KRSJ Flashcards

1
Q

Maitohampaiden puhkeamisjärjestys

A

Puhkeamisaika: 7 kk - 2,5 vuotta
 Normaali puhkeamisjärjestys:
1. Keskimmäiset inkisiivit
2. Lateraaliset inkisiivit
3. Ensimmäiset maitomolaarit
4. Maitokulmahampaat
5. Toiset maitomolaarit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Pysyvien hampaiden puhkeaminen

A
  1. Ensimmäinen vaihduntavaihe (5-8 v.)
     Ylä- ja alainkisiivit
     Ensimmäiset molaarit
    (Tasannevaihe 8-10 v.)
  2. Toinen vaihduntavaihe (10-14 v.)
     Kulmahampaat
     Premolaarit
     Toiset molaarit
  3. Viisaudenhampaat (18-20 v.)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Ensimmäinen vaihdunta pysyvissä hampaissa ( hampaat, ikä)

A
  1. Ensimmäinen vaihduntavaihe (5-8 v.)
     Ylä- ja alainkisiivit
     Ensimmäiset molaarit
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Pysyvän hampaiston vaihdunnan tasannevaihe?

A

8-10

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Toinen vaihdunta

A
  1. Toinen vaihduntavaihe (10-14 v.)
     Kulmahampaat
     Premolaarit
     Toiset molaarit
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Hypodontia

A

6 tai vähemmän puuttuvaa hammasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Oligodontia

A

Yli 6 puuttuvaa hammasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Anodontia

A

Kaikki hampaat puuttuvat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Hyperdontia

A

Ylilukuisia hampaita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mitä tarkoittaa aplasia

A

Pysyvien alapremolaarien puutos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Yleisin puuttuva pysyvä hammas

A

Ala Vihtonen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Pysyvän permolaarin puutos ja sen seuraukset

A

 Pysyvän viitosen puuttumisen vuoksi maitoviitonen jää usein resorboitumatta ja pysyy tällöin paikoillaan suussa normaalia kauemmin (maitohampaan sanotaan persistoivan, jos se ei irtoa normaalin
aikataulun puitteissa)
 Ongelmaksi voi tällöin muodostua maitohampaan jääminen infra- okkluusioon ja vastapurijan ylipuhkeaminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Ylilukuisten hampaiden esiintyvyys

A

 Esiintyvyys maitohampaistossa n. 0,3 % ja pysyvissä 1-3%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Ylilukuisten hampaiden tyypit

A

 Tavallisimmat tyypit:
 mesiodens – yläleuan keskiviivassa, usein kartiomainen
 ylilukuinen yläleuan lateraalinen inkisiivi
 ylilukuinen, pienikokoinen poskihammas viisaudenhampaan distaalipuolella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Yliöukuisten hampaiden hoito

A

 Puhjenneet ja oireilevat puhkeamattomat poistetaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

6 kuukauden sääntö

A

Vastakkaisen puolen hampaat puhkeavat
harvoin täsmälleen samaan aikaan
• Jos vastakkaisen puolen hammas ei ole puhjennut 6
kk:n kuluessa, tilanne on syytä tutkia tarkemmin (rtg)
6 kk:n sääntö
• Oikean ja vasemman puolen hampaat puhkeavat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Normaalin maitohampaiston piirteet

A

 Ylähampaat alahampaita ulompana
 Ylähammaskaari alakaarta leveämpi ja
pitempi
 Pieni HYP
 Pieni VYP
 Tasapääte tai mesiaalinen porras
 Yläkulmahampaan kärki osuu ala- kulmahampaan ja nelosen väliin
 Etuhammasalue aukkoinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Okluusiokehitys maitohampaissa

A

 Normaali maitohammasokkluusio muuttuu kasvun mukana:
• Hammaskaarten leveys lisääntyy
• Horisontaalinen ja vertikaalinen ylipurenta pienenevät
• Sagittaalinen suhde ylä- ja alakaaren välillä paranee
• Aukkoisuus vähenee poskihammasalueella
• Aukkoisuus lisääntyy etuhammasalueella
 Okkluusion rakenne maitohammasvaiheessa vaikuttaa pysyvän okkluusion kehittymiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Yleisin syy yksittäisen hampaan ristipurentaan

20
Q

Yleisin syy sivualueen ristipurentaan

A

Kapea yläkaari

21
Q

Syyt koko Etualueen ristipurentaan

A

Koko etualueen ristipurenta
 Liittyy yleensä leukojen epäsuhtaan, joka aiheutuu pienestä / distaalisesti sijaitsevasta yläleuasta. Myös alaleuka voi joskus kasvaa normaalia nopeammin
 Voi esiintyä yhdessä sivualueen ristipurennan kanssa

22
Q

Saksipurennan syyt

A

 Syynä yleensä leveä yläkaari / kapea alakaari, yksittäisen hampaan saksipurennan kohdalla myös ahtaus

23
Q

Normaalit HYP/ VYP arvot pysyvässä hampaistossa

24
Q

Syväpurenta mm?

25
Q

Pysyvän hampaiston normaalipiirteet

A

 Ylähampaat alahampaita ulompana
 Ylähammaskaari alakaarta leveämpi ja
pitempi
 Pieni horisontaalinen ylipurenta
 Pieni vertikaalinen ylipurenta
 Angle I -luokan purentasuhde ylä- ja alakuutosten välillä
 Angle I -tyyppinen suhde ylä- ja alakulmahampaan välillä
 Hampaat mesiaalisesti kallistuneet
 Hampaat kallistuneet labiaalisesti
(inkisiivit) tai linguaalisesti (muut)
 Ei kiertymiä
 Ei ahtautta tai aukkoisuutta

26
Q

Horisontaalinen ylipurennan keskimääräinen muutos toisen vaihdunnan aikana. Entä vertikaalinen muutos?

A

Horisontaalinen keskimäärin 1,2mm, vertikaalisen 0,9 mm

27
Q

Keskimääräinen interinkisaalikulma pysyvässä hampaistossa

28
Q

Mitä tapahtuu kun mesiaaliporras 1mm, entä jos 2mm

A

Mesiaaliporras maitohampaistossa
 johtaa pääsääntöisesti Angle I -luokan molaarisuhteeseen
 Ideaalinen mesiaaliporras 2 mm  Jos mesiaaliporras on 1 mm 
Angle I -purentoja ~ 80-90 %
 Jos mesiaaliporras on > 2 mm, kasvaa Angle III -luokan molaarisuhteen riski

29
Q

Distaalinen porras, mitä tapahtuu lopulliselle purennalle

A

Johtaa aina angle 2

30
Q

Mihin johtaa tasapääte maitohampaissa

A

Tasapääte
 johtaa
- 60 %:ssa Angle I -luokan purentaan
- 40 %:ssa Angle II -luokan purentaan
 Tasapäätteisissä purennoissa Angle I - luokan kulmahammassuhde ennustaa Angle I -luokan molaarisuhdetta ja Angle II -luokan kulmahammassuhde distaalipurennan kehittymistä

31
Q

Selitä leeway space

A

 Pysyvässä hampaistossa kulmahampaan ja premolaarien muodostama ryhmä vie vähemmän tilaa mesiodistaalisesti kuin maitokulmahammas ja maitomolaarit
 Ylimääräisestä tilasta käytetään nimitystä “Leeway space”
 “Leeway space” on alaleuassa suurempi kuin yläleuassa
 II vaihdunnan aikana 1. pysyvä molaari pyrkii siirtymään mesiaalisesti kontaktiin 2. premolaarin kanssa

32
Q

Leeway space suuruus ylä ja alaleuassa

A

Ylhäällä 0,8 alhaalla 2 mm

33
Q

Mihin leeway spacea voidaan hyödyntää

A

 “Leeway space” –tilaa voidaan oikomishoidon yhteydessä käyttää 1) purentasuhteen muuttamiseen tai 2) ahtauden vähentämiseen (mutta ei molempiin)

34
Q

Selitä miksi maito viitosen poisto johta todennäköisemmin tilan menetykseen kuin maito nelosen poisto

A

 Puhkeamisvaiheessa kuutonen pääsee siirtymään mesiaalisesti viitosen paikalle helpommin kuin viitonen siirtyy nelosen paikalle

35
Q

Endokondraalinen luutuminen

A

Rustosyntyinen luutuminen

36
Q

Intramembranoosinen luutuminen

A

Sidekudossyntyinen luutuminen

37
Q

Kallon pohjan rustoliitokset

A
  1. Spheno-okkipitaalinen synkondrosis
  2. Intersphenoidaalinen synkondrosis
  3. Spheno-ethmoidalinen synkondrosis
38
Q

Mitkä sutuurat osallistuvat yläkasvojen leveyskasvuun

A

Yläkasvojen leveyskasvu tapahtuu:
 Sutura maksillariksessa (maxilla)
 Sutura palatina mediassa (maxilla ja os palatinum)
 Sutura zygomaticomaxillariksessa (os zygomaticum)

39
Q

Kuvaile yläleuan leveyskasvu

A

 Sutura palatina median kasvu on voimakkaampaa ja jatkuu pitempään posteriorisesti
 Maksillan puolien välillä tapahtuu kasvun aikana rotaatiota siten, että yläleuan takaosat kiertyvät lateraalisesti
 Ylähammaskaari levenee takaa enemmän kuin edestä

40
Q

Mainitse kaksi kojetta joilla avataan keskisaumaa

A

QH, RME (rapid maxillary expander)

41
Q

Kuvaile luisen suulaen appositio ja resorptioalueet

A

 Suuontelon ja nenäontelon välisessä kovassa suulaessa (palatum durum) tapahtuu nenäontelon puolella resorptiota ja suuontelon puolella appositiota
 Kova suulaki kasvaa appositionaalisesti taaksepäin ja resorboituu edestä
 Alveoliharjanne kasvaa korkeutta

42
Q

Onko alaleuan luu sidekudos- vai rustosyntyistä luuta

A

Sidekudossyntyistä

43
Q

Miksi kutsutaan rustoa, jonka ympärille ensimmäiset luutumiskeskukset muodostuvat alaleuan kehittyessä

A

Ensimmäiset luutumis-keskukset syntyvät Meckelin ruston lateraalipuolelle 6. - 7. sikiöviikolla

44
Q

Kuvaile alaleuan kasvu

A

 Jos alaleukaa tarkastellaan käyttäen kallonpohjaa referenssinä näyttää se kasvavan alas ja eteen yläleuan tapaan
 Alaleuan varsinainen kasvu tapahtuu kuitenkin pääosin ramuksessa
 Kasvu tapahtuu lähinnä appositionaalisesti, kondyyliulokkeen osalta myös endokondraalisesti

45
Q

Kerro alaleuan appositioalueet

A
  1. Appositioalueitaovat
     Ramuksen ylä- ja takaosat sekä lateraalipinta
     Alveoliharjanteen yläosa
     Alveoliharjanteen lateraaliseinämä
     Korpus lateraalisesti
     Leuan kärki
  2. Endokondraalinenkasvualue
     Kondyylirusto
46
Q

Alaleuan resorptioalueet

A
  1. Resorptioalueitaovat
     Ramuksen etureuna
     Ramuksen takaosan sisäpinta
     Korpuksen ja alveoliharjanteen raja- alue anteriorisesti