3: kirput ja kaksisiipiset

Question 1

arthropoda

Answer 1

niveljalkaiset

Question 2

Siphonaptera

Answer 2

kirput

Question 3

Millaisilla eläimillä esiintyy kirppuja?

Answer 3

Eläimillä, jotka palaavat aina samaan paikkaan takaisin: pesä, luola, kolo –> jyrsijät, lihansyöjät, jäniseläimet, lepakot (ei märehtijöillä, sioilla tai kavioeläimillä)

Question 4

Miksi isännän pesä on kirpuille tärkeä?

Answer 4

Suurin osa elämänkierrosta tapahtuu isännän pesässä: vain aikuiset kirput ovat parasiitteja, jotka viettävät yleensä loppuelämänsä isäntäeläimen iholla tai välittömässä läheisyydessä

Question 5

Mikä on koirien yleisin kirppulaji? (tieteellinen nimi)

Answer 5

Ctenocephalides felis

Question 6

Mikä on kissojen yleisin kirppulaji? (tieteellinen nimi)

Answer 6

Ctenocephalides felis

Question 7

Mikä on koiran kirpun tieteellinen nimi?

Answer 7

Ctenocephalides canis

Question 8

Kuvaile kirppujen yleistä ulkomuotoa

Answer 8

• siivettömiä
• tummanruskeita
• litteitä lateraalisuunnassa (vrt. täit ja väiveet litteitä dorsaali-ventraalisuunnassa)
• pituus 1-6 mm lajista riippuen (naaraat urosta suurempia)
• keskiruumiissa 3 raajaparia, joista kaudaalisin parhaiten kehittynyt (mahdollistaa hurjat hypyt)
• raajojen kärjissä 2 kynsimäistä rakennetta

Question 9

stenidia

Answer 9

yksittäinen kitiinipiikki, joiden rivistöt pään alareunassa sekä pään ja keskiruumiin välissä muodostavat lajitason diagnostiikan perustan (määrä, pituus, puuttuminen –> tietty laji)

Question 10

genaalikampa

Answer 10

kitiinipiikkirivi pään alareunassa (lajintunnistus!)

Question 11

pronotaalikampa

Answer 11

kitiinipiikkirivi pään ja keskiruumiin välissä (lajintunnistus!)

Question 12

Miksi kirppujen lajintunnistus on tärkeää?

Answer 12

Lajin perusteella päätetään, onko kirppuja kantavaa eläintä tarpeellista lääkitä vai ei

Question 13

Mitä eroa (ainakin) on koirankirpun ja kissankirpun ulkonäöllä?

Answer 13

pää näyttää muuten samalta, mutta kissankirpun pää on pitkulaisempi, kun koirankirpun loppuu lyhyempään (Ctenocephalides felis ja canis)

Question 14

Kuinka tarkkoja kirput ovat isäntäeläinlajistaan?

Answer 14

Väljästi isäntälajiinsa sopeutuneita: voivat käydä imemässä verta väärästä eläimestä, mutta eivät jää pyörittämään koko elämänkiertoaan

Question 15

Mitkä kirppulajit vaativat häätölääkityksen koiralla?

Answer 15

Ctenocephalides feliksen (merkittävin) ja caniksen lisäksi joskus myös oravan ja supikoiran kirput

Question 16

Miltä lemmikeiltä Ctenocephalides felistä tavataan/hoidetaan kissan lisäksi?

Answer 16

koira (!), kani, fretti

Question 17

Ovatko kirput holo- vai hemimetabolisia?

Answer 17

holometabolisia

Question 18

Mitä kirppujen toukat käyttävät ravinnokseen?

Answer 18

orgaanista ravintoa, varsinkin aikuisten kirppujen veristä kakkaa, jota jauhavat pureskeluun erikoistuneilla suuosillaan

Question 19

Mikä ohjaa kirppujen liikkumista?

Answer 19

negatiivinen fototaksis (valosta poispäin) ja positiivinen geotropismi (kohti maan vetovoimaa) –> kaivautuu syvälle isännän petiin

Question 20

Kauanko kirpun elämänkierto munasta aikuiseksi voi kestää, ja mikä siihen voi esimerkiksi vaikuttaa?

Answer 20

2 vko - puoli vuotta
- vapautuu kotelosta tärinän perusteella: isäntäeläin kömpii petiin (ei kannata kuoriutua kuolemaan, jos isäntä ei ole lähellä)

Question 21

Mitkä ovat eri elämänkierron vaiheiden väliset määräsuhteet kirppupopulaatiossa?

Answer 21

aikuiset 5%
kotelot 10%
toukat 35%
munat 50%

Question 22

Riittääkö kirppupotilaan hoidoksi kirppujen lääkehäätö potilaan turkista?

Answer 22

ei, sillä eläimen turkissa eläviä aikuisia on kirppupopulaatiosta vain 5% –> loput 95% eläimen pedissä ym. ympäristössä –> kaikki paikat, joissa eläin viettää paljon aikaa on aktiivisesti puhdistettava

Question 23

Miksi kirppuihin määrättävät lääkekuurit ovat yleensä pitkäkestoisia?

Answer 23

Kirput voivat viettää kotelossa jopa 6 kk, eikä kotelovaiheen kirppuihin tepsivää lääkettä oikein ole –> usein esim. 3kk lääkekuuri, jonka aikana myös siivotaan tarkkaan eläimen oleskelupaikkoja

Question 24

Mitkä ovat kirpputartunnan kliiniset oireet, ja mikä on niistä merkittävin?

Answer 24

• merkittävin kirppuallergiat, eli herkistyminen kirpun syljen entsyymeille –> kutina, papulaarinen ihotulehdus –> karvanlähtö, ihon punoitus, ihon paksuuntuminen, hyperpigmentaatio, hyperkeratoosi, sekundaariset pyodermat… voimakas reaktio jopa yksittäisestä puremasta
• ilman allergista reaktiota mekaaninen ärsytys, anemia (voimakas kirpputartunta pienillä eläimillä)

Question 25

Mitkä bakteerit voivat käyttää kirppuja vektoreina?

Answer 25

Yersinia pestis (rutto rottien välityksellä), Dipylidium caninum (tuontikoirien ongelma)

Question 26

Millaiset olosuhteet (Suomessa) ovat erityisen epäsuotuisia kirpuille?

Answer 26

Kuiva pakkasilma, kuiva keskuslämmitysilma

Question 27

Millaiset ominaisuudet ovat merkittävimpiä kirppujen ympäristössä?

Answer 27

Ilmankosteus n. 70% ja lämpötila 20 - 30 C

ovat kosteuden suhteen tarkempia kuin lämpötilan, lämpötila merkittävä lähinnä ääriolosuhteissa yli 35 tai alle 8

Question 28

Miten kirppujen munat saa tapettua?

Answer 28

pakkaslämpötilassa 2-3 päivää

Question 29

Miten voi tappaa kirppujen toukat?

Answer 29

alle 8 C lämpötila hitaasti, kuivuus tai yli 35 C lämpö nopeasti

Question 30

Miten toimii fiksu eläinlääkäri, kun asiakas soittaa epäillen kirppuja?

Answer 30

pyytää omistajaa pyydystämään ötökkänäytteen ennen vastaanotolle tuloa, ja tuomaan pelkkä se näytille ennen koiraa

Question 31

Miten kirpputartunta diagnosoidaan?

Answer 31

• ötökkä + laktofenoli (ihmeaine!) –> mikroskooppi –> lajintunnistus
• mustia, verisiä hilselastuja (aikuisten kirppujen kakkaa)
• kirppuallergia intradermaalitestillä
• myös omistajalla kutisevia näppyjä

Question 32

diptera

Answer 32

kaksisiipiset

Question 33

Mitkä ovat dipteran (kaksisiipisten) alalahkot?

Answer 33

Nematocera ja Brachycera

Question 34

Nematocera

Answer 34

hyttyset ja muut pitkätuntosarviset

Question 35

Brachycera

Answer 35

kärpäset, paarmat ja muut lyhyttuntosarviset

Question 36

Culicoides

Answer 36

polttiaisia

Question 37

Millä hevosroduissa esiintyy tyypillisimmin yliherkkyyttä Culicoides-polttiaisille?

Answer 37

islanninhevonen, welshponi, shirehevonen

Question 38

Miten Culicoides-yliherkkyyttä hoidetaan

Answer 38

• ennaltaehkäisy on paras hoito: tuuliset laitumet, loimitus, hevoset sisällä yöllä ja hämärän aikaan, hyönteiskarkotteet
• kortikosteroidihoito, antihistamiini
• uusi seerumihoito, toimivuus epäselvä?

Question 39

myiasis

Answer 39

kärpästoukkatauti: Diptera-lahkon kärpäsen toukat syövät isännän elävää tai nekroottista kudosta

Question 40

Missä kohtaa ihoa myiasista esiintyy?

Answer 40

• ihon suojaisat ja kosteat alueet
• yleensä peräpäähän, jos virtsan ja ulosteen tahrima
• useinn valmiiksi vaurioituneita ihoalueita

Question 41

Kauanko kuluu kärpäsen munimisesta toukkien kuoriutumiseen?

Answer 41

Vain 8-24h, voi mennä nopeasti pahaksi

Question 42

Mitä oireita myiasikseen kuuluu?

Answer 42

• toukat syövät kudoksia –> ihoärsytys, haavaumat, tulehdukset
• oireet vaihtelevat voimakkuudesta ja paikasta riippuen
• eläin voi vetäytyä laumasta
• paha haju haavasta
• hoitamattomana verenmyrkytys, anoreksia, heikkous, kuolema

Question 43

Oikein vai väärin: Myiasista esiintyy vain iholla

Answer 43

väärin: toukat voivat etsiytyä myös ruumiinonteloihin

Question 44

Miten Myiasista voidaan ehkäistä?

Answer 44

1) hyönteismyrkyn suihkuttaminen eläimiin
2) hygienia: kosteuden, haavojen välttäminen
3) loislääkkeet (makrosykliset laktonit)
4) SIT = sterile insect technique: steriilit koiraskärpäset
5) lampailla villan ajaminen hännän lähistöltä
6) Australiassa ihon kiristäminen leikkaamalla hännän läheltä (not nice)

Question 45

oestridae

Answer 45

kiiliäiset

Question 46

Gasterophilus spp.

Answer 46

mahasaivartaja = käpymato

Question 47

Käpymadon elämänkierto

Answer 47

1) Naaras munii hevosen kropan etuosaan tai laidunruohoon
2) Toukat ryömivät kohti suuta, aiheuttavat kutinaa –> hevonen nuolee –> suuhun
3) Toukat vaeltavat mukosaa myöten mahalaukkuun (vaellusjälkiä kieleen, suun limakalvoille)
4) Toukkamuoto tarttuu suun väkäsillä mahan limakalvoon (usein margo plicatuksen kohdalla)–> talvehtii mahalaukussa
5) Keväällä toukat irtoavat –> ulosteen mukana ulos –> koteloituvat
6) kesällä 2-4 vko kotelovaihe
7) kotelosta kuoriutuu aikuinen, jonka ainoa tehtävä on lisääntyä: ei tarvitse ravintoa
- -> 1)

Question 48

Mitä seurauksia käpymatotartunnasta on hevoselle?

Answer 48

yleensä ei haittaa hevosta
joskus lieviä ähkyoireita, ruokahaluttomuutta ja yhteistyöhaluttomuutta
ympärillä lentelevät aikuiset naaraat säikyttelevät

Question 49

Hypoderma bovis, permu

Answer 49

nautakiiliäinen

Question 50

Nautakiiliäisen elämänkierto?

Answer 50

1) naaras kiinnittää munat naudan kehon alaosan karvoihin
2) toukat kuoriutuvat 3-7 päivässä
4) toukkien koukkumaiset suuosat + poteolyyttiset entsyymit –> tunkeutuvat ihoon
5) toukat kulkevat sidekudoksessa kohti slekärankaa 4-6 kk
6) keväällä toukat hakeutuvat selän nahanalaiskudokseen ja puhkaisevat ihoon reiän, jatkavat siellä kehittymistään 4-6 vko
7) toukat tunkeutuvat puhkaisemansa reiän läpi ja koteloituu 1-3 kk

Question 51

viviparinen

Answer 51

synnyttää eläviä poikasia (tässä tapauksessa toukkia)

Question 52

ovoparinen

Answer 52

munii munia

Question 53

Oestrus ovis = lampaan nenäsaivartaja - mitä muistat?

Answer 53

• naaraskärpänen ruiskauttaa L1-vaiheen toukat lampaan nenäonteloon –> sinuksiin kasvamaan
• L3-vaiheen toukat pärskitään ympäristöön koteloitumaan
• oireina sierainvuotoa, sekundaarisia bakteeritulehduksia, lentävien naaraiden aiheuttamaa ahdistusta
• voi tarttua myös ihmisiin!

Question 54

kirpun elämänkierto!!

Answer 54

kesto 2 viikkkoa - puoli vuotta munasta aikuiseksi

1) naaras munii vaaleat, soikeat, sileäpintaiset munat ympäristöönsä (iholta putoavat nopeasti)
2) kuoriutuminen 2-14 vuorokauden päästä
3) toukka pureskelee orgaanista materiaalia (aikiusten kakka)
4) toukat liikkuvat poispäin valosta ja kohti maan vetovoimaa
5) toukat luovat nahkansa kahdesti ennen kotelovaihetta
6) vapautuvat kotelosta ärsykkeen (esim. tärinä) perusteella –> eläimen iholle imemään verta