BIOS 5 Flashcards
1
Q
adaptaatio
A
Aistireseptorien mukautuminen vallitseviin olosuhteisiin. Reseptorista tulevat ärsykkeet vähenevät adaptaation aikana vaikka ärsyke pysyy samana.
2
Q
adrenaliini
A
Lisämunuaisen erittämä hormoni jota erittyy sympaattisen hermoston aktivoimana stressitilanteessa nopeasti vereen.
3
Q
aikuisen kantasolu
A
Kantasolutyyppi joka voi erilaistua vain yhden elimen soluiksi ja kudoksiksi.
4
Q
aineenvaihdunta
A
Eliöiden elintoimintoihin liittyviä kemiallisia reaktioita. Aineenvaihdunta voi olla hajottavaa eli katabolista tai rakentavaa eli anabolista. Aineenvaihdunta jaetaan perusaineenvaihduntaan energia-aineenvaihduntaan ja rakennusaineenvaihduntaan.
5
Q
aivokurkiainen
A
Yhdistää aivokuoren puoliskoja useiden viejähaarakekimppujen välityksellä.
6
Q
aivolisäke
A
Väliaivojen pohjassa sijaitseva kaksiosainen umpirauhanen. Erittää verenkiertoon useita hormoneja esimerkiksi kasvuhormonia. Säätelee muiden umpirauhasten toimintaa erittämiensä hormonien avulla.
7
Q
aivorunko
A
Aivorunkoon kuuluvat ydinjatke aivosilta ja keskiaivot. Yhdistää selkäytimen aivoihin. Ylläpitää elämälle välttämättömiä automaattisia toimintoja.
8
Q
aivosilta
A
Aivorungossa keskiaivojen ja ydinjatkeen välissä sijaitseva aivojen osa. Sen kautta kulkee useita aivohermoja ja se säätelee vireystilaa ja unirytmiä.
9
Q
aivot (kuuluvat osat)
A
Keskushermoston osa johon kuuluvat isoaivot väliaivot keskiaivot aivosilta pikkuaivot ja ydinjatke.
10
Q
akkommodaatio
A
Silmän mukautuminen näkemään tarkasti eri etäisyyksiltä. Tämä tapahtuu säätämällä linssin kuperuutta sädelihaksen avulla.
11
Q
alkio
A
Yksilönkehityksen vaihe joka käsittää hedelmöittymisen solunjakautumisvaiheen ja alkiovaiheen. Kestää kahdeksannen viikon loppuun asti ja sen aikana muodostuvat kaikki elimet.
12
Q
alkuvirtsa
A
Munuaiskeräsen koteloon suodattunut neste jota muodostuu runsaasti. Se sisältää monia elimistölle tarpeellisia aineita jotka imeytyvät munuaistiehyistä takaisin vereen.
13
Q
amylaasi
A
Hiilihydraatteja pilkkova ruuansulatusentsyymi jota erittyy sylkirauhasista ja haimasta.
14
Q
antidiureettinen hormoni ADH
A
Virtsaneritystä vähentävä hormoni jota siirtyy vereen aivolisäkkeen takalohkosta.
15
Q
antigeeni
A
Elimistölle vieras molekyyli yleensä proteiini tai polysakkaridi joka käynnistää immuunijärjestelmän toiminnan. Esimerkiksi bakteerien ja virusten pintaproteiinit toimivat antigeeneinä.
16
Q
apoptoosi
A
Geenien ohjaama yksittäisten solujen kuoleminen jota tapahtuu muun muassa yksilönkehityksen ja vanhenemisen aikana.
17
Q
autoimmuunisairaus
A
jossa immunologinen puolustusjärjestelmä tuhoaa elimistön omia kudoksia.
18
Q
autonominen hermosto
A
Tahdosta riippumaton ääreishermoston osa joka säätelee sisäelinten toimintaa. Jaetaan sympaattiseen ja parasympaattiseen osaan.
19
Q
avorauhanen
A
josta eritteet poistuvat tiehyttä pitkin ihon tai limakalvon pinnalle. Näitä ovat esimerkiksi ruuansulatusentsyymejä erittävä rauhaset kuten sylkirauhaset.
20
Q
B-imusolu B-lymfosyytti
A
Vasta-ainevälitteisestä immuniteetista vastaava imusolu.
21
Q
dendriittisolu
A
Valkosoluihin kuuluva solu esittelee antigeenejä B- ja T-imusoluille ja syöjäsoluille.
22
Q
diastole
A
Sydänlihaksen lepovaihe jonka aikana sydän täyttyy verellä.
23
Q
diffuusio
A
Aineiden sekoittumista joka johtuu molekyylien lämpöliikkeestä. Aineiden pitoisuuserot pyrkivät tasoittumaan. Hiilidioksidi ja happi siirtyvät solukalvon läpi diffuusion avulla.
24
Q
epiteelikudos
A
Kudostyyppi jossa solut ovat vierekkäin ja tiukasti kiinni toisissaan. Jaetaan toiminnallisesti kolmeen päätyyppiin: pinta- aisti- ja rauhaskudokseen.
25
erilaistuminen
. 1. Eliön solujen kehittyminen eri tehtäviin yksilönkehityksen aikana.
26
2. Aikuisen kantasolujen kehittyminen eri kudostyyppien soluiksi.
27
erytropoietiini epo
Munuaisten erittämä punasolujen muodostumista edistävä kudoshormoni.
28
esisyöpägeeni
Solun normaalia kasvua ja kehitystä säätelevä geeni joka voi muuttua syöpägeeniksi.
29
eteisikkuna soikea ikkuna
Korvan simpukassa oleva kalvo johon jalustin on kiinnittyneenä. Välittää kuuloluiden mekaanisen värähtelyn simpukan nesteen liike-energiaksi.
30
eteiskäytävä
Yksi sisäkorvan simpukassa olevista pitkittäiskäytävistä.
31
etukammio
sarveiskalvon ja värikalvon välinen nesteen täyttämä tila.
32
etäpesäke
Kasvain joka on kehittynyt syöpäsoluista jotka ovat irronneet alkuperäisestä kasvaimesta ja kulkeutuneet verenkierron mukana muualle elimistöön.
33
glukagoni
Haiman erittämä hormoni joka säätelee glykogeenin pilkkoutumista glukoosiksi.
34
glukoosi rypälesokeri
Solujen tärkein energianlähde.
35
glykogeeni eläintärkkelys
Glukoosimolekyyleistä rakentuva monihaarainen polysakkaridi jota eläimillä on varastoituneena lihaksissa ja maksassa.
36
haima
Elin joka erittää ruuansulatusentsyymejä sekä insuliini- ja glukagonihormonia.
37
hajualue
Ensisijainen hajualue sijaitsee isoaivojen ohimolohkossa. Alue toimii yhteistyössä limbisen järjestelmän kanssa ja osaa aistimuksista ihminen ei tiedosta.
38
hajuepiteeli
Nenäontelon limakalvoon kuuluva osa jossa hajuaistinsolut sijaitsevat.
39
hajuhermo
etuosassa sijaitseva aivokudos joka yhdistää hajuaistisolut isoaivojen hajualueelle.
40
hankittu immuniteetti
joka perustuu spesifisten vasta-aineiden ja muistisolujen säilymiseen ensimmäisen tartunnan jälkeen.
41
HDL-lipoproteiini
Lipoproteiini joka kuljettaa kolesterolia. HDL-lipoproteiini on ns. hyvä lipoproteiini joka ei tartu verisuonten seinämiin ja joka pystyy poistamaan ns. pahaa lipoproteiinia verisuonten seinämistä.
42
heijaste refleksi
Aistihermon ärsytyksestä syntyvä automaattinen reaktio. Sen perusmekanismina on refleksikaari joka muodostuu keskushermostoon päin kulkevasta aistihermoradasta ja keskushermostosta lihakseen kulkevasta liikehermoradasta.
43
hemoglobiini verenpuna
sitova proteiini veren punasoluissa.
44
hengitystiet
Hengityselimistön rakenteet joita pitkin virtaa ilmaa. Niihin kuuluvat nenäontelot sivuonteloineen nielu kurkunpää henkitorvi ja keuhkoputket.
45
hermo
Hermosolujen viejähaarakkeista tukisoluista verisuonista ja sidekudoksesta muodostunut yleensä sidekudoskalvon peittämä rakenne. Hermossa on soluja jotka kuljettavat impulsseja keskushermostoon tai siitä pois tai muutaman hermosolun jonoja hermoratoja.
46
hermoimpulssi
Hermosolussa etenevä toimintajännite jonka aikana hermosolun solukalvon sisä- ja ulkopuolen välinen ionitasapaino muuttuu hetkellisesti.
47
hermopääte
Aksonin hermohaaran päättymisalue.
48
hermorata
Toisiinsa yhteydessä olevien hermosolujen ketju joka on hermoimpulssien säännöllisesti käyttämä reitti.
49
hermosolmu ganlio
Hermosolujen soomaosien ja dendriittien muodostama rakenne ääreishermostossa.
50
hermosto
Hermokudoksesta muodostunut elinjärjestelmä joka toimii elimistön viestinvälittäjä- ja säätelyjärjestelmänä. Hermosto jaetaan keskus- ja ääreishermostoon.
51
hermovälittäjäaine
Viestiaine joka välittää hermosolun aksonia pitkin tulleen sähköisen impulssin synapsin kautta seuraavaan soluun esimerkiksi hermo- tai lihassoluun.
52
hitaan tyypin lihassolu
Luustolihassoluja jotka saavat energiansa aerobisesti. Ne väsyvät hitaammin kuin nopean tyypin lihassolut.
53
hippokampus
Isoaivojen ohimolohkon sisäosissa sijaitseva. Sillä on tärkeä rooli uusia asioita opittaessa.
54
histamiini
Tulehdusten ja allergisten reaktioiden yhteydessä syöttösoluista vapautuva aine joka aiheuttaa mm. turvotusta kihelmöintiä punoitusta ja kutinaa.
55
hiussuoni
Valtimoiden ja laskimoiden välisiä erittäin ohuita verisuonia joiden kautta kaasujen ja ravintoaineiden vaihto tapahtuu kudoksissa.
56
hivenaine
Elimistön toiminnan kannalta välttämättömiä aineita joita tarvitaan melko pieniä määriä. Esimerkiksi rauta ja jodi.
57
homeostasia homeostaasi
Elimistön sisäinen tasapainotila jota pitävät yllä elimistön säätelyjärjestelmät pääasiassa hermosto ja hormonit. Häiriön sattuessa säätelyjärjestelmät pyrkivät palauttamaan tasapainon palautejärjestelmien avulla.
58
hormoni
Viestiaineita joita erittyy umpirauhasista ja useista kudoksista. Saavat kohdesoluissa aikaan vasteen.
59
hypotalamus
alaosa johon aivolisäke on kiinnittynyt. Hypotalamus ohjaa yhdessä aivolisäkkeen kanssa umpirauhasten toimintaa.
60
immuniteetti elimistön vastustuskyky
Fysiologinen puolustusjärjestelmä jonka avulla elimistö puolustautuu mikrobeja ja vieraita aineita vastaan. Järjestelmään kuuluvat synnynnäinen eli epäspesifinen ja hankittu eli spesifinen immuniteetti.
61
immunologinen muisti
Perustuu B- ja T-muistisolujen toimintaan ja sen tuloksena syntyy elinikäinen suoja aiemmin sairastettuja samojen taudinaiheuttajien aiheuttamia tauteja vastaan. Immunologinen muisti syntyy myös rokotuksen seurauksena.
62
immuunivaste
Valkosolujen puolustusreaktio elimistöön tunkeutuneita mikrobeja tai muuta vierasta ainetta vastaan.
63
imusolut lymfosyytit
ja spesifisestä immuunipuolustuksesta vastaavat solut. Jaetaan kypsymispaikkansa perusteella B- ja T-soluihin.
64
imusuonisto
Imusuonien ja imusolmukkeiden muodostama elinjärjestelmä joka palauttaa verisuonista kudoksiin tihkuneen nesteen verenkiertoon ja kuljettaa suolistosta imeytyneet rasvat verenkiertoon.
65
infektio
1. Taudinaiheuttajan tunkeutuminen elimistöön.
66
2. Tartuntatauti.
67
insuliini
Haiman erittämä hormoni joka alentaa veren sokeripitoisuutta säätelemällä glukoosin varastoitumista glykogeeninä.
68
iso verenkierto
Verenkierron osa joka kuljettaa verta sydämen vasemmasta puoliskosta aorttaan ja sieltä valtimoiden hiussuonten ja laskimoiden kautta sydämen oikeaan eteiseen.
69
iskutilavuus
Sydämen yhden supistuksen aikana pumppaama verimäärä noin 70 ml.
70
istukka
joka huolehtii aineiden kuljetuksesta äidin ja sikiön välillä. Muodostuu alkionkehityksen aikana äidin kohdun limakalvosta ja sikiön rakko- ja suonikalvon muodostamasta ravitsemuskalvosta.
71
jänne
Luja sidekudoksesta muodostuva rakenne joka liittää lihaksen luuhun tai rustoon.
72
kalsitoniini
Kilpirauhasen solujen erittämä hormoni joka säätelee elimistön kalsiumaineenvaihduntaa.
73
karsinogeeni
Syöpää aiheuttava tekijä joka voi olla esimerkiksi kemiallinen aine tai säteily.
74
kasvuhormoni somatotropiini
etulohkon erittämä hormoni joka edistää kasvua ja säätelee hiilihydraattien aineenvaihduntaa.
75
kasvain
Solujen hallitsemattomasta jakautumisesta johtuva muodostuma. Kasvain voi olla hyvä- tai pahalaatuinen.
76
kateenkorva
Elin joka sijaitsee sydämen ja rintalastan välissä. T-imusolujen kypsymispaikka.
77
kehitysgeenit
Ihmisen alkiovaiheessa tapahtuvaan yksilönkehitykseen kuten kaavoittumiseen ja muotoutumiseen voimakkaasti vaikuttavat geenit.
78
keltatäplä
Silmän verkkokalvon tarkan näkemisen alue.
79
keratiini sarveisaine
Proteiini josta ihokarvat hiukset ja kynnet koostuvat.
80
keskiaivot
Väliaivojen ja aivosillan välissä oleva aivorungon osa. Keskiaivot osallistuvat kuulo- ja näköaistimukseen sekä muun muassa elimistön lämpötilan säätelyyn.
81
keskikuoppa
Verkkokalvon keltatäplän keskikohta jossa on vain tappisoluja ja jonka avulla muodostuu kaikkein tarkin kuva.
82
keskushermosto
Aivojen ja selkäytimen muodostama hermoston osa. Muu osa hermostoa kuuluu ääreishermostoon.
83
keuhkotuuletus
Ilman siirtymistä keuhkoihin ja takaisin ulkoilmaan.
84
keuhkoverenkierto pieni verenkierto
Verenkierron osa joka kuljettaa verta sydämen oikeasta puoliskosta keuhkovaltimoiden kautta keuhkoihin ja sieltä keuhkolaskimoiden kautta sydämen vasempaan eteiseen.
85
kilpirauhanen
Kaulassa kurkunpään kohdalla sijaitseva litteä umpirauhanen jonka erittämät hormonit säätelevät aineenvaihduntaa.
86
kovakalvo
Silmää suojaava uloin kalvo joka silmän etuosassa jatkuu sarveiskalvona.
87
kudos
Monisoluisten eläinten samankaltaisten solujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Esimerkiksi lihas- ja hermokudos.
88
kudosneste
Eläinsolujen välissä oleva neste jonka välityksellä veren kaasut ravintoaineet ja muut aineet siirtyvät verestä soluihin ja päinvastoin.
89
käpyrauhanen
katosta muodostuva rauhanen joka erittää vereen melatoniinihormonia. Eritys lisääntyy pimeässä ja vähenee valossa.
90
lasiainen
Silmää täyttävä läpinäkyvä hyytelöaine linssin ja verkkokalvon välissä.
91
laktaatti
Anaerobisen glukoosin hajottamisen lopputuote.
92
lepojännite lepopotentiaali
Solukalvon sisä- ja ulkopuolen välillä vallitseva normaali sähköinen jännite-ero. Kalvon sisäpuoli on soluissa yleensä ulkopuoleen verrattuna negatiivisesti varautunut.
93
lihas
Lihaskudoksesta ja sidekudoksesta muodostunut supistumiskykyinen elin. Lihakset jaetaan kolmeen ryhmään: poikkijuovaiset lihakset sileät lihakset ja sydänlihas.
94
lihassäie
Lihassolun sisällä oleva proteiinisäie joka koostuu aktiinista ja myosiinista.
95
limbinen järjestelmä
evolutiivisesti vanhasta aivokuoresta (mm. hippokampus ja mantelitumake) ja väliaivojen eräistä osista muodostunut keskushermoston osa joka säätelee tunnetiloja ja niihin liittyviä autonomisen hermoston toimintoja.
96
linssi mykiö
Silmän värikalvon ja lasiaisen etupinnan välissä sijaitseva kaksoiskupera linssi joka taittaa valoa ja vastaa tarkan kuvan muodostumisesta verkkokalvolle.
97
lipidi
rasva-aine.
98
lisäkilpirauhanen
Kilpirauhasen takapinnalla sijaitsevat umpirauhaset jotka erittävät parathormonia.
99
lisämunuaiset
Umpirauhaset jotka sijaitsevat munuaisten päällä. Ne ovat muodostuneet kahdesta erillisestä umpirauhasesta jotka ovat steroidihormoneja erittävä lisämunuaiskuori sekä adrenaliinia ja noradrenaliinia erittävä lisämunuaisydin.
100
luuväliaine
Luusolujen välissä olevaa ainetta jossa on kollageenia kalsiumia ja fosfaattia.
101
luuydin
Rasvaista ja pehmeää sidekudosta jota on pitkien luiden sisällä. Verisolut syntyvät luuytimessä.
102
lämmönsäätely
Aivojen hypotalamuksen ja autonomisen hermoston ohjaama mekanismi jonka avulla elimistön lämpötila ylläpidetään noin 36–38°C:ssa.
103
mahaneste
Mahan seinämien erittämä neste joka sisältää mm. vettä limaa suolahappoa pepsiinientsyymiä.
104
maitohappokäyminen
Anaerobinen reaktio jossa glukoosista syntyy maitohappoa ja vapautuu vähäinen määrä energiaa.
105
makrofagi
Monosyyteistä kasvava ja kehittyvä suuri syöjäsolu joka pystyy liikkumaan aktiivisesti valejalkojensa avulla ja tunkeutumaan kudoksiin. Makrofagit kykenevät syömään suuria määriä elimistöön tunkeutuneita mikrobeja ja elimistön omien solujen jätteitä.
106
mantelitumake
ohimolohkossa sijaitseva mantelinmuotoinen hermosolukimppu joka prosessoi tunteita ja osallistuu muistamiseen.
107
marraskesi sarveiskerros
Ihon orvaskeden uloin kerros joka koostuu kuolleista sarveistuneista soluista.
108
melaniini
Ihossa ja silmän värikalvossa oleva tumma väriaine joka suojaa auringon UV-säteilyltä.
109
melanosyytti
Ihon orvaskeden solu joka muodostaa melaniinia.
110
melatoniini pimeähormoni
Aivojen käpyrauhasen eli käpylisäkkeen pimeässä vereen tuottama hormoni joka säätelee viretilaa unirytmiä ja muita biologisia rytmejä.
111
mikrovillus
Ohutsuolen pintakerroksen solujen sormimaisia mikroskooppisen pieniä lisäkkeitä jotka lisäävät ohutsuolen imeytymispinta-alaa.
112
monosyytti
Veren kooltaan suurin valkosolutyyppi joka muuttuu suureksi syöjäsoluksi eli makrofagiksi tulehdusreaktioissa.
113
muistisolu
B- ja T-solujen kohdatessa antigeenin osa niistä jakautuu muistisoluiksi. Mikäli elimistö kohtaa saman antigeenin uudelleen on immuunivaste nopeampi ja tehokkaampi kuin ensimmäisellä kerralla.
114
munuaisallas
Munuaisten osa jonne nefroneissa muodostunut virtsa kokoojaputkien kautta kerääntyy.
115
munuaiskeränen
Nefronin osa johon kuuluvat hiussuonikeränen ja sitä ympäröivä kotelo.
116
munuaistiehyt
Nefronin osa jossa tapahtuu takaisinimeytyminen.
117
mutageeni
Tekijä joka lisää mutaatioiden määrää. Esimerkiksi radioaktiivinen säteily.
118
mykiö linssi
Silmän värikalvon ja lasiaisen etupinnan välissä sijaitseva kaksoiskupera linssi joka taittaa valoa ja vastaa tarkan kuvan muodostumisesta verkkokalvolle.
119
myosiini
Lihassolujen lihassäikeissä oleva proteiini joka osallistuu lihassolujen supistumiseen.
120
napanuora
Rakkokalvosta syntynyt osa joka yhdistää sikiön istukkaan. Napanuorassa on yksi happea ja ravintoaineita kuljettava napalaskimo ja kaksi kuona-aineita kuljettavaa napavaltimoa.
121
nefroni
Munuaisten rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö. Nefroniin kuuluvat munuaiskeränen (keräsen kotelo ja kotelon sisällä oleva hiussuonikeränen) ja munuaistiehyt.
122
nestetasapaino
Elimistön sisään otetun ja sieltä poistetun veden välinen tasapaino jonka säätely on tärkeä osa elimistön sisäisen tasapainon homeostasian säätelyä.
123
neutrofiili neutrofiilinen jyvässolu
Bakteereita tuhoava ja verisuonen seinämän helposti läpäisevä syöjäsolu. Neutrofiilit kuuluvat elimistön synnynnäiseen immuniteettiin ja edustavat noin puolta veren kaikista valkosoluista.
124
nivel
Luiden välinen liitoskohta. Muodon mukaan erotetaan esim. pallonivel ja ratasnivel.
125
nopean tyypin lihassolu
Luustolihassolutyyppi joka kykenee anaerobiseen energiantuottoon. Nopean tyypin lihassolut väsyvät nopeasti.
126
nukkalisäke
Solukalvon erilaistunut sormimainen lisäke joita on esimerkiksi ohutsuolen seinämässä ja munuaistiehyissä. Ne moninkertaistavat imeytymispinta-alan.
127
näköhermo
Hermorata joka siirtää impulssit silmän verkkokalvolta isoaivokuoren näköalueelle.
128
ohimolohko
Isoaivojen osa joka sijaitsee pään sivulla. Ohimolohkossa sijaitsee muun muassa kuuloalue puhekeskus sekä muistitoimintoihin liittyvä hippokampus.
129
ohutsuoli
Suoliston osa jossa ravintoaineiden lopullinen hajoaminen tapahtuu entsyymien avulla ja josta pilkkoutumistuotteet siirtyvät verenkiertoon tai imusuonistoon.
130
orvaskesi
Ihon pintakerros.
131
osteoblasti
Luusolutyyppi jotka synnyttävät luukudokseen uutta väliainetta.
132
osteoklasti
Luusolutyyppi joka hajottaa luukudoksen väliainetta.
133
osteosyytti luusolu
Luukudoksen solu jonka ympärillä on runsaasti väliainetta. Osteosyytit ovat yhteydessä toisiinsa pitkien haarakkeiden välityksellä.
134
otsalohko
Isoaivojen etuosassa sijaitseva alue. Sisältää primaarisen motorisen aivokuoren ja osallistuu liikkeiden säätelyn lisäksi muun muassa muistin ja tunteiden säätelyyn.
135
paksusuoli
Ruuansulatuskanavan osa jossa ruuansulatuksessa hajoamattomasta aineksesta poistuu vettä ja natriumia ja jonka mikrobitoiminta tuottaa muun muassa K-vitamiinia.
136
palautesäätely
Säätelylenkki jossa erittyvä hormoni vaikuttaa estävästi omaan eritykseensä.
137
pandemia
Maailmanlaajuinen tartuntatauti esimerkiksi aids.
138
parasympaattinen hermosto
Autonomisen hermoston osa joka on aktiivinen lähinnä lepotilassa. Aktivoi mm. ruuansulatuselimistön toimintaa.
139
parathormoni
Lisäkilpirauhasen erittämä hormoni joka säätelee kalsiumtasapainoa ja saa aikaan aktiivisen D-vitamiinin muodostumisen munuaisissa maksassa syntyneestä kalsidiolista. Se tehostaa kalsiumin imeytymistä verenkiertoon suolistosta ja takaisinimeytymistä munuaisissa. Se tehostaa myös kalsiumin vapautumista luukudoksesta.
140
passiivinen immunisaatio
hoitamista ruiskuttamalla valmista vasta-ainetta elimistöön. Ei kuitenkaan synny immuunivastetta koska elimistössä ei synny muistisoluja.
141
pepsiini
Proteiineja polypeptideiksi pilkkova ruuansulatusentsyymi jota erittyy mahan rauhassoluista ja joka toimii parhaiten erittäin happamassa ympäristössä.
142
pikkuaivot
Keskushermoston osa joka toimii pääasiassa liikkeiden hienosäädössä ja koordinoinnissa.
143
plasmasolut
Aktivoituneesta B-solusta syntynyt soluklooni jotka tuottavat vasta-ainemolekyylejä tiettyä antigeeniä vastaan.
144
punasolu
Veren tumaton hemoglobiinia sisältävä solu joka on erikoistunut hengityskaasujen kuljetukseen.
145
päälaenlohko
Otsalohkon ja takaraivolohkon välinen alue joka käsittelee tuntoaistimuksia ja ihon lämpöaistien keräämää informaatiota.
146
rasvaliukoinen hormoni
Hormoni joka pääsee kohdesolun solukalvon läpi ja vaikuttaa solun aineenvaihduntaan.
147
reseptori
1. Solukalvolla tai solun sisällä sijaitseva vastaanottajamolekyyli joka on usein proteiini ja sitoo jonkin tietyn aineen kuten viestiaineiden molekyylejä. Sitoutumista seuraa solussa jokin reaktio vaste.
148
2. Aistinsolu tai sen osa joka on erilaistunut ottamaan vastaan ärsykkeitä.
149
reesustekijä Rh-tekijä
Punasolujen pinnassa oleva veriryhmätekijä eli antigeeni. Reesusveriryhmätekijöitä on useita ja niistä merkittävin on D-antigeeni. Rh-positiivisella (Rh-pos) henkilöllä on tämä antigeeni ja Rh-negatiiviselta (Rhneg) se puuttuu.
150
ripustinsäikeet
Sädekehän ja linssin välissä olevat säikeet jotka löystyvät ja kiristyvät ja vaikuttavat näin linssin kuperuuteen.
151
rokotus
Aktiivinen immunisaatio. Immuuniksi tekeminen tuomalla elimistöön tapettuja tai heikennettyjä taudinaiheuttajia tai niiden osia.
152
ruuansulatus
Ravintoaineiden pilkkoutuminen soluille käyttökelpoiseen muotoon ja niiden imeytyminen.
153
ruuansulatuselimistö
Ruuansulatuskanavan ja -rauhasten muodostama kokonaisuus.
154
ruuansulatuskanava
ruokatorven mahan ja ohutsuolen kautta paksusuoleen ja sieltä peräaukkoon päättyvä kanava.
155
ruuansulatusrauhanen
Avoeritteiset rauhaset jotka tuottavat ruuansulatusentsyymejä. Esimerkiksi sylkirauhaset.
156
sappi sappineste
Maksan erittämä ruuansulatusneste joka sisältää mm. sappisuoloja. Sappisuolat muuttavat rasvoja niin että haiman ja suolinesteen entsyymit pystyvät pilkkomaan ne.
157
sappirakko
Sappinestettä varastoiva kalvon muodostama rakko maksan vieressä.
158
sarveiskalvo
Silmän etuosaa peittävä läpinäkyvä kalvo joka taittaa valoa.
159
sauvasolut
Silmän verkkokalvon aistinsolut jotka mahdollistavat hämäränäön mutta antavat vain mustavalkoisen kuvan.
160
sepelvaltimo sydänvaltimo
Aortasta haaroittuva valtimo joka kuljettaa sydänlihakselle happea ja ravintoa.
161
sinussolmuke
Oikean eteisen seinämässä oleva soluryhmä jonka tuottamat impulssit pitävät yllä sydämen normaalia rytmiä.
162
sokea täplä
Verkkokalvon kohta josta näköhermo alkaa ja jossa ei siksi ole aistinsoluja.
163
solukeskus sooma
Hermosolun runko-osa risteymäkohta hermosolun dendriittien ja aksonien välillä. Hermosolun tuma sijaitsee solukeskuksessa.
164
soluvälitteinen immuniteetti
Perustuu T-solujen toimintaan jotka aktivoituvat kun makrofagit ja dendriittisolut esittelevät niille antigeenejä.
165
somaattinen hermosto
Tahdosta riippuvainen hermosto johon kuuluvat luustolihaksiin menevät liikehermot sekä muualta kuin sisäelimistä tulevat aistihermot.
166
suodattuminen
Munuaiskeräsessä veriplasmaa suodattuu korkean verenpaineen avulla nefronin koteloon jolloin muodostuu alkuvirtsaa.
167
suolistofloora
Suolistossa erityisesti paksusuolessa elävät mikrobit.
168
sydänpussi
Sydäntä ympäröivä kaksinkertainen sidekudoksesta muodostunut kalvo. Kalvojen väliin jää sydänpussin ontelo.
169
sympaattinen hermosto
Autonomisen hermoston osa joka esimerkiksi stressitilanteessa kiihdyttää verenkiertoa ja hidastaa suolen toimintaa.
170
synapsi
Hermosolun viejähaarakkeen ja toisen hermosolun tuojahaarakkeen tai solukeskuksen välinen liitos. Sen kautta hermoimpulssi siirtyy tai on siirtymättä solusta toiseen.
171
synapsirako
Viejähaarakkeen hermopäätteen ja seuraavan hermosolun tuojahaarakkeen välinen tila. Hermoimpulssi siirtyy synapsiraon yli välittäjäaineen avulla.
172
synnynnäinen immuniteetti
Elimistön valikoimaton puolustautuminen taudinaiheuttajia vastaan. Perustuu syöjäsolujen toimintaan.
173
systole
Sydämen supistusvaihe jolloin kammiot supistuvat ja veri työntyy aorttaan ja keuhkovaltimoon. Supistusvaiheen aikaista valtimoverenpainetta kutsutaan systoliseksi verenpaineeksi.
174
sytokiini
Immuunijärjestelmän solujen erityisesti auttaja- T-solujen tuottamia viestiaineita jotka lisäävät imusolujen jakautumista ja erilaistumista sekä tehostavat makrofagien solusyöntiä.
175
syöjäsolu
Immuunijärjestelmään kuuluva solu joka tuhoaa elimistöön tunkeutuneita mikrobeja ja vieraita aineita sekä elimistön omia kuolleita ja vaurioituneita soluja endosytoosin avulla. Syöjäsoluihin kuuluvat neutrofiilit ja monosyyteistä kehittyvät makrofagit.
176
syöpä
Pahanlaatuinen syöpäsoluista muodostuva kasvain joka aiheuttaa syöpätaudin. Syöpäsolut voivat levitä veren ja imunesteen mukana eri puolille elimistöä ja muodostaa etäpesäkkeitä eli metastaaseja. Syöpäsoluille on tyypillistä poikkeamat kromosomistossa kyky tunkeutua kudoksiin ja nopea jakautuminen.
177
syöttösolu
Sidekudoksen solutyyppi jota on erityisen runsaasti hiussuonten ympärillä. Syöttösolut erittävät mm. histamiinia ja proteiineja pilkkovia entsyymejä tulehdus- ja allergiareaktioissa.
178
sädelihas
Silmässä oleva rengasmainen lihas jonka avulla linssin kuperuutta säädellään ja silmä mukautuu näkemään eri etäisyyksiltä.
179
takaisinimeytyminen
Munuaistiehyissä tapahtuva elimistölle tarpeellisten aineiden takaisinotto.
180
takaraivolohko
Isoaivojen alue joka vastaanottaa ja käsittelee näköaistin keräämää informaatiota.
181
talamus
Väliaivojen keski- ja yläosan käsittävä alue joka toimii aistihermoratojen väliasemana.
182
tappisolu
Verkkokalvon aistisoluja joiden avulla nähdään värillinen kuva mutta jotka vaativat toimiakseen riittävän voimakkaan valon. Tappisoluja tarvitaan myös tarkkaan näkemiseen.
183
toimintajännite
Hermosolun solukalvon sisä- ja ulkopuolen välisen sähköisen jännitteen hetkellinen muutos joka aiheutuu ärsykkeen seurauksena tapahtuvasta muutoksesta solukalvon läpäisevyydessä.
184
toisiolähetti
Yhdiste joka välittää solukalvoon kiinnityneen hormonin tai muun viestimolekyylin viestin edelleen solun sisälle.
185
T-auttajasolu
Tehostaa immuunijärjestelmän toimintaa välittämällä tiedon antigeenistä B-soluille sekä tuottamalla sytokiinejä.
186
T-imusolu T-lymfosyytti
Kateenkorvassa kypsyneitä imusoluja jotka vastaavat soluvälitteisestä spesifisestä immuniteetistä. T-solut joko tuhoavat haitallisia soluja (tappaja-T-solut) tai auttavat muita puolustusjärjestelmän soluja (auttaja-T-solut).
187
tsygootti
Hedelmöittynyt munasolu.
188
T-tappajasolu
Tuhoaa virusten saastuttamia soluja ja syöpäsoluja.
189
tulehdusreaktio
Elimistön immuunijärjestelmän reaktio vaurioon tai mikrobi-infektioon.
190
tuojahaarake dendriitti
Hermosolun osa joka välittää sähköisiä viestejä hermosolun solukeskukseen päin. Yleensä lyhyt ja runsaasti haaroittunut.
191
tyroksiini
Kilpirauhasen erittämä hormoni joka vaikuttaa yksilön kasvuun ja kehitykseen sekä säätelee aineenvaihduntaa.
192
tyvikerros
Orvaskeden alin kerros jossa olevista kantasoluista syntyy uusia orvaskeden soluja.
193
umpirauhanen
Hormoneja erittävä rauhanen josta eritettävä hormoni siirtyy ympäröivään kudosnesteeseen ja verenkiertoon. Ihmisen umpirauhasia ovat mm. aivolisäke kilpirauhanen lisäkilpirauhanen lisämunuainen haiman saarekkeet munarauhaset siittiörauhaset ja käpylisäke.
194
valkosolu leukosyytti
Verisolu joka toimii elimistön puolustuksessa. Valkosolut ryhmitellään erilaisiin solutyyppeihin: granulosyytit eli jyvässolut lymfosyytit eli imusolut ja monosyytit.
195
vapaat hermopäätteet
Ääreishermostossa olevat hermosolujen dendriittien haarat joiden ympärillä ei ole apurakenteita. Yleisin aistinreseptorityyppi ihmisen elimistössä. Välittävät tunto- ja kipuaistimuksia.
196
vasta-aine
Immuunijärjestelmän B-solujen tuottama proteiinimolekyyli joka on spesifisesti muodostunut tiettyä elimistölle vierasta ainetta antigeeniä vastaan.
197
vasta-ainevälitteinen immuniteetti
B-solujen tuottamiin vasta-aineisiin perustuva immuniteetti.
198
vaste
Solun kudoksen elimen tai koko elimistön reaktio johonkin ärsykkeeseen. Esimerkiksi tietty hormoni saa aikaan entsyymitoiminnan muutoksen kohdesolussaan.
199
verihiutale
Pieni tumaton verisolu joka osallistuu veren hyytymiseen tarttumalla vaurioituneeseen kohtaan muodostuneeseen fibriiniverkkoon. Syntyy luuytimessä kuroutumalla jättiläiskokoisista soluista.
200
verinahka
Ihossa orvaskeden alla oleva kerros joka sisältää runsaasti verisuonia.
201
veriplasma verineste
nestemäinen osa. Sisältää esimerkiksi suoloja proteiineja ravintoaineita hivenaineita vitamiineja kuona-aineita ja hormoneja.
202
verkkokalvo
Silmän sisäpintaa verhoava aistisolujen ja erilaisten hermosolujen muodostama kerros.
203
vesiliukoinen hormoni
Hormoni joka sitoutuu solukalvolla olevaan reseptoriin ja vaikuttaa solun toimintaan toisiolähetin avulla.
204
viejähaarake aksoni
Hermosolun haarake joka välittää impulsseja hermosolun solukeskuksesta eteenpäin. Yleensä pitkä ja haaroittuu loppupäästään.
205
viestiaine
Yhteisnimitys hormoneille kudoshormoneille kasvutekijöille ja välittäjäaineille jotka välittävät viestejä solulta toiselle.
206
virtsa-aine urea
Aminohappojen hajoamistuotteista muodostunut typpipitoinen yhdiste joka syntyy maksassa ja kulkeutuu verenkierron mukana munuaisiin joista poistuu virtsan mukana.
207
väliaivot
Isoaivojen ja keskiaivojen välissä sijaitseva aivojen osa joka koostuu talamuksesta hypotalamuksesta sekä kahdesta umpirauhasesta: aivolisäkkeestä ja käpyrauhasesta.
208
välittäjäaine
Hermoston välittäjäaine siirtää hermosolun viejähaaraketta pitkin tulleen impulssin kemiallisesti seuraavaan hermosoluun. Välittäjäainetta eritetään synapsirakoon jolloin se tarttuu vastaanottavan solun välittäjäainereseptoreihin. Osa välittäjäaineista voi myös ehkäistä impulssin etenemistä.
209
värikalvo
Silmän etuosassa oleva suonikalvon rengasmainen osa jonka keskellä on mustuainen eli pupilli. Sileiden lihassolujensa avulla värikalvo voi suurentaa tai pienentää mustuaisen kokoa ja säädellä siten silmään tulevan valon määrää.
210
ydinjatke
Aivosillan ja selkäytimen välissä oleva aivorungon osa joka säätelee esimerkiksi hengitystä ja verenkiertoa. Suuri osa aivohermoista lähtee ydinjatkeen pohjasta.
211
ärsyke
Fysikaalinen tai kemiallinen tekijä joka aiheuttaa reaktion aistinsolussa hermossa tai rauhasessa.
212
ääreishermosto
Hermoston osa joka käsittää aivohermot selkäydinhermot ja autonomisen hermoston hermot.
