Geenin säätely, genomin leimautuminen ja epigeneettinen säätely Flashcards
Transkription säätelyproteiinit
tunnistaa spesifisen DNA-sekvenssin, koska säätelyproteiini komplementaarinen kaksioisjuosteen pinstarakenteelle -> interaktio spesifinen ja vahva
Transkription säätely
Transkriptiota eli geeni-ilmentymistä säädellään kytkimien avulla
esim. e colilla tryptofaanikytkin (tryptofaani sitoutuu repressoriin -> tämä tryptofaani repressori sitoutuu DNA:han -> RNA polymeraasi ei voi situoutua -> transkriptiota ei aloteta)
Aktivaattori = sitoutuu säätelyalueelle ja aktivoi RNA-polymeraasin toimintaa Repressori = estää
Transkription säätely eukaryoteeilla vs bakteereilla
Molemmissa systeemeissä samat periaatteet; eukaryooteilla systeemi paljon monimutkaisempi, kymmeniä säätelijöitä voi liittyä yhden geenin transkriptioon
Eukaryooteilla: 5 yleistä transkriptiotekijää (TFIID yms), yksittäiseten geenien säätely (eli yksi promoottori eli geenin säätelyalue säätelee yhtä geeniä vs. prokaryooteilla operoni rakenne, jossa promoottori voi käynnistää usean geenin transkription), satoja säätelyproteiineja, mediaattori (toimii ‘siltana’ säätelytekijöiden ja RNA polymeraasin välillä kun DNA on mennyt loopille), kromatiinirakenteen muokkaus (eli kromatiinirakenne pitää avata histoniproteiineista RNA pol2/histone chaperoneilla).
Bakteerit: sigma-yksikkö, operonit, muutama säätelyproteiini
Eukaryoottigeenin säätelyalue
transkriptiota säätelee geenin säätelyalue (promoottori), joka sijaitsee lähellä transkription aloituskohtaa
säätelyproteiinit eli transkriptiotekijät eli faktorit tunnistavat spesifisen DNA‐sekvenssin
RNA-interferenssi geenien ilmentymisen säätelyssä: siRNAn ja miRNA erot
siRNA = small interfering RNA
Täydellinen pariutuminen kohde mRNA‐molekyylin kanssa johtaa mRNA:n hajoamiseen
miRNA = microRNA
Täydellinen tai epätäydellinen pariutuminen kohde mRNA:n kanssa johtaa mRNA:n
hajoamiseen tai proteiinisynteesin estoon
cis-säätelyalue
x
solumuisti
jakautuvan solun täytyy muistaa oma ‘identiteettinsä’ eli solu-spesifisen ekspressointi-informaation on siirryttävä tytärsoluille
- positiivinen feedback looppi?
- DNA metylaatio
- histoni modifikaatiot
Epigeneettinen säätely
Epigeneettiset vaihtelut aiheuttavat muutoksia geenien ilmentymisessä
• Kovalenttisia muutoksia DNA:n rakenteessa, mutta DNA:n sekvenssi ei muutu (epi- = päällä, ulkona,
ympärillä)
• Vakaita ja pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka voivat siirtyä tytärsoluille (epigeneettinen periytyminen)
- DNA metylaatio: inaktivoi geenejä, 5’ sytosiinin metylaatio yleisin
- Histoni modifikaatiot: tapahtuu pääosin histonien N-terminaalien hännissä
- - asetylaatio: heikentää histonien positiivista varausta eli löyhentää neg. DNA:n sitoutumista histonien ympärille
- - metylaatio: stabiloi histonien positiivista varausta eli sitoo DNA:n tiukemmin histonien ympärille estäen geeni ekspressiota
- - seriini fosforylointi: lisää neg. varauksen histoniin _> tekee DNA:sta löyhemmin sidottua -> lisää geeni ekspressiota
transkription jälkeinen säätely
x
ei-koodavat RNA:t
pienet ja pitkät ei koodaavat-RNA:t
3’ UTR alue
three prime untranslated region (3′-UTR): osa lähettiRNA:ta, joka on suoraan translaation lopettavan kodonin jälkeen. Tällä alueella on säätelyalueita, jotka säätelevät geeniexpressioa post-translationaalisesti.
5’ cap, 5’ untranslated region, 3′ untranslated region ja poly(A) häntä
lähetti-RNA:n alueita, joita ei translatoida proteiiniksi
Post-transcriptional regulation
the control of gene expression at the RNA level. it occurs between the transcription phase and the translation phase of gene expression.
Transkriptiotekijät
General transcription factors (GTFs):
- Carry out functions that are equivalent to those the sigma-factor has on procaryotes.
○ TFIID (more specifically a subunit called TBP) recognizes the TATA box.
○ TFIIB recognizes BRE(=B recognition element) zone in the promoter and helps attach the RNA pol2 to the area where transcription begins.
○ TFIIF stabilizes the complex.
○ TFIIH opens the DNA helix, phosphorylates the RNA polymerase and releases RNA pol from the promoter.
Geneettinen leimautuminen
epigeneettinen ilmiö, joka aiheuttaa geenien ilmentymisen niin, että vain yksi geeneistä (vai alleeleista?) on aktiivinen
esim. joidenkin geenien ekspressio riippuu siitä, onko se peritty äidiltä vai isältä
voi vaikuttaa myös missä jokin geeni ekspressoituu, esim. isältä peritty Grb10 geeni ekspressoituu aivoissa, mutta äidiltä peritty Grb10 geeni jossain muualla kehossa