Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Fysiikka > 3 Aallot > Flashcards

3 Aallot Flashcards

1
Q

Värähdysliike

A

on toistuvaa jaksollista liikettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Aaltolähde

A

siirtää energiaa väliaineen aaltoihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Mekaaninen aaltoliike

A

tarvitsee edetäkseen väliaineen. Itse aine ei etene

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Sähkömagneettinen aaltoliike etenee

A

sekä väliaineessa että tyhjiössä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Sähkömagneettinen aaltoliike syntyy

A

kun elektroni tai jokin muu varattu hiukkanen värähtelee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Poikittainen mekaaninen aaltoliike

A

voi edetä vain kiinteissä aineissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Pitkittäinen mekaaninen aaltoliike

A

voi edetä kiinteän aineen lisäksi myös nesteiden sisällä ja kaasuissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Amplitudi A

A

on aallon suurin poikkeama tasapainoasemasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Aallonpituus λ

A

on muun muassa aallon vierekkäisten harjojen välinen etäisyys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Jaksonaika T

A

on aika, jonka kuluessa aaltoliike etenee aallonpituuden mittaisen matkan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Taajuus f

A

on jaksonajan käänteisarvo f = 1 / T

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Aaltoliikkeen perusyhtälö

A

v = fλ

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Aaltolähde määrää aaltoliikkeen

A

taajuuden

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Väliaine määrää aallon

A

nopeuden

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Aallonpituus määräytyy

A

aaltoliikkeen taajuuden ja nopeuden perusteella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Valo ja sähkömagneettinen aaltoliike yleensä

A

on poikittaista aaltoliikettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Ilmassa ääni on

A

pitkittäistä aaltoliikettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Amplitudi määrää

A

valon tai äänen voimakkuuden

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Värähdysliike

A

on liikettä jossa värähtelijän etäisyys tasapainoasemasta vaihtelee jaksollisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Taajuus ilmoittaa

A

kuinka monta värähdystä tapahtuu tietyssä ajassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Jousivakio k

A

kuvaa jousen jäykkyyttä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Harmoninen voima

A

Voima F̅ on harmoninen, jos sen suuruus on suoraan verrannollinen poikkeamaan tasapainoasemasta ja se suuntautuu kohti tasapainoasemaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Harmoninen voima F̅

A

F̅ = -kx

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Harmoninen värähdysliike

A

aiheutuu harmonisesta voimasta, joka on värähtelijän tasapainoasemaan palauttava voima

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Harmoninen värähtelijä värähtelee

A

amplitudista riippumatta samalla taajuudella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Jousen harmonisen värähtelyn jaksonaika

A

T = 2π√(m/k)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Heilurin harmonisen liikkeen jaksonaika

A

T = 2π√(l/g)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Vaihe

A

on jaksollisessa ilmiössä säännöllisesti toistuva liiketila, jonka määräävät värähtelijän paikka ja liikkeen suunta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Aineen rakenneosien kytkeytymistä toisiinsa havainnollistetaan

A

kytketyillä heilureilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Ominaisvärähtely

A

vapaasti värähtelevä kappale värähtelee ominaistaajuudella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Resonanssi aiheutuu

A

ulkoisesta voimasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Jos jaksollisesti muuttuva ulkoinen voima vaikuttaa kappaleeseen sen ominaistaajuudella,

A

kappale alkaa värähdellä ja värähtelyn amplitudi kasvaa jakso jaksolta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Kappale joutuu resonanssiin energialähteen kanssa,

A

kun siihen syötetään energiaa taajuudella, joka on jokin kappaleen ominaistaajuuksista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Kaksi värähtelijää voi olla

A

resonanssissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Aaltojen etenemissuunta muuttuu

A

rajapinnassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Aaltoliikeen etenemissuunta muuttuu kahden aineen rajapinnassa, jos

A

aaltojen nopeus muuttuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Aaltorintama ja säde

A

säde ilmaisee aaltoliikkeen etenemissuunnan ja on kohtisuorassa aaltorintamaan nähden

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Veden pinta-aallot muodostavat

A

aaltorintamia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Heijastumislaki

A

Aaltoliikkeen heijastuskulma β on yhtä suuri kuin tulokulma α

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Heijastumislaki pätee

A

kaikissa aaltoliikkeissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Tulevan säteen ja heijastavan pinnan normaalin välistä kulmaa sanotaan aaltojen

A

tulokulmaksi α

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Heijastuvan säteen ja pinnan normaalin välinen kulma on

A

heijastuskulma β

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Jos aaltoliikkeen etenemisnopeus pienenee aaltojen mennessä rajapinnan yli,

A

aaltoliike taittuu normaaliin päin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Taittumislaki

A

sin α₁ / sin α₂ = v₁ / v₂ = λ₁ / λ₂ = n₁₂

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Aineen taitekerroin

A

n_A = c₀ / c_A
c₀ on valon nopeus tyhjiössä
c_A on valon nopeus väliaineessa A

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Aineen kykyä taittaa valoa sanotaan aineen

A

optiseksi tiheydeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Kahdesta aineesta optisesti tiheämpää on se,

A

jolla on suurempi taitekerroin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Optisesti tiheämmässä aineessa valo etenee

A

hitaammin kuin optisesti harvemmassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Rajapinnan taitesuhde

A

n₁₂ = n₂ / n₁

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Valon taittumislaki eli Snellin laki

A

n₁sinα₁ = n₂sinα₂

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Yhdensuuntaissiirtymä

A

syntyy, kun vinosti tasapaksuun lasilevyyn osuva valonsäde taittuu ensimmäisessä rajapinnassa normaaliin päin ja toisessa rajapinnassa normaalista poispäin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Prismaksi kutsutaan

A

kiilan muotoista läpinäkyvää lasi- tai muovikappaletta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Kun valonsäde kulkee prisman läpi,

A

säde taittuu kummassakin rajapinnassa taittumislain mukaisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Prisman taittava kulma on

A

taittavien sivujen välinen kulma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Prismaan tulevan ja prismasta poistuvan säteen välinen kulma on

A

kokonaispoikkeama δ

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Aineen A taitekerroin on

A

valon tyhjiönopeuden ja valon nopeuden väliaineessa A suhde: n_A = c₀ / c_A

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Kahdesta aineesta sitä, jossa aaltoliikkeen nopeus on suurempi, sanotaan

A

aalto-opillisesti (valolle optisesti) harmemmaksi aineeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Kokonaisheijastus

A

voi tapahtua vain, jos aaltoliike tulee riittävän suuressa kulmassa aalto-opillisesti tiheämmästä aineesta aalto-opillisesti harvempaan aineeseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Kokonaisheijastumisessa aaltoliike

A

ei pääse taittumaan toiseen aineeseen vaan heijastuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

Kokonaisheijastuksen rajakulma

A

sinα_r = v₁ / v₂

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Valon kulkusuunta voidaan muuttaa

A

kokonaisheijastavan prisman avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

Optisessa kuidussa

A

valo etenee kokonaisheijastuen vaipan ja ytimen rajapinnasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

Geometrisen optiikan peruslait

A
  1. Valon suoraviivainen kulku
  2. heijastumislaki
  3. taittumislaki
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Linssin pintojen kaarevuuskeskipisteiden kautta kulkevaa suoraa kutsutaan

A

pääakseliksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

Kuperaa linssiä kutsutaan

A

kokoavaksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

Koveraa linssiä kutsutaan

A

hajottavaksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

Kovera linssi hajottaa pääakselin suuntaisen valonsädekimpun siten,

A

että linssin jälkeen kulkevien säteiden jatkeet leikkaavat linssin valepolttopisteissä

68
Q

Kuperan linssin muodostama kuva on ylösalaisin oleva todellinen kuva,

A

jos esine on polttopistettä kauempana linssistä

69
Q

Kuperan linssin muodostama kuva on suurennettu valekuva,

A

jos esine on polttopisteen ja linssin välissä

70
Q

Jos esine on kuperan linssin polttopisteessä,

A

minkäänlaista kuvaa ei synny

71
Q

Valekuva

A

muodostuu kohtaan, jossa säteiden jatkeet ja mahdolliset säteet leikkaavat

72
Q

Valekuvaa ei saada näkyviin

A

varjostimelle

73
Q

Koveran linssin muodostama kuva

A

on aina pienennetty, oikeinpäin oleva valekuva

74
Q

Linssin taittovoimakkuus

A

D = 1 / f, yksikkö d (dioptria)

75
Q

Linssien kuvausyhtälö

A

1 / a + 1 / b = 1 / f

76
Q

Kuvan viivasuurennos

A

m = k / e = ∣b / a∣

77
Q

Silmässä on

A

kupera linssi

78
Q

Likinäön korjaaminen

A

Virhe korjataan silmän eteen laitettavalla hajoittavalla eli koveralla linssillä

79
Q

Kaukoäon korjaaminen

A

Virhe korjataan silmän eteen laitettavalla kokoavalla eli kuperalla linssillä.

80
Q

Kaukotaitteisen henkilön silmä taittaa valoa

A

liian heikosti, eli silmämuna on polttoväliin verrattuna liian lyhyt.

81
Q

Kaukotaitteisen henkilön silmässä kuva muodostuu

A

verkkokalvon taakse

82
Q

Likinäköisen henkilön silmämuna

A

on polttoväliin verrattuna liian pitkä

83
Q

Likinäköisen henkilön silmässä kuva

A

etäällä olevasta esineestä muodostuu verkkokalvon eteen

84
Q

Tasopeili muodostaa

85
Q

Kovera peili

A

kokoaa valoa

86
Q

Kupera peili

A

hajoittaa valon

87
Q

Kuperan peilin muodostama kuva

A

on valekuva, ja se muodostuu säteiden jatkeille

88
Q

Kupera peili muodostaa aina

A

pienennetyn, oikeinpäin olevan valekuvan

89
Q

Kovera peili muodostaa todellisen, ylösalaisin olevan kuvan, kun

A

esine on polttopistettä kauempana peilistä

90
Q

kovera peili muodostaa suurennetun valekuvan, kun

A

esine on polttopisteen ja koveran peilin välissä

91
Q

Jos esine on koveran peilin polttopisteessä

A

kuvaa ei synny

92
Q

Kuvauksen viivasuurennos kahden linssin tai peilin systeemille

A

m = m₁m₂

93
Q

Parabolinen peili on

A

sekä lähetin että vastaanotin

94
Q

Interferenssi

A

aaltojen yhteisvaikutus

95
Q

Superpositioperiaate

A

Kun aaltoja etenee samassa väliaineessa, aaltojen yhteisvaikutus missä tahansa pisteessä on yksittäisten aaltojen summa

96
Q

Konstruktiivinen interferenssi

97
Q

Destruktiivinen interferenssi

A

heikentää

98
Q

Huygensin periaate

A

Jokainen aaltorintaman piste on uuden alkeisaallon lähde, josta aallot leviävät joka suuntaan aallon etenemisnopeudella

99
Q

Matkaero ∆D

A

kertoo aallon kahden kohdan etäisyyden

100
Q

Vaihe-ero

A

saadaan, kun matkaerosta vähennetään täyden aallonpituudet

101
Q

Kahden aallon vaihe-ero

A

on aaltojen samassa vaiheessa olevien pisteiden matkaero

102
Q

Vahvistava interferenssi syntyy, kun

A

aaltojen matkaero ∆D = kλ, jossa k = 1, 2, …

103
Q

Heikentävä interferenssi syntyy, kun

A

aaltojen matkaero ∆D = (k + 1/2) λ, jossa k = 1, 2, …

104
Q

Diffraktio eli

A

taipuminen

105
Q

Kun aaltorintaman etenemistä häiritään esteellä,

A

aaltorintaman muoto muuttuu

106
Q

Aallot, joiden vaihe-ero on vakio, ovat keskenään

A

koherentteja

107
Q

Valo on monokromaattista, jos

A

sen kaikilla aalloilla on sama aallonpituus

108
Q

laserin lähettämä valo on

A

monokromaattista ja koherenttia

109
Q

interferenssimaksimi

A

valoisa viiva varjostimella

110
Q

interferenssiminimi

A

tumma viiva varjostimella

111
Q

Hilayhtälö

A

maksimien paikat hilassa saadaan yhtälöstä

d sinθ = kλ

112
Q

Värit ohuiden kalvojen pinnalla johtuvat

A

valon interferenssistä. Valo heijastuu kalmon molemmista pinnoista A ja B. Heijastuneet aallot interferoivat pinnalla A, jolle valoa tulee ja josta kalvoa myös katsellaan.

113
Q

Aaltoliikkeen intensiteetti I

A

on säteilytehon P ja pinta-alan A suhde

I = P/A = E/At, yksikkö on 1 J / m²s

114
Q

Valon aallonpituus- ja taajuusjakaumaa kutsutaan

A

spektriksi

115
Q

Spektri ilmaisee,

A

miten eri aallonpituisten valojen intensiteetit suhtautuvat toisiinsa

116
Q

Valon hajoamista väreihin sanotaan

A

dispersioksi

117
Q

Hilassa punainen valo taipuu

A

eniten ja violetti vähiten

118
Q

Prismassa punainen valo taipuu

A

vähiten ja violetti eniten

119
Q

Sateenkaari syntyy, kun

A

aurinko paistaa katsojan takaa hänen edessään oleviin sadepisaroihin. Auringosta tuleva valo taittuu vesipisaroiden sisään, heijastuu ja taittuu ulos pisaroista. Valo taittuu molemmissa pinnoissa kulkusuuntaansa nähden samaan suuntaan ja valo hajoaa väreihin

120
Q

Kun valo osuu johonkin aineeseen,

A

se absorboituu ja valon energiaa siirtyy aineeseen

121
Q

Siroaminen

A

tyypillisesti aine pystyy ottamaan vastaan energiaa vian joillakin aallonpituusalueilla, jolloin aine lähettää valtaosan valosta pois ja valoa lähtee joka suuntaan

122
Q

Heijastumisessa valo

A

siroaa aineen atomeista tai molekyyleistä niin, että sironneet aallot interferoivat eräässä suunnassa vahvistavasti ja muissa suunnissa valoaaltojen interferenssi on hyvin heikkoa

123
Q

Näemme iltaruskon punaisena, koska

A

näkyvän valon lyhyet aallonpituudet, sininen valo, siroaa sivulle ja pitkät aallonpituuden, punainen, pääsee ilmakehän läpi

124
Q

Valoja yhdisteltäessä puhutaan

A

additiivisesta eli yhdistelevästä värijärjestelmästä (RGB)

125
Q

Väripigmenttejä yhdistettäessä puhutaan

A

subtraktiivisesta eli vähentävästä järjestelmästä (CMYK)

126
Q

Valaistussuureet

A

ovat tehosuureita

127
Q

Valovoima I

A

kuvaa valonlähteen voimakkuutta (intensiteettiä) tarkastelusuunnassa niin, että silmän spektriherkkyys on otettu huomioon, yksikkö candela, cd

128
Q

Valaistusvoimakkuus E

A

kuvaa valaistusta pinnalla

129
Q

Pistemäisen valon lähteen valaistusvoimakkuus

A

E = I / r², yksikkö luksi, lx

130
Q

Polarisoitunut valo

A

Valo on lineaarisesti polarisoitunutta, jos sähkökenttä värähtelee vain yhdessä tasossa

131
Q

lineaarisesti polarisoitunut valo on

A

täydellisesti polarisoitunutta valoa

132
Q

Kun sähkökenttä värähtelee kaikissa suunnissa, jotka ovat kotisuorassa valon etenemissuuntaa vastaan, valo on

A

polarisoitumatonta

133
Q

Eristeestä heijastunut valo

A

on polarisoitunutta

134
Q

Johteen pinnasta heijastunut valo

A

ei ole polarisoitunutta

135
Q

Brewsterin laki

A

heijastunut valo on täysin polarisoitunutta, kun rajapinnasta heijastunut ja pinnan läpi taittunut valonsäde ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan

136
Q

Brewsterin kulma

A

tanα_B = n₂/n₁

137
Q

Seisovan aaltoliikkeen liikkumattomia kohtia kutsutaan

138
Q

Värähtelyjen ääriasemien kautta kulkevaa käyrää sanotaan aaltoliikkeen

A

verhokäyräksi

139
Q

Seisova aaltoliike syntyy

A

vastakkaisiin suuntiin liikkuvie aaltojen interferoidessa

140
Q

Perusvärähtelyn taajuutta kutsutaan

A

perustaajuudeksi f₁

141
Q

Ensimmäisessä ylävärähtelyssä

A

on kolme solmua ja sen taajuus on ensimmäinen ylätaajuus f₂

142
Q

Jännitetyn kielen ominaistaajuudet ovat

A

f_n = nf₁

143
Q

Perusvärähtelyssä kieli on

A

aallonpituuden puolikkaan pituinen, λ₁ = 2L

144
Q

Kielen perustaajuus on

A

f₁ = v / λ₁ = v / 2L

145
Q

Putken avoimeen päähän syntyy

146
Q

Huojunta on

A

interferenssi-ilmiö

147
Q

Huojuntataajuus

A

Huojunnassa äänenvoimakkuus vaihtelee taajuudella

f_h = ∣f₁ - f₂∣

148
Q

Dopplerin ilmiö

A

Ääniaallot pakkautuvat liikkuvan äänilähteen etupuolella ja venyvät sen takana. Äänen korkeus muuttuu liikkeen suunnan muuttuessa.

149
Q

Ääni etenee homogeenisessa aineessa

A

vakionopeudella

150
Q

Liikkuvan äänilähteen taajuus

A

f = (v / (v ± v₁))f₀
-v₁ on nopeus kohti havaitsijaa
+v₁ on nopeus poispäin havaitsijasta

151
Q

Liikkuvan havaitsijan havaitsema taajuus

A

f = ((v ± v_h) / v)f₀
+v_h on nopeus kohti lähdettä
-v_h on nopeus poispäin lähteestä

152
Q

Äänivallin murtuminen

A

Kun äänen nopeus saavutetaan, kappaleen edessä olevat aaltorintamat eivät pääse loittonemaan kappaleesta, vaan ne ovat päällekkäin. Silloin nämä paineaaltorintamat interferoivat hyvin voimakkaasti ja syntyy paineisku, jota kutsutaan äänivallin murtumiseksi

153
Q

Kun kappale etenee ääntä nopeammin

A

aaltorintamat muodostavat kartion, jonka huippu on äänen lähteen kohdalla

154
Q

Kun suihkuhävittäjä rikkoo äänivallin,

A

paine kasvaa pienellä alueella nopeasti ja ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy pyöreäksi pilveksi

155
Q

Dopplerin ilmiössä äänilähteen taajuuden näennäinen muutos johtuu

A

havaitsijan ja äänilähteen liikkeestä toisiinsa nähden.

156
Q

Kun kaksi lähes samantaajuista aaltoa interferoi

A

äänen kuullaan huojuvan

157
Q

Putken suljetussa päässä on seisovan aallon

A

solmukohta

158
Q

Ilmatilaan syntyvien seisovienaaltojen taajuuksia sanotaan

A

resonanssitaajuuksiksi. Seisovat aallot syntyvät edestakaisin etenevien pitkittäisten aaltojen interferoidessa.

159
Q

Äänen spektri

A

äänen sisältämien äänesten osuutta äänessä kuvaa äänen spektri

160
Q

Äänen nopeus riippuu

A

väliaineen lämpötilasta

161
Q

Kuuloalue

A

on ihmisen kuulema taajuusalue

162
Q

Äänen intensiteetti

A

I = P/A, yksikkö W/m²

163
Q

Äänen intensiteettitaso

A

L = 10lg(l/l₀) dB

164
Q

Kuulokynnyksen intensiteetti

A

I₀ = 10⁻¹² W /m²

165
Q

Äänekkyystaso eli

A

kuuluvuustaso

166
Q

Ihmisen kuuloalue

A

16 Hz - 20 kHz

Fysiikka (8 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions