Immunologia Flashcards

1
Q

Primaariset lymfaattiset kudokset:

A

Kateenkorva (t-solut),

Luuydin (B-solut)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Sekundääriset lymfaattiset kudokset

A
  • imusolmukkeet, perna, tonsillat
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Infektion paikallinen puolustus:

A
  • Komplementti
  • makrofagi
  • dendriittisolu
    • monia muita
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

PAMP

A

Pathogen associated molecular pattern:

  • LPS
  • peptidoglykaani, flagelliini, kaksisäikeinen RNA jne
  • RAKENTEITA MITÄ ELIMISTÖ ITSE EI TUOTA
  • Tämän kaverina DAMP –> immuunivaste
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

DAMP

A

Danger associated molecular pattern:

  • haitan, vaaran, vaurion merkkejä
  • elimistön omia vaurion, solutuhon, stressin merkkejä!
  • tämän kaverina PAMP –> immuunivaste
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Makrofagien toimintaa:

A

tunnistaa “vaaran” eli PAMP hahmontunnistusreseptorilla –> ottaa sisällensä lysosomirakkulaan (fagosytoosi) –> tuhotaan

  • erittää myös erilaisia liukoisia välittäjäaineita
  • sytokiinien tuotanto
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Komplementti:

A
  • proteiinijärjestelmä (n.30 proteiinia)
  • oikotieaktivaatio –> vieraat solukalvot –> jatkuvasti aktiivinen –> oman elimistön c3b hillitsevä ominaisuus
  • klassinen aktivaatio –> vasta-aine/antigeenikompleksi
  • kaikki aktivaatiot johtavat samaan tilanteeseen (eri quizlet)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

komplementin C3 aktivaatio: (3 eri)

A

C3 –> C3b + C3a + C9
C3b –> opsonisaatio eli fagosytoosin helpottaminen. Elimistön omilla soluilla on suojaominaisuus jolla ne voivat hiljentää tämän vasteen. Muilla taudinaiheuttajilla tätä ei ole jonka takia c3b pääsee tekemään tuhojaan.

C3a –> tulehdussolujen houkuttelu ja tulehdusreaktion edistäminen

C9 –> kalvojen puhkominen (ei komplementin tehokkain ominaisuus)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

dendriittisolu:

A
  • erikoistunut makrofagi
  • osallistuu fagosytoosiin
  • kuljettaa viestiä imusolmukkeisiin –> ohjaa immuunipuolustuksen luonnetta –> mihin auttaja T-solu ohjaa panoksensa –> onko virus/bakteeri/parasiitti infektio valloilla
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

B-solujen reseptori

A
  • immunoglobuliini eli vasta-aine
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

T-solujen reseptori

A

T-solureseptori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Auttaja T-solun aktivaatio:

A
  • tämän aktivaatio auttaa kaikkia muita immuniteetin soluja
  • T-solu tunnistaa antigeenin vain kun niitä esitellään niille “kudostyyppimolekyylien - MHC” kautta.
  • aktivoituminen vaatii 2 signaalia:
  • toinen solun HLA 1 tai 2 kautta ja toinen dendriittisolun B7 linjan kautta (dendriittisolun suuri rooli)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Ihmisen MHC

A

HLA:

  • HLA I –> ottaa näytteen solun sisältä esim. viruksen partikkeleja voisi päätyä tähän ja tämän tunnistaisi tappaja T-solu
  • HLA 1 on kaikissa ihmisen soluissa
  • HLA II –> solu esittelee ulkoapäin otettua antigeenia –> auttaja T-solu tunnistaa ja aktivoituu
  • HLA II esittelyä on lähinnä vain immuniteetin soluissa (makrofagit, dendriitit, yms)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

B-solu aktivaatio:

A
  • vaatii 2 signaalia
  • toinen signaali antigeenistä (immunoglobuliinin kautta)
  • toinen signaali auttaja T-solun kautta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

B-solu joka tuottaa liukoista vasta-ainetta:

A

Plasmasolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

vasta-aineiden tärkeimmät tehtävät:

A

1) neutralisaatio - ns. toiminnallinen rakenteen blokkaus kuten viruksen soluun pääsy
2) Opsonisaatio
3) komplementin aktivaatio klassista reittiä pitkin

17
Q

Vasta-aineiden muutokset immuunivasteessa:

A

Affiniteettimaturaatio: vasta-aineen sitoutumisvoimakkuus antigeeniinsa kasvaa, satunnaisen mutaation ja selektion kautta
Luokanvaihto: IgM –> IgG, IgA, IgE

18
Q

vasta-aineen rakenne:

A
  • stabiili pohja osa eli ns. Fc

- muuttuva antigeeniin kiinnittyvä osa

19
Q

IgM

A
  • vasta-aineiden ensiaste –> iso ja kömpelö
  • pitoisuudet nousussa infektion alussa
  • ei ole erityisen hyvä missään muussa kuin komplementin aktivaatiossa
20
Q

IgA

A
  • limakalvospesifi vasta-aine

- Puutoksen herkkyys –> Keliakia

21
Q

IgG

A
  • tehokkaampi puolustaja (maturoituneempi)
  • on alaluokkia
  • läpäisee istukan (vauvan puolustus syntymän jälkeen)
  • Puutoksen seuraus –> infektioherkkyys
22
Q

IgE

A
  • histamiinireaktio, ei oikein muuta –> allergia välittäjämolekyyli + parasiittipuolustuksessa
  • puutoksen seuraus: yleensä oireeton
23
Q

Tappaja T-solu:

A
  • tunnistaa HLA1 molekyylin kautta –> solun sisäiset muutokset
  • pitää olla aktivoitunut imusolmukkeessa, jotta voi toimia
  • tärkeä erityisesti virusinfektioiden torjunnassa
24
Q

Auttaja T-solu:

A
  • auttaa muita immuniteetin soluja
  • riippuen siitä mitä sytokiinia erittää sitä enemmän auttaa tiettyä solutyyppiä
  • aktivaatio 2 signaalia
  • 3 signaali ohjaa vasteen luonnetta (sytokiinit)
25
Q

Immuunivasteiden kolme tyyppiä (hypoteesi):

A

1) Solunsisäiset bakteerit ja virukset –> tappaja T-solujen tehostus
2) Madot, parasiitit –> IgE tehostus
3) Solunulkoiset bakteerit –> neutrofiilien tehostus
(hyvin karkeasti todettuna)

26
Q

Milloin immuunivaste on huipussaan?

A

> 1 vko kohdalla

27
Q

Immunologinen muisti:

A
  • persistoivat vasta-aineet: plasmasolut, tehokkaammat vasta-aineet
    aktivoituneet T-solut perifeerisissä kudoksissa
  • kohonnut määrä spesifisiä T- ja B-soluja imusolmukkeissa ns. lepäävät imusolut –> vaativat aktivaation, mutta näitä on enemmän kuin alussa ja ne jo valmiiksi erittävät kehittyneempää vasta-ainetta
28
Q

perifeerinen toleranssi:

A
  • immuunivasteet tehdään vaikeaksi käynnistyväksi –> immuunivasteet käynnistyvät vain, jos dendriittisolu tuo antigeeneja imusolmukkeeseen esiteltäväksi
  • effektorisoluissa alkaa ilmentyä aktivaation jälkeen inhibitorisia molekyylejä
  • regulatoriset T-solut suppressoivat muiden T-solujen aktivaatiota ja toimintaa
29
Q

Immuunipuutos:

A

Liian pieni vaste immuniteetilla

30
Q

Immunopatologia

A

Liian suuri vaste immuniteetilla

31
Q

Allergia

A

Harmittomaan, mutta persistoivaan antigeeniin kohdistuva vaste