Joh. Las. 7.1-7.6 Flashcards
Toimintoperusteinen kustannusaskenta? (Activity-Based Costing: ABC)
Ideana on, että kullekin toiminnolle kohdennetaan palkkakustannukset käytetyn työajan perusteella. Kaikki muut kustannukset jaetaan toiminnoille valittujen kriteerien mukaan, esim. tilakulut toiminnossa tarvittavien neliömetrien mukaan. Kussakin toiminnossa, esim. asiakaspalvelussa aikaansaaduille suoritteille voidaan näin laskea yksikköhinta (esim. euroa/laina).
-ABC-ohjelmisto: Oros
Toimintoperusteisen kustannuslaskennan haittapuoli?
Sen haittapuolena on, että työajan kohdentamisessa taukojen ja muun työajan erottaminen varsinaisesta toiminnosta on vaikeaa.
Toimintojohtaminen? (Activity-Based Management: ABM)
Tällöin kustannuslaskennasta on edetty erityisesti prosessin analysoinnin ja kehittämisen suunnassa eteenpäin tukeutuen juuri toimintoperusteiseen kustannuslaskentaan. Eli ABC:n rinnalla.
Mistä perinteisiä laskentatapoja on kritisoitu eniten?
Siitä, että yleiskustannuksia on kohdistettu tuotteille liian yksioikoisesti välittömien kustannusten ja tällöin välittömän työn, maksettujen palkkojen tai työtuntien suhteessa. Vaikka osalla yleiskustannuksista ei ole välttämättä lainkaan syy-seuraus yhteyttä. Tällöin kuva tuotekohtaisista kustannuksista ja kannattavuudesta hämärtyy.
Mihin toimintaperusteisessa kustannuslaskennassa varsinaisesti pyritään?
- Löytämään looginen yhteys tuotteiden ja kustannusten välille. Mitä tuote todella maksaa ja miten kustannukset tuotteelle täytyisi kohdistaa?
- Kehittämään tulosraporttien informaatioa ja osoittamaan epätaloudellisia/tarpeettomia toimintoja tai kustannuksia.
- Eli auttaa parantamaan yrityksen kannattavuutta.
Perinteisen kustannuslaskennan ja toimintoperusteisen huomion kohde?
Perinteisessä tuote, toimintoperusteisessa taas toiminnot.
Tuottojen ja kustannusten kytkeytyminen toisiinsa.
Tuotteiden valmistaminen vaatii toimintoja. - > Ja niissä aikaansaatuja suoritteita. - > Toiminnot edellyttää resursseja. - > Resurssit aiheuttaa kustannuksia.
Toimintoperusteisten kustannusten kohdistaminen?
- Kustannukset kohdistetaan aluksi resursseille
- Niiltä edelleen toiminnoille
- Toimintojen kustannukset kohdistetaan tuotteille tai muille laskentakohteille. Suhteessa saatuihin suoritteisiin.
Toimintoperusteisessa kustannuslaskennassa yrityksen toimintaa voidaan jaotella esim näillä eri laajuustasoilla?
A. Toimintokokonaisuus: tietyn tavoitteen saavuttamiseksi tehtävien toimintojen joukko
B. Toimintoryhmä: tietty yhdenmukainen toimintojen kokonaisuus, kuten myynti.
C. Toiminto: yksittäinen asiakokonaisuus, joka muuttaa panokset tuotoksiksi, esim tarjouksen tekeminen asiakkaalle
D. Tehtävä: Toimintoon kuuluvien suoritusten yhdistelmä, kuten varsinaisen tarjouksen aikaansaaminen.
E. Toimenpide: pienin tehtävään kuuluva osakokonaisuus, esim tarjouksen kirjoittaminen paperille.
20/80 -sääntö?
Toimintaperusteisessa kustannuslaskennassa käytetty sääntö, jota käytetään toimintojen lukumäärän hallinnassa. Siinä pienet, kustannuslaskennan kannalta mitättömät toiminnot sivuutetaan esim yhdistelemällä siitä suurempiin kokonaisuuksiin.
Toimintoperusteisessa kustannuslaskennassa laskennan kohde?
Se voi olla tuote, tuoteryhmä, asiakas, maantieteellinen alue, jne. Kannattavuutta mitataan esim laskentakohteen aiheuttamien tuottojen ja kustannusten erotuksena.
Toiminto?
Se, mitä organisaatiossa tehdään. Sitä kuvataan substantiivilla, adjektiivilla tai verbillä.
+palvellaan asiakasta, lasketaan palkkoja, sorvataan akselia jne.
Toimintoanalyysivaihe?
Aloittaessa laskentajärjestelmän rakentamista, kukin olemassa oleva toiminto on osattava erotella muista.
Prosessit?
Muodostuvat peräkkäisistä toiminnoista, joiden yhdistelmällä voidaan valmistaa tuote.
Mitä organisaation toimintojen kartoittamisella hyödytään?
Saadaan kuva yrityksen koko toimintoprosessin tuotanto- ja palveluketjuista.
Missä kahdessa tarkoituksessa toimintoja yleensä käytetään?
- Tuotelaskennassa: Toimintopertusteisessa kustannuslaskennassa selvittämään laskentakohteen kustannukset ja kannattavuus luotettavasti
- Prosessilaskennassa: Tehostamaan ja virtaviivaistamaan toimintoja toimintoanalyysissä
Toimintojen luokittelu toimintolaskennassa?
- Perustoiminnot ja tukitoiminnot.
- Valmistuessaa tuotteet käyvät läpi ensisijaisesti perustoiminnot. Tukitoiminnot tukevat perustoimintoja ja siksi ne kohdistetaan laskennassa perustoiminnoille, jos mahdollista.
- Toiminnot jaotellaan hierarkkisesti.
Esimerkki toimintolaskennan toimintohierarkiasta?
Yksikkötason toiminnot alimpana - > Erätason toiminnot
- > Tuotetaso toiminnot - > Asiakastason toiminnot - > Yritystason toiminnot
Yksikkötason toiminnot?
Niitä kuluttavat kaikki valmistettavat yksiköt, esim tuote tai palvelu. Esim tuotteen kokoonpano tai yhden asiakkaan palvelu ovat yksikkötason toimintoja.
Erätason toiminnot?
Niitä kuluttuvat valmistuserät. Erätason toimintoja ovat esim asetukset jotka koneille tehdään. Ajatus on että asetuskustannukset ei riipu koneella tehtyjen valmistuerien suuruudesta vaan vaihtelevat erien lukumäärän mukaan.
Tuotetason toiminnot?
Niillä tuetaan kunkin tuotteen aikaansaamista monituoteyrityksessä. Tietyn tuotteen tuotekehityspanokset ja uuden tuotteen tuominen markkinoille ovat tästä ryhmästä esimerkkejä.
Asiakastason toiminnot?
Niiden erittelyllä mahdollistuu asiakkaisiin liittyvien kustannusten kohdistaminen oikein. Esim Suomessa ja Virossa asiakkaita - tuotteelle kohdistetaan toimintoja sen mukaan kumpaan maahan se myydään.
Yritystason toiminnot?
Ne ylläpitää koko yrityskokonaisuutta. Näitä toimintoja ovat esim vartiointi ja liikekirjanpito.
Toimintoperusteisessa johtamisessa yrityksen toiminnot jaetaan näihin kolmeen?
- Arvoa lisäävät toiminnot 2. Arvoa lisäämättömät toiminnot 3. Arvoa tuhoavat
Toimintoperusteisessa johtamisessa yrityksen kustannukset jaetaan näihin kolmeen?
- Arvoa lisäävät kustannukset (tuotteen kokoonpanokustannus -> asiakas arvostaa koottua tuotetta) 2. Arvoa lisäämättömät kustannukset (varastointi) 3. Arvoa tuhoavat kustannukset (varastoinnissa tuote pilaantuu)
Kustannusten kohdistamisen vaiheet toimintoperusteisessa laskennassa?
- Aluksi kohdistetaan kustannukset resursseille 2. Niiltä toiminnoille.
Kohdistin eli? (driver)
Eli ajuri. Esim resurssiajuri.
Milloin kustannusten sanotaan olevan kohdistettavissa?
Kun tuotannotekijän ja tietyn toiminnon välillä on määriteltävissä riippuvuussuhde.
Toimintoperusteisen laskennan eteneminen?
- Esijärjestelmät: liike- ja kustannuspohjainen kustannuskirjanpito, budjetit, ajankäytön jakaumat toiminnoittain jne.
- Sitten on Prosessilaskennan taso: tukitoiminnot ja perustoiminnot
- Viimeisenä on Laskentakohdetaso: tuotetaso, asiakastaso, maantieteellinen alue jne.
Toimintokohdistimet?
Eli toimintoajurit: niiden avulla toimintojen kustannukset kohdistetaan tuotteille ja muille laskentakohteille.
Mitkä ovat toiminnossa Kustannusten aiheuttajia?
Tekijät, jotka aiheuttavat kustannuksia tai vaikuttavat nihin.
Resursseista aiheutuvien kustannusten syyt?
Yleensä syyt ovat ajan kuluminen (esim kk-palkalla toimiva henkilöstö) ja resurssien käyttö (materiaalit esim).
Toimintolaskennassa on kyettävä määrittelemään yhtenäinen toiminnon mitta. Millainen mittarin tulee olla?
Sellainen, jonka arvo välittömimmin muuttuu toiminnan laajuuden mukaan (esim ostotoiminnon kustannukset ostotilausten mukaan), vaikka kustannuksia aiheuttaisi useampi tekijä. Tätä sanotaan suoritusmitaksi.
Toimintoperusteisessa kustannuslaskennassa yksikkökustannusten laskenta?
On päätettävä erikseen laskentakauden pituus. Usein se on yksi vuosi, tilikausi lähinnä. Tällöin esim kausivaihteluista johtuvat huojunta jää kauden ilmiöksi.
Miten toimintoperusteisessa laskennassa saadaa kunkin hyödynnetyn toiminnon kustannusvaikutus laskentakohteelle?
Kertomalla toiminnon yksikkökustannus laskentakohteen tarvitsemalla suoritemäärällä.
Laskentakohteita tässä laskennassa? Eli minkä kustannuksia halutaan selvittää?
A. tuotteet B. asiakkaat C. projektit jne.
Kustannusten kohdentamisperusteiden luokittelu toimintoperusteisessa laskennassa, esim?
a) henkilöorientoituneet kustannukset: riippuvainen työntekijöiden ja tehtyjen työtuntien määrästä
b) Palkkasummaorientoituneet kustannukset: kohdistetaan palkkakulujen suhteessa
c) Laiteorientoituneet kustannukset: tulisi jakaa koneiden ja laitteiden käytön mukaan
d) Materiaaliorientoituneet kustannukset
e) Tilaorientoituneet kustannukset
f) Tapahtumaorientoituneet kustannukset
g) Aikaorientoituneet kustannukset: aiheutuvat tuotannontekijän sitoutumisesta toimintaan määrätyksi ajaksi
h) Kokonaisaktiviteettikustannukset: aiheutuvat yrityksen kokonaistoiminnan ylläpitämisestä.
Resurssien kokonaiskustannukset?
käytettyjen resurssien kustannukset + hyödyntämättömien resurssien kustannukset
Käyttämättömän kapasiteetin kustannusta voidaan arvoa lisäämättömänä kustannuksena, jonka joku maksaa.
Vajaakäytöstä johtuva lisäkustannus ei tuo asiakkaalle lisäominaisuuksia. Voidaan ajatella, että valmistettava ja myytävä tuote ei ole syyllinen alhaiseen käyttöasteeseen, vaan myymättömät tuotteet.
Tuotteen katelaskelma?
Tuotteen myyntituoto
- tuotekohtaiset välittömät kustannukset
- tuotteen toimintokustannukset
= Tuotekate
Asiakkaan katelaskelma?
Myyntituotot asiakkaalta
- asiakkaan ostamien tuotteiden kustannukset
- asiakaskohtaiset toimintokustannukset
= Asiakaskate
Kustannukset jotka ei sisälly tuotekustannuksiin.
Yrityksen kannattavuuslaskelma?
Asiakaskatteet yhteensä
- yrityskokonaisuuden toimintokustannukset
= Yrityksen tulos
Tuotteen elinkaareen perustuva laskenta?
Tarkoittaa laskentamenettelyä, jossa huomioidaan kaikki tuotteen elinajalta kertyneet kustannukset. Elinkaarikustannustarkastelulla saadaan tarkempi kuvaus tuotteen kustannuksista.
-Elinkaaren arviointi on vaikea ennustaa
Toimintoperusteisessa kustannuslaskennassa korostuu:
a) laskennan lähtökohta on toimintokohtainen
b) kehittäminen ja tarkastelu tapahtuu toimintaprosessien suuntaisesti
c) kustannusten kohdistaminen aiheuttamisperiaatteella
d) toimintojen suorituskykyä mitataan osana laskentajärjestelmää
e) toimintoja arvioidaan kriittisesti ja tarpeettomat karsitaan
f) laskentakohteet määritellään monipuolisesti
Toimintolaskennan eteneminen oppimisprosessina?
- Tehdään toimintoanalyysi - > selvitetään organisaation toiminnot ja resurssien käyttö
- Selvitetään toimintojen kustannustehokkuus
- Selvitetään kertaluontoisesti eri tuotteiden kustannukset
- Laajennetaan laskentakohteita
- Selvitetään arvoa lisäävät, lisäämättömät ja tuhoavat toiminnot ja kustannukset
- Tehdään toistuvaa laskentaa, erillään muusta laskentajärjestelmästä
- Integroidaan toimintolaskentajärjestelmä muuhun laskentajärjestelmään
- Korostetaan ennakkolaskentaa jälkilaskennan vierellä
- Siirrytään ABC:stä - > ABM:ään
Toimintoperusteisen laskennan haitta?
Teettää enemmän työtä, kuin perinteinen järjestelmä.
Toimintoperusteisen laskennan hyödyt?
- Prosessien tuntemus paranee
- Kustannusten syytekijöiden ymmärrys kasvaa
- Laskentainfon uskottavuus kasvaa
- Kustannusten kontrolli kasvaa
- Tieto tuotekohtaisista kustannuksista ja kannattavuudesta kasvaa
- Kuva asiakaskohtaisesta kannattavuudesta tarkentuu
- visuaalisuus paranee
- prosessin tehokkuuden mittaus paranee
- budjetointi paranee
LYHYESTI: se tuo paljon ymmärrystä organisaation toiminnasta, prosesseista ja kustannuksista.
TQM
total quality management
TBM
time-based management
kaizen costing
Japanilainen nimitys tavoitekustannuslaskentaa (target costing) tukevasta ja tuotantoa jatkuvasti tukevasta laskennasta.
Whale Curve?
Tuotteiden kumulatiivinen kannattavuuskäyrä. Kuvaa miten pieni osa tuotteista, kuvaajan vasemmalla, jotka ovat kannattavimpia, tuottavat ‘‘bulk of the profit’’.
Kun halutaan parantaa yrityksen kustannustehokkuttaa, voidaan korostaa esim?
- toimintoanalyysin ja prosessikuvausten avulla karsitaan turhia toimintoja ja tehostetaan toimintoja
- karsitaan turhia toiminnon kustannuksia
- benchmarkingilla parannetaan toiminnon kustannustehokkuutta
- jos tarvii, niin ulkoistetaan toimintaa
- tappiollisten toimintojen+tuotteiden eliminointi tai parantaminen
Kustannuskertymäkäyrä?
- Kuvaa tuotteen kustannustietoa sen läpimenoajan funktiona. Eli tuotteen kustannukset y-akselilla, aika x-akselilla.
- OKA saadaan kuvion oikeasta reunasta.
- Mitä pitempi läpimenoaika, sen enemmän tuotteeseen kertyy työ- ja pääomakustannuksia
Verkosto?
Toisiaan täydentävien, tuotantoprosessin eri vaiheisiin erikoistuneiden yritysten rypäs.
-Lopputuotemarkkinoilla kilpailee verkostot, ei vain yksittäiset yritykset keskenään. Esim Applella useita tavarantoimittajia.
open books- ajattelu?
Yrityksen kustannustietojen luovuttaminen verkostokumppaneille. Parantaa verkoston kilpailukykyä.
win-win- periaate?
Muodostuvien hyötyjen jakaminen tasapuolisesti (verkosto)kumppaneiden kanssa.
