Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

SIS > Kardiologia > Flashcards

Kardiologia Flashcards

1
Q

Mites se suoraan kohti tuleva sydänvektorijuttu?

A

Kun depolarisaatioaalto menee suoraan kohti positiivista elektrodia, EKG-käyrälle rekisteröityy
positiivinen heilahdus. Vastaavasti poispäin elektrodista liikkuva aalto aiheuttaa negatiivisen
heilahduksen. Mikäli elektrodi on kohtisuorassa depolarisaatioaaltoa kohtaan (eli ns. seuraa
tilannetta ”sivusta”) rekisteröityy ns. bifaasinen heilahdus, jossa on positiivinen ja negatiivinen
komponentti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

sydämen vajatoiminta

A 
•Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jossa 
sydämen aikaansaama verenkierto on elimistölle 
riittämätön.
•Taustalla voi olla monia sairauksia
•Oireyhtymään liittyy oireita; 
hengenahdistus ja 
suorituskyvynlasku
•Oireyhtymään liittyy 
löydöksiä; 
keuhkojen 
verentungos, turvotukset ja kohonnut laskimopaine
•Oireyhtymään verenkiertovajaus tulee 
pystyä 
objektiivisesti osoittamaan.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Systolinen vajaatoiminta (kirjainyhdistelmä)

A

HFrEF Systolinen vajaatoiminta. Kammio laajentunut, supistusvoima heikentynyt-> vähentynyt pumpattu veritilavuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Diastolinen vajaatoiminta (kirjainyhdistelmä)

A

HFpEF Diastolinen vajaatoiminta

Jäykkä ja paksuseinäinen kammio ei relaksoidu->vähentynyt täyttävä veritilavuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

De-novo-vajaatoiminta

A

30–40 %:lla akuutti sydämen vajaatoiminta on sydänsairauden ensi-ilmentymä (de-novo-vajaatoiminta) ja oireet kehittyvät lyhyessä ajassa. De-novo-vajaatoiminnassa yleisin aiheuttaja on äkillinen sepelvaltimokohtaus, ja patofysiologinen ongelma useimmiten on sydämen systolinen vajaatoiminta.
- Kuitenkin 60–70 %:lla potilaista akuutin vajaatoimintaoireen takana on kroonisen vajaatoiminnan paheneminen, jolloin oireita on voitu havaita jo päivien tai viikkojenkin ajan ennen sairaalahoitoon ajautumista.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

HErEF vs. HEpEF

A

Kroonista sydämen vajaatoimintaa sairastavista päivystykselliseen hoitoon joutuneista 50–60 %:lla todetaan sydämen systolisen toiminnan häiriö (HFrEF, heart failure with reduced ejection fraction), kun muilla ensisijainen oireiden aiheuttaja on sydänlihaksen diastolinen jäykkyys (HFpEF, heart failure with preserved ejection fraction).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Sydämen vajaatoiminnan ennuste

A

Äkillisen sydämen vajaatoiminnan vuoksi sairaalahoitoon joutuneen potilaan ennuste on huono. Potilaista 50 % joutuu sairaalahoitoon uudelleen seuraavan kuuden kuukauden aikana ja heidän kuolleisuutensa ensimmäisen vuoden kuluessa sairaalahoitojaksosta on noin 30 %.

Muita huonon ennusteen merkkejä ovat munuaisten vajaatoiminnan paheneminen hoitojakson aikana ja hoitojakson alussa tai kuluessa todettu koholla oleva troponiini.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Äkillisen sydämen vajaatoiminnan luokitus

A
  • Kroonisen vajaatoiminnan äkillinen vaikeutuminen
  • Keuhkopöhö
  • Kardiogeeninen sokki:
  • Sydämen oikean puolen vajaatoiminta
  • Hypertensiivinen vajaatoiminta
  • Sepelvaltimotautikohtaukseen liittyvä sydämen vajaatoiminta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Kroonisen vajaatoiminnan äkillinen vaikeutuminen

A

Potilaalla on aiemmin todettu sydämen vajaatoiminta, jonka vaikeutumisen merkkinä todetaan keuhkokongestio ja yleinen nestelasti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Keuhkopöhö

A

Potilaan johtavana oireena on hengitysvajaus, jonka merkkinä todetaan kiihtynyt hengitystaajuus, alentunut valtimoveren happikyllästeisyys ja makuulla pahenevat oireet.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Kardiogeeninen sokki

A

Potilaalla todetaan matala verenpaine ja sydämen vajaatoiminnan aiheuttama riittämätön elinperfuusio, jonka merkkinä mm. virtsantulo vähenee, veren laktaattipitoisuus kohoaa ja tajunnantaso laskee.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Sydämen oikean puolen vajaatoiminta:

A

Sydämen oikean puolen vajaatoiminta: Potilaalla todetaan riittämätön sydämen pumppaustoiminta, matala verenpaine ja huono ääreisverenkierto ilman keuhkokongestiota. Laskimopaine on kohonnut.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Hypertensiivinen vajaatoiminta:

A

Hypertensiivinen vajaatoiminta: Potilaalla todetaan korkea verenpaine ja sydämen systolinen toiminta on usein normaali. Potilailla havaitaan sympatikotoniaan liittyen takykardia ja vasokonstriktio.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Sepelvaltimotautikohtaukseen liittyvä sydämen vajaatoiminta:

A

Sepelvaltimotautikohtaukseen liittyvä sydämen vajaatoiminta: Kliinistä kuvaa hallitsee sepelvaltimotautikohtauksen oireet ja löydökset.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Killipin luokitus sydämen akuutista vajaatoiminnasta.

A

Luokka I Ei kliinisiä merkkejä vajaatoiminnasta
Luokka II Keuhkoauskultaatiossa havaitaan rahinaa, sydänauskultaatiossa S3, ja kaulalaskimopaine on koholla.
Luokka III Keuhkopöhö
Luokka IV Kardiogeeninen sokki

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Sydämen vajaatoiminnan diagnoosi voidaan tehdä, kun:

A

Sydämen vajaatoiminnan diagnoosi voidaan tehdä, kun potilaalla on 1) sydämen vajaatoimintaan sopivia tyypillisiä oireita, 2) sydämen vajaatoimintaan sopivia tyypillisiä löydöksiä kliinisessä tutkimuksessa ja esimerkiksi thoraxkuvassa sekä 3) osoitettu sydämen tai verenkiertoelimistön sairaus, joka aiheuttaa pumppausvajauksen. Tämä edellyttää tyypillisesti sydämen kaikukuvausta.

Jos sydämen vajaatoiminnan diagnoosi jää epävarmaksi kliinisen tutkimuksen ja EKG:n sekä thoraxkuvan tulkinnan jälkeen, on syytä määrittää seerumin B-tyypin natriureettisen peptidin (BNP) tai sen propetidin N-terminaaliseen pään (NT-proBNP) pitoisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Tärkeimmät kliiniset löydökset sydämen vajaatoiminnassa.

A

Sydämen vajaatoiminnan kliininen diagnoosi edellyttää, että potilaalla on jokin sydämen tai verenkiertoelimistön sairaus ja useita taulukossa esitetyistä oireista tai löydöksistä.

1 Anamnestinen hengenahdistus tai väsyminen tavanomaisessa rasituksessa
2 Syke levossa > 90/min tai eteisvärinä
3 Kohonnut kaulalaskimopaine
4 Kolmas sydänääni (kammiogaloppi) auskultaatiossa
5 Lisääntynyt laskimoverekkyys (kongestio) tai suurentunut sydänvarjo thoraxkuvassa
1

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Natriureettiset peptidit ja kaikukuvaus

A

Jos NT-proBNP tai BNP on viitealueella ja EKG on normaali, sydämen vajaatoiminta on epätodennäköinen ja oireiden aiheuttajaa on etsittävä muualta.

Kun NT-proBNP tai BNP on kohonnut, kyseessä on sydämen vajaatoiminta noin 70 %:n todennäköisyydellä ja sydämen kaikututkimus on aiheellinen. NT-proBNP:n tulkinnassa on huomioitava, että sen pitoisuutta kasvattavat myös ikä, naissukupuoli ja munuaisten vajaatoiminta. Ylipaino pienentää pitoisuutta, joten liikalihavan potilaan lisääntynyt NT-proBNP viittaa vahvasti sydämen vajaatoimintaan.

Euroopan kardiologisen seuran ohjeistossa kroonisen vajaatoiminnan tunnistamisesta ja hoidosta painotetaan voimaakkaasti testin poissulkuominaisuutta. Ohje pitää NT-proBNP:n (tai BNP:n) määritystä aiheellisena aina epäiltäessä sydämen vajaatoimintaa ja jos tutkittavalla on yksikin vajaatoiminnalle altistava sairaus (esim. kohonnut verenpaine), kliininen statuslöydös tai poikkeava EKG. Sydämen vajaatoiminnan poissulun rajaksi suositellaan NT-proBNP: n pitoisuutta ≤ 300 ng/l akuuttien oireiden yhteydessä ja ≤ 125 ng/l epäiltäessä kroonista vajaatoimintaa. Vastaavat rajat BNP:lle ovat ≤ 100 ng/l ja ≤ 35 ng/l.
Natriureettisten peptidien taso kohoaa iän myötä, todennäköisesti hieman huonommin rentoutuvan vasemman kammion takia. Tämän vuoksi iäkkäillä ihmisillä lievästi koholla olevan NT-proBNP:n tai BNP:n takaa löytyy harvoin sydämen vajaatoimintaa.

Kaikukuvauksessa nähdään sydämen rakenteen ja toiminnan poikkeavuudet ja pystytään arvioimaan sekä vasemman että oikean kammion täyttöpainetta. Hoitamattomassa sydämen vajaatoiminnassa täyttöpaine on aina kohonnut ja tukee vahvasti diagnoosia.
Jos E/Em on > 10, täyttöpaine on todennäköisesti kohonnut ja hyvin todennäköisesti, jos suhde on > 15. Jos E/Em on < 7, täyttöpaine on todennäköisesti normaali.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

EKG tulkintajärjestys

A
  1. Yleissilmäys -hahmontunnistus
  2. Kammiotaajuus -tasainen vai vaihteleva, nopeus
  3. P-aallot -muoto, kesto, sijainti
  4. PQ-aika -kesto, säännöllisyys
  5. QRS-aika -Muoto, kesto, akseli
  6. T ja U aalto - Muoto, polariteetti
  7. ST-väli -Normaalius, nousu, lasku
  8. QT-aika - Kesto
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

EKG: yleissilmäys

A

Koitetaan saada nopeasti käsitys:
-Rytmistä
-Eteis-kammiojohtumisesta (1:1 eteinen-kammio, johtuuko kaikki kammioihin asti)
-Kammioheilahduksen muodosta (normaali, poikkeava)
-ST-T-välin muutoksista
-T-aallon muodosta
=hahmontunnistus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Kammiotaajuus

A

-Normaali taajuus 50-100/min
- Bradykardia< 50/min
-Takykardia >100/min
Epäsäännöllisessä rytmissä lasketaan keskiarvo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

P-aalto

A
  • Syntyy eteisten aktivaatiosta ja on usein kaksiosainen: alkuosa kuvaa oikeaa ja loppuosa vasenta eteistä. Sinussolmukkeen aktivaatio ei näy EKG:ssä koska sen synnyttämä sähkövirta on liian pieni
    -Pidentynyt P-aallon kesto (>0,12s) viittaa eteisvärinätaipumukseen, kun taas korkeuden kasvu (>2,5mm) viittaa eteiskuormitukseen
    Sitten:
    -edeltääkö jokaista QRS-heilahdusta P-aalto
    -seuraako P-aaltoa aina QRS-heilahdus
    analysoidaan kesto, korkeus ja muoto
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

PQ-aika

A

Aika P-aallon alusta QRS alkuun. Normisti <0,20s

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Eteis-kammiokatkokset

A

Ensimmäisen asteen eteis-kammiokatkos: PQ-aika on yli 0,20s, mutta kaikki P-aallot johtuvat normaalisti eteisistä kammioihin
Toisen asteen kammiokatkos: -Mobitz I-tyypin katkos (Wenckebachin katkos): PQ-aika pitenee vähitellen, kunnes P-aalto ei enää johdu
-Mobitz II-tyypin katkos:PQ-aika on vakio, mutta kaikki P-aallot eivät johdu
Kolmannen asteen eteis-kammiokatkos eli “totaaliblokki”: P-aallot eivät johdu kammioihin lainkaan, vaan eteiset ja kammiot supistelevat oamssa tahdissaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

QRS-heilahdus

A

Syntyy kammioiden depolarisaatiosta.
-Jos QRS-heilahduksessa on useampi positiivinen ja negatiivinen heiladus, ne merkitään kirjaimilla R’ ja S’.
-Jos heilahdukset ovat pieniä (alle 0,5mV=5mm) käytetään pieniä kirjaimia q,r,r’,s ja s’.
QRS-heilahduksesta arvioidaan heilahduksen kesto, muoto ja frontaaliakseli. Muista tarkistaa kaikki kytkennät.

QRS-heilahduksen kesto:

  • Mitataan kammioheilahduksen alusta sen loppuun. Normaalisti <0,12s.
  • Pitenemisen syynä voi olla esimerkiksi: Haarakatkos tai haarakekatkos, kammiosisäsinen johtumishäiriö, kammioiden varhaisaktivaatio (delta-aalto)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Oikea haarakatkos

A

Johtoratajärjestelmän oikean haaran katkos (RBBB) aiheuttaa tyypillisen muutoksen EKG:hen.
RBBB:n tunnistaa helposti tarkastelemalla kytkentöjä V1 ja V6:
-heilahduksen kesto on yli 0,12s
-kytkennässä V1 nähdään M-kirjainta muistuttava tyypillinen rsR´tai rSR´muoto.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

QRS-heilahduksen frontaaliakseli

A

Määrittämällä QRS-heilahduksen frontaaliakseli voidaan helposti tunnistaa vasemman etu-tai takahaarakkeen katkos. Etuhaarakkeen katkoksessa (LAHB) akseli on käämntynyt vasemmalle ja takahaarakkeen (LPHB) katkoksessa oikealle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Haarakekatkokset

A

Vasemman etu- ja takahaarakekatkoksen tunnistaa helposti tarkastelemalla QRS-heilahduksen frontaaliakselia. Etuhaarakkeen katkoksessa (LAHB) akseli on kääntynyt vasemmalle ja takahaarekkeen katkoksessa (LPHB) oikealle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

QRS-heilahduksen korkeus

A

Mittaamalla QRS-heilahduksen korkeus voidaan tunnistaa vasemman kammion hypertrofia (LVH).
Voidaan epäillä jos:
- V1 kytkennässä mitatun S-aallon ja V5-kytkennästä (tai V6) mitatun R-aallon korkeuden summa on yli 35mm (Sokolow-Lyonin kriteeri) tai
-aVL-kytkennästä mitatun R-aallon ja V3 kytkennässä mitatun S-aallon korkeuksien summa on yli 28mm (Cornellin indeksi)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

QRS-heilahduksen muoto

A

Huomioidaan poikkeavuudet leveydessä ja korkeudessa. Muutoksia voi aiheuttaa esim:
-aiempi sydäninfarkti (patologinen Q-aalto)
-haarakatkos
-kammioiden varhaisaktivaatio (delta-aalto)
Tärkeää varsinkin infarktimuutokset tunnistaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

QT-aika

A

QRS-alusta T-aallon loppuun. Lyhenee rytmin nopeutuessa, pitenee rytmin hidastuessa. Sykkeellä 60/min se on normaalisti <0,44s. QT-aika on naisilla yleensä pidempi.
T-aallon lopun määritystä helpottaa piirretty tangentti.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Korjattu QT-aika

A

eli QTc ottaa huomioon syketaajuuden muutokset. Korjattu QT-aika voidaan arvioida karkeasti EKG-viivaimen avulla. Korjatun QT-ajan piteneminen yli 10% viivaimen antamasta katsotaan poikkeavaksi.
Pidentynyt QT-aika altistaa hengenvaarallisille rytmihäiriöille (kääntyvien kärkien kammiotakykardia). Perinnökkisessä pitkä QT-oireyhtymässä repolarisaation pitenemiseen syynä on synnynnäinen ionikanavapoikkeavuus. QT-aika voi pidentyä myös monien lääkkeiden, esim rytmihäiriölääkkeiden antibioottien ja psyykenlääkkeiden ja joidenkin antihistamiinien vaikutuksesta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Bazettin kaava

A

Lasketaan korjattu QT-aika. Tarkoituksena muuttaa sykkeen eri taajuuksilla mitattu aika tasolle 60/min

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

ST-väli

A

Mittaus tehdään puolen millimetrin tarkkuudella kaikista kytkennöistä.
ST-välin nousua havaitaan etenkin akuutissa sydäninfarktissa ja sen paikkaa voidaan arvioida tarkastelemalla että missä kytkennöissä muutoksia on. ST-nousu mitataan J-pisteestä. ST-laskua aiheuttaa iskeeminen sydänsairaus sekä eräät lääkkeet (digoksiini), vasemman kammion hypertrofia ja kardiomyopatiat.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

T-aalto

A

T-aalto on kammiolihaksen repolarisaatiosignaalien summa. Siitä tunnistetaan ajallisesti alku, huippu ja loppu. Normaali T-aalto on samansuuntainen kuin QRS-heilahdus, lyönnistä toiseen samanmuotoinen ja yksihuippuinen.
Muutoksia T-aallon muodossa aiheuttavat mm. iskemia (piikkimäinen T-aalto, T-aallon inversio), elektrolyyttihäiriöt, kammiohypertrofia ja eräät lääkkeet. T-aallon muodon vaihtelu lyönnistä toiseen on poikkeava löydös ja se liittyy usein rytmihäiriöherkkyyteen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

U-aalto

A

Toisinaan T-aaltoa seuraa samansuuntainen mutta pienempi U-aalto. Se on idiopaattinen.
Syynä voi olla hypokalemia, iskemia tai hypertrofia. Saattaa liittyä rytmihäiriöalttiuteen, mutta nuorilla voi olla ilman mittän

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Vasen haarakatkos

A 
LBBB eli Vasemman puolen johtoradan katkos (LBBB, lyhenne sanoista 'left bundle branch block') on usein, mutta ei aina, merkki joko alkavasta oireettomasta tai jo oireita aiheuttavasta sydänlihasviasta. Sellaisia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti (Sydäninfarkti ja sydänkohtaus), sydänlihassairaudet (kardiomyopatia) ja läppäviat.
Vasen etuhaarakekatkos (LAHB) on yleensä vaaraton johtumishäiriö. Vasen takahaarakekatkos (LPHB) voi olla merkki esimerkiksi sydäninfarktin aiheuttamasta lihasvauriosta.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Oikea haarakatkos

A

Oikeassa haarakatkoksessa johtumishäiriö on oikean sydänkammion johtoradassa. Siitä käytetään lyhennystä RBBB, joka tulee englanninkielisestä termistä ‘right bundle branch block’.

Oikeaa haarakatkosta tavataan silloin tällöin oireettomilla nuorilla tai keski-ikäisillä henkilöillä. Heillä se on yleensä aina terveydellisesti merkityksetön. Tällöin katkos ei vaikuta suorituskykyyn eikä siihen tavallisesti liity mitään varsinaisia sydänsairauksia. Jos nuorilla tai keski-ikäisillä henkilöillä oikean puolen haarakatkokseen ei liity mitään sydän- tai keuhkoperäisiksi epäiltäviä oireita, sydämen kuuntelun lisäksi ei yleensä tarvita muita tutkimuksia.

Oikea haarakatkos voi joskus olla jopa synnynnäisen eteisväliseinäaukon tai muun oikovirtausvian ensimmäinen merkki, mutta tällöin sydämestä on samalla kuultavissa sivuääni. Keski-iällä ilmaantuva oikea haarakatkos voi joskus edeltää eteis-kammiokatkoksen ilmaantumista. Iäkkäämmillä henkilöillä oikean haarakatkoksen ilmaantuminen liittyy usein johonkin sydänsairauteen, esimerkiksi sydäninfarktiin (ks. «Sydäninfarkti ja sydänkohtaus»1), sydänlihastulehdukseen (ks. «Sydänlihastulehdus (myokardiitti)»2) tai keuhkoveritulppaan, joskus keuhkoahtaumasairauteen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Rytmihäiriöiden tutkimukset

A

Perustutkimukset avoterveydenhuollossa:
-huolellinen anamneesi ja kliininen tutkimus
-12 kytkentäinen ekg
-laboratoriotutkimukset
Tavallisia lisätutkimuksia:
-sydän-keuhkokuva
-sydämen kaikututkimus
-kliininen rasituskoe
-ekg:n pitkäaikaisrekisteröinti
Erikoissairaanhoidossa tehtäviä erikoistutkimuksia:
-elektrofysiologinen tutkimus ja muut invasiiviset tukimukset
-sydämen mangneettikuvaus tai tietokonetomografia
-geneettiset tutkimukset epäiltäessä perinnöllistä rytmihäiriösairautta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Lepo-Ekg ja rytmihäiriöt

A

Spesifinen diagnoosi edellyttää oireiden aikana rekisteröityä ekg:ta mutta lepoekg voi antaa vihjeitä. Normaalin vaihtelun tunnistaminen tärkeää:

  • sinusarytmia (takykardia, bradykardia, hengitysvariaatio)
  • levonaikainen junktionaalinen rytmi tai mobitz I-tyypin eteis-kammiokatkos etenkin urheilijoilla
  • varhainen repolarisaatio
  • korkea R-aalto hoikalla potilaalla
  • U-aalto nuorilla

LÖYDÖS:

  • Poikkeava P muoto, QRS normaali: ektooppinen eteisrytmi
  • Patologinen Q-aalto: johtumishäiriö tai kammiotaky
  • oireinen bradykardia tai sinuskatkos, normaali PQ: sinussolmukkeen toimintahäiriö
  • QRS ei seuraa jokaista P: ajoittainen eteis-kammiokatkos (täydellinen eteiskammiokatkos)
  • Pitkä PQ: Ajoittainen täydellinen eteiskammiokatkos tai II asteen eteis-kammiokatkos
  • Haarakatkos ja synkopee (pyörtyminen) anamneesissa:Ajoittainen täydellinen eteis-kammiokatkos tai kammiotakykardia
  • kaksoishaarakekatkos (LBBB tai RBBB + LAHB/LPHB): ajoittainen täydellinen eteis-kammiokatkos
  • Kolmoishaarakekatkos (LBBB tai RBBB + LAHB/LPHB + pitkä PQ-aika): ajoittainen täydellinen eteis-kammiokatkos
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

ektooppinen

A

Poissa normaalilta paikaltaan oleva esim. elin, raskaus, kasvain, sydämen tahdistinalue jne.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Rytmihäiriön aikainen ekg

A

Diagnostiikassa on oleellista tarkastella QRS ja P muotoa sekä niiden suhdetta toisiinsa. (esim 3P ja 1QRS tms)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Bradykardia

A

Syynä yleensä:
Sinusrytmin häiriö:
-vika sinussolmukkeessa (sinuspysähdys)
- vika impulssin etenemisessä sinussolmukkeesta eteiskudokseen (sinoatriaalinen katkos)
Eteis-kammiojohtumisen häiriö:
-Vika eteis-kammiosolmukkeessa
-Vika distaalisessa johtoradassa kammioiden alueella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Sinusrytmin variaatiot

A

Fysiologinen sinusbradykardia: hyvälaatuisia
Sinusarytmia: hengityksen mukaan, normaali ilmiö
Vasovagaalinen reaktio: kivun tai äkillisen tunnereaktion laukaisema pyörtymiseen johtava sinusbradykardia on hyvälaatuinen ilmiö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Normaalirytmin variaatiot

A

Ajoittainen sinus coronarius- rytmi: Joskus sinusrytmin voi korvata eteisen alaosasta lähtevä hidas rytmi, jolloin P-aallot ovat negatiivisia alaseinän kytkennöissä. Sykkeen noustessa P-aalto normalisoituu. Kun tämä rytmi vaihtelee sinusrytmin kanssa, puhutaan vaeltavasta tahdistuksesta, ilmiö on hyvänlaatuinen.

Ajoittainen junktionaalinen rytmi:Joskus sinusrytmin korvaa eteis-kammiosolmukkeesta lähtevä rytmi. P-aaltoa ei näy lähes lainkaan tai se näkyy normaalin QRS-heilahduksen jälkiosassa. Sinustaajuuden noustessa normaali P-aalto tulee näkyviin. Ilmiö on hyvänlaatuinen ja sitä esiintyy erityisesti nuorilla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Sairas Sinus oireyhtymä

A

Eli SS-syndrooma= sinusrytmi jatkuvasti hidas, ei nopeudu rasituksessa riittävästi (kronotrooppinen inkompeetenssi) tai sinuslyönti jää ajoittain tulematta. Vika voi olla sinussolmukkeessa (sinuspysähdys) tai impussin johtumisessa solmukkeesta eteiseen (sinoatriaalinen katkos). Kohtauksittaisen takykardian pysähtyessä hitaasti käynnistyvä sinustoiminta ja nodaalinen korvausrytmi voivat myös paljastaa sinusvian (ns. brady-takyoireyhtymä).
Tavallisin syy SS on ikääntymiseen liittyvä sinussolmukkeen rappeutuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

I asteen AV katkos

A

PQ normisti <0,2s, I asteen Av katkoksessa PQ>0,2s, mutta kaikki p-aallot johtuvat eteisistä kammioihin ja syketaajuus on normaali.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

II asteen AV katkos: Mobitz I

A

Eli Mobitz I (Wenckebach) AV-katkoksessa PQ-aika pitenee vähitellen kunnes yksi P-aalto jää johtumatta kammioihin. Seuraava P-aalto johtuu normaalisti. QRS normaali.
Mobitz I useimmiten toiminnallinen eikä tarvitse korjata tahdistimella. Solmuketta jarruttavia lääkkeitä (betasalpaajat, verapamiili) tulee välttää ja niiden lopetus voi parantaa katkoksen.
Katkos sijaitsee AV solmukkseessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

II asteen AV katkos: Mobitz

A

PQ- aika on vakio, mutta kaikki P-aallot eivät johdu. Katkos edeltää usein täydellistä AV katkosta ja on merkki rakenteellisesta viasta. Sijaitsee usein Hisin kimpun jälkeen. Tahdistimen asennus on aina tehtävä kiireesti, sillä Mobitz II ei korjaannu itsestään tai lääkekkeiden lopetuksella. Tavallisimmat syyt ovat sydäninfarktin jälkitila ja ikääntymiseen liittyvä johtoratajärjestelmän rappeutuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

III asteen eli täydellinen AV katkos

A

Totaaliblokki. P aallot eivät johdu kammioihin lainkaan, vaan eteiset ja kammiot aktivoituvat omassa tahdissaan säännöllisesti. Kammioheilahdus on leventynyt, jos korvaava rytmi tulee Hisin kimpun alapuolelta, ja kapea jos junktionaaliselta alueelta.
Tavallisimmat syyt ovat ikääntyminen ja sydäninfarktin jälkitila. Vaatii tahdistimen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Bradykardian hoito

A

Oireeton ei vaadi hoitoa. Sykettä hidastavat lääkket pois. SS lievissä tapauksissa lääkkeiden lopetus riittää, oireisissa tahdistin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Miksi bradykardisissa rytmihäiriöissä kliininen rasituskoe?

A

Että nouseeko syke normaalisti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Rytmihäiriökohtauksen luonne

A

Rytmihäiriöiden ilmeneminen:

  • Alkamisajankohta
  • Kohtausten esiintymistiheys ja kesto
  • alku ja loppumistapa

Oireiden vaikutus ja hoitomahdollisuudet lääkityksellä:

  • vaikutus elämänlaatuun ja työkykyyn
  • lääkityksen vaikutus oireisiin

Perintötekijät ja provosoivat tekijät:

  • lähisukulaisilla esiintyneet vastaavat häiriöt tai äkkikuolemat
  • provosoivat tekijät (kahvi, rasitus, valvominen, stressi)

Vaikutus sykkeeseen ja hemodynamiikkaan:

  • Sen aikainen syketaajuus ja sykkeen luonne
  • vagaalisten toimenpiteiden vaikutus rytmihäiriöön
  • vaikutus potilaan hemodynamiikkaan
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Rytmihäiriöiden syy yleensä:

A

Muljahdusten, taukojen ja sydämen hypähdysten syynä ovat yleensä eteis- tai kammioperäiset lisälyönnit. Sinustaky alkaa ja loppuu vähitellen, kun taas supraventrikulaariselle takykardialla (SVT) on ominaista yhtäkkiä alkava ja loppuva nopea tasainen sydämentykytys. Vagaaliset toimenpiteet saattavat pysäyttää SVT:n, mutta eivät juuri vaikuta sinustakyyn, eteisävrinään tai kammiotakyyn. Flimmerin aikana rytmi kokonaan sekaisin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Rytmihäiriöiden tutkiminen: muut sairaudet

A

Viitteet merkittävästä sydänsairaudesta (esim. sydäninfarkti, vajaatoiminta), oireen taustalla voi olla kammioperäinen rytmihäiriö. Kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino altistavat eteisvärinälle. Nuoruudesta lähtien samanlaisina esiintyneet oireet ilman todettua sydänvikaa viittaavat supraventrikulaariseen rytmihäiriöön.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Lepo EKG löydös takykardia:

A

Patologinen Q-aalto: Kammiotakykardia
Pitkä, kaksihuippuinen P-aalto: Eteisvärinä
Delta-aalto: Wolf-Parkinson-Whiten oireyhtymä (WPW)
Osittain RBBB ja ST-nousu kytkennöissä V1-V3: Brugadan oireyhtymä
Pitkä QT-aika: Hankinnainen tai synnynnäinen pitkä QT-oireyhtymä
Negatiivinen T-aalto ja epsilon-aalto oikean puoleisissa rintakytkennöissä: oikean kammion arytmogeeninen dysplasia
LVH ja ns. strain-muutos: Kardiomyopatiaan liittyvät eteis-kammioperäiset rytmihäiriöt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Takykardioiden luokittelu:

A

Voidaan jakaa alaryhmiin QRS muodon ja rytmin säännöllisyyden perusteella:

  • Kapeakompleksisessa takyssa QRS kesto normaali (alle o,12s)
  • Leveäkompleksisessa takyssa pidentynyt (yli 0,12s)
  • Säännöllisen takyn aikana kammioheilahdusten (R-R) väli on tasainen
  • Epäsäännöllisen takyn aikana R-R väli vaihtelee lyönnistä toiseen

Takykardian mekanismina voi olla kiertoaktivaatio (tavallisin), lisääntynyt automatismi tai laukaistu aktviaatio (triggered activity).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Kapeakompleksinen takykardia

A

Säännöllinen kammiotaajuus:

  • Sinus-takykardia
  • SVT
  • Eteistakykardia
  • Eteislepatus

Kammiotaajuus epäsäännöllinen:

  • Eteisvärinä
  • Multifokaalinen eteistakykardia
  • Eteislepatus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Supraventrikulaariset takykardiat (SVT)

A

Eteis-kammiosolmukkeen kiertoaktivaatio (AVNRT=AV nodal reentrant tachycardia)
Eteis-kammiokiertoaktivaatiotakykardia (AVRT=Atrioventricular reentrant tachycardia)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

AVNRT

A

Eli Eteis-kammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardia. Atrioventricular nodal reentrant tachycardia.
Mekanismina on kiertoaktivaatio kaksijakoisessa eteiskammiosolmukkeessa.
P-aaltoja ei näy tai se on välittömästi QRS perässä. Yleensä retrogradinen P-aalto näkyy parhaiten V1

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Delta-aalto

A

Varhaisaktivaatio tarkoittaa kammioiden aktivoitumista normaalia aiemmin eteisten ja kammioiden välisen synnynnäisen oikoradan seurauksena (ns. Kentin kimppu). Ko. rata voi aiheuttaa monia rytmihäiriöitä joista yleisin ortodrominen takykardia.
EKG:ssä: lyhyt PQ (<0,12s), loivasti kolmiomaisesti nouseva tai laskeva R-aallon alku. ja sen seurauksena levinnyt QRS (>0,12s). Sekundaarisia ST-T välin muutoksia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

WPW-oireyhtymä

A

Delta-aalto =varhaisaktivaatio ja siihen liittyvä rytmihäiriötaipumus. Jos oikorata johtaa nopeasti->äkkikuoleman vaara.
Kätkeytynyt oikorata johtaa vain kammioista eteisiin ja ei näy lepo-EKG:ssa. Se voi aiheuttaa ortodromisen takykardian, mutta ei äkkikuoleman vaaraa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

Ortodrominen takykardia

A

Eteis-kammiokertoaktivaatiotakykardia (AVRT) syynä on synnynnäinen ylimääräinen johtorata/oikorata. Impulssi kulkee AV solmukkseen kautta eteisistä kammioihin ja palaa oikoradan kautta takaisin. QRS-heilahdus on kapea (ellei aberraatiota tai haarakatkosta).
Negatiivinen P-aalto heti QRS jälkeen, mutta myöhemmin kuin tyypillisessä AVNRT

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Eteistakykardia

A

Mekanismina yleensä joko äkillinen paikallisen sähköisen aktiviteetin nopeutuminen tai kiertoaktivaatio. Eteisten taajuus 150-200/min ja kammiotaajuus vaihtelee eteis-kammiojohtumisen mukaan (1:1, 2:1, 3:1 tai vaihteleva suhde P-aaltoon). QRS samanlainen kuin sinusrytmissä ellei nopea syke aiheuta toiminnallista haarakatkosta eli aberraatiota

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

Aberraatio

A

Toiminnallinen haarakatkos (LBBB tai RBBB) ilmenee yleensä takykardian alussa tai jos taky on nopea >200min. Sykkeen hidastuessa QRS normalisoituu. Ilmiö on hyvänlaatuinen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

Eteislepatus

A

Flutterin syntymekanismina on yksittäinen laaja kiertoaktivaatio oikeassa eteisessä.
EKG:ssa tunnistettavissa:
-sajalaitamainen perusviiva alaseinäkytkennöissä II, III, aVF (F-aalto)
-eteistaajuus säännöllinen 220-300/min
-kammiotaajuus vaihtelee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

Eteisvärinä

A

Flimmeri on tavallisin pitkäkestoinen rytmihäiriö. Ominaista nopea epäsäännöllinen kammiotaajuus.

  • eteisten sähköaktivaatio kaoottista, perusviiva epäsäännöllinen, ei erotu P
  • QRS kapea ellei haarakatkosta
  • WPW-ssä delta-aalto korostuu ja kammiotaajuus saattaa tihentyä erittäin nopeaksi ja laukaista kammiovärinän
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

Leveäkompleksinen takykardia

A

Kammiotaajuus säännöllinen:

  • Yhdenmuotoinen VT
  • Antidorminen SVT
  • Haarakatkos/aberraatio ja SVT
  • Kammiotahdistus

Kammiotaajuus epäsäännöllinen:

  • Monimuotoinen VT
  • Kääntyvien kärkien VT
  • Pre-eksitoitunut eteisvärinä
  • Haarakatkos/aberraatio ja eteisvärinä
  • Kammiovärinä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

Kammiolisälyönti

A

Leveä (>0,12s) ennenaikainen QRS mitä ei edellä P
pareittain esiintyessä Couplet tai kupletti
Bigeminiassa joka toinen on kammiolisälyönti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

Kammiotakykardia

A

Eli VT synnyinpaikka kammioiden alueella ja taajuus yli 100-120/min. Yleisin syy sydäninfarktiarpi, johon impulssi jää kiertämään.
Kammiotakykardian erheellinen diagnosointi hyvänlaatuiseksi supraventrikulaariseksi takykardiaksi on vaarallista!
Jaetaan yhdenmuotoiseen ja monimuotoiseen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

Kammiovärinä

A

Sydämen sähköinen toiminta täysin kaoottinen ja se johtaa sydämen mekaanisen toiminnan pysähtymiseen ja verenkierron romahtamiseen. Elvytys heti. Yleensä tätä edeltää vaikea iskemia tai kammiotaky.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

Milloin erikoissairaanhoitoon?

A
  • Esiintynyt hälyttäviä oireita (synkopee, keuhkopöhö), joiden taustalla sydänperäinen syy
  • perustutkimuksissa viitteitä sydänsairaudesta tai muusta vaikeasta sairaudesta
  • rytmihäiriön diagnoosi on epäselvä
  • kyseessä on leveäkompleksinen takykardia
  • ablaatiohoito arvellaan aiheelliseksi (oireinen SVT tai eteistaky, tyypillinen eteislepatus, lääkehoitoon reagoimaton eteisvärinä, kammiotaky)
  • tahdistinhoito arvellaan aiheellisesksi (oireinen hidaslyöntisyys)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

Rytmihäiriö lähete

A 
Mainittava:
-luonne (tasainen/epätasainen, syketaajuus)
-provosoivat tekijät
-aiemmat hoidot ja nykylääkitys
-sukuanamneesi
-tiedossa olevat muut sairaudet
-tärkeimmät oireet
Kliiniset löydökset:
-sydänsairauksiin viittaavat löydökset, esim sivuääni
-verenpaine
Muiden tutkimusten tulokset:
-Uä, rasitus-ekg, ekg pitkäaikaisrekisteröinti

Liitteeksi aina lepo-ekg ja rytmihäiriönaikainen ekg jos on

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

Oireet ja iskemian eri muodot

A

Voi olla oireeton tai ilmetä rasitusrintakipuna tai sepelvaltimotautikohtauksena.
Sepelvaltimotautikohtaus käsittää epävakaan angina pectoriksen, sydäninfarktin ilman ST-nousua, ST-nousuinfarktin sekä äkkikuoleman.
Tyypillisiä oireita on puristava rintakipu, hengenahdistus, kylmähikisyys. Myös epätyypillisiä: voimattomuus, ylävatsakipua, närästys, yt-selittämätön lasku.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

Sepelvaltimotautikohtaus

A

Sepelvaltimon seinämän ateroomablakin repeämä tai haavauma ja siihen liittyvä trombin muodostuminen johtavat sydänlihaksen hapenpuutteeseen. Seurauksena on spelvaltimotautikohtaus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

Iskemia

A

Johtaa jo muutamassa kymmenessä sekunnissa sähköisesti poikkeavaan tilaan ja paikalliseen sydänlihaksen supistuskyvyn heikkenemiseen.
Tarkoitetaan tilaa, jossa sydämen paikallinen verenkierto mennyt riittämättömäksi sepelvaltimo ahtauman tai tukoksen takia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

Iskemian EKG-muutokset

A
  • ST nousu tai lasku
  • T-aallon muutokset (nousu tai inversio)
  • QRS-muutokset
  • rytmihäiriöt
  • johtumishäiriöt
78
Q

Iskeemisen sydänlihasvaurion kulku

A

Iskemia (minuutteja)

  • t-aallon piikkimäiset muutokset
  • korjaantuva st-lasku

Uhkaava sydäninfarkti(minuutteja tunteja)

  • st nousu
  • sydämen vastakkaisen puolen (resiprokaalinen) st-lasku

Sydänlihasvaurio (tunteja, päiviä)

  • q-aalto
  • qs-aalto
79
Q

ST-välin resiprokaalimuutokset

A

Peilikuva uhkaavan sydäninfarktin sydämen vastakkaisella puolella aiheuttamille ST-nousuille.
Tyypillistä on alaseinän St lasku etuseinäinfarktissa ja etuseinän st lasku alaseinäinfarktissa. Takaseinäninfarktin alkuvaiheessa saatetaan todeta vain resiprokaalinen ST-välin lasku kytkennöissä V1-V3.

80
Q

infarktivaurion koon ja paikan arviointi

A

Q-aallot kertoo lopullisen infarktivaurion sijainnista ja laajuudesta. St-nousu sijainti ja laajuus.
Joskus ekg näkyy vähän koska vauriovirrat kumoavat toisiaan.
Suositellaan 14 kytkentäistä EKG eli lisäkytkennät V4R ja V8

81
Q

ST-nousuinfarktin kriteerit

A

-Uusi ST-nousu J-pisteestä mitattuna kahdessa rinnakkaisessa kytkennässä: -2mm tai yli miehillä tai 1,5mm tai yli naisilla kytkennöissä V2-V3, 1mm tai enemmän muissa

82
Q

Rinnakkaiset kytkennät

A
  • etuseinäkytkennät V1-V6

- alaseinäkytkennät II,III ja aVF sekä sivuseinäkytkennät I ja aVL

83
Q

Sepelvaltimoiden tukokset

A

Eri suonten tukokset ilmenevät EKG:ssä eri tavoin:

  • Vasemman sepelvaltimon etulaskeva haara (LAD): etuseinäinfarkti
  • Oikean sepelvaltimon(RCA): alaseinäinfarkti
  • Vasemman sepelvaltimon kiertävän haaran (LCx): ala-tai sivuseinä
84
Q

Etuseinäinfarkti ekg

A

LAD (vasen svaltimo etulaskeva haara)

St-nousu ilmenee V2-V4, voidaan nähdä myös I,aVL, V1, V5, V6

85
Q

Alaseinäinfarkti ekg

A

RCA (oikea sepelvaltimo)

ST-nousu ilmenee II, III ja aVF. Voidaan nähdä myös V4-V6 ja laskuja V1-V3

86
Q

Sivuseinäinfarkti ekg

A 
aiheutuu LCx (vasen sepelvaltimo kiertävä haara).
ST nousut I ja aVL. Lisäksi nousuja V5-V6 ja V8, laskuja V1-V3
87
Q

Oikean kammion sydäninfarkti

A

Liittyy yleensä suureen alaseinäinfarktiin (RCA), joskus myös etuseinäinfarkti (LAD) oi laajentua oikeaan kammioon.
EKG: V4R ST-nousu ja V1

88
Q

Sydämen sisäpinnan laaja iskemia

A

Vasemman sepelvaltimon tyven tukos aiheuttaa sydämen sisäpinnan laajan iskemian (sirkumferentielli subendokardiaalinen iskemia). Se voi johtaa infarktisokkiin ja äkkikuolemaan.
EKG löydöksiä ST-laskut useissa kytkennöissä. Suurin St-lasku nähdään kytkennöissä V4-V5. aVR st nousu

89
Q

Erotusdiagnoosi ST-väli

A

St-nousu ei ole spesifinen sydäninfarktille. Varhainen repolarisaatio j a vasemman kammion hypertrofia (V1) ovat yleisimmät ST-nousua aiheuttavat erotusdiagnostiset tilat. Yleisimma ST-laskua aiheuttavat tilat ovat sympatikotonia (taky) ja vasemman kammion hypertrofia (V5-V6).

90
Q

ST-nousu voi aiheutua:

A
  • varhainen repolarisaatio
  • vasemman kammion hypertrofia
  • perimyokardiitti
  • hypertrofinen kardiomyopatia
  • brugadan oireyhtymä
  • keuhkoembolia
  • hyperkalemia
  • hyperkalsemia
  • takotsubo
91
Q

ST-lasku voi aiheutua:

A
  • sympatikotonia (takykardia)
  • vasemman kammion hypertrofia
  • hyperventilaatio
  • mikrovaskulaariangina
  • digitalislääkitys
  • tiheälyöntisyyskohtauksen jälkitila
  • hiippaläpän prolapsi
  • takotsubo
92
Q

Infarktiarpi

A

Q-aallot antavat viitteitä infarktiarven sijainnista samoin periaattein kuin st nousuissa. Q-aalto usein pienenee ja voi hävitä kokonaan muutaman kuukauden sisällä infarktin jälkeen.

93
Q

Infarktin paikka Q-aallon perusteella

A

Septaalinen: v1-v2
Keskianteriorinen: aVL ja joskus I tai V2 v3
Anteroapikaalinen: v1 -v6
Laaja anteriorinen: v1-v6, aVL ja joskus I
Lateraalinen: R-aalto (>40ms) ja R/S>1 v1-v2 ja/tai Q-aalto I, aVL, v6
Inferiorinen: II ja aVF

94
Q

Patologisen Q-aallon kriteerit

A 
>20ms:n kestoinen Q kytkennöissä V2-V3
>30ms kesto ja >1ms syvyys kahdessa rinnakkaisessa kytkennässä
Rinnakkaisia on:
-I,aVL,V6
-V4-V6
-II, aVF
95
Q

Erotusdiagnoosi T-aalto

A

muuttuu herkäåsti muissakin tiloissa kuin iskemiassa. Yksilölliset erot T-aallon korkeudessa ja muodossa ovat isoja, joten T-aaltomuutosten spesifisyys on suhteellisen heikko.
Aikuisella negatiivinen T-aalto vähintään kahdessa rinnakkaisessa kytkennässä, paitsi kytkennöissä III, aVR ja V1 on poikkeava löydös. Rinnakkaisia kytkentäryhmiö ovat: -I,aVL, V5, V6
-II, aVF
-V2-V4

96
Q

Muita T-aaltomuutoksia aiheuttavia tiloja

A 
hyperventilaatio
kohonnut kallonsisäinen paine
elektrolyyttihäiriö
akuutti cor pulmonale (keuhkoembolia)
takutsubo
97
Q

Sydäninfarkti ilman ST-nousua

A

yleisempi kuin St-nousuinfarkti. EKG-löydökset vaihtelee tapauskohtaisesti. Yleisiä muutoksia ovat st-lasku ja t-inversio.
Erityisesti rintakivun aikana esiintyvä dynaaminen st-lasku viittaa vahvasti sepelvaltimotautiin.
Henkilööllä jolla on sepelvaltimokohtaukseen viittaava oire, vähintään 6 kytkennän st-lasku, jonka suurin muutos on kytkennöissä V4-V5 ja samanaikainen T-aallon negatiivisuus sekä kytkennän aVR ST-nousu viittaavat vaikeaan sepelvaltimotautiin. Tämä koskee erityisesti tilanteita joissa muutos on uusi tai dynaaminen (ST/Tmuutos elää)

98
Q

Iskemia ja rytmihäiriöt

A

Kammiolisälyönnit ovat suhteellisen tavallinen löydös akuutissa iskemiassa. Sen aiheuttama kammiotakykardia on usein polymorfinen ja voi johtaa kammiovärinään.
ST-nousuinfarktissa suonen avautumiseen liittyy monesti ns. reperfuusioarytmioita (tyypillisesti nopeutunut kammiorytmi =idioventrikulaarinen rytmi). Ei vaadi hoitoa.
Etenkin alaseinäinfarktiin saattaa liittyä eteisiskemian ja bradykardian seurauksena eteisvärinää.

99
Q

Iskemia ja johtumishäiriöt

A

Alaseinäinfarktiin liittyvä AV katkos korjaantuu yleensä asuonen aukeamisen myötä.

Uusi oikea haarakatkos viittaa laajaan uhkaavaan sydänlihasvaurioon.

Vasen haarakatkos voi peittää alleen infarktimuutokset.

100
Q

Sydämen vajaatoiminta patofysiologia

A

Sydämen vajaatoiminnan aiheuttaa poikkeavuus
sydämen rakenteessa, toiminnassa, rytmissä tai
johtumisessa, jolloin sydämen työ; hapentarjonta ei
ole riittävä elimistölle, aiheuttajana esimerkiksi:
•
Sydäninfarkti
•
Sydänlihaksen
fibroosi
•
Toksiset
tektijät

101
Q

Epäily sydämen vajaatoiminnasta: mitä sitten?

A
  1. vajaatoimintaan sopivat oireet/taustasairaudet
    - poikkeava rasitusahdistus/ortopnea/yöllinen hengenahdistus
    - tiedossa oleva sydänsairaus (sepelvaltimotauti, sairastettu infarkti, ohitusleikkaus, PCI), verenpainetauti, läppäsairaus
    - altistuminen sydäntä mahdollisesti vaurioittaville hoidoille (sytostaatit, rintakehän sädetys)
    - diureettien käyttötarve
  2. Kliiniset löydökset viittaava sydämen vajaatoimintaan
    - rakkularahinat keuhkoissa
    - kaulalaskimopaine koholla, näkyvisä potilaan istuessa
    - sydämen sivuääni, kolmas sydänääni
    - molemmin puolinen turvotus säärissä
  3. Poikkeava EKG:
    - hypertrofia, eteiskuormitus, haarakatkos, taky/bradyarytmia, q-aaltoja
Jos näitä on:
Natriureetisten peptidien määritys.
-NP:llä voidaan käyttää potilaan ikään suhteutettuja ja paikallisesti sovittuja tutkimuksiin ohjaavia raja-arvoja. (ei raja-arvoja hitaasti kehittyvässä ja akuutissa tai nopeasti kehittyneessä vajaatoiminnassa)
 Jos:
Raja-arvon ylittävä NP-pitoisuus:
-hitaasti alkanut sydämen vajaatoiminta voidaan sulkea pois >90%todnäk jos:
-NT-proBNP<125pg/ml
-BNP<35pg/ml
Sitten:
SYdämen ultraäänitutkimus:
-diagnoosin varmistaminen
-sydämen rakenteen ja toiminnan tutkiminen
-vajaatoiminnan mekanismin selvittely

Sitten:
Hoidon aloittaminen ja vajaatoiminnan etiologian selvittäminen

102
Q

Sydämen vajaatoiminnan oireet

A

•Rasituksessa esiintyvä

hengenahdistus ja suorituskyvyn lasku tyyppioire!

103
Q

Erilaiset sydämen vajaatoiminnat

A

Uusi sydämen vajaatoiminta
Ilmentymä (sydämen vajaatoiminnan oireet ja löydökset) todetaan ensimmäistä kertaa, eikä potilaalla ole tiedossa olevaa sydämen vajaatoimintaa.
Sydämen vajaatoiminnan ensi-ilmentymä voi olla hidas tai äkillinen.
Hitaasti kehittyvä sydämen vajaatoiminnan ensi-ilmentymä on diagnostiikan kannalta haasteellisin.
Äkillinen (akuutti) sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminnan oireet kehittyvät tai pahenevat nopeasti niin, että potilas tarvitsee ennalta suunnittelematonta hoitoa joko polikliinisesti tai useimmiten sairaalassa.
Äkillinen sydämen vajaatoiminta voi olla sydämen vajaatoiminnan ensi-ilmentymä (de-novo) tai kroonisen sydämen vajaatoiminnan (aiemmin diagnosoitu sydämen vajaatoiminta) pahenemisvaihe.
Oireet voivat pahentua joko hitaasti (päiviä tai viikossa) tai nopeasti (enintään muutamissa tunneissa).
Krooninen sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta on lähes poikkeuksetta pitkäaikainen (krooninen), vaikka potilas voi olla vähäoireinen tai oireeton.
Krooninen sydämen vajaatoiminta voi olla vakaaoireinen, mutta siinä esiintyy usein myös akuutteja pahenemisvaiheita.
Vaikea-asteinen sydämen vajaatoiminta
Tilaa kuvastavat vaikeat sydämen vajaatoimintaoireet, toistuvat sairaanhoitojaksot ja vajaatoimintaan liittyvät muiden elinten (munuaiset, keuhkot, maksa, ääreisverenkierto) kuormitusmuutokset.

104
Q

AKUUTIN VAJAATOIMINTAPOTILAAN

LÖYDÖKSET

A 
AKUUTIN VAJAATOIMINTAPOTILAAN 
LÖYDÖKSET
•Akuutissa vajaatoiminnassa 
hengitys rohisevaa, usein 
kuuluen jo metrien päähän. 
Potilas on tuskainen, 
kylmänhikinen, pahoinvoiva 
ja jopa kuolemanpelkoinen
.
•Vaikean vajaatoiminnan 
oireita: Hengenahdistus  
makuuasennossa ja 
yölliset 
hengenahdistusoireet
•Ihon marmoroituminen
105
Q

SYSTOLISEEN VAJAATOIMINTAAN

VIITTAAVAT LÖYDÖKSET

A 
Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta usein 
mahdoton erottaa 

kaikukuvaus

Hiippaläpän vuotoääni voi kuulua

Sydämen koon suurenemisen merkit

Vasemmalle siirtynyt laaja
-
alainen kärkisysäys

Poikkeavan voimakas oikean tai vasemman 
kammion kohotus

Suurentunut sydän thoraxröntgenissä

Voimakas kolmas sydänääni eli 
kammiogaloppi
106
Q

DIASTOLISEEN VAJAATOIMINTAAN

VIITTAAVAT LÖYDÖKSET

A 

Neljäs sydänääni eli eteisgaloppi

Normaalikokoinen tai vain vähän laajentunut 
sydän

Vähäiset turvotukset

Tyypillinen ECHO-löydös
107
Q

KEUHKOJEN VERENTUNGOKSEEN

VIITTAAVAT LÖYDÖKSET

A 
Kosteat rakkularahinat (
staasirahinat

Keuhkoputkien vinkuminen

Pidentynyt uloshengitys

Poikkeava 
painumus
keuhkojen alaosia 
koputeltaessa 

Vaikeutunut hengitys ja hengitysapulihasten käyttö
108
Q

OIKEAN KAMMION VAJAATOIMINNAN

LÖYDÖKSET

A 
1.
Alaraajojen 
kuoppaturvotukset
2.
Kohonnut 
kaulalaskimopaine
3.
Suurentunut maksa (ja 
arkuus maksan seutua 
tunnusteltaessa)
109
Q

EROTUSDIAGNOSTIIKKAA vajaatoiminta

A 
Vaikea-asteinen 
ylipaino 
•Huono 
fyysinen kunto ja 
liikunnan vähyys 
•Laskimoinsuffisienssi 
nilkkaturvotusten syynä 
•Keuhkoahtaumatauti 
ja rasitusastma
•Pneumonia tai jokin 
muu keuhkosairaus
•Anemia
•Keuhkoembolia ja 
pulmonaalihypertensio
•Sepelvaltimotauti, jonka 
pääoireena on 
rasitushengenahdistus
110
Q

EKG SYDÄMEN VAJAATOIMINNAN

DIAGNOSTIIKASSA

A

1.Normaali EKG puhuu vahvasti sydämen vajaatoimintaa
vastaan
2.Vasemman eteisen kuormitus
kytkennässä V1 P-aallon loppuosa leventynyt ja selvästi negatiivinen (syvyys x kesto > 0,03 mms, P-terminalforce)
3.Eteis-ja kammioperäiset rytmihäiriöt tavallisia
4.Haarakatkokset tavallisia
5.Voi antaa vihjeitä vajaatoiminnan syistä
Q-aallot (sepelvaltimotauti)
LVH (Hypertonia,läppäviat,
kardiomyopatia)

111
Q

THORAXKUVA SYDÄMEN

VAJAATOIMINNAN DIAGNOSTIIKASSA

A 
1.
Korostunut keuhkojen laskimoverekkyys

Alkuun tasapainottunut

Myöhemmin yläkenttiin korostunut
2.
Mahdollisesti 
pleuranestettä

Usein ensin oikealla
3.
Septaaliviivat
4.
Alveolaariödeema
5.
Suurentunut sydämen suhteellinen tilavuus

Naisilla > 500 ml / m
2

Miehillä > 550 ml / m
2

Tai kun 
CT
-
suhde
> 0,50
112
Q

Natriureettiset peptidit

A

BNP= brain natriuretic peptide/B-type natriuretic peptide

  • erittyy runsaimmin sydämen kammioista
  • erittyminen kammion seinämän venyessä

ANP=atrial natriuretic peptide

  • erittyy runsaimmin sydämen eteisistä
  • erittyminen eteisen paineen kasvaessa

CNP=C-type natriuretic peptide

  • erittyy keskushermostosta ja endoteelisoluista
  • erittyminen suonen seinämän jännittyessä
113
Q

ISLAB ohjekirja P-proBNP

A 
Äkilliseen sydämen vajaatoimintaan viittaava P -proBNP tulos on 
-alle 50 -vuotiailla yli 450 ng/l
-50 -75 vuotiailla yli 900 ng/l
ja
-yli 75 -vuotiailla yli 1800 ng/l

Tulos alle 300 ng/l sulkee pois äkillisen sydämen vajaatoiminnan iästä tai
sukupuolesta riippumatta. Näiden väliin jäävien tulosten kohdalla on huomioitava
muut syyt, kuten krooninen sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotautikohtaus,
keuhkoembolia, sydämen rytmihäiriöt, vaikea keuhkokuume ja munuaisten
vajaatoiminta.
Iästä ja sukupuolesta riippuvat viitearvot P -proBNP:lle ovat:
Naiset alle 50 v alle 155 ng/l
Naiset 50-65 v alle 222 ng/l
Naiset yli 65 v alle 352 ng/l
Miehet alle 50 v alle 84 ng/l
Miehet 50-65 v alle 194 ng/l
Miehet yli 65 v alle 229 ng/l

114
Q

VAJAATOIMINNAN DIAGNOOSISTA

HOITOON

A

•Diagnostiikan kulmakivi on sydämen
vajaatoiminnan syyn selvittäminen.
•Vajaatoiminnan taustalla voi olla tekijä, jonka
hoitaminen parantaa potilaan.
•Esimerkiksi alkoholin liikakäytön lopettaminen
korjaa sydämen vajaatoiminnan kokonaan.
Samoin käy vaikeassa aorttaläpän ahtaumassa,
jossa sairaan läpän tilalle laitetaan
proteesiläppä tai kun sepelvaltimotaudin
aiheuttama sydämen jatkuva hapenpuute
korjataan ohitusleikkauksella.

115
Q

SYDÄMEN

AKUUTTI VAJAATOIMINTA

A 
Akuutilla 
sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan henkeä uhkaavaa tilaa, jossa vajaatoimintaoireet 
alkavat tai pahenevat äkillisesti. 
•Potilas 
tarvitsee usein välitöntä sairaalahoitoa
•Tilan diagnosointi ja hoito tapahtuvat usein 
samanaikaisesti
•Hoidon kiireellisyys on kuin 
STEMIlla
116
Q

TIA

A

ohimenevä aivoverenkiertohäiriö

117
Q

Akuutin sydämen vajaatoiminnan alkuhoito

A

Kivut+ahdistus: Kivunlievitys, sedaatio
Keuhkokongestio: Lääkitys diureetit/vasodilataattorit
Valtimoveren happisaturaatio <95%: harkitaan ylipainehoitoa (CPAP), noninvasiivista ventilaatiota (NIPPV) tai mekaanista ventilaatiota
Normaali syketiheys ja rytmi: tahdistus, rytmihäiriölääkkeet, sähköinen rytminsiirto

118
Q

SYDÄMEN KROONISEN

VAJAATOIMINNAN LÄÄKEHOITO

A

Uusi sydämen vajaatoiminta (HFrEF):
Perus/erikoissairaanhoito:
Ennusteeseen ja sairastavuuteen vaikuttava säännöllinen hoito:
-ACE:n estäjä tai AT1-salpaaja jos ACE ei sovi, beetasalpaaja, asteittain suurimpaan siedettyyn tai tavoiteannokseen.
-Oireiden jatkuessa mineralokortikoidireseptorisalpaaja (aldosteroni antagonista), asteittain suurimpaan…
Oireita lievittävä, tarvittaessa käytettävä tukihoito:
-Tiatsidi, furosemidi tai lisätehoa tarvittaessa näiden yhdistelmällä keuhkokongestiossa ja turvotuksissa.
-Digoksiini eteisvärinäpotilaalla, jos kammiovaste on suurimmasta siedestystä beetasalpaajan annoksesta huolimatta nopea.

Erikoissairaanhoito:
Erikoislääkärin arvio tarpeen, jos oireet jatkuvat hoidosta huolimatta tai vaikeat oireet:
-Jos maksimaalisesta lääkityksestä huolimatta NYHAII-IV oireet, AT1 salpaajan/neprilysiiniestäjän yhdistelmä ACE:n estäjän tai AT1-salpaajan tilalle.
-Suonensisäinen diureettihoito ja/tai tilapäinen inotrooppinen lääkehoito sairaalassa.
-Vajaatoimintatahdistimen harkinta, jos lääkehoidosta huolimatta oireita, LBBB, QRS>130ms.
-Ivabradiini sinusrytmissä, jos potilas on oireinen ja syke on maksimaalisesta beeta-salpaajan annoksesta huolimatta yli 75/min.
-Rytmihäiriötahdistimen harkinta, jos kammiarytmioita tai lääkehoidosta huolimatt oireita ja pienentynyt HF
-Sydämen siirtoa harkitaan, jos maksimaalisesta hoidosta huolimatta potilas on oireinen tai håänellä on henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä.

119
Q

DIUREETIT SYDÄMEN

VAJAATOIMINNAN HOIDOSSA

A 
\+
Oireet vähenevät
\+
Systolisessa ja 
diastolisessa 
vajaatoiminnassa
\+
Hinta
\+
Helppoja käyttää
\+
Sekä HCTZ ja 
Loop
diureetteja voi 
käyttää.
-
Annosta nostettaessa 
haittavaikutukset 
lisääntyvät
-
hypovolemia
-
hypokalemia
-
hyponatremia
-
hypomagnesemia
-
hyperurikemia
-
RAA
-
järjestelmä aktivoituu
120
Q 
ACE-ESTÄJÄT
JA 
ARB:T
SYDÄMEN 
VAAJATOIMINNAN HOIDOSSA
A 
\+
Kuuluvat systolisen sydämen 
vajaatoiminnan 
peruslääkitykseen
\+
Vähentävät oireita, hidastavat 
sydämen vajaatoiminnan 
etenemistä
\+
Vähentävät sairaalahoidon 
tarvetta
\+
Vähentävät kuolleisuutta 
kaikenasteisessa sydämen 
vajaatoiminnassa (RCT)
-
Haittavaikutukset
-
kuiva yskä
-
angioneuroottinen
ödeema (harvinainen)
-
hypotensio
-
munuaisten 
vajaatoiminnan 
paheneminen
-
Hyperkalemia
121
Q 
ACE
-
ESTÄJÄT
JA 
ARB:T
SYDÄMEN 
VAJAATOIMINNAN HOIDOSSA
A


P-K alle 5 mmol/l

Systolinen verenpaine > 100 (90)
mmHg

P-kreatiniini< 200 mol/l, GFR > 30ml/min (avohoidossa)

Aloitus pienellä annoksella (esim. enalapriili 2,5 mg x 1)

Kaliumia säästävän diureetin / kaliumsubstituution
lopettamista on syytä harkita

Diureettiannosta pienennettävä, mikäli mahdollista

Vaikean sydämen vajaatoiminnan hoito aloitettava
sairaalassa

Vaarana kaikki munuaishäikät = seurattava P-K ja P-Krea

122
Q

BEETASALPAAJAT SYDÄMEN

VAJAATOIMINNAN HOIDOSSA

A 
\+ACE-estäjät
ja diureetin 
lisänä stabiilissa vaiheessa
\+
Parantavat vähitellen 
merkitsevästi sydämen 
pumppauskykyä
\+
Varovasti aloitettu hoito 
useimmiten turvallista
\+
Näyttö erityisesti 
bisoprololista, karvedilolista, nebivololista ja metoprololista sukkinaattina.
-Hankala hoidon aloitus, 
joskus tarvitaan 
annoslaskua
-Diureetin tarve voi kasvaa 
ensiviikkoina
-Hemodynaaminen
vaste 
ja oireiden parantuminen 
vasta  4-8 viikon jälkeen
->suositellaan kaikille
123
Q

ALDOSTERONIANTAGONISTIT

VAJAATOIMINNASSA

A 
\+Sopii jos EF < 35%
•
\+ Erityisesti infarktin 
jälkeiseen systoliseen 
vajaatoimintaan.
•
\+ Lisälääke ACE-estäjän
ja β-salpaajan jälkeen
•
Spironolaktoni
25mgx1
•
Elplerenoni 25mgx1
•
-ei sovi jos 
P-krea> 220
•
-Ei
jos P-K >5.0
124
Q

DIGITALIS SYDÄMEN

VAJAATOIMINNAN HOIDOSSA

A 
\+
Syke hidastuu (erityisesti 
eteisvärinäpotilailla)
\+
Positiivinen inotrooppinen 
vaikutus
\+
Sairaalahoidon tarve vähenee
\+
Erityisen sopivia systolisen 
vajaatoiminnan ja eteisvärinän 
yhteydessä
\+
Positiivinen vaikutus 
neuroendokriiniseen 
järjestelmään
\+
Edullinen hinta
Ongelmia kliinisessä käytössä
-sivuvaikutuksia 
-kapea terapeuttinen alue
-intoksikaation vaara
-oikean annostason 
löytäminen vaikeaa
-Lääkeaineinteraktiot
-> lähinnä jos oireinen 
systolinen vajaatoiminta 
huolimatta ACE-estäjä ja 
beetasalpaajalääkityksestä  
tai β-salpaaja ei sovi.
125
Q

Lääkehoitoja joita ei suositella vajaatoimintapotilailel:

A

Kalsiumkanavan salpaajista: verapamiili, diltiatseemi, nifedipiini
Tulehduskipulääkkeet: NSAID, COX2 estäjät
Diabeteslääkkeet: Glitatsonit
Kolmoishoito ACE:n estäjällä sekä AT-reseptorin ja mineralokortikoidireseptorin salpaajalla

126
Q

SYDÄMEN VAJAATOIMINNAN MUUT

HOITOMUODOT

A 

Perustaudin hoito

Laukaisevien tekijöiden hoito

Rytmihäiriötahdistin 

Resynkronisaatioterapia, jos vaikeat 
oireet ja leveä QRS

Organisoitu hoitojärjestelmä/ 
vajaatoimintahoitaja/ liikunta

Sydämen siirto

Muut kirurgiset hoidot
127
Q

SYDÄMEN VAJAATOIMINTA:

YHTEENVETO

A


Diagnoosi:
anamneesi, status, EKG, thx-rtg ja nt-proBNP

Diagnosoi myös taustasairaus ja hoida se, jos
mahdollista

Verenpainetauti ja sairastettu sydäninfarkti
tärkeimmät taustasairaudet

Sydämen ultraäänitutkimus varmistaa diagnoosin
ja taustasairauden ja sen vaikeusasteen

Kroonisen sydämen vajaatoiminnan hoidossa
ACE:n estäjät ja beetasalpaajat kaikille jotka
sietävät ao. lääkkeitä, muista myös
lääkkeettömät hoidot

128
Q

Milloin lähetän potilaan erikoissairaanhoitoon? Vajaatoiminta

A
  • Akuutti vajaatoiminta tai kroonisen vajaatoiminnan vaikeutuminen vaatii osastohoitoa erikoissairaanhoidossa
  • Etiologialtaan tuntematon uusi sydämen vajaatoiminta tai vanha vajaatoiminta vaikeutuu nopeasti
  • potilaalla rintakipua tai rasituskokeessa iskemiaan viittaavia löydöksiä
  • epäillään merkittävää läppävikaa (uä tässä tapauksessa aina aiheellinen)
  • vajaatoiminnan lisäksi rytmihäiriöitä tai vakaviin rytmihäiriöihin viittaavia orieita
  • vaikea sydämen vajaatoiminta ja harkitaan vajaatoimintatahdistimen asentamista (matala EF ja LBBB)
129
Q

Lähetetiedot vajaatoiminta

A
  • aiemmat sairaudet sekä tieto mahdollisista muista etiologisista tekijöistä esim. alkoholi, sytostaattihoidot
  • vajaatoiminnan vaikeusaste ja NYHA-luokka
  • lääkitys mikä käytössä
  • EKG, THX RTG keskeiset löydökset
  • labra tulokset
  • sydän uä tulos mikäli saatavissa
130
Q

NYHA

A

NYHA-luokitus kuvaa sydämen vajaatoiminnan oireiden vaikeusastetta.
I Suorituskyky ei ole merkittävästi rajoittunut.
Tavallinen rasitus (reipas tasamaakävely, kävely ylämäkeen ja usean kerrosvälin porrasnousu) ei aiheuta poikkeavaa hengenahdistusta tai väsymistä.
II Suorituskyky on rajoittunut.
Voimakkaampi rasitus aiheuttaa hengenahdistusta tai väsymistä.
III Suorituskyky on vahvasti rajoittunut.
Jo tavallista vähäisempi rasitus (rauhallinen tasamaakävely 1–2 korttelivälin verran tai yhden kerrosvälin porrasnousu) aiheuttaa hengenahdistusta tai väsymistä.
IV Kaikki fyysinen aktiviteetti aiheuttaa oireita.
Oireita voi olla myös levossa.

131
Q

AVH jottai

A

Aivoinfarkteista suurin osa on ehkäistävissä hoitamalla keskeiset riskitekijät: kohonnut verenpaine, tupakointi, keskivartalolihavuus, vähäinen liikunta, epäterveellinen ruokavalio, diabetes, eteisvärinä ja dyslipidemiat.
Sairastuneiden tutkimisella sairaalapäivystyksessä, tehokkaalla akuuttihoidolla, ilmeisten ja piilevien (erityisesti eteisvärinä ja diabetes) riskitekijöiden tunnistamisella sekä sekundaarisella ehkäisyllä ja kuntoutuksella voidaan huomattavasti vähentää sairauden aiheuttamaa vammaisuutta ja pienentää uusiutuvan aivoverenkiertohäiriön (AVH) riskiä.
Tärkeimmät hoidon lopputulosta parantavat tekijät ovat
ohimenevään AVH:öön viittaavien oireiden viiveetön diagnostiikka ja hoito
liuotushoito ja valtimonsisäinen hoito (trombektomia) siihen soveltuville potilaille
aivoinfarktin varhainen akuuttihoito siihen erikoistuneessa neurologisessa AVH-yksikössä
kaikille sairastuneille kuntoutustarpeen arviointi AVH-yksikössä
soveltuville potilaille kuntoutus, josta huolehtii moniammatilliseen kuntoutukseen erikoistunut yksikkö tai tiimi.
Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys aivoverisuonten tai aivoverenkierron sairauksille.
Aivohalvaus (stroke) on perinteinen kliininen nimitys, joka tarkoittaa aivoinfarktin, aivojensisäisen verenvuodon (ICH), lukinkalvonalaisen verenvuodon (SAV) tai aivolaskimoiden tromboosin (sinustromboosi) aiheuttamaa aivotoimintojen häiriötä.
Aivoinfarkti tarkoittaa puutteellisen verenvirtauksen eli iskemian aiheuttamaa aivokudoksen pysyvää vauriota.
TIA on aivojen tai verkkokalvon verenkiertohäiriöstä johtuva kohtausmainen, ohimenevä oirekuva, jossa ei havaita pysyvää kudosvauriota ja joka kestää yleensä alle tunnin, tyypillisimmin 2–15 minuuttia.

132
Q

Aivoinfarktin riskitekijöitä

A

Tekijät, joihin ei voida vaikuttaa
-Ikä Riski suurenee iän myötä.
-Sukupuoli Alle 75-vuotiailla miehillä on kaksinkertainen riski naisiin verrattuna.
Naiset sairastuvat iäkkäämpinä, ja riski on > 85-vuotiailla ≥ kuin miehillä.
-Perinnöllisyys Geneettiset alttiustekijät eroavat aivoinfarktin eri etiologiaryhmissä.
-Etniset ominaisuudet Afroamerikkalaisilla on suurempi riski.

Elintapatekijät
-Tupakointi Riski suurenee annosriippuvaisesti.
Passiivinen tupakointi suurentaa riskiä.
-Alkoholi Runsas alkoholinkäyttö suurentaa riskiä.
Humalahakuiseen juomiseen liittyy suurentunut riski.
-Huumeet Huumeiden käyttö suurentaa aivoinfarkti- ja aivoverenvuotoriskiä.
-Lihavuus Suurentunut riski välittyy osin lihavuuteen liittyvien monien metabolisten haittojen kautta.
-Ruokavalio Sydämen ja verenkierron kannalta epäterveellinen ruokavalio
-Suolan runsas käyttö Käyttö nostaa verenpainetta ja suurentaa myös itsenäisesti aivohalvauksen vaaraa.
-D-vitamiinin puute Pieneen D-vitamiinin saantiin tai pitoisuuteen näyttää liittyvän suurentunut riski.
-Vähäinen liikunta Liikunta on aivoinfarktilta suojaava tekijä. Kohtalaisen rasittavan tai rasittavan liikunnan harrastaminen yli 4 tuntia viikossa suojaa aivoinfarktilta.
-Hormonien käyttö Riski suurenee 3 vuoden käytön jälkeen.
Postmenopausaalinen hormonihoito suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden riskiä suurentamatta kuitenkaan kuolinriskiä suomalaisessa väestössä.
Runsasestrogeeniset ehkäisypillerit (yhdistelmävalmisteet) suurentavat aivoinfarktiriskiä.
Vähäinen endogeeninen testosteroni Pienen testosteronitasopitoisuuden yhteys verisuonisairauksiin on ristiriitaista.
-Matala koulutustaso ja huono sosioekonominen asema Alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevien sairastuvuus on suurempi.
-Henkinen kuormitus Masennus suurentaa aivoinfarktiriskiä.
-Psykososiaalinen stressi sekä työstressi suurentavat aivoinfarktiriskiä.

Sairaudet, joihin voidaan hoidolla vaikuttaa:
-Kohonnut verenpaine Tärkein hoidettavissa oleva riskitekijä
20 mmHg korkeampaan systoliseen tai 10 mmHg korkeampaan diastoliseen verenpaineeseen liittyy keskimäärin aivohalvausriskin kaksinkertaistuminen. Suhde on nuorilla jyrkempi kuin vanhoilla.
-Diabetes
Veren glukoosipitoisuuden tiukka hallinta ei näytä pienentävän riskiä. Sen sijaan oheissairauksien hoito pienentää sitä.
-Dyslipidemia Suurentuneet kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuus sekä pienentynyt HDL-kolesterolipitoisuus ja suurentunut triglyseridipitoisuus ovat kaikki aivoinfarktin riskitekijöitä.
-Sydänsairaudet Eteisvärinä on tärkein yleisyytensä takia. Aivohalvausriski on 5–17-kertainen.
Useat sydänsairaudet suurentavat embolisen aivohalvauksen riskiä.
Sydänsairaudet (eteisvärinä, eteislepatus, aiempi sydäninfarkti, reumaattinen läppävika, keinoläppä).
-Kaulavaltimoahtauma Yli 65-vuotiaista yli 50 %:n ahtaumia on 5–10 %:lla, ja niihin liittyy vuosittainen 1–3 %:n aivoinfarktiriski.
-Protromboottiset tilat Erityisesti nuorilla aivoinfarktien taustalla voivat olla protromboottiset tilat.
-Migreeni Aurallinen migreeni suurentaa aivoinfarktiriskiä erityisesti nuorilla naisilla.
-Kuorsaus ja uniapnea Kuorsaus on aivoinfarktin itsenäinen riskitekijä. Riski on 1–3-kertainen.
Uniapnean osoittaminen aivoinfarktin itsenäiseksi riskitekijäksi on vaikeaa, koska molemmilla taudeilla on paljon yhteisiä riskitekijöitä.
-Suun periodontaaliset sairaudet Periodontiitti ja hampaiden menetys suurentavat aivoinfarktiriskiä.

133
Q

AVH etiologia

A
  • Oireiston ja ensivaiheen kuvantamistutkimusten perusteella aivoinfarkti tai TIA on luokiteltavissa anatomisesti aivoverenkiertoalueen mukaan. Pääjaotteluna on jako karotisalueeseen eli etuverenkiertoon ja vertebrobasilaarialueeseen eli takaverenkiertoon.
    Jatkotutkimukset tähtäävät todennäköisimmän etiologisen alatyypin selvittämiseen.
    Aivoinfarktin etiologiset alatyypit yleisimmin käytetyn niin sanotun TOAST-luokituksen sovelluksen mukaan ovat seuraavat:
    1. suurten suonten ateroskleroosi, kallonsisäiset suonet mukaan luettuina
    2. sydän- tai aorttaperäinen embolisaatio
    3. pienten suonten tauti
    4. muu määritetty etiologia
    5. selvittelyistä huolimatta epäselvä etiologia
      kaksi tai useampia mahdollisia syitä todettu
      etiologinen selvitys tulokseton kattavista tutkimuksista huolimatta tai
      etiologinen selvitys vaillinainen.

Aivoinfarktin etiologia on iästä ja osin sukupuolesta riippuvainen. Miehillä esiintyy naisia useammin aivoinfarkteja suurten suonten ateroskleroosiin ja pienten suonten tautiin liittyvästi. Vanhemmilla potilailla ateroskleroosiin ja mikroangiopatiaan liittyvät mekanismit ja sydänperäinen embolisaatio erityisesti eteisvärinän pohjalta ovat tavallisia. Sen sijaan nuorilla esimerkiksi kaulavaltimoiden dissektoitumat, yhden geenivirheen sairaudet, vaskuliitit ja protromboottiset tilat ovat selvästi useammin etiologisena tekijänä.

134
Q

AVH ja suurten suonten ateroskleroosi, kallonsisäiset suonet mukaan luettuina

A

Suurten suonten ateroskleroosi

Tutkimuksissa on saatu näyttö ateroskleroottisesta suurten suonten eli kaulavaltimoiden yli 50 %:n ahtaumasta tai tukoksesta tai kallonsisäisen suonen tukoksesta tai ahtaumasta.
    Diagnoosi edellyttää kaulavaltimoiden kaikukuvausta tai muuta angiografista tutkimusta.
    Ateroskleroosimuutoksen tulee olla relevantissa valtimossa oireisiin tai kuvantamistutkimuksessa nähtyyn infarktiin nähden.
    Myös alle 50 %:n kaulavaltimoahtauma saattaa olla kliinisesti merkityksellinen (liikkuva trombi, ulseroitunut plakki).
    Kallonsisäisessä valtimossa ateroskleroosimuutos saattaa sijaita keskisuuren valtimon haarautumiskohdassa ja voi olla vaikeasti kuvannettavissa nykymenetelmin.
Aivojen kuvantamistutkimuksissa kortikaaliset tai pikkuaivoinfarktit ovat tyypillisesti läpimitaltaan TT-tutkimuksessa yli 1,5 cm ja diffuusiopainotteisessa MK:ssa yli 2,0 cm. Isoaivojen syvien nk. pienten suonten infarktit ja aivorunkoinfarktit ovat tätä pienempiä.
Aiempi saman suonitusalueen TIA-oire tukee vahvasti ateroskleroottista etiologiaa.
Ateroskleroosiin liittyvän iskeemisen AVH:n suuren uusiutumisriskin (15–20 %) vuoksi on tärkeää löytää leikkausta vaativat kaulavaltimoahtaumat ja hoitaa ne viiveettä.
135
Q

AVH ja Sydän- tai aorttaperäinen embolisaatio

A

Sydän- tai aorttaperäinen embolisaatio

Sydänperäisen embolian tunnistaminen on tärkeää, koska jopa noin 12 % potilaista voi saada uuden embolian 2 viikon kuluessa ja pitkäaikaisseurannassa uusiutuvan aivoinfarktin ja kuolleisuuden vaara on myös merkittävästi suurentunut.
Kliiniset oireet ovat vastaavat kuin suurten suonten ateroskleroosissa. Ne voivat tulla miltä suonitusalueelta tahansa, mutta myös usealta eri suonitusalueelta.
Sydänperäiselle embolisaatiolle tyyppipiirteinä aivojen ja valtimopuuston kuvantamistutkimuksissa nähdään kookas infarkti, useiden eri suonitusalueiden tai suonihaarojen infarktit, eri-ikäiset infarktit, suurten valtimorunkojen tukokset ja tukkeutuneen valtimorungon nopea avautuminen.
Kun anamneesi, kliiniset statuslöydökset, EKG ja alkuvaiheen EKG-monitorointi, thorax-kuva sekä pään ja valtimopuuston kuvantamislöydökset viittaavat kardiogeeniseen embolisaatioon potilaalla, jolla ei ole tiedossa olevaa selvää sydänperäistä embolialähdettä, on syytä tehdä kardiologiset jatkotutkimukset.
Sydämen kaikututkimus tehdään embolialähteen selvittämiseksi, kun epäillään sydänperäistä emboliaa, erityisesti silloin kun potilaalla ei esiinny eteisvärinää.
Työryhmä suosittelee ruokatorven kautta tehtävää sydämen kaikututkimusta, jos potilas on alle 50-vuotias, ja harkinnan mukaan myös iäkkäämmille, jos embolialähdettä ei ole löytynyt rintakehän päältä tehdyssä kaikututkimuksessa.
Eteisvärinä on selvästi merkityksellisin sydänperäisen aivoembolian syy. Se on alidiagnosoitu, koska tunnistettavia oireita ilmenee jopa vain joka neljännellä tästä syystä iskeemiseen AVH:öön sairastuneesta.
Rutiinimenetelmät, mukaan lukien tulovaiheen EKG, sarjoittaiset EKG:t sekä monitoriseuranta tai telemetria AVH:n alkuvaiheessa, paljastavat vain pienellä osalla potilaista kohtauksittaisen eteisvärinän. Rutiininomaisella 24 tai 48 tunnin Holter-rekisteröinnillä löydetään kohtauksittainen eteisvärinä noin 5 %:lla.
Ambulatorisilla jatkuvaan EKG-rekisteröintiin perustuvilla menetelmillä löydetään merkitsevästi useammin aivoinfarkti- ja TIA-potilaan kohtauksittainen eteisvärinä kuin Holter-rekisteröinnillä A.
Aorttaperäinen embolisaatio nousevan aortan tai aortan kaaren ateroskleroottisen plakin vuoksi on alidiagnosoitu tila. Diagnostiikka vaatii ruokatorven kautta tehtävän sydämen kaikututkimuksen tai aorttaan ulottuvan TT- tai MK-angiografiatutkimuksen.

136
Q

AVH ja aivojen pienten suonten tauti

A

Aivojen pienten suonten taudiksi kutsutaan niin sanottua lakunaarista, suppeaa neurologista oireistoa ilman kortikaalisia lisäoireita.
Anamnestinen tieto kohonneesta verenpaineesta tai diabeteksesta tukee diagnoosia.
Aivojen TT-kuvantamislöydös saattaa olla normaali, tai siinä voidaan osoittaa oireisiin sopiva basaalitumakealueen, aivorunko- tai subkortikaalinen aivoinfarkti, jonka poikkimitta on ≤ 1,5 cm.
Lisäksi voidaan todeta muun muassa aivojen valkean aineen leukoaraioosimuutoksia ja vanhoja lakunaarisia infarkteja.
Aivojen MK:lla saadaan huomattavasti kattavammin tietoa epäillystä aivojen pienten suonten taudista ja osoitetuksi tuore infarktimuutos. MK:ssa diagnoosia tukevat TT:tä huomattavasti herkemmin nähtävät valkean aineen hyperintensiteettimuutokset, vanhat lakunainfarktit, laajentuneet perivaskulaaritilat, mikrovuodot sekä aivoatrofia. Tuore pienten suonten tukokseen viittaava infarkti diffuusiopainotteisessa MK:ssa voi olla poikkimitaltaan ≤ 2,0 cm ja kroonisessa vaiheessa ≤ 1,5 cm.
Diagnoosi edellyttää merkittävän valtimoahtauman ja sydänperäisten syiden sulkemista pois. Samalla potilaalla voi olla sekä aivojen pienten suonten tauti että muusta syystä aiheutuva akuutti AVH.
Pienten suonten tauti on äkillisten aivoverenkiertohäiriöoireiden lisäksi yhteydessä muistisairauksiin ja yleiseen toimintakyvyn heikkenemiseen.

137
Q

Sepelvaltimotauti riskitekijät

A
  • Perimä (sukurasitus)
  • Hyperkolesterolemia
  • Hypertensio
  • Tupakointi
  • Diabetes
138
Q

Rintakivun luokittelu Canadian Cardiovascular Societyn (CCS) mukaan

A

CCS-luokka Rintakivun esiintyminen Rasitustaso
I Tavallinen fyysinen rasitus ei aiheuta rintakipua.
Rintakipua esiintyy raskaassa, nopeasti alkaneessa tai pitkittyneessä ponnistelussa. 120 W tai yli

II Rintakipu aiheuttaa vähäisen rajoitteen tavalliseen toimintaan.
Rintakipua esiintyy vauhdikkaan kävelyn tai portaiden nousemisen aikana, liikkuessa aterian jälkeen, kylmässä, tuulessa, voimakkaassa tunnetilassa tai ensimmäisinä heräämisen jälkeisinä tunteina. Normaalivauhtisessa kävelyssä rintakipu tulee yli kahden korttelivälin (yli 200 m) jälkeen tai kahden tai useamman kerrosvälin nousun jälkeen. 80–120 W

III Rintakipu aiheuttaa merkittävän rajoitteen tavalliseen toimintaan.
Tavallisissa oloissa rintakipu tulee normaalivauhtisessa kävelyssä 1–2 korttelivälin (alle 200 m) matkalla tai yhden kerrosvälin nousussa. 20–80 W

IV Fyysinen rasitus ilman kipua ei ole mahdollista.
Rintakipu voi tulla jo levossa

139
Q

Sepelvaltimotaudin oireet

A

Sepelvaltimotaudin tyypillinen oire on rintalastan takana tuntuva rasituksessa ilmenevä kipu, joka helpottaa levossa tai nitraateilla.
Kaikilla potilailla ei ole rintakipua, vaan oireena voi olla myös rintakehällä tuntuva epämukavuus, paine, hengenahdistus, närästys tai pahoinvointi.
Oireet voidaan jakaa tyypilliseen ja epätyypilliseen rintakipuun sekä muuhun kipuun.
Kivun luonne vaikuttaa myös sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyyteen.
Oireiden vaikeusaste arvioidaan Canadian Cardiovascular Societyn (CCS) luokituksen mukaisesti oireiden ilmaantumisen herkkyyden mukaan neljään luokkaan.
Rintakivun tyyppi Luokittelu
Tyypillinen Oireessa on kaikki kolme tyypillistä piirrettä:
Rintakehän alla tuntuu kipua tai epämukavuutta, joka kestää alle 10 minuuttia.
Oire ilmenee fyysisessä ponnistelussa tai voimakkaassa tunnetilassa.
Oire helpottaa minuuttien sisällä levolla tai nitraateilla.
Epätyypillinen Oireessa on kaksi tyypillistä piirrettä.
Muu kipu Oireessa on vain yksi tai ei yhtään tyypillistä piirrettä.

140
Q

Sepelvaltimotauti tutkimukset

A

-Rasitus EKG
-Sepelvaltimoiden TT
-Rasitusultraääni
-Perfuusiokuvaus
-Diagnostinen varjoainekuvaus
Jos hyvä ennuste: lääkehoito ja seuranta
Jos suuren vaaran löydökset: lääkehoito ja varjoainekuvaus

  • Kliinisen tutkimuksen tulos on yleensä normaali, mutta se voi paljastaa rintakivun vaihtoehtoisen syyn. Lisäksi voidaan todeta liitännäissairauksien, kuten perifeerisen valtimotaudin, sydämen vajaatoiminnan tai toiminnallisen mitraalivuodon, löydöksiä.
  • Sepelvaltimotautia epäiltäessä rekisteröidään kaikilta lepo-EKG.
  • Rekisteröinnin tulos on usein normaali.
  • EKG:ssä voi kuitenkin näkyä sepelvaltimotautiin viittaavina löydöksinä Q-aaltoja, ST-segmentin laskuja, T-inversioita tai vasen tai oikea haarakatkos.
  • EKG:stä on apua myös diagnostisen testin valinnassa.
  • Sepelvaltimotautia epäiltäessä suositellaan tutkimaan perusverenkuva, paastoverensokeri, HbA1c-pitoisuus, veren lipidiarvot, ALAT-arvo ja kreatiniinipitoisuus.
  • Thoraxin röntgenkuvaus tehdään, jos se on erotusdiagnostiikassa tarpeellista.
141
Q

SEPELVALTIMOTAUDIN HOITO

RISKITEKIJÖIHIN VAIKUTTAMINEN

A
  • KOLESTEROLIN ALENTAMINEN
  • Väestö LDL < 3.0 mmol/ll
  • Korkean riskin henkilö < 2.5 mmol/l
  • Erittäin korkean riskin potilaat < 1.8 mmol/l
  • VERENPAINEEN ALENTAMINEN
  • < 140/90 mmHg
  • < 150/90 mmHg jos potilas > 80 vuotias
  • < 140/80 mmHg jos potilaalla diabetes
  • < 130/80 mmHg nefropatia
  • TUPAKOINNIN LOPETUS
  • SOKERITASAPAINO
  • Normaali paasto < 6.0 mmol/l paasto
  • Type 2 DM paasto < 7.0 mmol/l paasto
    HbA1C < 53 (7.0%)
    Aterian jälkeen 8-10 mmol/l
  • LIIKUNTA
  • (ALKOHOLI)
142
Q

Etsetimibi

A

Kolesterolin imeytymisen estäjä. Etsetimibi yhdistettynä statiiniin
vähensi päätetapahtumia 6 % verrattuna statiinin.

143
Q

SEPELVALTIMOTAUDIN HOITO
OIREIDEN JA ENNUSTEEN
PARANTAMINEN

A

OIREIDEN (RINTAKIPU) LIEVITTÄMINEN
- LYHYT-VAIKUTTINEN NITRAATTI (TABLETTI TAI SUIHKE) TARVITTAESSA
- BEETA-SALPAAJA TAI KALSIUM-SALPAAJA
- PITKÄ-VAIKUTTEINEN NITRAATTI
- IVABRADIINI
- JOS BEETA-SALPAAJA TAI KALSIUM-SALPAAJA EI SOVELLU
ENNUSTEESEEN VAIKUTTAMINEN
- ASETOSALISYYLIHAPPO (ASA) 100 mg x 1
- CLOPIDOGREELI 75 mg x 1
- JOS ASA EI SOVELLU
- STATIINI (LDL < 1.8 mmol/l)
- ACE-INHIBIITTORIT/ANGIOTENSIINIRESEPTORIN SALPAAJA
- ERITYISESTI JO HYPERTONIA, VAJAATOIMINTA TAI DIABETES¨

Revaskularisaatio(Verisuonien kasvaminen uudelleen, verenkierron palautuminen tai palauttaminen) eli pallonlaajennus tai ohitusleikkaus:

  • KORKEAN RISKIN POTILAS
  • KUORMITUSKOKEESSA (RASITUKSESSA)
  • HUONO SUORITUSKYKY
  • GRAAVI ISKEMIA
  • KAMMIORYTMIHÄIRIÖITÄ
  • LASKEVA VERENPAINE
  • ANGIOGRAFIASSA VAIKEA SEPELVALTIMOTAUTI
  • 3-VD JA ALENTUNUT VAS. KAMMIO FUNKTIO
  • LM TAUTI
  • HANKALAT OIREET LÄÄKITYKSESTÄ HUOLIMATTA
  • MUU SYY SYDÄNLEIKKAUKSELLE (LÄPPÄLEIKKAUS)
  • RISKIAMMATTI
144
Q

Sepelvaltimotaudin lääkehoito PCI jälkeen

A 
ANTIAGGREGATOORINEN LÄÄKITYS
- ASA
- ADP-RESEPTORIN SALPAAJA (n. 12 kk)
- TIKAGRELORI
- KLOPIDOGREELI
- PRASUGREELI
ENNUSTEESEEN VAIKUTTAMINEN
- ASETOSALISYYLIHAPPO (ASA)
- STATIINI
- ACE-INHIBIITTORIT/ANGIOTENSIINIRESEPTORIN SALPAAJA
- ERITYISESTI JO HYPERTONIA, VAJAATOIMINTA TAI DIABETES
OIREITA LIEVITTÄVÄ LÄÄKITYS
- TARVITTAESSA (USEIN VOIDAAN VÄHENTÄÄ/LOPETTAA)
145
Q

PCI

A

pallolaajennus

146
Q

Diastoliset sivuäänet

A
  • Aorttaläpän vuoto
  • Hiippaläpän ahtauma
  • Keuhkovaltimoläpän vuoto
  • Kolmoispurjeläpän ahtauma
147
Q

Aorttastenoosi keskeiset löydökset

A
  • Kaulavaltimon pulssiaallon hidas ja matala kohotus
  • rannesykkeen viivästyminen ja heikentyminen
  • karhea systolinen sivuääni
  • EKG: vasemman kammion paksuntumisen ja kuormituksen merkit
  • Keuhkokuva: harvoin merkittäviä löydöksiä, aorttaläppäkalkin näkyminen viittaa aina merkittävää läppäahtaumaan
  • Kaikukardiografia: Aorttaläpän kalkkiutuminen, läppäpurjeiden alentunut liike, vasemman kammion seinämien paksuuntuminen, aorttaläpän ulosvirtauksen painegradientti, aorttaläpän avautumisen suora mittaus;ahtauma on merkttävä kun avautumisala on alle 1cm^2 ja kriittinen kunn alle O,75cm^2
  • Sydämen katetrointi: paine-ero vasemman kammion ja aortan välillä yli 50mmHg on merkittävä
148
Q

AORTTASTENOOSI

TUTKIMUKSET - LÖYDÖKSET

A 
• ESITIEDOT
– Suorituskyky
– Oireet Dyspnea, angina pectoris, syncope
– Sukuhistoria mm. bikuspinen läppä
• TUTKIMUKSET
– EKG LVH
– Thorax-rtg LV pyöristynyt, kalkkia läpässä
– proBNP
– Sydämen UÄ LVH, kalkkinen läppä, gradientti
– Katetrisaatio Gradientti aorttaläpässä
• SEURANTA
– 1-2 vuoden välein
149
Q

AORTTASTENOOSI

LÄÄKEHOITO

A 
EI PARANTAVAA LÄÄKEHOITOA
MUIDEN SAIRAUKSIEN HOITO
VERENPAINEEN HOITO
• KÄYTÄ
– Diureetit
– Beta-salpaajat
– ACE-estäjät / Angiotensiinisalpaajat (ARB)
• VÄLTÄ
– Voimakkaasti vasodilatoivat lääkkeet
• Kalsium-salpaajat
• VÄLTÄ
– Hypovolemiaa
– Liiallista rasitusta
– Takykardiaa
• MUISTA
– Endokardiittiprofylaksia
150
Q

AORTTAVUOTO

OIREET

A 
• Hengenahdistus rasituksessa
• Rintakipu harvemmin
• Tajuttomuuskohtaukset harvoin
- sivuääni
-uä löydös
151
Q

AORTTAVUOTO

TUTKIMUKSET

A 
• ESITIEDOT
– Suorituskyky
– Oireet Dyspnea, rytmihäiriöt
– Sukuhistoria mm. bikuspinen läppä
• TUTKIMUKSET
– EKG LVH (left ventricular hypertrophy)?
– Verenpaine Pulssipaine kohonnut
– Thorax-rtg Vasen kammio laajentunut
– ProBNP LV/LA kuormitus
– Sydämen UÄ Vasen kammio laaja, vuoto
– Katetrisaatio Aorttavuoto
152
Q

dyspnea

A

hengenahdistus

153
Q

AORTTAVUOTO

MUU HOITO

A 
EI PARANTAVAA LÄÄKEHOITOA
MUIDEN SAIRAUKSIEN HOITO
• VERENPAINEEN (ääreisvastuksen) HOITO
• MUISTA
– Endokardiittiprofylaksia
154
Q

Mitraalivuoto aiheuttajat

A 
Krooninen hiippaläpän vuoto:
.-läpän myksomatoottinen degeneraatio
-vasemman kammion ja läppärenkaan laajeneminen
-sydäninfarkti ja sydänlihasiskemia
-reumakuume
-synnynnäinen vika
-endokardiitti
-eräät sidekudossairaudet
Akuutti hiippaläpän vuoto:
-Läppäjänteen (kordan)katkeaminen
-endokardiitti
-papillaarilihaksen repeämä
-sydänvamma
155
Q

HIIPPALÄPÄN VUOTO

OIREET ja keskeiset piirteet

A

• Väsytys ja hengenahdistus rasituksessa
• Hengenahdistus levossa vaikeassa tilassa
• Eteisvärinäkohtaukset
-tykytykset

  • kärkisysäys laajentunut ja siirtynyt vasemmalle
  • pansystolinen vuotosivuääni
  • kolmas sydänääni
  • EKG: vasemman eteisen ja kammion hypertrofia, eteisvärinä
  • keuhkokuva: suuri vasen eteinen ja kammio, keuhkokongestio
156
Q

HIIPPALÄPÄN VUOTO

TUTKIMUKSET

A 
• ESITIEDOT
– Suorituskyky
– Oireet Dyspnea, rytmihäiriöt
• TUTKIMUKSET
– EKG LAH, PTF, usein eteisvärinä, LVH
– Thorax-rtg LA/LV kookas, keuhkongestio
– proBNP LA/LV kuormitus
– Sydämen UÄ Paksuuntunut läppä, mitr. prolapsi
kordaruptura, annulusdilaatio
– Katetrisaatio Vuoto mitraaliläpässä
• SEURANTA
– 1-2 vuoden välein
157
Q

MITRAALIVUOTO

MUU HOITO

A 
EI PARANTAVAA LÄÄKEHOITOA
MUIDEN SAIRAUKSIEN HOITO
• VERENPAINEEN (ääreisvastuksen) HOITO
• MUISTA
– Endokardiittiprofylaksia
• KÄYTÄ VASODILATOIVIA LÄÄKKEITÄ
– Diureetit
– Beta-salpaajat
– Kalsium-salpaajat
– ACE-estäjät
– ATR-salpaajat
• VÄLTÄ
– Korkeaa verenpainetta
158
Q

MITRAALISTENOOSI

OIREET

A
  • Hengenahdistus rasituksessa
  • Väsytys
  • Tykytyskohtaukset (PAF)
159
Q

MITRAALIVUOTO

KESKEISET PIIRTEET

A

Oireet:• Hengenahdistus rasituksessa
• Väsytys
• Tykytyskohtaukset (PAF)
Kliiniset löydökset: -kärjensysäys laajentunut ja siirtynyt vasemmalle, pansystolinen vuotosivuääni, kolmas sydänääni
-EKG: vasemman eteisen ja kammion hypertrofia, eteisvärinä
-thx rtg: suuri vasen eteinen ja kammio, keuhkokongestio

160
Q

HIIPPALÄPÄN VUOTO

TUTKIMUKSET

A 
• ESITIEDOT
– Suorituskyky
– Oireet Dyspnea, rytmihäiriöt
• TUTKIMUKSET
– EKG LAH, PTF, usein eteisvärinä, LVH
– Thorax-rtg LA/LV kookas, keuhkongestio
– proBNP LA/LV kuormitus
– Sydämen UÄ Paksuuntunut läppä, mitr. prolapsi
kordaruptura, annulusdilaatio
– Katetrisaatio Vuoto mitraaliläpässä
• SEURANTA
– 1-2 vuoden välein
161
Q

MITRAALIVUOTO

MUU HOITO

A 
EI PARANTAVAA LÄÄKEHOITOA
MUIDEN SAIRAUKSIEN HOITO
• VERENPAINEEN (ääreisvastuksen) HOITO
• MUISTA
– Endokardiittiprofylaksia
• KÄYTÄ VASODILATOIVIA LÄÄKKEITÄ
– Diureetit
– Beta-salpaajat
– Kalsium-salpaajat
– ACE-estäjät
– ATR-salpaajat
• VÄLTÄ
– Korkeaa verenpainetta
162
Q

MITRAALISTENOOSI

OIREET

A
  • Hengenahdistus rasituksessa
  • Väsytys
  • Tykytyskohtaukset (PAF)
163
Q

Viattomat sivuäänet:

A
  • keuhkovaltimon virtausääni
  • hartiavaltimon pyörreääni
  • aorttavirtauksen ääni
164
Q

Rakenteellisesta viasta johtuvat sivuäänet

A
  • Eteisväliseinäaukko
  • kammioväliseinäaukko
  • ahtauttava sydänlihaksen paksuntuma (HOCM)
165
Q

Jatkuvat sivuäänet

A
  • avoin valtimotiehyt
  • valsalvan sinuksen repeytymä
  • valtimo-laskimofisteli
  • sydänpussin hankausääni
166
Q

Akselit

A

Vasen akseli -30-(-90)
Normaali akseli -30-(+90)
Oikea akseli -110-(+180)

167
Q

hiippaläpän ahtauma

A

Kliiniset löydökset: korostunut S1, läpän avautumisääni, diastolinen rullaus, korostunut P2, eteisvärinä

  • EKG: vasemman eteisen hypertrofia, eteisvärinä
  • THX rtg: suuri vasen eteinen, keuhkokongestio, oikean puolen vajaatoiminnan merkit
  • Kaikukardiografia: pieni läppäaukko, paksut läppäliuskat, kalkkia läpässä, suuri vasen eteinen
  • läppäaukko <1cm2=tiukka, 1-1,5cm2=melko tiukka, ahtauma
  • Leikkausaihe: läppäaukko <1,5cm2 ja vaikeat oireet. Lieväoireiset, jos toistuvia keuhkopöhö kohtauksia, korkea keuhkovaltimopaine tai embolioita
168
Q

UAP

A

Epästabiili angina pectoris, sepelvaltimokohtaus ilman ST-nousua ja TnT nousua

169
Q

LVH

A

Left ventricle hypertrophy

170
Q

RBBB

A

oikea haarakatkos
EKG: Pupunkorvat (RSR’) V1 ja V2, pidentynyt QRS, ST-lasku V1-V2, päinvastaiset muutokset V5,V6,I ja aVL
Oikeassa haarakatkoksessa johtumishäiriö on oikean sydänkammion johtoradassa. Siitä käytetään lyhennystä RBBB, joka tulee englanninkielisestä termistä ‘right bundle branch block’.

Oikeaa haarakatkosta tavataan silloin tällöin oireettomilla nuorilla tai keski-ikäisillä henkilöillä. Heillä se on yleensä aina terveydellisesti merkityksetön. Tällöin katkos ei vaikuta suorituskykyyn eikä siihen tavallisesti liity mitään varsinaisia sydänsairauksia. Jos nuorilla tai keski-ikäisillä henkilöillä oikean puolen haarakatkokseen ei liity mitään sydän- tai keuhkoperäisiksi epäiltäviä oireita, sydämen kuuntelun lisäksi ei yleensä tarvita muita tutkimuksia.

Oikea haarakatkos voi joskus olla jopa synnynnäisen eteisväliseinäaukon tai muun oikovirtausvian ensimmäinen merkki, mutta tällöin sydämestä on samalla kuultavissa sivuääni. Keski-iällä ilmaantuva oikea haarakatkos voi joskus edeltää eteis-kammiokatkoksen ilmaantumista. Iäkkäämmillä henkilöillä oikean haarakatkoksen ilmaantuminen liittyy usein johonkin sydänsairauteen, esimerkiksi sydäninfarktiin (ks. «Sydäninfarkti ja sydänkohtaus»1), sydänlihastulehdukseen (ks. «Sydänlihastulehdus (myokardiitti)»2) tai keuhkoveritulppaan, joskus keuhkoahtaumasairauteen.

171
Q

LBBB

A

Vasen haarakatkos
EKG: Pupunkorvat V5,V6,I ja aVL. Syvät S-aallot V1 ja V2 W lovi. Pidentynyt QRS
Vasemman puolen johtoradan katkos (LBBB, lyhenne sanoista ‘left bundle branch block’) on usein, mutta ei aina, merkki joko alkavasta oireettomasta tai jo oireita aiheuttavasta sydänlihasviasta. Sellaisia ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti (ks. «Sydäninfarkti ja sydänkohtaus»1), sydänlihassairaudet (ks. «Sydänlihassairaus (kardiomyopatia)»3) ja läppäviat (ks. «Sydämen läppäviat»4).

Aina kun sydänfilmissä todetaan tuore eli ennen havaitsematon vasen haarakatkos, tehdään sydämen kaiku- eli ultraäänitutkimus ja joskus muitakin sydäntutkimuksia mahdollisen sydänsairauden löytämiseksi. Vasen haarakatkos voi vaikuttaa jonkin verran sydämen pumppaustehoon, ja se saattaa pahentaa entisestään jo olemassa olevaa sydämen vajaatoimintaa.

Vasen etuhaarakekatkos (LAHB) on yleensä vaaraton johtumishäiriö. Vasen takahaarakekatkos (LPHB) voi olla merkki esimerkiksi sydäninfarktin aiheuttamasta lihasvauriosta.

172
Q

Pidentynyt QRS eli yli 0,12ms

A

viittaai aina johonkin haarakatkokseen

173
Q

Kliininen kuormituskoe

A

Selvitetään suorituskyvyn tasoa, iskemian graaviutta, kammiorytmihäiriöitä ja verenpaineen reagointia (laskeeko vai nouseeko normaalisti).

174
Q

SEPELVALTIMOTAUDIN HOITO

RISKITEKIJÖIHIN VAIKUTTAMINEN

A

-KOLESTEROLIN ALENTAMINEN
-Väestö LDL < 3.0 mmol/ll
-Korkean riskin henkilö < 2.5 mmol/l
-Erittäin korkean riskin potilaat < 1.8 mmol/l
-VERENPAINEEN ALENTAMINEN
-< 140/90 mmHg
-< 150/90 mmHg jos potilas > 80 vuotias
-< 140/80 mmHg jos potilaalla diabetes
-< 130/80 mmHg nefropatia
-TUPAKOINNIN LOPETUS
-SOKERITASAPAINO
-Normaalipaasto < 6.0 mmol/l paasto
-Type 2 DM paasto < 7.0 mmol/l paasto
HbA1C < 53 (7.0%)
Aterian jälkeen 8 -10 mmol/l
-LIIKUNTA
-(ALKOHOLI)

175
Q

Mitraalivuodon aiheuttajat

A 
Mitraalivuotoa aiheuttavat tekijät voidaan jakaa kroonisiin ja akuutteihin,
Kroonista hiippaläpän vuotoa aiheuttavat:
-Läpän myksomatiittnen degeneraatio
-Vasemman kammion läppärenkaan laajeneminen
-Sydäninfarkti ja sydäniskemia
-Reumakuume
-Synnynnäinen vika
-Endokardiitti
-Eräät sidekudossairaudet
Akuuttia hiippaläpän vuotoa aiheuttavat:
-Läppäjänteen (kordan) katkeaminen
-Endokardiitti
-Papillaarilihaksen repeämä
-Sydänvamma
176
Q

Flimmerin kääntö lääkkeillä

A

Flekainidi ja vernakalantti tai ibutilidi (flutteri)

+ betasalpaaja

177
Q

Verapamiili diltiatseemi

A

kalsiumkanavasalpaaja

178
Q

Flimmerin hoito

A
  • AK hoito!
  • kardioversio (muista AK hoito, klexane riittää 2pvä)
  • lääkkeillä
  • ablaatio
179
Q

Akuutin sydämenvajaatoiminnan hoito

A
  • Happi CPAP, BIPAP tai
  • Kivunhoitoon Oksikodoni (2-4mg iv)
  • Nitraatti (paitsi jos kardiogeeninen shokki! Siihen inotrooppia ja verenpainetta nostavaa lääkettä esim adrenaliini)
  • Diureetti (furosemidi 20-40mg iv)
180
Q

Diatsepam

A

Bentso vähentää ahdistusta

181
Q

Sydäninfarkti mitä tehrään

A
  • ASA
  • Klexane
  • Oksikodoni ja/tai diatsepam
  • Happi
  • Beetasalpaaja (taky) metoprololi 250mg
  • Pahoinvointilääke ondansetroni
  • Konsultoidaan kardiologia päästäänkö 120min sisään PCI
  • Liuotus jos PCI ei saatavilla eikä vasta-aiheita (verenvuototaipumus)

PCI:ssä

  • ASA 250mg
  • (Klopidogreeli)Tikgreloli (ADP-salpaaja estää trombeja) BRILIQUE 180mg
  • Klexane =0,5mg/kg enoksaporoijsdf

-statiini jatkohoito

182
Q

NonStemi tai UAP

A
  • ASA
  • Brilique (tikagrelori)
  • Klexane

-> angiografia

183
Q

Akuutin koronaarisyndrooman hoito

A
  • Statiini (LD<1,8 tai 50% lasku)
  • Beetasalpaaja (n.60/min)
  • ACE-estäjä/AT-salpaaja
  • Spironolaktoni (mineralokortikoidireseptorinsalpaaja)
  • Nitraatit, pitkä ja lyhytvaikutteiset -tarvittaessa
  • Kipulääkitys -iv ja po oksikodoni, kipulaastarit, bentsot
  • Anemian hoito tarvittaessa
184
Q

DOAC

A

Direct oral antikoagulant

esim. Rivaroksabaani eli xarelto, eliquis, pradaxa

185
Q

Keuhkoembolia

A 
Yleensä:
-DOAC
-Marevan (varfariini) + klexane (tai muu pikku hepariini LMWH)
jos paskasti
-Trombolyysi
- fibrinolyysi
-Katetriliuotus
186
Q

Indikaatio angiografialle

A

-Hoidosta huolimatta oireileva sepelvaltimotauti
-ST-nousut +laskut
-Kammiovärinä/taky
-

187
Q

AVRT

A

atrioventricular reentrant tachycardia

AVNRT nodaalinen

188
Q

PTF

A

vasemman eteisen kuormitusmuutos. P-aallon loppuosan/terminaaliosan negatiivisuus V1 kytkennässä (P-wave terminal force)

189
Q

Spironolaktoni

A

Spironolaktoni sitoutuu aldosteronireseptoriin sekä androgeenireseptoriin ja toimii niiden antagonistina eli estää reseptorin toiminnan. Tämän seurauksena natriumin, kloridin ja veden erittyminen munuaisista lisääntyy ja nestettä poistuu elimistöstä. Kaliumin erittyminen sen sijaan vähenee.
Vajaatoiminnan lääke

190
Q 
AIVR
AV-solmuke
Bifaskikulaarinen katkos
Trifaskikulaarinen katkos
VT
VF
ICD
WPW
PCI
Preinfarktisyndrooma
EMI
Kolmannen asteen iskemia
Reperfuusiohoito
Rescue-PCI
Culprit suoni
A

AIVR = automatic idioventricular rhythm. Luontainen kammiorytmi. Hidas kammiotakykardia (< 120/min), joka ilmaantuu infarktin alkutunteina. Voi merkitä infarktisuonen avautumista. Voi esiintyä myös terveessä sydämessä.
AV-solmuke = atrioventricular node. Eteis-kammiosolmuke. Eteis-kammiojohtumisradan proksimaalisin osa, josta lähtee Hisin kimppu ja sen jatkeena oleva kammionsisäinen johtumisjärjestelmä.
Bifaskikulaarinen katkos = kahden kammionsisäisen johtoradan katkos. Esimerkiksi oikea haarakatkos yhdessä haarakekatkoksen (vasemman haaran etummainen tai takimmainen haarake) kanssa.
Trifaskikulaarinen katkos = kolmen johtoradan katkos. Esimerkiksi vaihteleva vasen ja oikea haarakatkos.
VT = ventricular tachycardia. Kammiotakykardia.
VF = ventricular fibrillation. Kammiovärinä.
ICD = implantable cardioverter defibrillator. Rytmihäiriötahdistin, sisäinen defibrillaattori.
WPW = Wolff–Parkinson–Whiten oireyhtymä. Synnynnäinen ylimääräinen sähköjohtorata eteisten ja kammioiden välillä (oikorata). Aiheuttaa SVT-kohtauksia.
PCI = percutaneous coronary intervention. Suoniteitse tehtävä sepelvaltimotoimenpide. Käsittää kaikki suonen avaukseen tarkoitetut toimenpiteet, kuten pallolaajennuksen, verkkoputken asettamisen, trombi-imun jne.
Preinfarktisyndrooma; ST-nousuinfarktin varhainen vaihe todetaan EKG:ssä preinfarktisyndroomana, jolloin Q-aaltoa ei ole vielä kehittynyt, ST-segmentti on kohonnut ja T-aalto on positiivinen.
Evolving myocardial infarction (EMI) = kehittymässä oleva sydäninfarkti. Infarktiprosessin edetessä preinfarktisyndroomaa seuraa infarktin kehittyminen (EMI), jolloin ST-segmentti voi vielä olla kohonnut ja EKG:hen on kehittynyt patologinen Q-aalto tai T-aallon negatiivisuus joko osittain tai kokonaan.
Kolmannen asteen iskemia = vahvan iskemian merkki: ST-väli on koholla ja lisäksi todetaan QRS-kompleksin loppuosan niin sanottu distorsio kahdessa rinnakkaisessa kytkennässä, joko
1) qR-typpisessä kompleksissa J-piste on vähintään 50 % R-aallon korkeudesta tai
2) kytkennässä, jossa normaalisti esiintyy terminaalinen S-aalto (rS-tyyppinen kompleksi), S-aalto häviää.
Reperfuusiohoito = sepelvaltimon avaamiseen tähtäävä hoito. Käsittää sekä PCI:n että liuotushoidon.
Rescue-PCI = pelaste-PCI. Päivystystoimenpiteenä tehtävä PCI tilanteessa, jossa liuotushoito ei ole avannut sepelvaltimoa.
Culprit-suoni = sydäninfarktin aiheuttanut suoni. Tämä suoni avataan PCI:llä akuuttivaiheessa.

SIS (6 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions