5 Pyöriminen ja gravitaatio Flashcards
Heittoliike vaaka- ja pystysuunnassa
Heittoliikkeessä olevan kappaleen liikettä voidaan tarkastella vaaka- ja pystysuunnissa toisistaan riippumattomina yksiuloitteisina liikkeinä
Vaakasuunnassa voidaan käyttää
tasaisen liikkeen mallia v_x = v₀_x = vakio
kappaleen paikka: x(t) = v₀_x*t
Pystysuunnassa käytetään
tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallia
v₀_y = 0, joten y(t) = a_yt = -gt
kappaleen paikka: y(t) = 1/2 a_yt² = -1/2gt²
Tasainen liike
v = vakio x = vt
Tasaisesti kiihtyvä liike
a = vakio v = v₀ + at x = v₀t + 1/2 at²
Nopeuden muutos
∆v̅ = v̅₁- v̅₂
Keskikiihtyvyys
a̅_k = ∆v̅ / ∆t = (v̅₂ - v̅₁) / (t₂ - t₁)
Normaalikiihtyvyys
a̅_n = v²/r
Tasaisen ympyräliikkeen liikeyhtälö
∑F̅ = ma̅_n
Muuttuvan ympyräliikkeen kiihtyvyys
a = √(a_t² + a_n²)
Kiihtyvyyden suunta
tan α = a_t / a_n
Tangenttikiihtyvyyden suuruus
a_t = ∆v / ∆t
Gravitaatiovuorovaikutus
Kahden kappaleen välillä vaikuttaa gravitaatiovuorovaikutus, joka aiheuttaa näihin kappaleisiin yhtä suuret mutta vastakkaissuuntaiset gravitaatiovoimat.
Newtonin gravitaatiolaki
F = γ(m₁m₂/r²)
Gravitaatiokentän voimakkuus
on suoraan verrannollinen kappaleen massaan ja kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön
Gravitaatiovuorovaikutus kentässä
- Kappale A synnyttää ympärilleen gravitaatiokentän
2. Gravitaatiokenttä aiheuttaa voiman siinä olevaan kappaleeseen B
Satelliitin liikeyhtälö
F̅ = Fa_n = γ(mM/r²) * v²/r = ma̅
Keplerin I laki
Planeetat liikkuvat ellipsiratoja pitkin. Ratojen toisessa polttopisteessä on Aurinko
Keplerin II laki
Auringosta planeettaan piirretty jana rajaa yhtä pitkinä aikaväleinä yhtä suuret pinta-alat
Keplerin III laki
Planeettojen kiertoaikojen T neliöt ovat verrannollisia niiden ja Auringon välisten etäisyyksien r kuutioihin
T₁² / T₂² = r₁³ / r₂³
eli T² = kr³
Kappaleen kokonaisenergia gravitaatiokentässä
E = 1/2 mv² + (-γ(mM/r²)) = vakio