Lopputentti Flashcards
Sykliini-riippuvainen kinaasi (cdk)
Proteiini, joka lisää solun siirtymistä solusyklin läpi fosforyloimalla tiettyjä kohdemolekyylejä. Cdk tarvitsee sykliinin ja CAK:in täydelliseen aktivaatioon (T-loopin inhibitio). Esim. Ihmisillä Cdk 2 sitoo sykliini E:tä muodostaen G1/S-Cdk, ja sykliini A:ta muodostaen S-Cdk. Näistä esim. S-Cdk auttaa stimoimaan kromosomien kahdentamista.
Aktivaatio tarkemmin: kun Cdk on inaktiivinen, sen aktiivisessa kohdassa on proteiini looppi, joka “blokkaa liittymisen”. Sykliinin liittyessä Cdk:hon, aktivoituu Cdk osittain kun sykliini siirtää T-loopin pois aktiivisesta kohdasta. Tämän jälkeen Cdk-activating kinase (CAK) fosforyloi aktiivisen kohdan lähellä olevan aminohapon, jolloin Cdk:sta tulee täysin aktiviinen.
Cdk:n inaktivaatio (eli solusyklin vaimentaminen) tarkemmin: jos Cdk:n aktiivisen kohdan lähellä oleva tietty aminohappo pari fosforyloidaan, Cdk muuttuu inaktiiviseksi. Wee1 kinaasi tekee tämän fosforylaation. Cdc25 fosfataasi voi kuitenkin poistaa fosfaatin tästä kohdasta ja reaktivoida Cdk:n.
Tämän lisäksi Cdk-sykliini kompleksit voidaan inaktivoida Cdk inhibiittori proteiineilla (CKIs), jotka kiinnittyvät sykliini-Cdk kompleksiin, muuttavat niiden rakennetta ja tekevät siten Cdk:n aktiivisen keskuksen inaktiiviseksi. p27 ja p21 ovat esimerkkejä tällaisista CKIs:ta.
Kuolemareseptori
Reseptori, joka välittää solun ulkopuolelta tulevia apoptoosiin johtavia viestejä solulle. Kuolonreseptorin aktivaatio johtaa solun sisäisten kaspaasien aktivaatioon.
Mikä seuraavista proteiinityypeistä voisi olla tuumorisupressorigeenin tuote?
Proteiini, joka toimii mitogeenireseptorina.
Proteiini, joka osallistuu kasvutekijän signalointireittiin.
Proteiini, joka säätelee solusyklin etenemistä.
Proteiini, joka auttaa estämään apoptoosia.
Proteiini, joka säätelee solusyklin etenemistä.
kasvunrajoitegeeni tuumorisuppressorigeeni, solunjakautumista säätelevä geeni, jonka puuttuminen tai vaurioituminen altistaa kasvaimen synnylle (esim. RB-1 ja p53)
p53 = plays a role in regulation or progression through the cell cycle, apoptosis, and genomic stability by means of several mechanisms:
- It can activate DNA repair proteins when DNA has sustained damage.
- It can arrest growth by holding the cell cycle at the G1/S regulation point on DNA damage recognition—if it holds the cell here for long enough, the DNA repair proteins will have time to fix the damage and the cell will be allowed to continue the cell cycle.
- It can initiate apoptosis (i.e., programmed cell death) if DNA damage proves to be irreparable.
Mikä seuraavista väittämistä on totta?
Morfogeenit edistävät kasvua lisäämällä solunjakautumista.
Hirschsprungin taudille on tyypillistä paksusuolen aganglionoosi.
Oligohydramnionsekvenssi johtuu keuhkojen hypoplasiasta.
Mola hydatidosassa genomi on kokonaan peritty äidiltä.
Hirschsprungin taudille on tyypillistä paksusuolen aganglionoosi.
Hirschsprungin tauti (HSCR) on synnynnäinen suoliston toiminnan häiriö, jonka aiheuttaa suoliston loppupään lihaskerrosten hermotuksesta vastaavien hermogangliosolujen puuttuminen (=aganglionoosi) vaihtelevan pituiselta osalta.
oligohydroamnion = deficiency of amniotic fluid in pregnancy -> can lead to death of baby
Ihmisen ovuloitunut munasolu on pysähtyneenä:
profaasissa, meioosi I
metafaasissa, meioosi I
profaasissa, meioosi II
metafaasissa, meioosi II
metafaasissa, meioosi II
Naisilla sukusolujen kehitys eli oogeneesi alkaa jo sikiökaudella, jolloin primordiaaliset itusolut kehittyvät oogonioiksi (2n). Oogoniat jakautuvat ensin mitoottisesti muodostaen lisää oogonioita. Tämän jälkeen osalle oogonioista tapahtuu ensimmäinen meioottinen jako. Näistä soluista tulee primäärisiä oosyyttejä. Nämä jäävät profaasi I:een murrosikään asti. Murrosiässä yksi primäärinen oosyytti kerrallaan ‘suorittaa’ loppuun meioosi I:en juuri ennen ovulaatiota. Tällöin muodostuu sekundäärinen oosyytti (n) ja ensimmäinen polaarinen kappale (n). Sekundäärinen oosyytti siirtyy meioosi II:een, mutta jää siinä metafaasi II:een, kunnes mahdollinen hedelmöittyminen tapahtuu. Jos hedelmöittyminen tapahtuu, meioosi II etenee loppuun saakka, jolloin sekundäärisesta oosyytistä muodostuu kypsä oosyytti (kypsä munasolu, n) ja toinen polaarinen kappale. Ensimmäinen polaarinen kappale voi myös jakautua vielä meioosi II mukaan loppuun, jolloin loppujen lopuksi on muodostunut kolme polaarista kappaletta (poistokappaleita)
Mikä seuraavista kasvain tyypeistä on yleensä benigni?
Lymfooma
Sarkooma
Adenooma
Karsinooma
Adenooma
= Rauhaskudoksen hyvänlaatuinen kasvain esimerkiksi suolessa, aivolisäkkeessä, kilpirauhasessa, lisäkilpirauhasessa tai lisämunuaisessa.
Muut:
lymfooma = imukudossyöpä
sarkooma = tukikudossyöpä; tukikudoksia ovat muun muassa luut, rusto, sidekudos, rasvakudos, verisuonet ja lihaskudos.
karsinooma = syövän muoto, joka saa alkunsa pintasolukosta eli epiteelistä; karsinooma on kaikkein yleisin syöpämuoto, ja pääosa keuhkojen, mahalaukun, suoliston, virtsarakon ja ihon syövistä on karsinoomia.
Mistä alkiokerroksesta peräisin olevia soluja ei ole orofaryngeaalikalvossa?
Ektodermi
Kaikki kerrokset esiintyvät
Mesodermi
Endodermi
Mesodermi
= Mesodermi on yksi alkionkehityksen alussa määräytyvistä alkiokerroksista, joka sijaitsee alkiolevyssä endodermin ja ektodermin välissä.
tsygootin jakautuessa muodostuu morula eli solurykelmä; morulan sisään muodostuu nesteen täyttämä ontelo, jolloin morulasta tulee blastokysta eli alkiorakkula; alkiorakkula koostuu trofoblastista (ulkosolukerros/pintakerros) ja embryoblastista (sisäsolukerros/sisäsolumassa); sisäsolumassasta muodostuu kaksi kerrosta: hypoblastit ja epiblastit; epiblasti kerroksesta muodostuu ektodermi, mesodermi ja endotermi
orofaryngeaalikalvo = hypoblastin ja prekordaalilevyn solujen muodostama tiivistymä, johon ei muodostu mesodermikerrosta; muodostaa myöhemmin stomodeumin eli alkusuun, josta kehittyy suun ontelo ja nielun katto
Munasolun meioosi
päättyy hedelmöittymiseen.
alkaa sekundäärisessä oosyytissä.
päättyy ovulaatioon.
tuottaa neljä samanlaista gameettia.
päättyy hedelmöittymiseen.
Naisilla sukusolujen kehitys eli oogeneesi alkaa jo sikiökaudella, jolloin primordiaaliset itusolut kehittyvät oogonioiksi (2n). Oogoniat jakautuvat ensin mitoottisesti muodostaen lisää oogonioita. Tämän jälkeen osalle oogonioista tapahtuu ensimmäinen meioottinen jako. Näistä soluista tulee primäärisiä oosyyttejä. Nämä jäävät profaasi I:een murrosikään asti. Murrosiässä yksi primäärinen oosyytti kerrallaan ‘suorittaa’ loppuun meioosi I:en juuri ennen ovulaatiota. Tällöin muodostuu sekundäärinen oosyytti (n) ja ensimmäinen polaarinen kappale (n). Sekundäärinen oosyytti siirtyy meioosi II:een, mutta jää siinä metafaasi II:een, kunnes mahdollinen hedelmöittyminen tapahtuu. Jos hedelmöittyminen tapahtuu, meioosi II etenee loppuun saakka, jolloin sekundäärisesta oosyytistä muodostuu kypsä oosyytti (kypsä munasolu, n) ja toinen polaarinen kappale. Ensimmäinen polaarinen kappale voi myös jakautua vielä meioosi II mukaan loppuun, jolloin loppujen lopuksi on muodostunut kolme polaarista kappaletta (poistokappaleita)
Sonic hedgehog (Shh) on morfogeeni, koska
se ilmentyy alkionkehityksen aikana.
se erittyy signaalikeskuksesta.
se muodostaa konsentraatiogradientin
kohdesolun erilaistuminen riippuu Shh:n konsentraatiosta
kohdesolun erilaistuminen riippuu Shh:n konsentraatiosta
Morfogeenit (kreik. morfe = muoto, gennan = tuottaa) ovat aineita, jotka ohjaavat alkion eri osien kehittymistä. Morfogeneesi, jota morfogeenit säätelevät, käynnistää elinten muovautumisen eli organogeneesin. Morfogeeneiksi kutsutaan signaalimolekyylejä, jotka vaikuttavat kohdesoluihinsa yksinkertaista on/off-periaatetta monimutkaisemmin konsentraatiovaihteluiden avulla; suuri konsentraatio saa kohdesolut kehittymään yhteen suuntaan, pieni toiseen ja näiden välillä olevilla konsentraatioilla vaikutukset muuttuvat asteittain.
Sonic Hedgehog-proteiini (Shh) kuuluu Hedgehog perheen proteiineihin, mutta sen toiminta-alueet morfogeeninä ovat perheestä kaikkein laajimmat. Poiketen muista morfogeeneistä Shh kulkeutuu erityspaikasta laajalle alueelle. Shh vaikuttaa mm. hermostopurken ja somiittien kehitykseen.
Ulkosolumassa muodostaa
morulan
epiblastin
amnioblastit
synsytiotrofoblasteja
synsytiotrofoblasteja
=Istukan nukkalisäkkeiden pintakerros/trofoblastisolukon ulompi kerros, joka on kontaktissa kohdun seinämän solujen kanssa
Kapasitaatio johtaa
munasolun aktivoitumiseen hedelmöittymisen jälkeen
kaksikerroksisen alkiolevyn muodostumiseen
siittiöiden akrosomirakkulan kypsymiseen
alkion blastomeerien polarisaatioon.
siittiöiden akrosomirakkulan kypsymiseen
Kapasitaatio = kohdun seinämän epiteelisolujen ja siittiön vuorovaikutuksen seurauksena tapahtuva siittiön solukalvon glykoproteiinivaipan hajotu. Edellytys akrosomireaktiolle ja ylipäätään sille, että siittiö kykenee hedelmöittämään munasolun.
• Tärkein tekijä albumiini, joka poistaa siittiön solukalvolta kolesterolia
• Kapasitoitunut siittiö liikkuu munanjohdinta pitkin kohti munasarjaa
• Kapasitaatioon ja siittiön liikkeeseen vaadittava aika vaihtelee, mutta on keskimäärin 7 tuntia
Akrosomireaktio = Akrosomireaktio tapahtuu sen jälkeen kun siittiö on kiinnittynyt munasolua ympäröivään zona pellucidaan. Reaktiossa siittiön akrosomista vapautuu entsyymejä, jotka auttavat sitä läpäisemään zona pellucidan, kuten akrosiinia ja trypsiinin kaltaisia aineita. Siittiön pään läpäistessä zona pellucidan sen solukalvo pääsee kosketuksiin munasolun solukalvon kanssa.
Vaiheet:
1. Kontakti munasolua ympäröivän hyytelökerroksen kanssa laukaisee akrosomireaktion
2. Hajottavat entsyymit tekevät reiän. Aktiinisäikeet työntyvät eteenpäin ja niihin kiinnittyneet tunnisteproteiinit reagoivat munasolun reseptorien kanssa
3. Siittiön ja munasolun solukalvot yhtyvät, mikä laukaisee nopean polyspermian ehkäisyn
4. Kortikaalirakkulat yhtyvät solukalvoon, jolloin siittiöiden tunnistusproteiinit irtoavat ja muodostuu munasolua suojaava kotelo
5. Siittiön tuma siirtyy munasolun sisälle
Solusyklin G2 vaihe on
Go-vaiheen jälkeen ennen S-vaihetta
M-vaiheen jälkeen ennen S-vaihetta
G1-vaiheen jälkeen, ennen S-vaihetta
S-vaiheen jälkeen, ennen M-vaihetta
S-vaiheen jälkeen, ennen M-vaihetta
Solusyklin vaiheet
G1-vaihe: kasvuvaihe (Interfaasi)
S-vaihe: DNA:n replikaatio (Interfaasi)
G2-vaihe: DNA:n eheyden varmistaminen (Interfaasi)
M-vaihe: solun jakautuminen
–> M-vaiheesta solu voi mennä G0 vaiheeseen, jossa solujen solusykli on pysähtynyt. Syynä solusyklin pysähtymiseen voi olla esimerkiksi sykliä edistävien kasvutekijöiden loppuminen. G0-vaiheisessa solussa ei ole lainkaan sykliinejä eikä niistä riippuvaisia kinaaseja (CDK). Solusykli voi käynnistyä uudelleen G0-vaiheen solussa kun tarvittavia kasvutekijöitä on jälleen saatavilla.
Solusyklin säätely on hyvin riippuvainen sykliini-Cdk kompleksien aktivisuudesta. Mikä seuravavista väittämistä sykliini-Cdksta on totta?
Solusyklin aikana erilaisten sykliinien määrä vaihtelee mutta Cdk:iden määrä on aika vakio
Sykliini-Cdk kompleksien aktivisuus on tarkasti säädelty Cdk geenien syyklisellä ilmentymisellä
Vain yhden tyyppiset sykliini-Cdk kompleksit voivat olla aktiivisena kerrallaan
Jokaisella sykliinillä on oma spesifinen Cdk jonka kanssa se muodostaa kompleksin
Solusyklin aikana erilaisten sykliinien määrä vaihtelee mutta Cdk:iden määrä on aika vakio
Cdk:t ovat entsyymejä, jotka säätelevät solusykliä. Nimen mukaisesti niiden toiminta riippuu sykliini-nimisistä proteiineista, jotka sitoutuvat Cdk:hon. Sykliini-Cdk-kompleksit ohjaavat solua siirtymään solusyklin vaiheesta toiseen. Kompleksin on oltava oikeasta kohtaa fosforyloitunut toimiakseen. Kun solusyklin vaihe on ohitettu, sykliini tuhotaan, jolloin Cdk menettää aktiivisuutensa.
Teratogeeni on
geenimutaatio joka altistaa teratoomalle
aine joka aiheuttaa teratoomaa sikiössä
sikiön kehitystä vaurioittava tekijä
sikiödiagnostiikassa käytetty geeni
sikiön kehitystä vaurioittava tekijä
Teratogeeni on tekijä, joka aiheuttaa sikiövaurioita ja epämuodostumia. Teratogeeneja ovat esimerkiksi säteily, virukset ja tietyt kemikaalit.
Mikä seuraavista toiminnoista on yhdistetty oikeaan solusykli vaiheeseen?
sytokineesi - S-vaihe
nukleotidiprekursoreiden tuotanto - G1-vaihe
M-tubuliinin synteesi - M-vaihe
DNA replikaatio - G2-vaihe
nukleotidiprekursoreiden tuotanto - G1-vaihe
Puuttuva tai mutatoitunut toimimaton Apc (Adenomatous polyposis coli) proteiini voi aiheuttaa syöpää seuraavalla mekanismilla:
Aiheuttamalla toimintahäiriöitä tumasukkulassa
Aktivoimalla telomeraasin
Lisäämällä Wnt proto-onkogeenin affiniteettia Frizzled reseptoriin
Estämällä HIF proteiinin hajotuksen
Aiheuttamalla toimintahäiriöitä tumasukkulassa
APC = adenomatous polyposis coli = beta-kateniinin negatiivinen säätelijäproteiini (Wnt-signalointi reitti). APC:ta koodaa APC geeni, joka on tuumorisuppressorigeeni. Mutatoitunut geeni aiheuttaa puuttuvan tai mutatoituneen APC:n, joka aiheuttaa sen, että beta-kateniinia ei enää tuhota, jolloin se pääsee liian vapaasti tumaan, jossa se säätelee (aktivoi) mm. solunjakautumista.
Tarkemmin
The Apc protein, is an inhibitory component of the Wnt signaling pathway. It binds to the β-catenin protein, another component of the Wnt pathway, and helps to induce the protein’s degradation. By inhibiting β-catenin in this way, Apc prevents the β-catenin from migrating to the nucleus, where it would act as a transcriptional regulator to drive cell proliferation and maintain the stem-cell state. Loss of Apc results in an excess of free β-catenin and thus leads to an uncontrolled expansion of the stem-cell population. This causes massive increase in the number and size of the intestinal crypts.
When the β-catenin gene was sequenced in a collection of colorectal tumors, it was discovered that, many of the tumors that did not have Apc mutations had activating mutations in β-catenin instead. Thus, it is excessive activity in the Wnt signaling pathway that is critical for the initiation of this cancer, rather than any single oncogene or tumor suppressor gene that the pathway contains.
This being so, why is the Apc gene in particular so often the most common culprit in colorectal cancer? The Apc protein is large and it interacts not only with β-catenin but also with various other cell components, including microtubules.
!! Loss of Apc appears to increase the frequency of mitotic spindle defects, leading to chromosome abnormalities when cells divide. This additional, independent cancer-promoting effect could explain why Apc mutations feature so prominently in the causation of colorectal cancer.
Nuori raskaana oleva nainen, jolla on insuliiniriippuvainen diabetes, on huolestunut insuliinin vaikutuksesta sikiöön. Onko syytä olla huolestunut?
Ei, insuliini ei läpäise istukkaa.
Ei, insuliini läpäisee istukan mutta ei ole teratogeeninen.
Ei, insuliini läpäisee istukan mutta hajotetaan nopeasti.
Ei, insuliini on hyödyksi myös sikiön glukoosimetabolialle.
Ei, insuliini ei läpäise istukkaa.
Äidin hyperglykemia raskausaikana johtaa sikiön hyperinsulinismiin, koska glukoosi siirtyy istukan läpi sikiöön ja sikiö korjaa suurentunutta glukoosipitoisuutta lisäämällä insuliinin eritystä. Äidin insuliini ei läpäise istukkaa. Sikiön hyperinsulinismin seuraus on ylikasvu, makrosomia, monine haittoineen (sikiön hypoksemia sekä äidin ja lapsen vaurioriski synnytyksen yhteydessä).
Minkälainen kasvain voi syntyä primordiaalisista sukusoluista?
Korionkarsinooma
Lipooma
Lymfooma
Teratooma
Teratooma
= itusoluista alkunsa saava kasvain
Teratoomia esiintyy yleisimmin vastasyntyneillä lapsilla. Teratooma-kasvain sijaitsee tavallisesti häntäluun seudulla ja on yleensä melko suuri, jopa pikkulapsen pään kokoinen. Teratooma-kasvaimissa on kaikkia sikiön kudoksia, kuten kalvorakenteita, hermoston rakenteita, rustoa, hiusta ja ruoansulatuskanavan rakenteita. Siinä saattaa olla myös istukan rakenteita.
Teratooma voidaan havaita sikiöaikaisten seulontojen yhteydessä, etenkin raskauden viimeisellä kolmanneksella. Se näkyy isona möykkynä sikiön ulkopuolella. Raskauden aikaiseen sikiökirurgiaan ei ryhdytä, vaan kasvain leikataan välittömästi lapsen synnyttyä. Tauti ei lähetä sikiöaikana etäpesäkkeitä, ja siksikin on turvallista odottaa raskausajan loppuun ennen leikkausta.
Muut:
Korionkarsinooma = Istukkasyöpä eli istukan pahanlaatuinen kasvain. Noin puolet istukkasyövistä syntyy rypäleraskauden jälkeen, loput syntyvät synnytyksen, keskenmenon tai kohdunulkoisen raskauden jälkeen. Sairaus on harvinainen: Suomessa todetaan vuosittain alle viisi istukkasyöpää.
Lipooma = rasvapatt eli rasvakudoksen hyvänlaatuinen kasvain. Rasvapatit eivät ole kiinni luussa, vaan kehittyvät rasvakudokseen. Ne ovat yleensä liikkuvia, soikeita ja aristamattomia.
Lymfooma = imusolmukesyöpä / ryhmä erilaisia pahanlaatuisia imukudoskasvaimia
Missä solusyklin vaiheessa DNA replikaatio tapahtuu?
S-vaiheessa
G1-vaiheessa
M-vaiheessa
G2-vaiheessa
S-vaiheessa
Mikä seuraavista väittämistä kuvaa homeobox-geenejä?
Niitä on vain ihmisellä
Niitten tuotteet ovat kasvutekijöitä
Ne säätelevät hermostopienan solujen migraatiota
Ne säätelevät alkion kaavoittumista
Ne säätelevät alkion kaavoittumista
Homeobox-geeni = Homeoboksi on DNA-jakso, joka esiintyy selektorigeeneissä ja joka on osallisena anatomisen kehityksen mallien säännöllisyyteen. Se koodaa homeoproteiineja, jotka tämän säätämisen perusteella säätelevät useiden muiden geenien toimintaa. Homeoboksi on 180 emäsparin pituinen sekvenssi DNA:ssa.
Mikä seuraavista proteiineistä El ole tuumorisuppressori?
Rb
p53
beta-catenin
BRCA1
beta-catenin
= protein, that acts as an intracellular signal transducer in the Wnt signaling pathway
tuumorisuppressorigeeni = Kasvunrajoitegeeni; ehkäisee monisoluisen eliön solua muuttumasta kasvainsoluksi. Kasvunrajoitegeenin mutaatio tai deleetio lisää kasvaimen synnyn todennäköisyyttä.
Wnt/beta-catenin pathway = The Wnt/β-catenin pathway acts by regulating the proteolysis of the multi- functional protein β-catenin. Wnt proteins are secreted signal molecules that act as local mediators and mor- phogens to control many aspects of development in all animals that have been studied. Wnt proteins regulate β-catenin proteolysis by binding to both a Frizzled pro- tein and a co-receptor that is related to the low-density lipoprotein (LDL) receptor and is therefore called an LDL-receptor-related protein (LRP). Wnt/β-catenin signaling triggers a switch from transcriptional repression to transcriptional activation. Among the genes activated by β-catenin is Myc, which encodes a protein (Myc) that is an important regulator of cell growth and proliferation. Mutations of the Apc gene occur in 80% of human colon cancers. These mutations inhibit the protein’s ability to bind β-catenin, so that β-catenin accumulates in the nucleus and stimulates the transcription of c-Myc and other Wnt target genes, even in the absence of Wnt signaling. The resulting uncontrolled cell growth and proliferation promote the development of cancer.
Muut:
Rb = The retinoblastoma protein is a tumor suppressor protein that is dysfunctional in several major cancers
p53 = p53 on solusykliä säätelevä proteiini, jolla on keskeinen osa syöpäkasvainten synnyn ehkäisyssä. Se estää solujen lisääntymistä, jos niiden DNA on vaurioitunut eli p53 koodaava geeni on kasvurajoitegeeni (p53 on myös proteiinia koodaavan geenin nimi). p53:n mutaatioita havaitaankin jopa puolessa syöpätapauksista ihmisillä. Proteiinin nimi tulee sen massasta, joka on 53 kilodaltonia.
BRCA1 = BRCA1 on tuumorisuppressorigeeni, jonka tietyt mutaatiot johtavat altistumiseen rinta- ja munasarjasyöville.
Mikä seuraavista väitteistä kuvaa parhaiten p21 proteiinin toimintaa?
Myc proto-onkogeenin inhibitio
p53 proteiinin inhibitio
E2F proteiinin aktivaatio
Cykliini/Cdk kompleksin inhibitio
Cykliini/Cdk kompleksin inhibitio:
Aktiivinen p53 säätelyproteiini sitoutuu p21-geenin säätelyalueelle. p21 geeni koodaa sykliinriippuvaista kinaasi inhibiittoria (CKI1), joka pystyy inhiboida kaikkia sykliini/Cdk komplekseja, pysäyttäen solusyklin.
Myc = Myc is a family of regulator genes and proto-oncogenes that code for transcription factors.
E2F = E2F is a group of genes that encodes a family of transcription factors (TF) in higher eukaryotes (E2F proteins are transcription factors that activate dozens of genes). E2F family members play a major role during the G1/S transition in mammalian and plant cell cycle. The E2F family is generally split by function into two groups: transcription activators and repressors. Activators such as E2F1, E2F2, E2F3a promote and help carryout the cell cycle, while repressors inhibit the cell cycle.
Jotta Cdk olisi aktiivinen sen täytyy
sitoa sykliini
siirtyä sytoplasmasta tumaan
irrota sykliinistä joka pitää sen inaktiivisena
siirtyä tumasta sytoplasmaan
sitoa sykliini
Solusyklin tarkistuskohtien tärkeimmät (positiiviset) säätelytekijät ovat sykliini-riippuvaiset-kinaasit (cyclin- dependent-kinase eli cdk). Nämä ovat proteiineja, jotka aktivoituvat sidottuaan sykliinin. Cdk:den täysi aktivaatio tapahtuu, kun CAK-entsyymi vielä fosforyloi Cdk:n. Cdk:n sitomat sykliinit ovat myös proteiineja, joiden konsentraatio vaihtelee syklisesti solusyklin aikana. Nämä jaetaan neljään pääluokkaan: G1/S-sykliinit, S-sykliinit, M-sykliinit ja G1-sykliinit. Näistä G1/S-sykliinit vastaavat solun etenemisestä solusykliin, S-sykliinit stimuloivat kromosomien kahdentamista, M-sykliinit stimuloivat mitoosiin siirtymistä ja G1-sykliinit auttavat vahtimaan G1/S-sykliinien toimintaa. Cdk:den toimintaa voidaan säädellä myös negatiivisesti mm. Cdk:den fosforylaation avulla (Wee 1 kinaasilla), inhibiittorin sitoutuminen Cdk:n (Cdk inhibitor binding, CKI) tai proteiinin tuhoaminen E3 ubiqitiini ligaaseilla (SCF tai APC/C).
Mikä solutyyppi sijaitsee veri-kives esteen ulkopuolella?
Spermatogonia
Spermatidi
Siittiö
Primaarinen spermatosyytti
Spermatogonia
= A spermatogonium (plural: spermatogonia) is an undifferentiated male germ cell. Spermatogonia undergo spermatogenesis to form finally mature spermatozoa (sperm) in the seminiferous tubules of the testis. Spermatogonia are located between the basal lamina and blood-testis barrier (i.e. outside the blood-testis barrier)
Spermatogenesis process: spermatogonium --(mitosis)--> two primary spermatocytes (other one will be the new stem cell: spermatogonium, and other one will continue to meiosis I --(meiosis I)--> two secondary spermatocytes --(meiosis II)--> four spermatids --(spermiogenesis)--> four spermatozoa (sperm)
Eli spermatogeneesissä spermatogoniumista tulee neljä spermatidiä, jonka jälkeen spermiogeneesissä spermatideistä tulee siittiöitä
Veri-kives-este = Siementiehyeen Sertolin solujen välille muodostuva este; tiiviit liitokset liittävät vierekkäiset Sertolin solut toisiinsa
Siittiöiden synty tarkemmin:
Syntymän aikoihin poikavauvan itusolut voidaan havaita kiveksen sukupuolijuosteissa suurina, hennosti värjäytyvinä soluina tukisolujen ympäröiminä. Nämä tukisolut eli Sertolin solut ovat peräisin sukupuolirauhasen epiteelistä. Siittiöiden synty eli spermatogeneesi alkaa pojilla vasta murrosiässä. Tässä tapahtumasarjassa alkusiemensolu eli spermatogonio erilaistuu kypsäksi siittiöksi. Sukusolujen erilaistumisen aikana tapahtuu meioottinen jakautuminen. Spermatogeneesin kokonaiskesto on noin 64 vuorokautta.
Siementiehyet muodostuvat juuri ennen murrosikää onteloiden ilmaantuessa pojan sukupuolijuosteisiin. Samoihin aikoihin alkuitusoluista tulee alkusiemensoluja (spermatogonioita). Nämä kantasolut muodostavat säännöllisin aikajaksoin tyypin A spermatogonoita, joiden mitoottiset jakautumiset tuottavat suuren joukon identtisiä soluja (soluklooneja). Viimeinen tyypin A spermatogonion jakautuminen tuottaa tyypin B spermatogonion, ja sen jakaantuminen varhaissiemensolun eli primäärisen spermatosyytin.
Primääriset spermatosyytit käyvät tämän jälkeen läpi 22 vuorokautta kestävän profaasin. Tätä seuraa nopea meioosin I jakautuminen, joka muodostaa sekundääriset spermatosyytit. Niiden meioosin II jakautuminen alkaa välittömästi tuottaen haploidisen kromosomiston sisältävät spermatidit.
Spermatogonioiden jakaantumisessa niiden sytokineesi jää useimmiten epätäydelliseksi, minkä vuoksi lukuisat solut (jopa noin 100 kappaletta) ovat yhteydessä toisiinsa vielä spermatidivaiheessa solulimasiltojen välityksellä. Tämä mahdollisesti auttaa yhteenkytkettyjen solujen erilaistumisen tahdistamista.
Mutaatiot sykliineissä voivat aiheuttaa muutoksia solusyklissä. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten sykliinien ilmentymistä ja roolia solusyklin säätelyssä?
Ne ilmentyvät vain tietyissä solusyklin vaiheissa ja säätelevät CDK-proteiinien aktiviteettia
Ne ilmentyvät jatkuvasti solusyklin aikana ja säätelevät CDK-proteiinien ilmentymistä
Ne ilmentyvät jatkuvasti solusyklin aikana ja säätelevät reseptorityrosiinikinaasien ilmentymistä
Ne ilmentyvät vain tietyissä solusyklin vaiheissa ja säätelevät reseptorityrosiinikinaasien aktiviteetia
Ne ilmentyvät vain tietyissä solusyklin vaiheissa ja säätelevät CDK-proteiinien aktiviteettia
Mikä seuraavista viruksista ei liity syöpään ihmisellä?
Herpes B virus
Papilloomavirus
Epstein-Barr virus
Parainfluenssavirus
Parainfluenssavirus
= Parainfluenssavirukset aiheuttavat hengitystieinfektioita kaikenikäisille
Epstein-Barr Virus = The Epstein–Barr virus (EBV), formally called Human gammaherpesvirus 4, is one of the nine known human herpesvirus types in the herpes family, and is one of the most common viruses in humans. It is best known as the cause of infectious mononucleosis (“mono” or “glandular fever”). It is also associated with various non-malignant, premalignant, and malignant Epstein–Barr virus-associated lymphoproliferative diseases such as Burkitt lymphoma, and nasopharyngeal carcinoma
herpes-B viruksella on yhteys maksasyöpään ja papilloomaviruksella (HPV) kohdunkaulansyöpään
Mikä on solusyklin Go vaihe?
Vaihe jossa tarkistetaan että DNA on replikoitu oikein ennen solun jakautumista.
Vaihe erittäin aktiivisissa soluissa joissa jakautuminen on niin nopea että vaihe on erittäin lyhyt.
Vaihe jossa solusykli on inaktiivinen eikä solu jakaudu.
Vaihe jossa solusykli on inaktiivinen eikä solu jakaudu.
Mitä Warburg-ilmiö tarkoittaa?
Erilaistumattomien solujen kiihtynyt glykolyysi.
Syöpäsolujen ETM:n (Epithelial-mesenchymal transition) seurauksena muuttuvat pinta-antigeenit.
Syöpäsolujen vähentynyt glukoosin käyttö.
Onkogeenien aiheuttama oksidatiivisen fosforylaation aktivaatio syöpäsoluissa.
Erilaistumattomien solujen kiihtynyt glykolyysi.
Warburg effect = cancer cells switch their metabolism to anaerobic glycolysis (producing lactate and only little ATP) -> cancer cell glucose uptake increases multifold
In more detail: Cancer Cells have an Altered Sugar Metabolism. A growing tumor needs nutrients in abundance to provide the building blocks to make new macromolecules. Tumor cells consume glucose avidly, importing it from the blood at a rate that can be as much as 100 times higher than neighboring normal cells. Moreover, only a small fraction of this imported glucose is used for production of ATP by oxidative phosphorylation. Instead, a great deal of lactate is produced, and many of the remaining carbon atoms derived from glucose are diverted for use as raw materials for synthesis of the proteins, nucleic acids, and lipids required for tumor growth. This tendency of tumor cells to de-emphasize oxidative phosphorylation even when oxygen is plentiful, while at the same time taking up large quantities of glucose, can be shown to promote cancer cell growth and is called the Warburg effect. It is this abnormally high glucose uptake that allows tumors tobe selectively imaged in whole-body scans, thereby providing a way to monitor cancer progression and responses to treatment.
In oncology, the Warburg effect is a form of modified cellular metabolism found in cancer cells, which tend to favor a specialised fermentation over the aerobic respiration pathway that most other cells of the body prefer. In fermentation, the last product of glycolysis, pyruvate, is converted into lactate (lactic acid fermentation) or ethanol (alcoholic fermentation). While fermentation does not produce adenosine triphosphate (ATP) in high yield compared to the citric acid cycle and oxidative phosphorylation of aerobic respiration, it allows proliferating cells to convert nutrients such as glucose and glutamine more efficiently into biomass by avoiding unnecessary catabolic oxidation of such nutrients into carbon dioxide, preserving carbon-carbon bonds and promoting anabolism.
Spermatogeneesin solutyyppien oikea järjestys (varhaisesta myöhäiseen) on
spermatosyytti - spermatidi - spermatozooa - spermatogonio
spermatogonio - spermatosyytti - spermatidi - spermatosyytti
spermatogonio - spermatosyytti - spermatozooa - spermatidi
spermatosyytti - spermatidi - spermatogonio - spermatozooa
spermatogonio - spermatosyytti - spermatidi - spermatosyytti
Sklerotomi muodostuu soluista jotka ovat peräsin
Paraksiaalisesta mesodermista
Lateraalisesta mesodermista
Intermediaanisesta mesodermista
Hermostopienasta
Paraksiaalisesta mesodermista
sklerotome = the sclerotomes give rise to the vertebral bodies and vertebral arches, and also contribute to the base of the skull.
Mikä seuraavista on ainoastaan parakriininen signaalimolekyyli?
Sonic hedgehog (shh)
Delta
Activin
Fgf8
Delta
Signaling through the Notch receptor protein is used widely in animal development. It is best known, for its role in the production of Drosophila neural cells, which usually arise as isolated single cells within an epithelial sheet of precursor cells. During this process, when a precursor cell commits to becoming a neural cell, it signals to its immediate neighbors not to do the same; the inhibited cells develop into epidermal cells instead. (Notch-reseptorin aktivoiva signaali voi siis tulla vain solukontaktin kautta!)
This process, called lateral inhibition, depends on a contact-dependent signaling mechanism that is activated by a single-pass transmembrane signal protein called Delta, displayed on the surface of the future neural cell. By binding to the Notch receptor protein on a neighboring cell, Delta signals to the neighbor not to become neural. When this signaling
process is defective, a huge excess of neural cells is produced at the expense of epidermal cells, which is lethal.
Shh = Sonic Hedgehog-proteiini (Shh) kuuluu Hedgehog perheen proteiineihin, mutta sen toiminta-alueet morfogeeninä ovat perheestä kaikkein laajimmat. Poiketen muista morfogeeneistä Shh kulkeutuu erityspaikasta laajalle alueelle. Shh vaikuttaa mm. hermostopurken ja somiittien kehitykseen.
Fgf8 = Fibroblast growth factor 8
Activin = The transforming growth factor-β (TGFβ) superfamily consists of a large num- ber (33 in humans) of structurally related, secreted, dimeric proteins. They act either as hormones or, more commonly, as local mediators to regulate a wide range of biological functions in all animals. During development, they regulate pattern formation and influence various cell behaviors, including proliferation, specification and differentiation, extracellular matrix production, and cell death. In adults, they are involved in tissue repair and in immune regulation, as well as in many other processes. The superfamily consists of the TGFβ/activin family and the larger bone morphogenetic protein (BMP) family.
Minkä tyyppisen malformaation uskotaan johtuvan foolihappopuutoksesta?
Virheellisten induktiivisten kudosvuorovaikutusten
Normaalin solukuoleman puuttumisen
Hermostoputken kehityshäiriöiden
Sirenomelian (merenneitosyndrooma)
Hermostoputken kehityshäiriöiden
Raskaana olevan naisen foolihapon puute lisää sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön vaaraa. Foolihapon tarve suurenee raskauden ja imetyksen aikana. Siksi raskauden aikana suositellaan foolihaponkäyttöä (B9-vitamiini).
Muut:
Sirenomelia = Sirenomelia (tai merenneitosyndrooma) on erittäin harvinainen epämuodostuma, jossa lapsi syntyy jalat yhteen sulautuneina, johtaa yleensä nopeasti vastasyntyneen kuolemaan.
Mitkä rakenteet muodostuvat tsygootin varhaisen halkijaon seurauksena?
ulkosolumassaa ja sisäsolumassa
Mistä primordiaaliset sukusolut vaeltavat tuleviin gonadeihin?
Ruskuaispussista (yolk sac)