Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

KV-yksityisoikeus > I osa - Johdanto > Flashcards

I osa - Johdanto Flashcards

1
Q

Milloin sopimusta voidaan pitää kansainvälisenä?

A

Silloin, kun sillä on oikeudellisesti merkityksellinen liittymä useampaan valtioon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitä kaikkea sisältyy lex causaeen? Missä laajuudessa tuomioistuimen tulee soveltaa lex causaeta?

A

Lex causaeen sisältyvät kaikki asianomaisen oikeusjärjestyksen säännöt ja periaatteet.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Minkä valtion lain lainvalintasääntöjä noudattaen lainvalinta tehdään? Mihin lainvalinta johtaa?

A

Lainvalinta tehdään noudattaen tuomioistuinvaltion (lex fori) lakia ja se johtaa joko lex forin tai vieraan valtion lain soveltamiseen lex causaena.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Sopimuksessa ei ole lakiviittausta tai lakiviittaus osoittautuu pätemättömäksi. Minkä sääntöjen perusteella tuomioistuin määrittää sovellettavan lain?

A

Omaan oikeusjärjestykseensä kuuluvien kv-yksityisoikeudellisten sääntöjen perusteella.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Mitä lakia tuomioistuin soveltaa menettelyllisiin kysymyksiin?

A

Omaa lakiaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitä tarkoitetaan “materiaalistumisella”? Mitä siitä seuraa?

A

Materiaalistuminen merkitsee aineellisoikeudellisten tavoitteenasetteluiden huomioon ottamista lainvalintasääntöjä laadittaessa. Tämän seurauksena lainvalinnassa päädytään yhä useammin paloitteluun, eli useamman kuin yhden valtion lain soveltamiseen samassa oikeussuhteessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mikä on Rooma I -asetuksen lähtökohta sopimussuhteita koskevassa lainvalinnassa?

A

Tahdonautonomia, eli sopijapuolten sopimusvapaus sovellettavasta laista. [Artikla 3(1)]

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Jotta tuomioistuin voisi ottaa ratkaistavakseen kysymyksen lainvalinnasta, on tuomioistuin ensin…

A

…todettava toimivaltaiseksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Mitä tarkoittaa “homeward trend?”

A

Tuomioistuimet ovat käytännössä taipuvaisia soveltamaan omaa lakiaan, vaikka lainvalintasäännöt osoittaisivat vieraan valtion lain sovellettavaksi.

Tämä johtaa käytännössä siihen, että tuomioistuin tulkitsee lainvalintasääntöjä siten, että oman laki tulee sovellettavaksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mitä tarkoittaa “forum shopping?”

A

Kantajan pyrkimystä hyödyntää kv-yksityisoikeudellisten sääntöjen eroja saattamalla juttu vireille sellaisessa tuomioistuimessa, jonka kantaja otaksuu antavan itselleen mahdollisimman edullisen ratkaisun.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

“Fraude a la loi?”

A

Vallitsevien liittymien tietoinen manipuloiminen niin, että voidaan välttää asian käsitteleminen tietyn valtion tuomioistuimessa tai tietyn valtion lain soveltaminen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Lainvalinnan lisäksi fraude a la loi voi koskea…?

A

Tuomioistuimen toimivaltaa tai tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Miten forum shoppingia on pyritty torjumaan EU:ssa?

A

Harmonisoimalla kv-yksityisoikeudellisia sääntöjä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Lojaalin soveltamisen periaate?

A

Kun lainvalintasäännöt johtavat vieraan valtion lain soveltamiseen, tuomioistuimen on sovellettava tuota lakia lojaalisti niin kuin sitä sovellettaisiin kyseisessä valtiossa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Vieraan valtion lakia sovellettaessa on asetettava tavoitteeksi sen…

A

…ymmärrettävä ja systeeminmukainen tulkitseminen.

Pelkkä runsaaseenkaan säätelyinformaatioon tukeutuminen ei sellaisenaan ole riittävää.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Oikeuskielten erojen vaikutukset vieraan valtion lakia sovellettaessa?

A
  • samojen käsitteiden eri merkitys eri oikeusjärjestyksissä
  • virheellisten ja epätarkkojen käännösten ongelma
  • monikielisen aineiston tulkitseminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Yhteensovittamisen ongelma vieraan valtion lakia sovellettaessa?

A

Tuomioistuin voi joutua sovittamaan yhteen eri valtioiden oikeusjärjestyksistä peräisin olevaa normistoa, koska riita-asian ratkaiseminen edellyttää useamman kuin yhden valtion lain soveltamista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Yhtenäisen ratkaisemisen periaate?

A

Asiat on ratkaistava samalla tavalla riippumatta siitä, missä valtiossa ja minkä valtion kv-yksityisoikeuden sääntöjen mukaan ratkaisut tehdään.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Kansainvälis-yksityisoikeudellisen ratkaisutoiminnan perimmäinen tavoite?

A

Yhtenäisen ratkaisemisen periaate.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Vieraan valtion lakiin vetoamistaakka Suomen oikeudessa?

A

Vallitseva näkemys on se, että dispositiivisissa asioissa tuomioistuin voi soveltaa omaa lakiaan, jollei asianosainen ole vedonnut vieraan valtion lakiin.

Suomalainen tuomioistuin ei siis viran puolesta sovella vieraan valtion lakia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Lainvalintasääntöjen soveltaminen indispositiivisissa asioissa - kenen aloitteesta?

A

Indispositiivisissa asioissa suomalaisen tuomioistuimen on lähtökohtaisesti sovellettava lainvalintasääntöjä omasta aloitteestaan-

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Lainvalintasääntöjen soveltaminen Rooma I -asetuksen mukaan - tuomioistuimen omasta aloitteesta vai asianosaisen vetoamisesta?

A

Rooma I -asetuksessa ei ole tästä säännöksiä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Rooma I -asetus on asetuksena suoraan sovellettava. Mitä tästä seuraa lainvalintasääntöjen soveltamisen osalta?

A

Lähtökohtana on se, että tuomioistuimen on sovellettava Rooma I -asetusta viran puolesta.

Samaa tulkintaa voidaan puoltaa myös Rooma I -asetusta edeltäneen Rooman yleissopimuksen osalta. Tästä on kuitenkin jäsenvaltiossa erilaisia näkemyksiä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Ratkaisun KKO 1999:98 merkitys vieraan valtion lain soveltamisessa?

A

Joissakin tapauksissa ratkaisua ei voi tehdä, jollei vieraan valtion lain säännöksen “tarkka sanamuoto” ole tiedossa, Joissakin tapauksissa riittää niiden pääperiaatteiden tietäminen, joiden mukaisesti oikeuskysymys on vieraan valtion laissa säännelty.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Kenellä on selvitysvelvollisuus sovellettavaksi tulevasta vieraan valtion laista?

A

Mikäli tuomioistuin ei tunne vieraan valtion lakia, on sen OK 17:4.2:n nojalla kehotettava asianosaista hankkimaan siitä selvitystä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Mitä lakia suomalainen tuomioistuin soveltaa, jos vieraan valtion laista ei ole selvitystä?

A

Suomen lakia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Eurooppalaisen kansainvälisen yksityisoikeuden yleinen lähtökohta on se, että lainvalintasäännöt saattavat kunkin tapauksen sen lain piiriin…

A

…johon tapaus läheisimmin liittyy.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Mitä “lainvalintasäännöllä” tarkoitetaan?

A

Lähtökohtaisesti sääntöä, joka määrittää lex causaen.

Lainvalintasäännöllä voidaan tarkoittaa myös sääntöä, joka vaikuttaa lainvalintaan ja lex causaen soveltamiseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Sopijapuolten tekemän lakiviittauksen puuttuessa sovellettavan lain määrittäviä liittymäsääntöjä kutsutaan…

A

…objektiivisiksi tai toissijaisiksi liittymäsäännöiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Mistä kahdesta osasta muodostuvat objektiiviset liittymäsäännöt?

A

Tunnusmerkistöosasta ja liittymäosasta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Mitä liittymäsäännön tunnusmerkistöosa osoittaa?

A

Millaista oikeuskysymystä tai oikeussuhdetta sääntö koskee.

Esim. “irtaimen esineen kauppa”

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Mitä liittymäsäännön liittymäosa osoittaa?

A

Sen, mihin liittymään tai liittymiin lainvalinta perustuu ja minkä valtion laki tulee sovellettavaksi - liittymäosasta ilmenee siis lainvalinnan peruste.

(Esim. “myyjän kotipaikka hänen vastaanottaessaan tilauksen”)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Silloin, kun liittymäsääntö perustuu kansalliseen oikeuteen, liittymää tulkitaan…

A

…lex forin mukaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Kaksipuolinen eli bilateraalinen liittymäsääntö johtaa…

A

…joko tuomioistuinvaltion oman lain tai jonkin muun lain soveltamiseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Yksipuolisen eli unilateraalisen liittymäsäännön mukaan sovellettavaksi voi tulla…

A

…vain yhden valtion laki.

36
Q

Kiinteiden liittymäsääntöjen käyttö liittyy usein lainsäätäjän pyrkimykseen…

A

…turvata lainvalinnan oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta.

37
Q

Joustava liittymäsääntö ei määritä sovellettavaa lakia koskevaa liittymäseikastoa kiinteästi, vaan…

A

…mahdollistaa erilaisten tapauskohtaisten tekijöiden huomioon ottamisen sovellettavaa lakia määritettäessä.

38
Q

Varaventtiilisääntö?

A

Varaventtiilisääntö mahdollistaa kunkin tapauksen erityispiirteiden huomioimisen sovellettavaa lakia määrättäessä.

39
Q

Presumptio- eli olettamasäännöt lainvalinnassa - millaisia ovat?

A

Liittymäsääntöjä, joiden liittymäosa on vain olettama. Näin ollen presumptiosäännöt voivat tietyin edellytyksin kumoutua.

40
Q

Yksilöimis- eri individualisoimismetodi?

A

Pyritään löytämään oikeussuhteeseen parhaiten soveltuva ja tarkoituksenmukaisin laki.

41
Q

Mitä tarkoittaa kvalifikaatio?

A

Kvalifikaatiossa on kyse merkityssisällön antamisesta liittymäsäännön tunnusmerkistöosalle, minkä jälkeen ratkaistaan, vastaako käsillä olevan oikeussuhteen toisiseikasto tuota tunnusmerkistöä.

42
Q

Mikä on lainvalintaprosessin ensimmäinen vaihe?

A

Kvalifikaatio, jonka avulla selvitetään, minkä liittymäsäännön tunnusmerkistön alaisuuteen asia kuuluu.

43
Q

Kun sovellettava liittymäsääntö on selvillä, tuomioistuimen on selvitettävä…

A

…mikä liittymä on merkityksellinen liittymäsääntöä sovellettaessa ja kuinka tuota liittymää tulkitaan.

44
Q

Kvalifikaatioteorioiden kolme ryhmää?

A
  • lex fori
  • lex causae
  • liittymäsäännöissä käytettyjen käsitteiden autonominen tulkinta
45
Q

Kvalifikaation suorittaminen lex causaen mukaan - mikä looginen ongelma?

A

Lex causaeta käytetään kvalifikaatiossa ennen kuin on selvitetty, mikä lex causae on.

46
Q

Millaiseen tulkintateoriaan kvalifikaatio perustetaan unionin harmonisoituja lainvalintasääntöjä sovellettaessa?

A

EU-autonomiseen, ts. jäsenvaltioiden on tulkittava lainvalintasääntöjä yhteneväisesti EU-oikeuden edellyttämällä tavalla.

47
Q

Rooma I -asetuksen tulkinnassa sovellettava muu oikeuskäytäntö?

A

Asetusta tulkittaessa on huomioitava Bryssel I -asetusta ja Brysselin yleissopimusta koskeva EUT:in oikeuskäytäntö.

48
Q

Esikysymyksen problematiikka kvalifikaatiossa?

A

Riita-asian ratkaiseminen voi edellyttää, että tuomioistuin ratkaisee ensin jotakin sellaista toista asiaa koskevan kysymyksen, johon on sovellettava eri lainvalintasääntöä kuin riidanalaiseen pääkysymykseen.

49
Q

Renvoi?

A
  • lainvalintaprosessi ei pääty vielä tuomioistuimen määritettyä lex causaen omien sääntöjensä perusteella
  • jos sovelletaan myös lex causaen lainvalintasääntöjä, voi tulla sovellettavaksi muu kuin alun perin määritetty lex causae
  • edelleenviittaus = sovelletaan jotain kolmatta lakia
  • takaisinviittaus = asia palautuu tuomioistuinvaltion lain mukaan ratkaistavaksi
50
Q

Renvoi Suomen kansainvälisessä yksityisoikeudessa?

A

Takaisin- ja edelleenviittauksiin suhtaudutaan torjuvasti. Renvoi on sallittu vain poikkeuksellisesti ja vaatii tuekseen nimenomaisen säännöksen. (esim. shekkilaki ja vekselilaki)

51
Q

Renvoi-periaatteeseen suhtautuminen kansainvälisessä sopimusoikeudessa?

A

Kielteinen.

Poikkeuksena kuitenkin Rooma I -asetuksen vakuutussopimuksia koskeva sääntely.

52
Q

Depecage?

A

Depecage eli paloittelu tarkoittaa samaa tapausta koskevien kysymysten paloittelua osiin, joihin sovellettava laki määritetään erikseen.

53
Q

Suomen oikeuden suhtauttuminen paloitteluun?

A

Ennen kirjoitettua lakia lähtökohtaisesti kielteinen.

Viime vuosikymmeninä saanut kuitenkin enemmän sijaa lainvalinnassa. Selvimmin tämä ilmenee siitä, että osapuolet voivat tehdä lakiviittauksen, joka koskee vain sopimuksen tiettyä osaa.

54
Q

EU-integraatio ja pakottavat lainvalintasäännökset? Miten integraatio on vaikuttanut niiden asemaan?

A

EU-integraatio on vahventanut pakottavien säännösten asemaa lainvalinnassa ja tehnyt näin sopimusvapauden rajan vaikeammin hahmotettavaksi.

55
Q

Ehdottomuusperiaate?

A

Ordre public voidaan määritellä tuomioistuinvaltion oikeusjärjestyksen loukkaamattomaksi osaksi. Näitä arvoja turvaa ehdottomuusperiaate, jonka nojalla voidaan jättää soveltamatta vieraan valtion lain säännökset, jotka ovat ordre publicin vastaisia.

56
Q

Ordre public -periaatteen prosessuaalinen ulottuvuus? Sovelletaanko periaatetta muuhun, kuin lainvalintaan?

A

Soveltuu. Periaatetta sovelletaan lainvalinnan lisäksi ulkomaisten tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon.

57
Q

Ordre public ja varallisuusoikeus?

A

Erityisesti varallisuusoikeudessa ordre public -periaatteella on hyvin suppea käyttöala.

58
Q

Ordre publicin jakautuminen asiaryhmiin Klamin ja Kuisman mukaan?

A
  • yksilön perustavat ihmisoikeudet ja EU-oikeuden keskeiset tavoitteet
  • Suomen oikeusjärjestyksen keskeiset materiaaliset tavoitteet
  • tietyt prosessuaaliset säännöt, jotka tähtäävät aineellisesti oikean lopputuloksen saavuttamiseen myös ihmisoikeudet huomioiden
59
Q

Suomen oikeusjärjestyksen perustavanlaatuiset periaatteet?

A
  • perustavaa laatua olevat moraalikäsitykset ja ihmisoikeudet
  • tietyt keskeiset EU-oikeuden oikeusnormit
  • vapaan tahdonmuodostuksen suojaaminen
  • yhdenvertaisuus oikeuskelpoisuutta ja oikeustoimikelpoisuutta määritettäessä
  • tuomioistuintoiminnan integriteetti, lahjomattomuus ja puolueettomuus
60
Q

Mikä instanssi ratkaisee valtion oikeusjärjestyksen perusteiden sisällön?

A

Valtio itse. EU-tuomioistuimen mukaan jäsenvaltiot voivat kansallisten käsityksiensä mukaan vapaasti määritellä, mitä ne pitävät oikeusjärjestyksensä perusteina.

EUT kuitenkin valvoo, missä rajoissa jäsenvaltion tuomioistuin niihin nojautuen voi olla tunnustamatta toisessa jäsenvaltiossa annettua tuomiota.

61
Q

Mitä lakia tuomioistuin soveltaa, jos se torjuu ordre public -periaatteen nojalla jonkin vieraan valtion lain säännöksen?

A

Tuomioistuimen on toimittava siten, että asia voidaan ratkaista soveltamalla lex causaeta ilman torjutuksi tulleita säännöksiä.

Lähtökohtana ei ole lex forin soveltaminen, vaan siihen turvaudutaan vasta toissijaisesti. Käytännössä ehdottomuusperiaatteen soveltaminen voi johtaa paloitteluun.

62
Q

Lois de police?

A

Kansainvälisesti pakottavat säännökset ovat pakottavien säännösten kategoria, jota ei tunneta kansainvälisen yksityisoikeuden ulkopuolella. Näitä voidaan soveltaa lex causaesta ja lakiviittauksesta riippumatta.

Tunnetaan myös nimillä “välittömästi sovellettavat säännökset” ja “positiivinen ordre public”.

63
Q

Kansainvälisesti pakottavat säännökset ja edullisemmuusperiaate?

A

Kansainvälisesti pakottavat säännökset voivat olla luonteeltaan myös sellaisia, että niitä sovelletaan vain jos ne johtavat lex causaeta edullisempaan lopputulokseen.

Pakko näin ei siis ole olla.

64
Q

Mistä käsin arvioidaan sitä, onko kyse kansainvälisesti pakottavista säännöksistä?

A

Siitä oikeusjärjestyksestä käsin, mistä säännökset ovat peräisin.

65
Q

Millaisia intressejä tavataan liittää kansainvälisesti pakottaviin säännöksiin?

A

Vahva julkinen intressi tai esimerkiksi vahvan sosiaalisen suojanormin luonne.

66
Q

Kuka määrittelee kansainvälisesti pakottavat säännökset?

A

Kukin valtio määrittää itse oman oikeusjärjestyksensä kansainvälisesti pakottavat säännökset.

67
Q

Suomen lainsäätäjän näkemys Suomen oikeuden kansainvälisesti pakottavista säännöksistä?

A

Erityisesti heikomman suojaksi säädetyt säännökset.
- huoneenvuokra
- kuluttajasopimukset
- matkustajien kuljetus
- työsopimukset
- OikTL 36 §
Kuitenkin tulee huomioida, että heikomman suojasta ainoastaan keskeisimmät täyttävät kansainvälisen pakottavuuden kriteerit - automaatista ei ole kysymys.

68
Q

Mihin kansainvälisesti pakottavien säännösten periaatetta käytetään tavanomaisesti?

A

Tuomioistuinvaltion omien kansainvälisesti pakottavien säännösten soveltamiseen.

Näin ei välttämättä kuitenkaan ole - kyse voi olla myös kolmannen valtion lain säännöksistä, jotka eivät sisälly lex foriin eivätkä lex causaeen.

69
Q

Kansainvälisesti pakottavat säännökset ja tuomioistuimen harkinta?

A

Lähtökohtaisesti kansainvälisesti pakottavien säännösten periaate antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden soveltaa tällaisia säännöksiä harkintansa mukaan. Joissain tapauksissa soveltamatta jättäminen ei kuitenkaan ole mahdollista.

70
Q

Amsterdamin sopimuksen (1997) merkitys kansainvälisen yksityisoikeuden eurooppalaistumisessa?

A

Eräänlainen merkkipaalu, koska unionin toimivalta laajeni keskeisille kansainvälisen yksityisoikeuden alueille: yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa siirrettiin unionin toimivallan piiriin.

71
Q

Mistä alkoi EU:n jäsenvaltioiden kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen yhtenäistämistyö?

A

Tuomioistuimen toimivaltaa koskevan Bryssel I -asetuksen säätämisestä 2000.

72
Q

EU:n ja Haagin konferenssin välinen suhde?

A

EU on (vuodesta 2007) ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kansainvälinen organisaatio, joka on Haagin konferenssin jäsen.

73
Q

Rooma I -asetuksen soveltamisen ajallinen ja alueellinen ulottuvuus?

A

Rooma I -asetusta sovelletaan 17.12.2009 alkaen solmittuja sopimuksia koskevassa lainvalinnassa EU:n jäsenvaltioissa Tanskaa lukuun ottamatta.

74
Q

Rooman yleissopimuksen soveltamisen ajallinen ulottuvuus?

A

Yleissopimusta sovelletaan kussakin sopimusvaltiossa sellaisiin velvoiteoikeudellisiin sopimuksiin, jotka on tehty sen jälkeen, kun yleissopimus on tullut voimaan kyseisen valtion osalta - kuitenkin viimeistään 16.12.2009.

(Tämän jälkeen sovelletaan Rooma I -asetusta.)

75
Q

EUT ja Rooman yleissopimus?

A

Unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu Rooman yleissopimuksen, sen jälkeen tehtyjen liittymissopimusten ja ensimmäisen tulkintapöytäkirjan tulkinnasta.

Toimivallan ulkopuolelle jäävät siis toinen pöytäkirja ja sopimusvaltioiden yhteiset julistukset.

76
Q

Rooma I -asetuksen peruslähtökohta lainvalinnassa?

A

Sopimusvapauden periaate ja läheisimmän liittymän periaate: lakiviittauksen puuttuessa sovelletaan sen valtion lakia, johon sopimus läheisimmin liittyy.

77
Q

Lainvalintasääntöjen yhtenäistämisen keskeinen tavoite unionissa?

A

Ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden parantaminen.

78
Q

Lainvalintasääntöjen fragmentaation ongelma?

A

Mitä enemmän lainvalintasäännöt hajautuvat, sitä vaikeammaksi niiden keskinäisen koherenssin varmistaminen käy.

79
Q

Aineellisen EU-lainsäädännön yhteydessä säädettyjen yksittäisten lainvalintasääntöjen ongelmat liittyvät erityisesti siihen, että…

A

….ne rikkovat varsin huolellisesti rakennettua, alkujaan Brysselin yleissopimuksesta ja Rooman yleissopimuksesta liikkeelle lähtenyttä eurooppalaisen kansainvälisen yksityisoikeuden peruskehoa.

80
Q

Yksi pääsyistä Rooman yleissopimuksen hyväksymiselle oli tarve lisätä lainvalinnan oikeusvarmuutta. Miten tähän katsottiin parhaiten päästävän?

A

Säätämällä lainvalintasäännöistä yhdenmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.

Sama tavoite on keskeinen myös Rooma I -asetukselle.

81
Q

Mitä ongelmia seuraa siitä, että lainvalintasääntöjä käytetään direktiiveissä?

A

Eräissä tapauksissa direktiiveissä käytetyn sääntelytavan vaikeaselkoisuus on johtanut siihen, että lainvalintasäännöt on täytäntöönpantu eri tavoin eri jäsenvaltioissa.

82
Q

Mitä tarkoitetaan kansainvälisen yksityisoikeuden materiaalistumisella?

A

Lainvalinnan lopputuloksen huomioimista lainvalintasääntöjä laadittaessa ja sovellettaessa.

83
Q

Lainvalinnan traditionaalinen ajattelutapa?

A

Lainvalinta on muodollista ja neutraalia kollisioiden ratkaisemista ja tällaisena täysin riippumatonta jutun aineellisesta lopputuloksesta.

84
Q

EUT:n linjausten myötä lainvalinnan lopputulemaharkinta perustuu entistä vahvemmin…

A

…unionin perusperiaatteisiin, eli vapaan liikkuvuuden toteuttamistavoitteisiin.

85
Q

Kansainvälisessä yksityisoikeudessa kolmansilla valtioilla viitataan tavallisesti…

A

…muihin valtioihin kuin tuomioistuinvaltioon tai siihen valtioon, jonka laki on lex causae.

86
Q

Kaksi seikkaa, jotka vaikuttavat siihen, että jäsenvaltioiden kv-yksityisoikeudellisissa normistoissa on edelleen huomionarvoisia eroja?

A
  • eri valtiot ovat osapuolina erilaisissa lainvalintaan vaikuttavissa kansainvälisissä sopimuksissa (sovelletaan EU-normien ohella ja voivat saada etusijan)
  • lainvalintasääntöjä sisältäviä direktiivejä on implementoitu eri tavoin eri jäsenvaltioissa
87
Q

Sopimukseen sovellettavan lain valitseminen on monimutkaista verrattuna moniin muihin oikeussuhteisiin tai oikeuskysymyksiin. Miksi?

A
  • oikeudellisesti merkityksellisien liittymien diversiteetti
  • sopimukset voivat sisältää lakiviittauksen
  • ratkaistavaksi voi tulla laaja joukko erilaisia aineellisoikeudellisia kysymyksiä, kuten pätevyys, tulkinta ja irtisanominen

KV-yksityisoikeus (7 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions