Joh. Las. 3.1-3.4 Flashcards
Taloudellisuus?
Eli taloudellinen tehokkuus; resursseja käytetään säästeliäästi, tuhlailematta.
Taloudellisuus saavutetaan, kun tuotantokustannukset ovat mahdollisimman pienet. Eli kaavana:
suoritemäärä / kustannukset
TAI
kustannukset / suoritemäärä
Laskentatilanne?
Sen muodostavat mm. kustannustiedon käyttötarkoitus, käytössä oleva aika, tieto ja muut resurssit, yrityksen tuotantomuoto ja se, kuinka kauaskantoinen tehtävä on. Laskentatilanteen määrittelyllä saadaan selville, mitkä kustannukset tulee ottaa mukaan laskelmaan.
Aiheuttamisperiaate?
Kullekin suunnittelun tai tarkkailun kohteena olevalle asialle, kuten toimenpiteelle, hankkeelle tai toiminnalle on kohdistettava vain ne kustannukset ja tuotot, jotka se on aiheuttanut tai aiheuttaa. Jos myytävän tuotteen kustannuksiin sisällytetään esimerkiksi toisen tuotteen varastokustannuksia, kuva tuotekohtaisesta kannattavuudesta vääristyy.
Kustannus?
Tuotannontekijän rahassa mitattu käyttö tai kulutus. Kirjanpidossa käytetään käsitettä kulu.
Kokonaiskustannukset?
= tuotannontekijöiden määrä x yksikkökustannukset
Eli kerrotaan jokaisen tuotantoprosessissa tiettynä ajanjaksona käytettävän tuotannontekijän määrä sen yksikkökustannuksella ja laskemalla näin saadut tuotannontekijäkohtaiset kustannuksen yhteen.
Kokonaistuotot?
= suoritteiden määrä x yksikköhinta
Tulos?
= tuoto - kustannukset
Eli kokonaistuottojen ja kokonaiskustannusten erotus.
Tuotannontekijäryhmät ja niitä vastaavat kustannuslajit?
TUOTANNONTEKIJÄRYHMÄ - KUSTANNUSLAJI
- Raaka-aineet, yms. - Ainekustannukset
- Työsuoritukset - Työkustannukset
- Muut lyhytvaikutteiset tuotannontekijät - Lyhytvaikutteiset tuotannontekijämaksut
- Pitkävaikutteiset tuotannontekijämaksut - Pääomakustannukset
Kustannuslajeja voi jaotella aina pienemmäksi ja tarkemmaksi, jolloin niitä voi olla vaikka satoja isossa yrityksessä.
Työkustannuksia ovat?
Palkat ja niihin liittyvät henkilösivukustannukset.
Henkilösivukustannukset?
Sairausvakuutusmaksu, Työeläkevakuutusmaksu, Tapaturmavakuutusmaksu, Työttömyysvakuutusmaksu ja
Ryhmähenkivakuutusmaksu.
SuTTuRaT
Lyhytvaikutteiset tuotannontekijämaksut?
- tarvikekustannukset 2. tila- ja laitevuokrat
- energiakustannukset 4. tietoliikennekulut
- kuljetus- ym. palvelukustannukset
KETTujen Tarvikekustannukset
Pääomakustannukset?
Poistot, vakuutukset ja sidotun pääoman korot.
Tuotto?
Laskentatoimessa: tietylle ajanjaksolle jaksotettu tulo. Rahoituksessa: pääoman synnyttämä tulo tietyllä ajanjaksolla
Tulolähdejaon mukaiset tuottojen pääryhmät?
- Varsinaisen liiketoiminnan tuotot eli liikevaihto
- Liiketoiminnan muut tuotot
- Rahoitustuotot
- Satunnaiset tuotot
Liikevaihto?
Yrityksen tietyssä ajassa synnyttämä myyntitulo; yrityksen myyntituottojen yhteenlaskettu määrä kirjanpitolain mukaisesti laskettuna
Potentiaalitekijät?
Kuten tontti, rakennukset, koneet ja organisaatio, muodostavat tuotantoprosessin. Ne kuluvat vähitellen niiden hyödyntämisen ja käyttöajan suhteessa usein ilman että kulumisella on välitöntä yhteyttä tuotettuun suoritteeseen. Erityisesti kiinteitä kustannuksia pidetään potentiaalitekijöinä. Potentiaalitekijät määrittävät paljolti yrityksen kapasiteetin.
Käyttötekijät tuotanto- ja kustannusteoriassa?
Kuten raaka-aineet, energia, poltto- ja voiteluaineet sekä koneiden varaosat, kuluvat tuotantoprosessissa. Niiden yhteys valmistusmäärään on joko suora tai välitön.
Kapasiteetti?
Enimmäissuorituskyky aikayksikössä.
Aikayksikkö voi olla päivä, viikko tai vaikka vuosi esimerkiksi.
Toiminta-aste?
Todellisen tuotannon määrä aikayksikössä.
Toimintasuhde?
100 x toiminta-aste/kapasiteetti
Esimerkiksi; Tehtaan kapasiteetti on 1000 yksikköä tuotteita kuukaudessa. Kysynnästä johtuen toiminta-aste on vain 800 yksikköä. Toimintasuhteeksi tarkastelukaudella saadaan siis:
Toimintasuhde = 100 x 800 kpl/1000 kpl = 80%
Kokonaissopeutus?
Yrityksen kapasiteettiin vaikutetaan panostamalla potentiaalitekijöihin, jolloin vaikutukset näkyvät erityisesti kiinteissä kustannuksissa.
Osittaissopeutus?
Yrityksen kapasiteettiin vaikutetaan käyttötekijöiden muutoksilla ja vaikutukset näkyvät tällöin erityisesti muuttuvissa kustannuksissa.
Tuotantofunktio?
Funktio, joka kuvaa sitä riippuvuutta miten yrityksessä käytettävä tekniikka ja teknologia vaikuttavat suoritemäärän tuottamiseen tarvittavien tuotannontekijöiden määrään ja syntyvään laatuun.
Eli tuotannontekijöiden määrän ja suoritemäärän välinen yhteys. KUITENKIN tuotannontekijöiden määrän kasvaessa suoritemäärä ei välttämättä kasva samassa suhteessa.
Ajansopeutus?
Yritys muuttaa työaikaa esimerkiksi ylitöillä, siirtymällä yhdestä vuorosta useampaan tai muuttamalla viikottaisten työpäivien määrää.
Tehonsopeutus?
Yritys muuttaa tuotantoprosessin vauhtia.
Määränsopeutus?
Yritys muuttaa hyötykäytössä olevien koneiden potentiaalitekijöiden määrää esimerkiksi varakoneiden avulla.
Kustannusfunktio?
Tietyn suoritemäärän aikaansaamisesta aiheutuneet kustannukset. Saadaan, kun tuotantofunktion tuotannontekijöiden määrät kerrotaan vastaavilla yksikkökustannuksilla.
Kiinteä kustannus?
Kiinteinä pidetään kustannuksia, jotka eivät lyhyellä aikavälillä muutu tuotannon määrän mukaan.
Tyypillisiä kiinteitä kustannuksia ovat rakennukset, koneet ja hallinto. Kiinteät kustannukset eivät kuitenkaan yleensä ole täysin kiinteitä. Jos tuotanto kasvaa niin joudutaan usein ostamaan lisää koneita. Kiinteät kustannukset voidaan jakaa seisontakustannuksiin ja valmiuskustannuksiin.
Tyypillisiä kiinteitä kustannuksia:
-lämmitys ja siivous
-sähkön perusmaksut
-tila- ym. vuokrat
-koneiden sitoman pääoman korot ja (kalenteriajan mukaan laskettavat) poistot
-yritysjohdon ja toimihenkilöiden palkat henkilösivukuluineen
-hallinto-, edustus-, atk- ja toimistotarvikekustannukset
Muuttuvat kustannukset?
Muuttuvista kustannuksista on kyse siinä tapauksessa, mikäli kustannukset kasvavat tai vähenevät toiminta-asteen muuttuessa. Muuttuvia kustannuksia sanotaan joskus myös määräkustannuksiksi.
Tyypillisiä muuttuvia kustannuksia:
-raaka-aineet, ostettavat osat, puolivalmisteet
-tuotantotoimintaan ostetut alihankintapalvelut
-valmistuksen palkat henkilösivukuluineen
-tuotannon mukaan vaihtelevat apupalkat, kuten kuljetus, lajittelu jne.
-energiankulutus
-koneiden, laitteiden, työkalujen ja kaluston ylläpito.
Alisuhtaiset kustannukset?
Kustannukset, jotka nousevat hitaammin kuin tuotannon määrä. Esimerkiksi kun ostetaan suuri määrä jotain raaka-ainetta, niin saadaan määräalennusta.
Ylisuhtaiset kustannukset?
Kustannukset nousevat nopeammin kuin tuotannon määrä. Esimerkiksi kun ostetaan vain pieni määrä raaka-ainetta ja joudutaan maksamaan pientoimituslisä.
Puolikiinteät kustannukset?
Ovat kiinteitä, kun tuotantomäärä on nolla. Mikäli tuotantoa on ne kasvavat suhteessa tuotantomäärään. Esim. huolto- ja päivystyskustannukset, joita syntyy vaikka yksikkö ei olisikaan toiminnassa. Esim hyppäyksittäin nousevat kiinteät kustannukset.
Liikeyrityksen kustannuslaskennassa, mikä määrää kuuluuko kustannus kiinteisiin vai muuttuviin?
Kustannusten riippuvuus toiminta-asteesta.
Seisontakustannukset?
Ne kiinteät kustannukset, jotka syntyvät vaikka tuotantoyksikköä ei lainkaan käytetä. Niitä ovat tehdaslaitoksessa ajan kulumisen mukaan laskettavat poistot, toimitilojen vuokrat, koneiden leasingmaksut, vartiointi, rakennuksiin ja koneisiin sidotun pääoman korko jne.
Valmiuskustannukset?
Ne kiinteät kustannukset, jotka tuotantoyksikön käyntivalmius aiheuttaa. Niitä syntyy kantamiehityksestä, rakennusten lämmityksestä, jne. Valmiuskustannukset ovat määränsopeutuksesta aiheutuvia, hyppäyksittäin muuttuvia kustannuksia.
Tarpeeksi pitkällä tai lyhyellä aikavälillä kustannukset ovat?
Tarpeeksi pitkällä aikavälillä kaikki kustannukset ovat muuttuvia. Toki kaikki kustannukset ovat muuttuvia jonkin tekijän suhteen. Esim sovittu vuokra pysyy samana, mutta kokonaisvuokrakustannukset kasvaa, mitä pidempi vuokra-aika on. Riittävän lyhyellä aikavälillä kaikki kustannukset ovat kiinteitä, ehkä ainekustannuksia lukuunottamatta.
Välittömät kustannukset?
Vaikka enemmistö muuttuvista kustannuksista on tyypillisesti välittömiä kustannuksia, suoraa yhteyttä näiden kustannuslajien välisessä suhteessa ei ole. Välittömien kustannusten kohdistaminen on suoraviivaista, koska ne voidaan kohdistaa luontevasti tietylle tuotteelle tai tuoteryhmälle. Tyypillisiä ovat valmistuksen aineet, tarvikkeet, alihankinnat ja työntekijöiden palkat.
Välilliset kustannukset?
Niitä ei voida suoraan kohdistaa tuotteille, vaan ne edellyttävät oman käsittelynsä. Yrityksen kiinteät kustannukset ovat useimmiten välillisiä.
Erilliskustannukset?
Kustannuksia, jotka syntyvät tietyn toiminnan seurauksena ja joita ei syntyisi, jos kyseinen toiminta jätettäisiin tekemättä. Tietyn hankkeen, tuotteen, tai projektin kannalta erilliskustannuksia ovat ne, jotka jäävät pois, mikäli kyseistä hanketta ei toteuteta.
Yhteiskustannukset?
Yhteiskustannuksiin ei vaikuta, vaikka hanke ei toteutuisikaan. Eli kustannukset, joiden määrään esimerkiksi suoritemäärän tai toiminnan muutoksilla ei ole vaikutusta. Yhteiskustannus on usein usealle tuotteelle tai muulle laskentakohteelle yhteinen.
Rajakustannus?
Se kustannusten lisäys, joka aiheutuu, kun toiminta-astetta nostetaan yhdellä yksiköllä.
Rajatuotto?
Se tuoton lisä, joka aiheutuu, kun toiminta-astetta nostetaan yhdellä yksiköllä.
Lisäkustannus?
Se kustannus, joka aiheutuu, kun toiminta-astetta nostetaan mielivaltaisella, lähinnä yhtä yksikköä suuremmalla määrällä.
Keskimääräiset yksikkökustannukset?
Kokonaiskustannukset jaettuna koko suoritemäärällä.
Muuttuvat yksikkökustannukset?
Muuttuvat kustannukset jaettuna koko suoritemäärällä.
Kiinteät yksikkökustannukset?
Kiinteät kustannukset jaettuna koko suoritemäärällä.
Funktionaaliset kustannukset?
Eli toimintakohtaiset kustannukset, eli kustannukset on jaoteltu yritysten eri toimintojen (osto, tuotanto, markkinointi, jne) mukaan.
Elementaariset kustannukset?
Kustannukset on jaoteltu kustannuslajeittain.
Vaikutettavissa olevat kustannukset?
Kustannukset, joiden määrään päätöksentekijällä tai esimiehellä on mahdollisuus vaikuttaa toiminnallaan ja päätöksenteollaan tietyn ajanjakson kuluessa.
Riippumattomat tai ei-vaikutettavissa olevat kustannukset?
Kustannukset, joihin hän ei voi toimenpiteillään vaikuttaa.
Sidotut tai uponneet kustannukset?
Kustannuksia, jotka ovat jo syntyneet tai joihin on musita syistä sitouduttu. Ovat ei-vaikutettavissa olevia ja sidottuja.
Kustannusoptimi?
Tilanne, jossa yksikkökustannukset ovat minimissä.
Kannattavuusoptimi?
Voitto on maksimissa ja tällöin
rajatuotot = rajakustannukset
Laskentatoimen kulujen ja kustannusten yleiset erot?
- Laajuusero 2. Jaksotusero 3. Arvostusero
Kirjanpitolailla säädellyssä liikekirjanpidossa puhutaan tuloista ja tuotoista sekä menoista ja kuluista. Kustannuslaskennan puolella taas kustannuksista.
- Laajuusero?
Liikekirjanpidossa saattaa olla kuluja, jotka eivät välttämättä ole myyntiin valmistettavien tuotteiden kustannuksia. Voi olla myös kustannuksia, jotka eivät ole kuluja.
- Jaksotusero?
Liikekirjanpidossa saatetaan joitain menoja kirjata varovaisuuden periaatteella jo heti niiden syntymävuonna juokseviksi kuluiksi. Kustannuslaskennassa taas voidaan korostaa elinkaaritarkastelua: esim uuden tuotteen suunnittelukustannukset on syytä jaksottaa koko tulevalle elinkaarelle, vaikka kirjanpito käsittelisikin juoksevia kuluja.
- Arvostusero?
Liikekirjanpidon kulut ovat perustuneet alkuperäisiin hankintahintoihin. Kustannusten arvostuksessa taas sovelletaan usein ns. menetetyn hyödyn periaatetta ja niin sanottua alternatiiviajattelua ja vaihtoehtoiskustannuksia. Kustannusten suuruuden määrittää tällöin se hyöty, joka olisi saatu käyttämällä tuotannonekijä johonkin muuhun tarkoitukseen. Hyödyn määrittäminen perustuu siis vaihtoehtoihin, joita valintatilanteessa on tarjolla.
