BIOS 6 Flashcards
1
Q
agrobakteeri
A
Maaperäbakteeri (Agrobacterium tumefaciens) jota käytetään geeninsiirrossa kasveihin.
2
Q
alkiodiagnostiikka
A
jonka avulla selvitetään alkion perinnöllisen taudin mahdollisuutta. Alkiodiagnostiikan keinoja ovat geenitestit.
3
Q
allopolyploidia
A
Kromosomistomutaatio jossa yksilön moninkertaistuneet peruskromosomistot ovat peräisin eri lajeilta.
4
Q
aluke
A
Lyhyt yksijuosteinen DNA-jakso joka tarvitaan aloittamaan koeputkessa DNA-polymeraasin toiminta ja DNA:n kahdentaminen.
5
Q
antibiootti
A
Mikrobin tuottama tai synteettisesti valmistettu aine joka estää bakteerien lisääntymistä tai kasvua. Esimerkiksi penisilliini.
6
Q
antibioottivalinta
A
Menetelmä jonka avulla etsitään tietylle antibiootille vastustuskykyisiä bakteereita. Geeninsiirrossa voidaan käyttää apugeeninä antibioottiresistenssin geeniä. Sen perusteella tehtävän antibioottivalinnan avulla löydetään bakteerit joihin geeninsiirto on onnistunut.
7
Q
antigeeni
A
Elimistölle vieras molekyyli joka käynnistää immuunijärjestelmän toiminnan. Esimerkiksi bakteerien ja virusten pintaproteiinit toimivat antigeeninä.
8
Q
antigeenitesti
A
Diagnostinen pikatesti joka osoittaa suoraan antigeenin läsnäolon tai puuttumisen.
9
Q
arkeoni
A
Tumattomiin kuuluva eliö jonka solurakenne on yksinkertainen: esimerkiksi tumakotelo ja kalvolliset soluelimet puuttuvat. Arkeonit muodostavat toisen eliömaailman kahdesta domeenista.
10
Q
autopolyploidia
A
Kromosomistomutaatio jossa yksilön oma peruskromosomisto on moninkertaistunut.
11
Q
bakteeri
A
Tumattomiin kuuluva eliö jonka solurakenne on yksinkertainen: esimerkiksi tumakotelo ja kalvolliset soluelimet puuttuvat. Bakteerit muodostavat toisen eliömaailman kahdesta domeenista.
12
Q
bakteriofagi faagi
A
Bakteerissa lisääntyvä virus.
13
Q
bioinformatiikka
A
biologisten tietomäärien hallinta ja hyödyntäminen matematiikan tilastotieteen ja tietotekniikan keinoin.
14
Q
biologinen puhdistus
A
Jätevesien puhdistukseen kuuluva vaihe jossa bakteerit hajottavat jätevedessä olevat orgaaniset aineet epäorgaanisiksi ravinteiksi. Tapahtuu hapellisissa oloissa.
15
Q
biokatalyytti
A
Solun kemiallisia reaktioita nopeuttava molekyyli. Entsyymit toimivat biokatalyytteinä.
16
Q
biomarkkeri
A
Elimistössä olevia molekyylejä tai muita mitattavia tekijöitä joita käytetään sairauksien diagnostiikassa ja seurannassa. Esimerkiksi CRP-proteiinin hetkellinen korkea määrä veressä kertoo elimistössä olevasta akuutista tulehduksesta.
17
Q
biomateriaali
A
joka on valmistettu biopohjaisista raaka-aineista kuten kasveista tai kasviperäisistä teollisuuden sivuvirroista kuten lignoselluloosasta.
18
Q
biometrinen tunnistus
A
Biologisiin ominaisuuksiin perustuvaa yksilöntunnistusta jossa biologiset ominaisuudet pyritään mittaamaan mahdollisimman tarkasti.
19
Q
biopankki
A
Sisältää näytteenluovuttajien biologisia näytteitä useimmiten verinäytteitä sekä tietoja näytteenluovuttajien terveydentilasta ja siihen liittyvistä tekijöistä.
20
Q
biopolttoaine
A
Kasviperäisiä polttoaineita joita voidaan valmistaa esimerkiksi öljykasveista metsäteollisuuden jätemateriaaleista tai levistä.
21
Q
biopuhdistus bioremediaatio
A
puhdistaminen haitallisista aineista eliöiden esimerkiksi mikrobien tai kasvien avulla.
22
Q
bioreaktori
A
Laite jossa valmistetaan esimerkiksi entsyymeitä biologisten prosessien avulla tai kasvatetaan kasvisolukkoa.
23
Q
biotalous
A
Uusiutuvien luonnonvarojen käyttämistä ravinnon energian tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa.
24
Q
bioteollisuus
A
Teollisuutta jonka tuotteiden raaka-aineena käytetään luonnosta peräisin olevia materiaaleja tai joiden valmistuksessa tuotekehittelyssä sekä tutkimuksessa hyödynnetään bioteknologiaa.
25
Cas-entsyymi
Bakteerien entsyymi joka yhdessä opas-RNA:n kanssa pilkkoo bakteriofagin DNA:n palasiksi minkä seurauksena bakteriofagin lisääntyminen estyy. Käytetään CRISPR-tekniikassa kun halutaan esimerkiksi muokata geenejä tai tehdä niitä toimintakyvyttömiksi.
26
CRISPR-tekniikka
Geeninmuokkaustekniikka jossa Cas-entsyymin avulla leikataan DNA-kaksoisjuoste tarkasti juuri tietyn emäsjärjestyksen kohdalta. Cas-entsyymi ohjataan haluttuun kohtaan opas-RNA:n avulla. Opas-RNA voidaan tehdä laboratoriossa juuri halutunlaiseksi. Tekniikkaa käytetään poisto- ja siirtogeenisten eliöiden tuottamiseen.
27
diagnoosi
Lääketieteelliseen tietoon perustuva käsitys terveysongelman sairauden tai tautitilan syistä. Se on perustana lääketieteeseen pohjaavalle hoidolle.
28
DNA-polymeraasi
DNA-kaksoisjuostetta syntetisoiva eli rakentava entsyymi. DNA-polymeraasi käyttää mallina vastakkaissuuntaista juostetta ja se kykenee rakentamaan uutta juostetta vain yhteen suuntaan (3’ g 5’). DNA-polymeraaseja on useita ja niitä tarvitaan solunjakautumisessa ja vaurioituneen DNA:n korjauksessa.
29
DNA-rokote
joka sisältää taudinaiheuttajan DNA:ta . Sen avulla elimistön solut saadaan tuottamaan taudinaiheuttajan antigeeniä joka käynnistää elimistön immunologisen puolustuksen.
30
DNA-sekvenssi
DNA:n emäsjärjestys.
31
DNA-siru
Lasinen tai muovinen pieni levy johon sijoitetaan tutkittavaksi ja tunnistettavaksi jopa kymmeniä tuhansia erilaisia DNA- tai vastin-DNA-paloja (geenejä). DNA-tunniste DNA-profiili DNA fingerprints Yksilön tunnistaminen DNA:n toistojaksojen perusteella.
32
DNA-tunniste DNA-profiili
Yksilön tunnistaminen DNA:n toistojaksojen perusteella.
33
DNA-viivakoodi
Menetelmä jossa kukin eliölaji saa oman ainutlaatuisen viivakoodinsa. Viivakoodeja voidaan käyttää eliölajien sukulaisuussuhteiden selvittämiseen ja lajintunnistukseen.
34
eksoni
Geenin koodaavan alueen jaksot jotka sisältävät informaation proteiinin tai RNA:n rakentumiseen.
35
eksomi
Tumallisen eliön perimän kaikkien eksonien muodostama kokonaisuus.
36
elektroforeesi geelielektroforeesi
Laboratoriomenetelmä jossa erotellaan erikokoisia molekyylejä sähkövirran avulla. DNA- ja RNA-molekyylien erottelu perustuu erikokoisten palasten liikkumisnopeuteen agaroosigeelissä.
37
eläinjalostus
Eläinten perinnöllisten ominaisuuksien muuttamista erilaisin menetelmin esimerkiksi valinnan risteyttämisen tai geenitekniikan keinoin.
38
endosymbioosi
Kehityssarja jonka seurauksena tumallisten solujen mitokondriot ja viherhiukkaset ovat alun perin varhaisen solun sisään joutuneita bakteereita ja tuman perintöaines on peräisin arkeoneilta.
39
entsyymi
Proteiini joka katalysoi jotain biokemiallista reaktiota muuttumatta pysyvästi reaktiossa itse.
40
fagiterapia
Perinteistä antibioottihoitoa korvaava bakteeritautien hoitomuoto. Siinä käytetään spesifisiä bakteriofageja taudinaiheuttajabakteerin tuhoamiseen ilman että elimistön normaalit bakteerit kuolevat.
41
fenotyyppitutkimus
Oikeuslääketieteellinen fenotyypitys. fenotyyppitutkimuksilla saadaan joidenkin yksilön näkyvien ominaisuuksien ilmentymisestä.
42
fylogeneettinen sukupuu
Puumainen kuvaustapa jolla kuvataan lajien ja eliöryhmien sukulaissuhteita. Laaditaan esimerkiksi DNA-tutkimukseen perustuvan tiedon avulla.
43
geeni
Solun ja eliön elintoimintoja sekä ominaisuuksien kehittymistä ohjaava DNA:n toiminnallinen jakso.
44
geenihoito
Sairauden hoitamista geeninsiirron avulla. Geenihoidossa viallinen alleeli korvataan toimivalla alleelilla.
45
geenikirjasto
Esim. bakteeriviljelmään siirretty jonkin eliön perimä tai osa siitä. Kirjasto voi koostua eliön koko genomista joka on pätkitty katkaisuentsyymeillä sattumanvaraisiin paloihin ja liitetty bakteerien plasmideihin. Se voi olla myös eksomikirjasto joka sisältää ainoastaan kaikkien geenien tai osan geeneistä eksonit.
46
geenimutaatio
Pysyvä perinnöllinen muutos geenin rakenteessa. Geenin eri alleelit ovat syntyneet geenimutaatioiden seurauksena.
47
geenin ilmentyminen
Prosessi missä geenin sisältämän ohjeen mukaan syntyy geenituote. Geenituote voi olla proteiini tai RNA-molekyyli.
48
geenipaneeli
Laboratoriotesti jossa sekvensoidaan tietyt kudosnäytteen geenit kohdennetulla rinnakkaissekvensoinnilla. Tarkoituksena on löytää näissä geeneissä ilmeneviä mutaatioita.
49
geenipankki
Geenikokoelma jonka avulla säilytetään geneettisiä luonnonvaroja; mahdollisimman edustava kokoelma eliöiden kantamasta perintöaineksesta eli DNA:sta.
50
geenipyssy
Laite jonka avulla soluihin ammutaan DNA:lla päällystettyjä kultapartikkeleja.
51
geenitekniikka
Perintöaineksen eristämistä analysointia muokkaamista ja siirtämistä muihin eliöihin tai soluihin.
52
geenitesti
Tiettyjen alleelien tai geenivirheiden etsiminen ja tunnistaminen genomista. Perustuu genomin sekvensointiin.
53
genomi
Eliön koko perintöaines.
54
genomitietokanta
Integroituja ja tallennettuja genomitiedon lähteitä joihin on koottu esimerkiksi sekvensoimalla saadut tiedot eliöiden DNA:sta ja RNA:sta.
55
genotyypitys
Joko sekvensoimalla tai DNA-sirujen avulla saatavaa tietoa yksilön geenien eri muodoista.
56
genomivalinta
Jalostettavien eliöiden tutkiminen ja valinta DNA-sirujen avulla.
57
gramvärjäys
Värjäysmenetelmä jota käytetään apuna bakteerien tunnistuksessa. Värjäytymisen lopputulos perustuu bakteerin soluseinän rakenteeseen.
58
haploidia
Jokaista geeniä on vain yksi kappale eli alleeleilta puuttuvat vastinalleelit.
59
haploidiajalostus
Jalostusmenetelmä jossa tuotetaan haploidisia kasveja. Jonka jälkeen kasvi käsitellään kolkisiinilla joka monistaa kasvin kromosomit. Kasvi on kaikkien ominaisuuksien suhteen homotsygoottinen. Opiskele kirjasta
60
haploidinen haploidi
Solu jossa on yksinkertainen kromosomisto. Tumattomat eliöt ja virukset ovat haploideja. Tumallisilla eliöillä haploidisia soluja ovat meioosin tuloksena syntyneet sukusolut.
61
heteroosi
Heterotsygoottisen yksilön paremmuus jonkin ominaisuuden suhteen verrattuna vastaavaan homotsygoottiin.
62
hybridi
Kahden perimältään erilaisen vanhemman jälkeläinen.
63
hybridisaatio
DNA- tai RNA-juosteiden taipumus muodostaa emästen välisiä sidoksia.
64
iPS-solu indusoitu pluripotentti kantasolu
soluista laboratorio-olosuhteissa aikaansaatuja monikykyisiä kantasoluja. Ne voivat erilaistua minkä tahansa kudoksen soluiksi.
65
isyystutkimus
DNA-toistojaksojen tutkimiseen perustuva tutkimus jolla selvitetään lapsen isä. Lapsen DNA-toistojaksoja verrataan äidin ja mahdollisen isän toistojaksoihin.
66
jalostus
Kasvien eläinten ja mikrobien perinnöllisten ominaisuuksien muuttamista erilaisin menetelmin. Hyötyeläinten tai -kasvien ominaisuuksien parantaminen esimerkiksi valinnan risteytysten ja geenitekniikan keinoin. Jalostuksella voidaan saada aikaan paremmin tuottavia terveempiä tai erilaisia ilmasto-oloja kestäviä lajikkeita ja rotuja.
67
kapsidi
Viruksen proteiinimolekyyleistä koostuva kuori.
68
kasvihormonit
Kasvissa muodostuvia aineita jotka ohjaavat kasvin kasvua kehitystä ja elintoimintoja.
69
kasvijalostus
Kasvien jalostamista esimerkiksi valinnalla risteyttämällä ja mutaatioiden hyödyntämisellä.
70
kasviplankton
Veden pinnalla vapaasti keijuvat mikroskooppiset levät ja syanobakteerit.
71
katkaisuentsyymit restriktioentsyymit
Entsyymejä jotka katkaisevat DNA:n kaksoisjuosteen. Geenitekniikassa käytettävät katkaisuentsyymit katkaisevat DNA-molekyylin aina tietyn emäsjärjestyksen kohdalta.
72
keinotekoinen kromosomi
Keinotekoista kromosomia voidaan käyttää vektorina johon voidaan liittää jopa useiden miljoonien emäsparien verran DNA:ta.
73
kemosynteesi
Eräiden omavaraisten bakteerien ja arkeonien yhteyttämistapa jossa hiilihydraattien valmistukseen tarvittava energia saadaan epäorgaanisten aineiden hapetusreaktioista eikä valosta.
74
kitiini
Sienten soluseinän rakennusaine kemialliselta rakenteeltaan polysakkaridi.
75
klooni
Perimältään samanlaisten yksilöiden joukko.
76
koetin
Lyhyehkö merkkiaineella varustettu DNA- tai RNA-jakso jonka avulla voidaan löytää tietty emäsjärjestys perimästä. Koetin tarttuu emäspariperiaatteen mukaisesti kohtiin joissa on vastaava emäsjärjestys.
77
koevoluutio rinnakkaisevoluutio
Kahden tai useamman lajin toisistaan riippuvainen evoluutio. Esimerkiksi hernekasvien ja niiden juurissa elävien bakteerien evoluutio.
78
kompostointi
Esimerkiksi kotitalouksissa syntyvän biojätteen hajottamista mikrobien avulla.
79
konjugaatio
Bakteerien rekombinaatiotapa jossa luovuttajabakteeri siirtää kopioitunutta perintöainestaan ulokkeen (pilus) kautta vastaanottajabakteeriin.
80
koodaava alue
Geenin osa joka sisältää informaation proteiinin tai RNA:n rakentamiseen.
81
kromosomistomutaatio
Mutaatio jossa kromosomien määrä muuttuu.
82
käänteiskopioijaentsyymi
Retroviruksista peräisin oleva entsyymi jonka avulla yksijuosteinen RNA (esimerkiksi lähetti-RNA) saadaan käännettyä vastin-DNA:ksi (komplementaariseksi eli cDNA:ksi). Käytetään geenitekniikassa esimerkiksi silloin kun halutaan siirtää tumallisen eliön geeni bakteeriin.
83
lajike
Kasvilajin sisäinen yksilöjoukko jonka yksilöt poikkeavat tiettyjen ominaisuuksien suhteen muista lajin yksilöistä. Saman lajin eri lajikkeet kykenevät risteytymään keskenään. Lajikkeet syntyvät jalostuksen tuloksena.
84
lepoitiö
Bakteerien selviytymiskeino epäedullisissa olosuhteissa. Lepoitiövaiheessa bakteerin aineenvaihdunta on erittäin vähäistä.
85
liittäjäentsyymi ligaasi
Geenitekniikan työkaluna käytettävä entsyymi joka liittää DNA-molekyylin vapaat päät toisiinsa.
86
liposomi
Fosfolipidikalvosta koostuva rakkula jonka sisään voidaan pakata DNA:ta ja joka siirtää sitä solukalvon läpi eläin- tai kasvisoluun.
87
lokus
Geenin tarkka paikka kromosomissa.
88
luonnonvalinta
Evoluution prosessi joka vaikuttaa alleelien lukusuhteisiin populaatiossa. kelpoisuudeltaan parhaat yksilöt menestyvät ja se johtaa niiden perintötekijöiden yleistymiseen. Luonnonvalinta voi olla tasapainottavaa suuntaavaa ja hajottavaa.
89
luontokato
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen.
90
lähetti-RNA l-RNA
RNA-molekyyli joka kuljettaa ribosomille geenin sisältämän geneettisen informaation proteiinin rakentamiseksi.
91
maatiaislajike
Viljelykasvin jalostamaton muoto tai kotimaisten kantojen pohjalta jalostettu kasvilajike.
92
maatiaisrotu
Kotieläimen jalostamaton muoto tai kotimaisten kantojen pohjalta jalostettu eläinrotu.
93
metagenomiikka
Kokonaisen eliöyhteisön geenien tutkimista esimerkiksi tietyn alueen maaperän eliöyhteisön tai vaikkapa ihmisen suoliston mikrobien lajintunnistusta sekvensoinnin avulla.
94
merkkigeeni
Geeni jonka avulla voidaan paikantaa tai tunnistaa siirretty geeni.
95
mikrobi
Yleisnimitys kaikille mikroskooppisen pienille eliöille ja viruksille. Mikrobeihin kuuluvat bakteerit arkeonit hiiva- ja homesienet yksisoluiset levät sekä virukset.
96
mikrobilääke
Mikrobin aiheuttaman sairauden hoitoon käytetty lääke. Se joko estää mikrobin kasvun ja lisääntymisen tai tuhoaa sen. Esimerkiksi antibiootit ovat bakteerien aiheuttamien tautien hoitoon käytettäviä mikrobilääkkeitä.
97
mikrobiomi
Koostuu ihmiselimistössä elävistä mikrobeista bakteerit muodostavat siitä suurimman osan.
98
mikroinjektio
Geeninsiirtomenetelmä jossa vieras geeni siirretään isäntäsolun tumaan ohuen lasiputken ja mikroskoopin avulla.
99
monoklonaalinen vasta-aine
Vasta-aine joka tunnistaa tarkasti yhden antigeenin osan. Tuotetaan soluviljelmissä.
100
mureiini
Bakteerien soluseinän rakennusaine joka koostuu sokereista ja aminohapoista.
101
mutaatiojalostus
Mutaatioiden hyödyntäminen kasvinjalostuksessa. Aiheutetaan kasville tahallisesti mutaatioita esimerkiksi UV-valon avulla ja toivotaan että syntyy jokin hyvä mutaatio
102
muuntogeeninen eliö
Eliö jonka perimää on muunneltu joko siirtämällä siihen uusia geenejä (siirtogeeninen) tai tekemällä jokin sen geeneistä toimimattomaksi (poistogeeninen).
103
muuntogeeninen ravinto
Ruokaa jonka raaka-aineena on käytetty muuntogeenisiä eliöitä tai niiden osia kuten siemeniä tai hedelmiä.
104
nukleiinihappo
Informaatiota sisältävä orgaaninen molekyyli joita ovat DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo). Ne ovat muodostuneet nukleotideistä.
105
nukleiinihapporokote
Rokote joka sisältää taudinaiheuttajan DNA:ta tai RNA:ta. Sen avulla elimistön solut saadaan tuottamaan taudinaiheuttajan antigeeniä joka käynnistää elimistön immunologisen puolustuksen.
106
opas-RNA ohjuri-RNA
RNA-molekyyli jonka avulla Cas-entsyymin toiminta kohdistetaan juuri haluttuun kohtaan muokattavaa DNA-ketjua.
107
operoni
Kokonaisuus jossa usean geenin koodaavat alueet sijaitsevat yhden säätelyalueen perässä. Tyypillistä bakteerisoluille. Sen avulla bakteeri pystyy tuottamaan tehokkaasti tarvittavan määrän yhteen aineenvaihduntareittiin tarvittavia entsyymejä.
108
organoidi
Kudoksien rakennetta muistuttavia 3D-soluviljelmiä joissa kantasoluja ja niiden naapurisoluja voidaan ylläpitää yleensä pitkiäkin aikoja.
109
pangenomi
Monen saman lajin yksilön genomin sekvensointiin perustuva geenikartta.
110
patogeeninen
Tautia aiheuttava mikrobi. Esimerkiksi malarialoisio on patogeeninen.
111
plasmidi
Bakteeri- ja hiivasolussa olevia pieniä rengasmaisia DNA-molekyylejä joissa on omia geenejä ja jotka jakautuvat kromosomista erillään. Bioteknologiassa plasmideja hyödynnetään vektoreina geenisiirroissa.
112
poistogeeninen
Solu tai eliö jonka oma geeni on tehty toimintakyvyttömäksi.
113
polygeeninen ominaisuus
Ominaisuus johon vaikuttavat useat geenit.
114
polymeraasiketjureaktio PCR
Menetelmä jonka avulla DNA-molekyyliä voidaan monistaa nopeasti koeputkessa. Tärkeä opiskele kirjasta
115
polyploidia
Diploidisen peruskromosomiston esiintyminen moninkertaisena.
116
polyploidiajalostus
Otetaan kasvin hedelmöittymättömiä sukusoluja, jossa vain yksinkertainen kromosomisto. Kasvatetaan ja valitaan hyvät yksilöt. Käsitellään kolkisiinilla, jotta kromosomisto moninkertaistuu. Yksilö on kaikkien ominaisuuksien suhteen homotsygoottinen
117
proteaasientsyymit
Proteiineja hajottavia entsyymejä.
118
puhdas linja
Perinnöllisesti samanlaisten geenistöltään homotsygoottisten yksilöiden muodostama peräkkäisten sukupolvien sarja. Jalostuksessa puhdas linja saadaan aikaan valinnan avulla.
119
puhdasviljelmä
Yhdestä bakteeripesäkkeestä muodostettu bakteeriviljelmä jossa kaikki bakteerit ovat samaa lajia.
120
reaaliaikainen PCR
Geenitekniikan menetelmä jossa yhdistyvät PCR ja sekvensointi. Menetelmällä saadaan nopeasti selville tutkittavan näytteen emäsjärjestys. Opiskele kirjasta
121
rekombinaatio
Uusien ominaisuusyhdistelmien syntymistä jälkeläisten perimässä tapahtuvaa geenien uudelleenryhmittymistä.
122
resistentti bakteeri
Bakteeri jolla on kyky vastustaa tiettyä antibioottia.
123
rinnakkaissekvensointi
Erittäin nopea ns. uuden sukupolven sekvensointimentelmä jonka avulla saadaan hyvin nopeasti kartoitettua genomin emäsjärjestys.
124
risteytysjalostus
Jalostuksessa käytetty menetelmä jossa kaksi perimältään erilaista yksilöä lisääntyvät keskenään jolloin saadaan uusia ominaisuusyhdistelmiä. Risteytysjalostuksessa tavoitteena on jalostaa yksilöitä joilla on useita ihmisen kannalta hyödyllisiä ominaisuuksia.
125
RNA-molekyyli
Nukleiinihappo joka rakentuu riboosisokerista fosfaattiosasta ja emäsosista. RNA:ta on useita tyyppejä.
126
RNA-rokote
Rokote joka sisältää taudinaiheuttajan RNA:ta. Sen avulla elimistön solut saadaan tuottamaan taudinaiheuttajan antigeeniä joka käynnistää elimistön immumologisen puolustuksen.
127
rokotus
Elimistölle keinotekoisesti aiheutettu immuniteetti joka saadaan aikaan ruiskuttamalla 1. heikennettyä taudinaiheuttajaa 2. tapettua taudinaiheuttajaa 3. taudinaiheuttajan antigeeniä tai 4. taudin aiheuttajan antigeeniä koodaavaa RNA:ta tai DNA:ta elimistöön.
128
rotu
Eläinlajin sisäinen yksilöjoukko jonka yksilöt poikkeavat tiettyjen ominaisuuksien suhteen muista lajin yksilöistä. Saman lajin eri rodut kykenevät lisääntymään keskenään ja niiden jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä.
129
ryhmäviestintä
Mahdollistaa tietyn geenin ilmentymisen samanaikaisesti monissa bakteereissa ja hyödyttää siten koko bakteeripopulaatioita. Perustuu bakteerien erittämiin viestimolekyyleihin.
130
sairaalabakteeri
Sairaalassa syntynyt bakteeri joka on vastustuskykyinen monelle antibiootille. Esimerkiksi MRSA eli metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus -bakteeri.
131
sekvensointi
Nukleiinihappojen emäsjärjestyksen selvittäminen.
132
siirtogeeninen
Muuntogeeninen eliö johon on geeniteknisesti siirretty vieras geeni toiselta eliöltä.
133
silmukointi
Tumassa tapahtuva esiaste-RNA:ssa olevien intronien poistaminen ja eksonien yhteen liittäminen. Muodostuu lopullinen lähetti-RNA.
134
sikiödiagnostiikka
Tutkimus jonka avulla selvitetään sikiön perinnöllisen taudin tai sikiövaurion mahdollisuutta.
135
soluhengityskalvosto
Bakteerisolussa solukalvon poimuista muodostunut rakenne jossa soluhengitysreaktiot tapahtuvat. Rakenne esiintyy vain aerobisilla bakteereilla.
136
solukkoviljely
Kasvi- tai eläinsolujen viljelyä kasvatusalustalla steriileissä olosuhteissa. Solukkoviljelyn avulla kasvatetut kasvit ovat klooneja eli perimältään samanlaisia kuin emokasvi.
137
solukorvaushoito
Hoitoa joka perustuu kantasolujen tai niistä erilaistettujen solujen käyttöön. Esimerkiksi leukemiassa potilaan oma luuydin tuhotaan ja se korvataan toiselta henkilöltä saadulla luuydinsiirteellä.
138
Solumaatalous
Solumaatalous tarkoittaa mikrobien ja muiden soluviljelmien hyödyntämistä ruuantuotannossa. Se hyödyntää biotekniikkaa insinööritekniikkaa ja synteettistä biologiaa uusien tuotantomenetelmien suunnittelussa.
139
suuntaava valinta
Etenkin muuttuvassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden jompaa kumpaa ääripäätä ilmentäviä populaation yksilöitä.
140
syanobakteerit
Bakteerien domeeniin kuuluva eliöryhmä. Ne ovat omavaraisia ja ne yhteyttävät fotosynteesin avulla. Aiemmin niistä on käytetty yleisesti nimitystä sinilevät.
141
synteettinen biologia
Biologian monitieteinen osa-alue jossa tutkitaan ja valmistetaan sellaisia toimivia kokonaisuuksia joita ei esiinny luonnossa.
142
säätelyalue
Geenin luennan aloittamiseen ja luennan säätelyyn osallistuva alue joka sijaitsee ennen koodaavaa aluetta.
143
tautimalli
Koe-eläin jolle on saatu aikaan ihmisen sairautta muistuttava tila geenimuokkauksen avulla.
144
toistojakso eli mikrosatelliitti
Tumallisten eliöiden DNA:ssa esiintyviä lyhyitä 1–5 nukleotidin mittaisia toistuvia jaksoja. Saman lajin eri yksilöillä toistojen määrä vaihtelee tuhansista miljooniin. Toistojaksoja käytetään hyväksi yksilöiden tunnistamisessa ja geneettisessä kartoituksessa.
145
toksiini
Jonkin eliön kuten bakteerin aineenvaihdunnan tuloksena syntynyt myrkyllinen aine.
146
transduktio
Bakteerien rekombinaatiotapa jossa bakteriofagi kuljettaa bakteeri-DNA:ta uuteen bakteeriin.
147
transformaatio
Bakteerien rekombinaatiotapa jossa elävä bakteeri ottaa sisälleen kuolleen bakteerin kokonaisia plasmideja tai kromosomin paloja. Kromosomin pala liittyy osaksi elävän bakteerin kromosomia ja voi korvata kromosomista alkuperäisen osan.
148
transposoni hyppivä geeni
DNA:n jakso jolla on kyky siirtyä kromosomistossa paikasta toiseen. Usein alun perin viruksen mukana siirtynyt geeni joka on liittynyt osaksi isäntälajin perimää.
149
tumansiirtotekniikka
Eläinten kloonaamisessa käytettävä menetelmä jossa kloonattavan yksilön tuma tai somaattinen solu yhdistetään munasoluun jonka tuma on poistettu.
150
täsmälääke
Lääke joka vaikuttaa vain tiettyyn solun molekyyliin tai mekanismiin.
151
vaippa
Isäntäsolun solukalvosta peräisin oleva lipidikalvo joka ympäröi virusta.
152
valintajalostus
Ihmisen aikaansaamaa valintaa. Ihmisen mielestä tärkeitä ominaisuuksia ilmentävät yksilöt valitaan jatkamaan sukua. Valintajalostus johtaa samankaltaiseen lopputulokseen kuin luonnon populaatioissa suuntaava valinta. Valinnan avulla ei saada aikaiseksi ominaisuuksiltaan uudenlaisia yksilöitä vaan se lajittelee jo olemassa olevia ominaisuuksia.
153
vastin-DNA
RNA:n emäsjärjestyksen perusteella kopioitu DNA (cDNA). Lähetti-RNA:n perusteella tehty cDNA sisältää vain eksonit.
154
vektori
Kuljetin jonka avulla siirrettävä geeni saadaan perille vastaanottavaan soluun. Useimmin käytetyt biologiset vektorit ovat virukset ja bakteerien plasmidit.
155
virus
Perintöainesta (DNA tai RNA) sisältävä pieni kappale joka tarvitsee isäntäsolun kyetäkseen lisääntymään.
156
yhdistelmä-DNA-tekniikka
Geenitekniikan menetelmä jossa kaksi DNA-juostetta liitetään yhteen jolloin syntyy uudenlaisia yhdistelmä- DNA-molekyylejä.
157
zoonoosi
Eläimestä ihmiseen ja päinvastoin siirtyvä tauti esim. vesikauhu tai pernarutto.
