Immunologia Flashcards
Sjögren yleistä
Primaarinen eli itsenäinen Sjögrenin oireyhtymä on autoimmuunitauti:
eksokriinisten rauhasten krooninen lymfosytaarinen tulehdus ja siitä johtuva rauhasten hypofunktio ja limakalvojen kuivuus
Ensioireet alkavat useimmiten 30–50 v:n iässä. Usein naisia.
Autovasta-aineiden (RF, ANAAb, ENAAb) esiintyminen on taudille tyypillistä.
Muissa autoimmuunitaudeissa voi esiintyä sekundaarista Sjögrenin oireyhtymää.
Sjögren oireet
- glandulaariset (silmät, limakalvot)
- ekstraglandulaariset oireet (ihottuma, nivelkivut tms)
Sjögren dg
Diagnoosiin vaaditaan vähintään yksi ekstraglandulaarinen oire ja lisäksi yhteensä vähintään 4 pistettä alla luetelluista kriteereistä:
- Huulisylkirauhasbiopsiassa fokaalinen lymfosyyttinen sialadeniitti ja focus score vähintään 1 fokus/4 mm2 = 3 pistettä
- SSA-vasta-aineiden esiintyminen = 3 pistettä
- Sarveiskalvon värjäyksessä OSS (ocular staining score) vähintään 5 tai van Bijsterveld score vähintään 4 ainakin yhdessä silmässä = 1 piste
- Schirmerin testin tulos ainakin toisessa silmässä enintään 5 mm/5 min = 1 piste
- Stimuloimaton syljen eritys enintään 0.1 ml/min = 1 piste
Sjögren erotusdg
- SLE
- borrelioosi
- nivelreuma
- reaktiivinen artriitti
Kuivien silmien muut syyt: ikääntyminen, vaihdevuodet, lääkkeet, monet ihotaudit, allergiat, hypotyreoosi
Kuivan suun muut syyt: ikääntyminen, lääkkeet, vaihdevuodet, sylkirauhasten sädehoito, anoreksia, depressio, labiili diabetes
Immunosuppression syyt
- lääkitykset: biologiset, sytostaatit, kortisoni tms.
- raskaus, vastasyntyneet
- syöpä
- HIV
- Synnynnäiset immuunipuutostilat (hypogammaglobulinemia, fagosytoosihäiriöt, soluvälitteisen immuniteetin häiriöt)
*Immuunipuutokselle tyypillistä infektioiden sairastaminen sekä epätyypilliset infektioiden aiheuttajat
Immunologian päämekanismit
- Komplementti (puutos: meningokokki tai pneumokokki-infektiot)
- Neutrofiilit (puutos: staph. aureus -infektiot)
- T-solut (puutos: virusinfektiot e.g. CMV, tuberkuloosi, listeria)
- vasta-aineet (puutos: pneumokokki-infektiot)
CVI
- Yleisimmät aikuisiällä ilmenevät immuunipuutossairaudet johtuvat vasta-aineita tuottavien B-lymfosyyttien kypsymisen tai toiminnan häiriöistä ja siitä seuraavasta vasta-ainepuutoksista.
- aka common variable immunodeficiency (CVI, tavallinen vaihteleva immuunipuutos): vähintään IgG:n (usein myös IgA:n/IgM:n/IgE:n) pitoisuus veressä on pienentynyt, ja vasteet rokotteille ovat huonontuneita.
IGRA
Gammainterferonin tuottoon (IGRA = Interferon Gamma Release Assay) - immunologinen tutkimusmenetelmä, jolla osoitetaan potilaan verestä M. tuberculosis antigeeneille herkistyneitä T-lymfosyttejä, mittaamalla testissä stimuloituneiden solujen tuottamaa IFN-gammaa
- positiivinen tulos ei erottele aktiivista tuberkuloosisairautta latentista tuberkuloosi-infektiosta, minkä takia diagnostiikassa tulisi käyttää mykobakteeriviljelyä ja -värjäystä
- IGRA-testit ovat spesifisempiä kuin tuberkuliinikoe
- HUOM! Negatiivinen tulos (non-reaktiivinen) ei sulje pois aktiivin tuberkuloosin mahdollisuutta.
SLE yleistä
- pääasiassa naisilla esiintyvä systeeminen autoimmuunitauti, puolella todetaan ennen 30v
- kliinisen kuvan monimuotoisuus ja vaihtelevuus
- runsaat immunologiset poikkeavuudet: tuman rakenteisiin kohdistuvat autovasta-aineet
SLE oireet
Lievässä SLE:ssä potilaalla on useimmiten väsymystä, nivel- ja lihasoireita, ihottumia (kasvojen perhosihottuma), keuhkopussintulehdus ja lieviä verenkuvamuutoksia
Vaikeaan taudinkuvaan kuuluvat munuaiskerästulehdus, keskushermosto-, sydän- ja keuhkokomplikaatiot sekä vaikeat verenkuvamuutokset.
SLE dg
KLIINISET KRITEERIT
1. Akuutti iholupus
- Krooninen iholupus
- Alopesia (ei arpeuttava)
- Suun tai nenän haavaumat
- Niveltulehdus vähintään kahdessa nivelessä
- Serosiitti (pleuriitti tai perikardiitti)
- Nefriitti (proteinuria > 500 mg/vrk tai punasolulieriöitä)
- Neurologiset löydökset (kouristus, psykoosi, mononeuritis multiplex, myeliitti, perifeerinen tai kraniaalinen neuropatia tai akuutti sekavuus)
- Hemolyyttinen anemia
- Leukopenia (< 4 × 10 9/l) ainakin kerran tai lymfopenia (< 1 × 109/l) ainakin kerran
- Trombosytopenia (< 100 × 109/l) ainakin kerran
IMMUNOLOGISET KRITEERIT
- dsDNA-vasta-aineet (DNAAb)
- Sm-vasta-aineet (ENAAb)
- Fosfolipidivasta-aineet (väärä positiivinen syfiliskoe, lupus-antikoagulantti, kardiolipiinivasta-aineet [keskikorkea-korkea] tai anti-beeta-2-glykoproteiini I) (PLAb)
- Matala komplementti (C3 tai C4 tai CH50)
- Suora Coombs ilman hemolyyttistä anemiaa (E-Coomb-O)
- Tumavasta-aineet (ANAAb)
SLE:n kriteerit täyttyvät, jos:
- 4 kriteeriä täyttyy ja ainakin 1 on kliininen ja 1 immunologinen tai
- munuaisbiopsiassa todetaan lupusnefriitti ja löytyy tumavasta-aineita (ANAAb) tai dsDNA-vasta-aineita (DNAAb).
SLE hoito
Lievä:
- hoidetaan tulehduskipulääkkeillä, prednisonilla, hydroksiklorokiinilla ja metotreksaatilla
Vaikea:
- lääkehoitoina käytetään prednisonin ja hydroksiklorokiinin lisäksi atsatiopriinia, siklosporiinia, mykofenolaattia, syklofosfamidia ja erityistapauksissa biologisia lääkkeitä.
- Kaikkien SLE-potilaiden tulisi käyttää hydroksiklorokiinia, jos he sitä sietävät
- Seuranta ja hoito ESH.
Sjögren hoito
- Kuivien silmien hoito
- Kuivan suun hoito (pilokarpiini)
- Hydroksiklorokiinia (yleensä 300 mg × 1) käytetään ensisijaisesti lievien yleisoireiden ja nivel- ja iho-oireiden hoitoon. Lääkitykseen voidaan yhdistää lyhytaikaisesti pieni annos prednisonia (5–7.5 mg × 1).
- Umpieritysrauhasten ulkopuolisia vaikeampia systeemisiä manifestaatioita voidaan hoitaa erikoissairaanhoidossa glukokortikoideilla ja immunosuppressiivisella lääkityksellä (atsatiopriini, metotreksaatti, siklosporiini, mykofenolaatti ja syklofosfamidi).
Lievät ja komplisoitumattomat PTH, vaikeat ja komplisoituneet ESH.
Autoimmuunityreoidiitti yleistä
- Hiljainen, yleensä oireeton kilpirauhastulehdus
- Primaarisen hypotyreoosin yleisin syy
- Diagnostisena merkkinä ovat suurentuneet tyreoideaperoksidaasi (TPO) -vasta-ainepitoisuudet.
- Yleinen: suurentuneita TPO-vasta-ainepitoisuuksia todetaan 5–20 %:lla väestöstä. Osalle kehittyy kliininen tauti.
- Altistaa monelle kilpirauhassairaudelle, myös raskaudenaikaiselle hypotyreoosille (vaatii hoitoa) ja synnytyksen jälkeiselle tyreoidiitille.
- Voi johtaa myös kilpirauhasen suurenemiseen (struuma) ilman hypotyreoosia.
Autoimmuunityreoidiitti dg
- Kilpirauhanen voi joko surkastua tai suurentua struumaksi. Palpoiden kilpirauhanen on usein kiinteä. Joskus voi tuntua yksittäinen kyhmy tulehduksen seurauksena.
- Tutkitaan TSH, T4V ja tyreoideaperoksidaasi (TPO) -vasta-aineet. Suurentuneet TPO-vasta-ainepitoisuudet ovat diagnostinen merkki ja tarkoittavat suurentunutta hypotyreoosin riskiä.
- Mahdollinen hypotyreoosi selviää laboratoriokokeissa. Kaikille potilaille se ei kehity.
- TPO-vasta-aineiden toistomittauksista ei ole hyötyä.
