III osa - Yleiset säännöt

Question 1

Lakiviittaus voi koskea ns. neutraalia lakia. Mikä tällainen neutraali laki on?

Answer 1

Laki, jolla ei ole mitään liittymää sopimukseen.

Question 2

Lakiviittaus on tehtävä jonkin valtion lakiin. Millaiset lait eivät ole kelpoisia?

Answer 2

Esim. “EU-oikeus” tai jokin uskonnollinen oikeus.

Question 3

Lainvalinnan paloittelu sopimuksella - sallittua vai ei? Mahdolliset poikkeukset?

Answer 3

Sallittua.

Tietyissä tilanteissa tätä voi kylläkin rajoittaa pakottavien aineellisten säännösten soveltamista koskevat lainvalintasäännöt.

Question 4

Hiljaisen tahdon huomioonottaminen?

Answer 4

Lähtökohtaisesti otetaan huomioon. Rooma I -asetuksenkin mukaan lakiviittaus on muotovapaa.

Tuomioistuin voi siis kaikkien tosiasioiden valossa katsoa osapuolten tehneen lakiviittauksen, vaikka sitä ei olisi nimenomaisesti ilmaistu sopimuksessa.

Question 5

Osoituksia hiljaisen lakiviittauksen olemassaolosta? Kolme esimerkkiä.

Answer 5

• sopijapuolten aikaisempi sopimustoiminta
• sopimuksen kuuluminen tiettyyn sopimuskokonaisuuteen
• sopimuksen tekeminen standardimuotoon

Question 6

Oikeuspaikkalausekkeen merkitys arvioitaessa hiljaista lakiviittausta?

Answer 6

Ei automaattinen indisio - ainoastaan yksi huomioon otettava tekijä.

Question 7

Sopimuksen ja sopimusehdon olemassaolo sekä sopimuksen aineellinen pätevyys - minkä lain mukaan määräytyvät?

Answer 7

Sen lain mukaan, jota sopimukseen tai ehtoon olisi sovellettava, jos se olisi pätevä.

Question 8

Uusi lainvalinta - mitä tarkoittaa? Sallittavuus?

Answer 8

Osapuolet voivat milloin tahansa sopia, että sopimukseen tai sen osaan sovelletaan muuta lakia kuin sitä, joka aiemmin tuli sovellettavaksi aiemman lakiviittauksen tai objektiivisten liittymäsääntöjen nojalla.

Question 9

Sovellettavan lain muuttaminen jälkikäteen ei kuitenkaan…

Answer 9

…vaikuta sopimuksen aineelliseen pätevyyteen tai heikennä kolmannen osapuolen oikeuksia.

Question 10

Kelluvan lakiviittauksen määritelmä?

Answer 10

Lakiviittaus, jonka mukaan sovellettava laki voi vaihdella olosuhteiden mukaan tai jonka mukaan sovellettavaa lakia ei määritellä sopimuksentekohetkellä, vaan vasta myöhemmin.

Question 11

Rooma I -asetuksen suhde kelluvaan lakiviittauksee?

Answer 11

Hyväksyttäviä. Onhan asetuksessa hyväksytty lähtökohdaksi laaja-alainen sopimusvapauden periaate.

Question 12

Rooma I -asetuksen ja Rooman yleissopimuksen suhtautuminen paloitteluun?

Answer 12

Sallittu. Tästä on nimenomainen säännös.

Question 13

Kuluttajan tai työntekijän asema tilanteissa, joissa sovelletaan paloittelua?

Answer 13

Oikeus vähimmäissuojaan ei katoa paloittelulla.

Question 14

Lex mercatorialle ei voida esittää yhtenäistä määritelmää. Mihin sillä kuitenkin usein viitataan?

Answer 14

Lähinnä yleisiin periaatteisiin ja tapaan perustuviin sääntöihin, joita käytetään kansainvälisessä kaupassa ilman, että samalla viitattaisiin jonkin valtion oikeusjärjestykseen.

Question 15

Rooma I -asetuksen suhtautuminen lex mercatoriaan?

Answer 15

Ei onnistu. Lex causae voi olla ainoastaan jonkin valtion laki.

Question 16

Miksi komission Rooma I -asetusehdotuksessa suhtauduttiin nuivasti lex mercatoriaan?

Answer 16

Lähinnä siksi, että sitä ei ole pidetty riittävän täsmällisenä.

Komissio olisi kuitenkin asetusehdotuksessaan hyväksynyt esimerkiksi UNIDROIT-periaatteet tai PECL:n. Jäsenvaltiot tyrmäsivät tämän.

Question 17

Miksi sopimusvaltiot eivät nielleet komission asetusehdotuksesta sitä, että esim. UNIDROIT-periaatteet olisivat voineet olla lakiviittauksen kohteena?

Answer 17

• ei demokraattista legitimiteettiä
• eivät kata kaikkia mahdollisia aineellisia kysymyksiä
• tie eurooppalaiselle lakikokoelmalle olisi voinut aueta

Question 18

Lakiviittaus ei-valtiolliseen lakiin ei ole mahdollinen Rooma I -asetuksen mukaan. Miten sopijapuolet voivat kiertää tämän?

Answer 18

Inkorporaatiolla. Inkorporoituja ehtoja sovelletaan, mikäli ne eivät ole vastoin asetuksen lainvalintasääntöjen mukaista lex causaeta.

Kokonaan lex mercatoriaa ei siis tälläkään jipolla saada sovellettavaksi.

Question 19

Inkorporaatiokaan ei ole ihmelääke, jolla sopimus voitaisiin alistaa kokonaan lex mercatorialle. Mikä jää sopijapuolten ainoaksi keinoksi tällaiseen?

Answer 19

Välimiesmenettelystä sopiminen. Tuomioistuinmenettelyssä alistaminen kokonaan lex mercatorialle ei onnistu sitten millään, ei yhtään millään.

Question 20

Inkorporaation ja kv-yksityisoikeudellisen lakiviittauksen ero? Inkorporaation rajat?

Answer 20

Inkorporaatiossa on kyse aineellisoikeudellisesta lakiviittauksesta. Inkorporaatio tulee kysymykseen siihen tilanteeseen saakka, jossa törmätään lex causaen pakottavaan sääntelyyn.

Question 21

Kansallisesti pakottavien säännösten kiertäminen puhtaasti kansallisissa tilanteissa?

Answer 21

Ei onnistu. Rooma I -asetus antaa luvan soveltaa kansallisesti pakottavia säännöksiä, jos lakiviittausta lukuun ottamatta kaikki muut tilanteesen liittyvät seikat viittaavat.

Samantyyppisellä logiikalla on estetty myös pakottavan EU-sääntelyn kiertäminen.

Question 22

Mitä tarkoittaa “luonteenomainen suoritus”?

Answer 22

Sitä sopimussuoritusta, joka on muu kuin rahasuoritus..

Kyseessä on suoritus, joka on tavallisesti sopimuksen pääasiallisena kohteena ja erottaa sopimuksen muista sopimuksista.

Question 23

Luonteenomainen suoritus ja liittymäperuste?

Answer 23

Luonteenomaisen suorituksen periaate viittaa kansainvälisen yksityisoikeuden näkökulmasta merkitykselliseen suoritukseen, mutta ei itsessään osoita lainvalinnan kannalta merkityksellistä liittymäperustetta.

Question 24

Presumptio irtaimen tavaran kaupassa?

Answer 24

Myyjän asuinpaikan laki.

(Rooman yleissopimuksessa oli omaksuttu sääntö, jonka mukaan sopimukseen sovelletaan lakia, joka on luonteenomaisesta suorituksesta vastaavan osapuolen asuinvaltio sopimuksen tekohetkellä. Siitä tämä presumtio.)

Question 25

Presumptio palvelun suorittamista koskevassa sopimuksessa?

Answer 25

Palvelunsuorittajan asuinpaikan laki.

Question 26

Presumptio kiinteään esineeseen kohdistuvassa esineoikeudessa tai kiinteän omaisuuden vuokrasopimuksessa?

Answer 26

Sen maan laki, jossa omaisuus sijaitsee.

Question 27

Presumptio sopimuksessa kiinteän omaisuuden vuokraamisesta tilapäiseen yksityiskäyttöön?

Answer 27

Jos sopimus on tehty enintään kuudeksi peräkkäiseksi kuukaudeksi, sovelletaan vuokranantajan asuinpaikkavaltion lakia - jos vuokralainen on luonnollinen henkilö ja hänen asuinpaikkansa on samassa maassa.

(Bryssel I:n mukaan toimivalta on sijaintivaltion tuomioistuimilla, mutta myös vastaajan asuinvaltion tuomioistuimilla, jos samat edellytykset täyttyvät.)

Question 28

Presumptio franchise-sopimuksissa?

Answer 28

Toimiluvan haltijan asuinpaikkavaltion laki.

Taustalla osapuolten epätasapaino ja yhteys markkinoihin, joihin sopimus vaikuttaa.

Question 29

Franchisingin ottajan suojaksi säädetty pakottava aineellinen lainsäädäntö ja Rooma I -asetus?

Answer 29

Rooma I -asetus ei turvaa tällaisen pakottavan sääntelyn huomioimista lainvalinnassa silloin, kun sovellettavaksi tulee muun valtion laki.

Question 30

Presumptio jakelusopimuksissa?

Answer 30

Jakelijan asuinpaikkavaltion laki.

Question 31

Presumptio huutokaupalla tehdyissä irtaimen kauppasopimuksissa? Erityistapaus?

Answer 31

Sen valtion laki, jossa huutokauppa pidetään.

Sääntö koskee vain sellaisia huutokauppoja, joiden pitomaa on määritettävissä. Esimerkiksi Internet-huutokauppa jää yleissääntöjen varaan - eli lähtökohtaisesti myyjän asuinvaltion lakiin.

Question 32

Presumptio rahoitusvälineitä koskevassa sopimuksessa?

Answer 32

Sama laki kuin monenkeskisen järjestelmän, jossa sopimus on tehty.

Question 33

Liitännäisenä siirtyvät immateriaalioikeudet - mitä lakia sovelletaan?

Answer 33

Pääasiallisiin sopimusvelvoitteisiin liittyvää lakia.

Question 34

Immateriaalioikeuksia koskevat sopimukset - mitä lakia sovelletaan?

Answer 34

Luonteenomaisesta suorituksesta vastaavan osapuolen asuinvaltion lakia. Lähtökohtana on luontevasti luovuttajan tai lisenssinantajan suoritus.

Jos sopimuksella on kuitenkin läheisempi liittymä johonkin toiseen valtioon, sovelletaan tämän valtion lakia. Kuluttajasopimuksista on puolestaan oma sääntelynsä.

Question 35

Sekatyyppinen sopimus, joka ei muodostu kahdesta tai useammasta toisistaan erotettavissa olevasta sopimuksesta. Presumptio?

Answer 35

Presumptiot väistyvät ja sovellettavaksi tulee luonteenomaisesta suorituksesta vastaavan osapuolen asuinvaltion laki.

Question 36

Sekatyyppinen sopimus, joka on erotettavissa erillisiksi sopimuksiksi. Presumptio?

Answer 36

Eri presumptioita sovelletaan eri sopimuksiin.

Question 37

Sopimus muodostuu ryppäästä oikeuksia ja velvoitteita, jotka voidaan luokitella kuuluvaksi useampaan kuin yhteen erityisistä sopimustyypeistä. Miten ratkaistaan luonteenomainen suoritus?

Answer 37

Sopimuksen painopiste ratkaisee sopimuksen kvalifioinnin. Tämän seurauksena sovelletaan sitä lainvalintasääntöä, joka koskee määräävää sopimustyyppiä.

Question 38

Mitä tarkoitetaan yhtiön, muun yhteisön tai yhteenliittymän asuinpaikalla?

Answer 38

Keskushallinnon toimipaikkaa.

Question 39

Mitä tarkoitetaan liiketoimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön asuinpaikalla?

Answer 39

Hänen päätoimipaikkaansa.

Question 40

Asuinpaikka, jos sopimus on tehty sivuliikkeen, edustajan tai muun toimipaikan toiminnan yhteydessä? Tai jos sopimuksen täyttäminen kuuluu tällaiselle?

Answer 40

Sivuliikkeen, edustajan tai muun toimipaikan sijaintipaikka.

Question 41

Minkä hetken mukaan määritetään asuinpaikka?

Answer 41

Asuinpaikka määritetään sopimuksen tekohetken mukaan.

Question 42

Jos sopimus ei kuulu yhdenkään Rooma I -asetuksen 4(1) artiklan presumptiosäännön piiriin tai jos sopimuksen osat kuuluvat useamman kuin yhden presumption piiriin, mitä lakia sopimukseen sovelletaan?

Answer 42

Sopimuksen luonteenomaisesta suorituksesta vastaavan osapuolen asuinpaikan lakia.

Question 43

Rooma I -asetuksen artiklan 4(3) varaventtiilisääntö?

Answer 43

Jos kaikista tapaukseen liittyvistä olosuhteista ilmenee, että sopimus liittyy läheisemmin johonkin muuhun maahan kuin presumption tai luonteenmukaisen suorituksen kautta määritetty maa, sovelletaan tämän muun maan lakia.

Question 44

Esimerkkejä sopimuksista, joiden luonteenomaista suoritusta ei voi määrittää?

Answer 44

• joint venture
• tavaroiden vaihto
• työsopimukset

Question 45

Minkä maan lakia sovelletaan, jos sopimuksen luonteenomaista suoritusta ei voi määrittää?

Answer 45

Sen maan lakia, johon sopimus läheisimmin liittyy.

Question 46

Esimerkkejä tekijöistä, jotka voidaan ottaa huomioon ratkaistessa, minkä valtion lakiin sopimus läheisimmin liittyy?

Yhdeksän kohdan luettelo, joka on kyllä kovin järkeenkäypä.

Answer 46

• osapuolten liikepaikka ja asuinpaikka
• osapuolten kansallisuus
• neuvotteluiden paikka
• sopimuksen tekopaikka
• sopimuksen kieli
• sopimuksen valuutta
• oikeuspaikka- tai välityssopimus
• sopimuksen sisältö
• sopimuksen suorituspaikka

Question 47

Millaisia lainvalintasääntöjä varaventtiilisääntö täydentää?

Answer 47

Presumptiosääntöjä ja luonteenomaisen suorituksen sääntöä.

Jos näistä kumpikaan ei sovellu sopimukseen, ei varaventtiilisääntöäkään voi soveltaa! Tällöin on kaivettava esiin läheisimmän liittymän sääntö.

Question 48

Voiko tuomioistuin tehdä lainvalinnan selvittämättä mahdollista varaventtiilisäännön soveltamista?

Answer 48

Ei voi.

Question 49

YK:n kansainvälinen kauppalaki eli omaa sukua…

Answer 49

Vuonna 1980 solmittu Wienin yleissopimus kansainvälistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista

Question 50

CISG muodostuu kahdesta kokonaisuudesta. Mistä?

Answer 50

• sopimuksen solmimista koskevat määräykset

- kauppaa koskevat määräykset

Question 51

Suurena päälinjana CISG:n ulkopuolelle jää…

Answer 51

…. henkilökohtainen tai perheen tai kotitalouden käyttöön ostetun tavaran kauppa paitsi jos myyjä ei ennen sopimuksen tekemistä tiennyt eikä olisi pitänytkään tietää.

Question 52

CISG:n ulkopuolelle jäävät alat (monta!)

Answer 52

• huutokauppa
• pakkohuutokauppa tai muuten lain nojalla tapahtuva kauppa
• osakkeiden, arvopaperien, juoksevien sitoumusten, rahan kauppa
• laivojen, ilmatyynyalusten ja ilma-alusten kauppa
• sähkön kauppa

Question 53

Sovellettava laki, jos CISG:ssä ei ole määräyksiä jostain aineellisesta riidanalaisesta kysymyksestä?

Answer 53

Määritetään tuomioistuinvaltion kansainvälis-yksityisoikeudellisten sääntöjen nojalla.

Question 54

CISG:n alueellinen soveltamisala?

Answer 54

Sovelletaan kaupan osapuolten liikepaikkojen sijaitessa eri sopimusvaltioissa tai kun kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt johtavat sopimusvaltion lain soveltamiseen.

Question 55

IrtKKL:n soveltamisala lain 1.1 §:n mukaan?

Answer 55

Kansainvälisluonteinen irtaimen esineen kauppa.

Question 56

Tekeekö lakiviittaus sopimuksen IrtKKL:n mukaan kansainvälisluonteiseksi?

Answer 56

Ei tee. Oikeustoimella tulee olla liittymiä useampaan maahan.

Question 57

IrtKKL:n soveltamisala - onko universaali?

Answer 57

Kyllä vain. Lain soveltaminen ei edellytä vastavuoroisuutta, joten lakia sovelletaan Suomen tuomioistuimissa riippumatta siitä, mihin valtioihin sopimuksella on liittymiä.

Question 58

IrtKKL ja kuluttajakauppa?

Answer 58

Ei sovelleta elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan väliseen kauppaan.

Kuluttajakauppaa koskeva lainvalinta määräytyy Rooma I-asetuksen liittymäsääntöjen mukaisesti.

Question 59

IrtKKL ja osittainen lakiviittaus?

Answer 59

Ei salli. Mikään ei tietenkään estää sisällyttämästä sopimukseen jonkin valtion laissa olevia aineellisoikeudellisia säännöksiä. Niillä ei kuitenkaan voi syrjäyttää lex causaen pakottavia säännöksiä.

Question 60

Minkä maan lakia sovelletaan IrtKKL:n mukaan, jos lakiviittausta ei ole?

Answer 60

Myyjän kotipaikkavaltion lakia tilauksen vastaanottohetkellä.

Kuitenkin jos tilauksen vastaanottaa myyjän edustaja ostajan kotipaikkavaltiossa, sovelletaan tämän valtion lakia.

Question 61

Kaupan kohteen tarkastaminen IrtKKL:n mukaan?

Answer 61

Sovelletaan sen maan lakia, jossa tarkastuksen tulee tapahtua - ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu.

Sääntö perustuu siihen, että tarkastukset voivat olla virallisia toimenpiteitä, joissa on noudatettava tarkastuspaikan lakia.

Question 62

Kummalla on etusija - IrtKKL:lla vai Rooma I -asetuksella.

Answer 62

IrtKKL:;lla (arg. Rooma I-asetuksen 25 artikla).

Question 63

Keskeisin ero Rooma I -asetuksen ja IrtKKL:n välillä?

Answer 63

Sovellettavan lain määräytyminen lakiviittauksen puuttuessa.

Rooma I perustuu presumptioihin ja varaventtiilisääntöön. IrtKKL on huomattavasti jäykempi, koska sen liittymäsäännöt ovat kiinteitä.