Infektiotaudit 29.4.2016 Flashcards
- Lapsen laryngiitti
a) Hoitona on deksametasoni, tarvittaessa raseeminen adrenaliini.
b) Hoitona on raseeminen adrenaliini, tarvittaessa deksametasoni.
c) Lämmin vesihöyry on hyvä ensiapu hengitysvaikeuteen.
d) Pojilla yleisempi kuin tytöillä.
e) Helpottuu yöllä.
a,d
- Lapsen bronkioliitti
a) Aiheuttaja on yleensä parainfluenssavirus.
b) Bronkioliitti on alle 1-vuotiaan ensimmäinen uloshengitysvaikeus infektion yhteydessä.
c) Alle 3 kk ikäisille salbutamoli ja reseeminen adrenaliini on hyvä hoito.
d) Hypertoninen keittosuola on tehokas hoito.
e) Alle 3 kk ikäiset oireiset lapset hoidetaan sairaalassa.
b,e
d) mikäli tässä vitaataan nenäkannuun niin vähentävät nenän limakalvon tulehdusoireita ja kuivumista
c) Inhaloitava salbutamoli, raseeminen adrenaliini, hypertoninen keittosuolaliuos tai glukokortikoidit eivät tutkimusten mukaan lievitä oireita eivätkä vähennä imeväisikäisen bronkioliittipotilaan sairaalahoidon tarvetta.
Hoito on oireenmukaista. Sairaalassa huolehditaan yleisvoinnin seurannan lisäksi riittävästä happeuttamisesta, ravitsemuksesta ja liman poistosta. Happi-ilmaseosta voidaan antaa lämmitettynä ja kostutettuna suurella virtauksella (high-flow-viikset), mikä saattaa vähentää intubaation tarvetta.
parainfluenssavirus = voi aih lapsen keuhkokuumeen, aikuisilla ainakin akuutin bronkiitin voi aiheuttaa
- Kolmevuotiaan lapsen otiitti, Moraxella kasvaa. Mikä antibiootti?
a) Amoksisilliini, koska Moraxella on sille herkkä.
b) Amoksisilliini ja klavulaanihappo, koska Moraxella tuottaa beetalaktamaasia.
c) Atsitromysiini
d) Kefaleksiini
e) Doksisykliini
f) Moksifloksasiini on lapselle erittäin suositeltava.
b,c
- 25-vuotiaan miehen sinuiitti, Hemofilus ja Aureus kasvaa. Mikä antibiootti?
a) Amoksisilliini
b) Amoksisilliini ja klavulaanihappo
c) Atsitromysiini
d) Kefaleksiini
e) Siprofloksasiini
f) Moksifloksasiini ei ole ensisijainen vaihtoehto, mutta tehoaa ko. mikrobeihin.
b,f
5. 25-vuotiaan tonsilliitti, Streptokokki A. Herkkyysmääritys: Penisilliini S, Kefaleksiini S, Erytromysiini R. Potilas on aiemmin saanut anafylaktisen reaktion penisilliinistä. Mikä antibiootti? a) Penisilliini b) Kefaleksiini c) Roksitromysiini d) Doksisykliini e) Klindamysiini f) Klaritromysiini
d,e
- Mitkä ovat 3-vuotiaan lapsen otiitin yleisimmät aiheuttajat?
a) Stafylococcus aureus
b) Streptococcus penumoniae
c) Proteus mirabilis
d) Moraxella catarrhalis
e) Bokavirus
b,d
- Toistuvien otiittien ehkäisy alle 2-vuotiaalla lapsella?
a) Profylaktinen sulfa-trimetopriimiantibiootti
b) Adenotomia
c) Vanhempien tupakoimattomuus
d) Tympanostomia
e) Antihistamiini
c,d
profylaktinen sulfa-trimetopriimiAB indikaatio VTI:n hoitoon, infektioidfen hoito KLL:ssä, listeria, d.pyelonefriitti,
-sulfa-trimetopriimillä paljon haittoja eikä tehoa strAhan. Akuutissa otiitissa mikrobilääkääkeestohoidossa ei hyötyä paljoa.
- Mitä käytetään mittareina CRB-65-kriteereissä?
a) Happisaturaatio
b) Hengitysfrekvenssi
c) Verenpaine
d) Lämpö
e) CRP
f) Keuhkokuvamuutoksten tois- tai molemminpuoleisuus
b,c
C=confususion
R=respiratory rate >30
B= systolic blood pressure <90
65 = age>65
- Milloin thorax-kuvakontrolli on tarpeen kotisyntyisessä keuhkokuumeessa?
a) Kaikille aikuisille
b) Tupakoiville
c) Yli 60-vuotiaille
d) Yli 50-vuotiaille
e) Kliinisen harkinnan mukaan
f) Ei kenellekään rutiinisti
b,d
- Rokot ja rokotukset
a) Vasta-aineiden injisointi on aktiivista immunisaatiota.
b) Rokottaminen perustuu kehon omien solujen toimintaan.
c) Jäykkäkouristus ja hinkuyskä ovat eläviä rokotteita.
d) Elävät rokotteet sisältävät elimistössä lisääntymiskykyisiä mikrobeja.
e) Antibioottikuurin aikana ei saa rokottaa.
b,d
-Jäykkäkouristus-hinkuyskä-,kurkkumätä (dtap -yhdistelmöä-rokote) sis. vaarattomaksi tehtyjä toksoideja
- Rokot ja rokotukset
a) Vain streptokokki voi aiheuttaa toksisen sokin.
b) Tuhkarokko on eradikoitu Euroopasta.
c) Parvovirus infektoi punasoluja.
d) HHV6 voi aktivoitua aikuisilla elinsiirtopotilailla.
e) Rokkotaudeista ei tarvitse tehdä tartuntatauti-ilmoitusta.
c,d
- Rokotukset ja tuberkuloosi
a) Suomessa BCG-rokotusta suositellaan kaikille ulkomaalaistaustaisille lapsille.
b) BCG-rokotus suojaa alle 5-vuotiaita tuberkuloosi-infektiolta.
c) BCG-rokotuksen voi antaa 6-vuotiaalle.
d) BCG-rokotusta suositellaan kaikille infektiopotilaita hoitaville.
e) Kausi-influenssarokote on maksuton 6-35 kk ikäisille.
c,e
BCG =Bacillus Calmette-Guerin) eli Calmette- rokote. tubirokote
- Lapsen tuberkuloosi
a) Tuberkuliinikoe osoittaa immunologisen herkistymisen Mycobacterium tuberculosis -bakteerille.
b) IGRA (TbIFNg) osoittaa immunologisen herkistymisen Mycobacterium tuberculosis -bakteerille.
c) Latenttia tuberkuloosia sairastavalla ei ole elimistössään lisääntymiskykyisiä
tuberkuloosibasilleja.
d) Positiivinen tuberkuliinikoe (ihotesti) toistetaan 3 kuukauden kuluttua.
e) Kontaktiselvityksiä ei tarvitse tehdä, ellei lapsi ole altistunut värjäyspositiiviselle hengitysteiden
tuberkuloosille.
a,b
- Trooppiset taudit
a) Imeväiset eivät tarvitse malariaprofylaksiaa.
b) Aikaisemmin malariaendeemisillä alueilla asuneet eivät koskaan tarvitse malariaprofylaksiaa.
c) Tsetsekärpäset levittävät denguekuumetta Afrikassa.
d) Skistosomiaasi tarttuu nimenomaan makeasta vedestä.
e) Denguekuumeen voi saada Thaimaan turistialueella.
d,e
- Lääkäri saa pään haavaa ommellessaan piston neulasta sormeensa, hän on opintojensa aikana saanut asiaankuuluvat hepatiittirokotteet. Potilaan (lähde) laboratoriotulokset: HBsAb 76 mIU
(>10), HBsAg neg, HCVAb pos, HIVAgAb neg. Lääkärin (altistunut) laboratoriotulokset: HBsAb 0 mIU (>10), HBsAg neg, HCVAb neg, HIVAgAb neg.
a) Potilaalla on tartuttava B-hepatiitti, mutta onneksi lääkärillä on siltä suojaava rokotevaste.
b) Potilaalla on tartuttava B-hepatiitti ja lääkäri tarvitsee siksi mahdollisimman pian hyperimmunoglobuliinia ja tehosterokotteen.
c) Potilaalla ei ole B-hepatiittia, mikä on hyvä, koska lääkärillä ei ole siltä suojaavaa rokotevastetta. d) Potilaalla on C-hepatiitti ja se on todennäköisesti tarttunut nyt myös lääkäriin.
e) Lääkäri tarvitsee HIV-estolääkityksen.
f) Lääkärin on syytä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tarvittavan seurannan järjestämiseksi.
c,f
- HIV
a) Tartunnoista suurin osa saadaan homoseksistä.
b) Liian suuri osa potilaista tunnistetaan liian myöhään ja siksi HIV-testausta on tehostettava.
c) Suomessa ei enää tavata lainkaan AIDS-tapauksia tehokkaiden lääkkeiden ansiosta.
d) HIV tarttuu hepatiittiviruksia helpommin neulanpistotapaturmissa, mutta onneksi estohoito on
tehokasta, jos se aloitetaan nopeasti.
e) Neulanpistotapaturmissa HIV-estolääkitys on 1 kk mittainen.
f) Hoito on kallista ja siksi lääkitys aloitetaan vasta, kun CD4-tasot ovat matalat.
b,e
HIV-lääkitys ilman, kunta maksaa. Vuosikustannukset 15kiloa.
- Potilaalla varmistuu meningokokkimeningiitti. Hän vietti edeltävän viikonlopun kaveriporukan
kanssa mökillä. Kotona sunnuntai-iltana nousi kuume ja hän hakeutui päivystykseen.
a) Viikonloppuseurueelle (samassa pöydässä ruokailleet, samassa sängyssä nukkunut) on
aloitettava antibioottiprofylaksi.
b) Kaikille päivystysalueella potilaan saapuessa työskennelleille on aloitettava antibioottiprofylaksi.
c) Potilaan lääkityksenä jatkuu iv keftriaksoni 4g/vrk.
d) Otan itse antibioottia.
e) Potilaalla ei ollut eristystarvetta ennen kuin taudinaiheuttaja oli selvillä.
a,c
ehkäisylääkitys: siprofloksasiini, astriomysiini, ketriaksoni, riampisiini,
Meningokokkiepäilyulle 24h pisaraeristys lääkityksen alusta
- Mitkä ovat tavallisimmat bakteerimeningiitin aiheuttajat?
a) E. coli
b) Str. pyogenes
c) Str. pneumoniae
d) Hemofilus influenzae
e) Neisseria meningitidis
c,e
- Septiset infektiot
a) E. coli on yleisin veriviljelylöydös.
b) Tehohoitosepsiksen yleisin fokus on virtsateissä.
c) Vierasesineinfektioissa riittää pääsääntöisesti pelkkä antibiootti.
d) Vaikeissa infektioissa veriviljely on aina positiivinen.
e) Empiirisenä antibioottina (fokus avoin) kannattaa aloittaa kefuroksiini +
(tobramysiini/siprofloksasiini)
a,e
Yleisimmät infektiofokukset ovat keuhkot, maha-suolikanava, iho- ja pehmytkudos sekä virtsatiet. - t. akuuttihoito-opas.. ei nyt varsinaisesti vastaa kyssäriin mut ihan sama.
- Aureuksen aiheuttamat septiset infektiot
a) Staph. aureus on gram-positiivinen ryhmäkokki.
b) Suomessa merkittävä osa veriviljelypositiivisista aureuksista on MRSA-kantoja.
c) Vierasesineinfektiot ja syvät fokukset ovat yleisiä.
d) Infektio paranee yleensä lyhyellä parenteraalisella hoidolla.
e) Aureus on tavallisin urosepsiksen aiheuttaja.
a,c
MRSA = metisilliini resistanssi s.aureus kanta - käytännössä immuuni penisilliinille ja kefalosporiineille
d) raju tauti mut hoidon kestosta ei mainintaa. fiilis et ei nyt ihan lyhyellä ajalla hoituisi?
- Sukupuolitaudit
a) S-TrpaAb ei pysty erottamaan tuoretta ja vanhaa kuppainfektiota.
b) Primaarin genitaaliherpeksen tavallisin oire on kirvely ja märkävuoto virtsaputkesta.
c) Atsitromysiini kerta-annoksena tippuriin on suositeltava hoito.
d) Klamydian ensisijainen seulontatesti on nukleiinihaponosoitus virtsasta.
e) Kuppa ei ole yleisvaarallinen tartuntatauti.
f) Kupan tyypillinen primaarioire on kivulias rakkula genitaaleissa.
kupan ensisijainen hoito penisilliini, herkille vaihehtona keftriaksoni injektio
a,d
b) ei märkävuotoa
c) tippurin hoito keftriaksoni, jos herkkyysmäär ei tiedossa niin asitromysiini kylkeen, spektinomysiiniä kefolosporiiniherkille.
f) kupan oireet ei useinkaan primääristi kivuliaita :kova aristamaton haavaua, paikallinen aristamaton imurauhassuurentuma
- Sukupuolitaudit
a) Klamydiaepäilyssä bakteeriviljely herkkyysmääritystä varten on tärkeää.
b) Hoitamaton HSV voi aiheuttaa naisille sisäsynnytintulehduksen.
c) Tippurin ensisijainen hoito on siprofloksasiini.
d) Oireisen HSV-infektion toissijainen hoito on atsitromysiini.
e) Kuppa on yleisvaarallinen tartuntatauti.
f) Jokaiselta sukupuolitautia itsellään epäilevältä tulisi tutkia S-HIVAgAb.
e,f
tipun ensisij hoito keftriaksoni, jos herkkyys ei tiedossa niin keftriaksoni + asitromysiini, spektinomysiiniä kefalosporiiniherkille
- Endokardiitti
a) On nuorten ja keski-ikäisten sairaus.
b) On tauti, johon liittyy immunologisella mekanismilla syntyviä oireita ja löydöksiä.
c) On tavallinen infektiosairaus.
d) Tavallisin aiheuttaja on nykyisin suuperäinen streptokokki.
e) Diagnoosiin tarvitaan yleensä useita veriviljelyitä, koska bakteremia on matala-asteista.
b,e
Tavallisimmat aih. vaikuttaisivat lääkärin käsikirjan mukaan olevan : streptokokit, stafylokokit ja enterokokit
#riski suurenee - tekoläppäppot, aiemmin endon sairastanet, ei korjatut sydänvikaset, hemodialyysihoitopot, immuunivajakkipot, ivhuume pot, huonohammashygienia pot.
-yllämainituilla etiologisilla tekiöillä väittäisin olevan yleisempi iäkkäämmällä väestöllä - mutua vaan
- Endokardiitti
a) Akuutin rajun endokardiitin empiirisen hoidon on tehottava Staph. aureukseen.
b) Diagnoosi saadaan pääsääntöisesti sydämen MRI-kuvauksella.
c) Hoitona on 2-6 vko iv-antibiootti.
d) Profylaksia on tarpeen aina kun tehdään toimenpiteitä suoliston tai hengitysteiden alueella.
e) Ilmaantuvuus on lisääntynyt johtuen ikärakenteen muutoksesta.
a,c
kun taudinaih. s.aureus on tauti todnäk akuutti ja septinen
diagnoosi perustuu ruokatorven kautta tehvävään kaikukardiografiaan ja toistettuun veriviljelyyn + labrat (La, CRP, TVK, Krea, U-KemSeul + baktvi + EKG ja keuhkokuva .. LA ja CRP yleensä koholla