1: parasitologia johdanto Flashcards
Parasiitti
Taudinaiheuttaja, joka kuuluu eläinkuntaan (toisin kuin bakteerit, virukset, sienet, riketsiat, prionit)
Poikkeuksena protozoat, jotka kuuluvat protista-kuntaan!
pääisäntä/definitive host
Eliölaji, jossa parasiitin suvullinen lisääntyminen tapahtuu
Kannattaa lähteä liikkeelle elämänkierron hahmottamisessa
väli-isäntä/intermediate host
Parasiitin elämänkierrolle välttämätön eläinlaji, jossa se ei yleensä lisäänny suvullisesti (huom: loisten määrä voi kyllä lisääntyä suvuttomasti)
Kehittyy seuraavaa isäntää varten infektiivisemmäksi
parateeninen isäntä/paratenic host/transfer host
“Vahinkoisäntä”, ei välttämätön loisen elämänkierrolle.
Loisinfektio voi säilyä, mutta loinen ei (täysin) kehity. Voi toimia merkittävänäkin tartuntalähteenä varsinaisille isännille –> epidemiologinen merkitys
esim. kissan suolinkaisen parateeninen isäntä ja merkittävä tartuntalähde pikkujyrsijät
suora elämänkierto
elämänkierto ei tarvitse väli-isäntää, esim. koiran suolinkainen: munat ulosteeseen –> valmis seuraavaan pääisäntään
epäsuora elämänkierto
väli-isäntä ehdottomasti vaaditaan, välttämätön infektiiviseksi kehittymiselle: jos pääisäntä syö esim. munia, jotka eivät ole vielä olleet väli-isännässä –> ei tartuntaa
pakollisia väli-isäntiä voi olla myös useampi
esim. kissan heisimato
prepatenssiaika
aika infektiohetkestä siihen hetkeen, kun tartunta voidaan havaita, voi olla esim useita viikkoja
esim. koira syö munia –> toukkien pitää kuoriutua, kasvaa, paritella –> sitten vasta munia ulosteeseen –> munat havaitaan ulosteesta
patenssiaika
aika prepatenssiajan jälkeen; loinen lisääntyy elimistössä ja on osoitettavissa laboratoriomenetelmin
parasiittien patogeneesi
mekaaninen obstruktio, ravinteiden absorptio, veren ja lymfan kulutus (esim. imee verta), kudostuho, altistus sekundaaritulehduksille, uudismuodostumat, taudinaiheuttajien kuljetus, toksiinieritys/allergeenit, ärsytys (esim. eläin raapii –> kudostuhoa –> sekundaariset bakuinfektiot
mekaaninen obstruktio
parasiitin patogeenisuustekijä: tukkii esim. suolta, suonia (sydänmato)
ravinteiden absorptio
parasiitin patogeenisuustekijä: käyttää isännän ravintoa –> puuttuu isännältä –> puutostiloja, voimakkaassa matotartunnassa eläin kuihtuu
kudostuho
parasiitin patogeenisuustekijä: loinen elää ja liikkuu elimistössä –> jättää jälkiä
Voiko loiset aiheuttaa kasvaimia?
kyllä, yksi mahdollinen patogeenisuustekijä
Esimerkki taudinaihettajaa isäntään kuljettavasta parasiitista?
puutiainen –> borrelioosi
Mitkä ovat parasiittien elämään vaikuttavia tekijöitä?
ravinto, suoja, sopivat ympäristöolosuhteet (kosteus, lämpötila), pitää voida lisääntyä (riittävän iso ja voimakas populaatio, lisääntymiskumppaneita), riittävä isännän peruskunto (loinen ei halua, että isäntä kuolee!), isännän immuniteetti, isäntätiheys, isännän sukupuoli
Onko isännän sukupuolella merkitystä loistartunnoissa?
kyllä: nisäkäsuroksilla on naaraita enemmän loisia
toisaalta naaraalla tiineyden loppupuolella immuniteetin relaksaatio –> loistartunta helposti pennuille
Mitä keinoja loisella on välttää immuunipuolustus?
solunsisäisyys, mekaaninen este (esim. paksu pintakerros), isännän antigeenien matkiminen/sieppaaminen, antigeenien vaihto (esim. trypanosomat), isännän yleiskunnon heikennys
lievissä loisinfektioissa isäntä “luovuttaa”: edullisempaa sietää kuin pyrkiä loisettomaan tilaan
isännän hengissä pysyminen on loisen etu!
Esimerkkejä loisista, jotka vaikuttavat isännän käyttäytymiseen?
1) toksoplasman väli-isäntä muuttuu pelottomammaksi: rotat uteliaita kissojen suhteen –> kuolevat –> loinen leviää
2) pienen maksamadon väli-isäntämuurahainen hakeutuu korkealle korsien päihin –> tulee syödyksi –> loinen leviää
3) liikuntaelinten loinen voi vaikeuttaa liikkumista –> isäntä tulee syödyksi –> loinen seuraavaan isäntään
4) loinen vie isännältä ravintoa –> heikentää –> helpompi saalis
Miten eläinten loisinfektiot eroavat ihmisten loisinfektioista/ mitä huomioitavaa niissä on?
1) taloudelliset vaikutukset: kasvun hidastuminen, tuotannon aleneminen, hylkäykset teurastamolla, varoajat, kun lääkitään tuotantoeläinten loisinfektioita
2) zoonoosit
3) hoidetaan usein eläinryhmää/-joukkoa yhden yksilön sijaan
4) usein hoidetaan “ennaltaehkäisevästi”, ilman diagnoosia tai varmaa tarvetta, esim. koirien matohäädöt
Miten parasiitteja voidaan luokitella (ei taksonomisesti)?
ektoparasiitti/endoparasiitti, obligatorinen/fakultatiivinen parasiitti
endoparasiitti
sisäloinen, isäntäeläimen sisällä elävä parasiitti
ektoparasiitti
ulkoloinen, isäntäeläimen ulkopinnalla elävä parasiitti
obligatorinen parasiitti
vähintään yhden isäntäeläimen elämänkiertoonsa tarvitseva parasiitti, suurin osa tämän kurssin loisista
fakultatiivinen parasiitti
isäntäeläin ei ole elämänkierrolle välttämätön; päättää ryhtyä parasiitiksi olosuhteissa, joissa isäntäeläin on saatavilla, vaikka pärjää ilmankin
esim. rhabdites strongyloides
taksonominen jaottelu
opettele dioista tai kirjasta
sisäloiset jaetaan…
…matoihin (helminthes) ja alkueläimiin (protozoa)
niveljalkaiset (arthropoda) ovat ulkoloisia, ja ne jaetaan…
… hyönteisiin (insecta) ja hämähäkkieläimiin (arachnida)
madot (helminthes) jaetaan…
trematoda (imumadot), cestoda (heisimadot), nematoda (pyörö- eli sukkulamadot) ja acantocephala (väkäskärsämadot)
