1: parasitologia johdanto

Question 0

Parasiitti

Answer 0

Taudinaiheuttaja, joka kuuluu eläinkuntaan (toisin kuin bakteerit, virukset, sienet, riketsiat, prionit)
Poikkeuksena protozoat, jotka kuuluvat protista-kuntaan!

Question 1

pääisäntä/definitive host

Answer 1

Eliölaji, jossa parasiitin suvullinen lisääntyminen tapahtuu

Kannattaa lähteä liikkeelle elämänkierron hahmottamisessa

Question 2

väli-isäntä/intermediate host

Answer 2

Parasiitin elämänkierrolle välttämätön eläinlaji, jossa se ei yleensä lisäänny suvullisesti (huom: loisten määrä voi kyllä lisääntyä suvuttomasti)
Kehittyy seuraavaa isäntää varten infektiivisemmäksi

Question 3

parateeninen isäntä/paratenic host/transfer host

Answer 3

“Vahinkoisäntä”, ei välttämätön loisen elämänkierrolle.
Loisinfektio voi säilyä, mutta loinen ei (täysin) kehity. Voi toimia merkittävänäkin tartuntalähteenä varsinaisille isännille –> epidemiologinen merkitys
esim. kissan suolinkaisen parateeninen isäntä ja merkittävä tartuntalähde pikkujyrsijät

Question 4

suora elämänkierto

Answer 4

elämänkierto ei tarvitse väli-isäntää, esim. koiran suolinkainen: munat ulosteeseen –> valmis seuraavaan pääisäntään

Question 5

epäsuora elämänkierto

Answer 5

väli-isäntä ehdottomasti vaaditaan, välttämätön infektiiviseksi kehittymiselle: jos pääisäntä syö esim. munia, jotka eivät ole vielä olleet väli-isännässä –> ei tartuntaa
pakollisia väli-isäntiä voi olla myös useampi
esim. kissan heisimato

Question 6

prepatenssiaika

Answer 6

aika infektiohetkestä siihen hetkeen, kun tartunta voidaan havaita, voi olla esim useita viikkoja
esim. koira syö munia –> toukkien pitää kuoriutua, kasvaa, paritella –> sitten vasta munia ulosteeseen –> munat havaitaan ulosteesta

Question 7

patenssiaika

Answer 7

aika prepatenssiajan jälkeen; loinen lisääntyy elimistössä ja on osoitettavissa laboratoriomenetelmin

Question 8

parasiittien patogeneesi

Answer 8

mekaaninen obstruktio, ravinteiden absorptio, veren ja lymfan kulutus (esim. imee verta), kudostuho, altistus sekundaaritulehduksille, uudismuodostumat, taudinaiheuttajien kuljetus, toksiinieritys/allergeenit, ärsytys (esim. eläin raapii –> kudostuhoa –> sekundaariset bakuinfektiot

Question 9

mekaaninen obstruktio

Answer 9

parasiitin patogeenisuustekijä: tukkii esim. suolta, suonia (sydänmato)

Question 10

ravinteiden absorptio

Answer 10

parasiitin patogeenisuustekijä: käyttää isännän ravintoa –> puuttuu isännältä –> puutostiloja, voimakkaassa matotartunnassa eläin kuihtuu

Question 11

kudostuho

Answer 11

parasiitin patogeenisuustekijä: loinen elää ja liikkuu elimistössä –> jättää jälkiä

Question 12

Voiko loiset aiheuttaa kasvaimia?

Answer 12

kyllä, yksi mahdollinen patogeenisuustekijä

Question 13

Esimerkki taudinaihettajaa isäntään kuljettavasta parasiitista?

Answer 13

puutiainen –> borrelioosi

Question 14

Mitkä ovat parasiittien elämään vaikuttavia tekijöitä?

Answer 14

ravinto, suoja, sopivat ympäristöolosuhteet (kosteus, lämpötila), pitää voida lisääntyä (riittävän iso ja voimakas populaatio, lisääntymiskumppaneita), riittävä isännän peruskunto (loinen ei halua, että isäntä kuolee!), isännän immuniteetti, isäntätiheys, isännän sukupuoli

Question 15

Onko isännän sukupuolella merkitystä loistartunnoissa?

Answer 15

kyllä: nisäkäsuroksilla on naaraita enemmän loisia

toisaalta naaraalla tiineyden loppupuolella immuniteetin relaksaatio –> loistartunta helposti pennuille

Question 16

Mitä keinoja loisella on välttää immuunipuolustus?

Answer 16

solunsisäisyys, mekaaninen este (esim. paksu pintakerros), isännän antigeenien matkiminen/sieppaaminen, antigeenien vaihto (esim. trypanosomat), isännän yleiskunnon heikennys
lievissä loisinfektioissa isäntä “luovuttaa”: edullisempaa sietää kuin pyrkiä loisettomaan tilaan
isännän hengissä pysyminen on loisen etu!

Question 17

Esimerkkejä loisista, jotka vaikuttavat isännän käyttäytymiseen?

Answer 17

1) toksoplasman väli-isäntä muuttuu pelottomammaksi: rotat uteliaita kissojen suhteen –> kuolevat –> loinen leviää
2) pienen maksamadon väli-isäntämuurahainen hakeutuu korkealle korsien päihin –> tulee syödyksi –> loinen leviää
3) liikuntaelinten loinen voi vaikeuttaa liikkumista –> isäntä tulee syödyksi –> loinen seuraavaan isäntään
4) loinen vie isännältä ravintoa –> heikentää –> helpompi saalis

Question 18

Miten eläinten loisinfektiot eroavat ihmisten loisinfektioista/ mitä huomioitavaa niissä on?

Answer 18

1) taloudelliset vaikutukset: kasvun hidastuminen, tuotannon aleneminen, hylkäykset teurastamolla, varoajat, kun lääkitään tuotantoeläinten loisinfektioita
2) zoonoosit
3) hoidetaan usein eläinryhmää/-joukkoa yhden yksilön sijaan
4) usein hoidetaan “ennaltaehkäisevästi”, ilman diagnoosia tai varmaa tarvetta, esim. koirien matohäädöt

Question 19

Miten parasiitteja voidaan luokitella (ei taksonomisesti)?

Answer 19

ektoparasiitti/endoparasiitti, obligatorinen/fakultatiivinen parasiitti

Question 20

endoparasiitti

Answer 20

sisäloinen, isäntäeläimen sisällä elävä parasiitti

Question 21

ektoparasiitti

Answer 21

ulkoloinen, isäntäeläimen ulkopinnalla elävä parasiitti

Question 22

obligatorinen parasiitti

Answer 22

vähintään yhden isäntäeläimen elämänkiertoonsa tarvitseva parasiitti, suurin osa tämän kurssin loisista

Question 23

fakultatiivinen parasiitti

Answer 23

isäntäeläin ei ole elämänkierrolle välttämätön; päättää ryhtyä parasiitiksi olosuhteissa, joissa isäntäeläin on saatavilla, vaikka pärjää ilmankin
esim. rhabdites strongyloides

Question 24

taksonominen jaottelu

Answer 24

opettele dioista tai kirjasta

Question 25

sisäloiset jaetaan…

Answer 25

…matoihin (helminthes) ja alkueläimiin (protozoa)

Question 26

niveljalkaiset (arthropoda) ovat ulkoloisia, ja ne jaetaan…

Answer 26

… hyönteisiin (insecta) ja hämähäkkieläimiin (arachnida)

Question 27

madot (helminthes) jaetaan…

Answer 27

trematoda (imumadot), cestoda (heisimadot), nematoda (pyörö- eli sukkulamadot) ja acantocephala (väkäskärsämadot)