi olla indisio edellyttäen, että elinkeinonharjoittajan liiketoimintakäytäntö vahvistaa tämän.

(Liukkunen s. 134)

Question 24

Alpenhof-ratkaisu?

Answer 24

Käsittelee toiminnan suuntautumista tiettyyn valtioon Bryssel I -asetuksen tarkoittamassa mielessä. Osoituksia toiminnan suuntamisesta voivat olla:

• toiminnan kansainvälinen luone
• kansainvälisen suuntanumeron käyttö
• muun kuin “oman” verkkotunnuksen päätason käyttö
• sellaisten reittien kuvaus, jotka johtavat jäsenvaltiosta toiseen palveluiden tarjoamispaikkaan
• kansainvälisen asiakaskunnan mainitseminen (referensseinä)

Asiaa ratkaistaessa on huomioitava kaikki tapaukseen liittyvät olosuhteet.

(Liukkunen s. 135)

Question 25

Kuluttajasopimuksiin otetut lakiviittaukset - saako Rooma I -asetuksen mukaan tehdä? Rajoituksia?

Answer 25

Kyllä vain. Artiklan 6(2) mukaan artiklan 3 mukaiset lakiviittaukset ovat koko laajuudessaan sallittuja. Asiassa voi kuitenkin tulla sovellettavaksi ns. vähimmäissuojasääntö.

(Liukkunen s. 135)

Question 26

Kuluttajasopimuksessa ei ole lakiviittausta. Mitä lakia sopimukseen sovelletaan Rooma I -asetuksen mukaan?

Answer 26

Kuluttajan asuinpaikan lakia.

Liukkunen s. 136

Question 27

Kuluttajasopimus liittyy kaikki seikat huomioiden läheisesti muuhun kuin kuluttajan asuinpaikkavaltioon. Mitä lakia sopimukseen sovelletaan?

Answer 27

Sovelletaan edelleen kuluttajan asuinpaikan lakia.

Liittymäsääntö on kiinteä, eikä siitä poiketa. Kuluttajan voidaan useimmiten katsoa tuntevan parhaiten oman asuinvaltionsa lain, hallitsevansa asuinvaltionsa kielen ja voivan saada sieltä asiantuntija-apua helpoiten.

(Liukkunen s. 136)

Question 28

Miten Rooma I -asetuksessa määritellään kuluttajan asuinvaltio?

Answer 28

No kun ei määritellä. Tämä kysymys ei ole selkeytynyt Rooman yleissopimuksen mukaisesta tilanteesta. Asetuksen 19 artikla käsittelee vain yhtiön jne. kotipaikkaa, kuluttajaa se ei koske.

(Liukkunen s. 137)

Question 29

Mitä valtiota pidetään kuluttajan asuinvaltiona? Minkä ajankohdan mukaan määritetään?

Answer 29

Lähtökohtana on valtio, jossa kuluttaja tosiasiallisesti ja vakituisesti asuu. Asunvaltiona ei voida pitää valtiota, jossa kuluttaja asuu vain lyhyesti, tilapäisesti tai muodollisesti. Ajankohta on määritettävä kuluttajasopimuksen tekohetken mukaan.

(Liukkunen s. 137)

Question 30

Vähimmäissuojasääntö kuluttajasopimuksissa Rooma I -asetuksen mukaan?

Answer 30

Lakiviittaus ei artiklan 6(2) mukaan saa johtaa siihen, että kuluttaja menettäisi asunvaltionsa pakottavien säännösten antaman suojan.

(Liukkunen s. 137)

Question 31

Mitä kaikkea vähimmäissuojasääntö käsittää, ts. mitä kuluttajan asuinvaltion pakottavia säännöksiä se koskee?

Answer 31

Kuluttajia suojaavan pakottavan erityissääntelyn lisäksi vähimmäissuojasääntö käsittää yleiset pakottavat yksityisoikeudelliset säännökset, jotka sisältyvät kuluttajan asuinvaltion lakiin.

(Liukkunen s. 137)

Question 32

Vähimmäissuojasääntö ja lainvalinnan paloittelu?

Answer 32

Vähimmäissuojasääntö voi johtaa lainvalinnan paloitteluun, koska sovellettavaksi voi tulla kahden eri valtion (asuinvaltio ja lakiviittaus) laki.

Question 33

Vähimmäissuojasääntö ja kumulatiivinen suoja?

Answer 33

Ajatukseen kumulatiivisesta suojasta on suhtauduttava torjuvasti. Suoja tulee joko asuinvaltion laista tai lakiviittauksen osoittamasta laista, ei molemmista.

Juuri tämän vuoksi vähimmäissuojasääntö voi johtaa paloitteluun.

(Liukkunen s. 138)

Question 34

Rooma I -asetuksen kuluttajasopimuksia koskevan 6 artiklan mukaan sen soveltamisen ulkopuolelle jäävät….

Answer 34

• palvelut, jotka kokonaan suoritetaan muussa, kuin kuluttajan asuinvaltiossa (esim. hotelli)
• kuljetuspalvelut (pl. matkapakettidirektiivi)
• oikeudet kiinteään omaisuuteen tai kiinteän omaisuuden vuokraaminen (pl. aikaosuusdirektiivi)
• rahoitusalan sopimukset

(Liukkunen s. 142)

Question 35

Kummalla on etusija: Rooma I -asetuksella vai kuluttajansuojalain lainvalintasäännöillä?

Answer 35

KSL:n lainvalintasäännöillä. Ne perustuvat kuluttajansuojadirektiiveihin, joita Rooma I -asetus väistää sen 23 artiklan nojalla.

• yhteisön oikeutta
• sääntelevät sopimuksiin liittyvää lainvalintaa erityisissä asioissa

(Liukkunen s. 145)

Question 36

KSL 12:1f kertoo, että lainvalinta tehdään Rooman yleissopimuksen mukaan. Käytännössä siis miten?

Answer 36

Jos sopimus on tehty 17.12.2009 tai sen jälkeen, niin sovelletaan Rooma I -asetusta.

Question 37

Haagin yleissopimus ja kuluttajakauppa?

Answer 37

Soveltamisala kattaa myös kuluttajakaupan, mutta Haagin konferenssin lausuman mukaan yleissopimus ei estä sopimusvaltioita soveltamasta erityisiä lainvalintasääntöjä kuluttajasopimuksiin.

Question 38

CISG ja kuluttajakauppa?

Answer 38

Ei sovelleta puhtaaseen kuluttajakauppaan. Tulkitaan kuitenkin niin, että CISG soveltuu sellaiseen tavaran kauppaan, joka liittyy vain osaksi ostajan elinkeinotoimintaan.

Question 39

Mitä lakia työsopimuksiin sovelletaan Rooman yleissopimuksen mukaan lakiviittauksen puuttuessa?

Answer 39

Presumptio: ensisijaisesti sen valtion lakia, johon hänet on otettu työhön - vaikka hänet olisi väliaikaisesti lähetetty työhön toiseen jäsenvaltioon.

Question 40

Työntekijä ei tavallisesti työskentele ainoastaan yhdessä valtiossa. Mitä lakia sovelletaan?

Answer 40

Presumptio: sen toimipaikan sijaintivaltion lakia, joka on ottanut hänet työhön.

Question 41

Työsopimukset ja varaventtiilisääntö?

Answer 41

Presumptioita täydentää varaventtiilisääntö: jos olosuhteista kokonaisuudessaan ilmenee, että työsopimus liittyy läheisemmin johonkin toiseen valtioon, sovelletaan tämän valtion lakia.

Question 42

Työsopimusten vähimmäissuojasääntö?

Answer 42

Objektiivisten liittymäsääntöjen osoittaman lain pakottavia säännöksiä noudatetaan lakiviittauksesta riippumatta.

Question 43

Työsuhteen määritelmä Rooma I -asetuksessa?

Answer 43

Ei ole.

Tästä syystä kansalliset määritelmät ovat merkityksellisiä.

(Liukkunen s. 150)

Question 44

Työsopimusten kvalifikaatio yleisten kvalifikaatioteorioiden puitteissa?

Answer 44

Kompakysymys, yleinen kvalifikaatioteoria on yleinen kvalifikaatioteoria, vaikka voissa paistaisi. Käsillä on siis kolme vaihtoehtoa:

• lex forin mukaan
• lex causaen mukaan
• EU-autonomisella tulkinnalla

Kaikki ovat omalla tavallaan ongelmallisia vaihtoehtoja.

(Liukkunen s. 152 ja hillittömästi spekulointia päälle)

Question 45

Työsuhteen kvalifikaatio EU-autonomisesti? Uhka vai mahdollisuus?

Answer 45

+ edistäisi asetuksen soveltamisen yhtenäisyyttä jäsenvaltioissa
+ varmistaisi työsopimuksen käsitteen yhdenmukaisen ja johdonmukaisen tulkinnan
- sovellettavan lain valintamenetelmä vääristyisi (Jäsenvaltio voisi esim. joutua pitämään sopimusta valtion X lain alaisena työsopimuksena, vaikka se ei olisi valtion X lain mukaan työsopimus.)

Question 46

Työsuhteen kvalifikaatio lex forin mukaan? Näppärä tilannekatsaus, ki-toos.

Answer 46

Vääristymiä toisi mukanaan tämäkin. TI voisi kvalifioida valtion X lain alaiseksi työsopimukseksi sopimuksen, joka tämän valtion lain nojalla ei ole työsopimus - ja päivänvastoin.

Ei hyvä näin.

Question 47

Työsuhteen kvalifikaatio lex causaen mukaan? Mitenkäs tämä?

Answer 47

Tätä on esitetty hyväksi ratkaisuksi. Tällähän vältettäisiin näppärästi ristiriidat kvalifioivan lain ja työntekijää suojaavan lain välillä. On toki altis vastaperusteelle samalla tavalla kuin yleensäkin hypoteettinen lex causae kvalifiointiperusteena.

Ongelmista huolimatta tätä on pidettävä toistaiseksi suositelluimpana tapana.

(Liukkunen s. 153)

Question 48

Sopimusvapaus ja lainvalinta työsopimuksissa?

Answer 48

Työsopimuksiin sovelletaan Rooma I -asetuksen 3 artiklan sopimusvapautta koskevia säännöksiä. Lyhyesti: kyllä.

(Liukkunen s. 154)

Question 49

Viittaus työehtosopimukseen indisiona lainvalinnasta?

Answer 49

On mahdollista, että viittausta pidetään yhtenä indisiona hiljaisesta lainvalinnasta. Hiljaisen lakiviittauksen on kuitenkin artiklan 3 mukaan käytävä “selvästi” ilmi sopimusehdoista tai olosuhteista.

(Liukkunen s. 154)

Question 50

Mitä lakia Rooma I -asetuksen mukaan ensisijaisesti sovelletaan, jos lakiviittausta ei ole?

Answer 50

Artiklan 8(2) mukaan tavallisen työskentelyvaltion lakia - lex loci laboris.

(Liukkunen s. 154)

Question 51

Milloin työskentelyä toisessa maassa on Rooma I -asetuksen mukaan pidettävä tilapäisenä?

Answer 51

Asetuksen sanamuoto ei vastaa tähän. Johdanto-osan kohdan 36 mukaan työskentely on tilapäistä, jos työntekijän odotetaan palaavan työhönsä lähtömaassa sen jälkeen, kun hän on saanut päätökseen tehtävänsä vieraassa valtiossa. Aikamääräisiä rajoituksia ei aseteta, joten johtoa tähän on haettava osapuolten tarkoituksesta. Työskentelyjakson pituudella voi luonnollisesti olla merkitystä.

Question 52

Rooma I -asetuksen ja lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin suhde tilapäisen työskentelyn osalta?

Answer 52

Määritelmät poikkeavat toisistaan, joten tilapäisellä työskentelyllä on kaksi eri määritelmää lainvalintaa koskevassa EU-lainsäädännössä.

Question 53

Minkä perusteella määritellään se ajankohta, jonka mukaan tavallinen työskentelyvaltio määritellään?

Answer 53

Lähtökohdaksi voidaan ottaa ajankohta, jona riidan kohteena oleva tapahtuma sattui, koska muut vaihtoehdot ovat vähän ongelmallisia. Työsopimuksen tekohetki toisi mukanaan osapuolten tarkoituksen subjektiivisena elementtinä ja asian ratkaisuajankohta tuomioistuimessa taas tarjoaisi (väärinkäyttö)mahdollisuuden vaihtaa lakia vaateen syntymisen jälkeen.

(Liukkunen s. 158)

Question 54

Milloin sovellettavaksi tulee Rooma I -asetuksen 8(3) artiklan nojalla työhön ottaneen liiketoimipaikan sijaintivaltion laki?

Answer 54

• jos työtä tehdään tavallisesti kahdessa tai useammassa valtiossa
• työntekijä ei työskentele tavallisesti missään valtiossa
• työntekijä työskentelee tavallisesti paikassa, joka ei sijaitse missään valtiossa

Edellytetään siis, että tuomioistuin ei pysty paikallistamaan työsuhdetta yhteen valtioon,jossa työtä tavallisesti tehdään.

(Liukkunen s. 160)

Question 55

Minkä ajankohdan mukaan työhön ottaneen liiketoimipaikan sijainti määritetään?

Answer 55

Sen ajankohdan mukaan, jona työntekijä otettiin työhön.

Liukkunen s. 160

Question 56

Käännösongelma Rooma I -asetuksen 8(4) artiklan varaventtiilisäännön suhteen?

Answer 56

Suomenkielisessä versiossa puhutaan “tapaukseen liittyvistä seikoista”, mutta aikuisten oikeasti huomioon tulee ottaa “kaikki tapaukseen liittyvät olosuhteet”.

(Liukkunen s. 162)

Question 57

Ero 4(3) ja 8(4) artikloiden varaventtiilisääntöjen välillä?

Answer 57

Työsopimukseen sovellettava artiklan 8(4) varaventtiilisääntö ei edellytä, että sopimus liittyy “selvästi” läheisemmin jonkin maahan.

Tarkoitus on kuitenkin molemmissa tapauksissa se, että presumoitu liittymä väistyy vain silloin, kun sopimuksella on läheisempi liittymä jonkin muun valtion lakiin.