Ylinen: Lyhytkestoinen muisti ja kielten oppiminen

Question 1

Mitä aivoalueita nämä ovat suomennettuna: frontal-, temporal- ja parietal areas?

Answer 1

Otsalohko, ohimolohko ja päälakilohko

Question 2

Ylinen: Mitä on ehdotettu keskeiseksi asiaksi kielten oppimiseen liittyen useissa tutkimuksissa?

Answer 2

Fonologista lyhyt kestoista muistia (pSTM) / työmuistia

• vahvistaa pidempien muistijälkien syntymistä

Question 3

Ylinen: Mikä on Baddeleyn työmuistiteoria?

Answer 3

Kaikki puhe menee fonologiseen silmukkaan ja sisältöä pidetään yllä aktiivisesti harjoittelemalla (esim. Sisältöä toistamalla)

Question 4

Ylinen: Miksi Baddeleyn mukaan fonologinen silmukka on kriittinen kielen oppimisen näkökulmasta?

Answer 4

Koska sen avulla säilytetään ääniyhdistelmiä mielessä, samalla kun pidempikestoisia muistijälkiä rakennetaan.

Question 5

Ylinen: Missä fonologinen silmukka sijaitsee?

Answer 5

Brocan alueella (otsalohko) sekä supramarginaalisessa poimussa (päälaki-ohimolohko) ja myöhempien tutkimusten mukaan päälaki-ohimolohkon osalta laajentunut tuo alue koskemaan myös näitä: STG (posterior superior temporal gyrus), STS (posterior superior temporal sulcus), PT (posterior planum temporale) ja Spt (Sylvian-Parietal-temporal areas)

Question 6

Ylinen: missä fonologisen silmukan säilöosa (storage component) sijaitsee ja mihin toimintoon kieleen liittyen se osa on yhdistetty?

Answer 6

Supramarginaalisessa poimussa. Yhdistetty kykyyn ylläpitää äänteiden ja sanojen järjestystä, mitä tarvitaan uusien sanojen ja fraasien oppimisessa.

Question 7

Ylinen: mitkä fonologisen silmukan yhteydet säilyttävät puhetta ja äänteitä?

Answer 7

Fronto-temporaaliset yhteydet eli otsa- ja ohimolohko

Question 8

Ylinen: Mitkä fonologisen silmukan yhteydet ohjaavat tarkkaavuuden keskittämistä?

Answer 8

Fronto-parietaaliset eli otsa- ja päälakilohko

Question 9

Ylinen: Mitkä ovat työmuistin vaiheet ja missä aivojen osiin ne on myös liitetty?

Answer 9

Tallennus, säilytys, palautus

Ohimolohkon sisäosat: tallennus ja säilytys
Hippokampus sekä otsa- ja ohimolohkon väliset yhteydet: tallennus, säilytys ja palautus

Question 10

Ylinen: onko sanojen oppiminen liitetty myös aivojen kuuloalueille?

Answer 10

Kyllä! Kuuloalueiden aktivaatio heijastelee työmuistissa olevia uusia sanoja ja myös otsalohkosta tuleville liikkeen ohjauksen tiedoilla on vaikutusta tähän.

Question 11

Ylinen: Mitä kahta asiaa voi pitää oppimiskyvyn oleellisimpana määrittäjänä työmuistin osalta?

Answer 11

Kykyä tallentaa ja säilyttää puhetta

Question 12

Ylinen: Häviäminen ja häirintä poistaa tietoa työmuistista, miten sisältöä voidaan ylläpitää?

Answer 12

Harjoittelulla tai tarkkaavuuden ohjaamisella muistissa olevaan asiaan.

Question 13

Ylinen: Mikä on luonnollisissa tilanteissa haasteena uusien sanojen oppimisessa ja mikä toisaalta suojaa opittua tietoa työmuistissa?

Answer 13

Haasteena sanojen jälkeen tuleva äänellinen häirintä. Tehokas säilyttäminen kuitenkin suojaa opittua tietoa.

Question 14

Ylinen: Joissain aiemmissa tutkimuksissa verrattu huonomman ja paremman työmuistin omaavien aivovasteita. Mitä niissä ei kuitenkaan tehty?

Answer 14

Käytetty aktiivista säilöntää tukevia tehtäviä eikä sanojen oppimistehtäviä.

Question 15

Ylinen: Mitä tutkittiin MEG-kuvantamislaitteella?

Answer 15

Uusien sanojen säilytystä fonologisessa lyhytkestoisessa muistissa harjoittelulla tuettuna samalla kun altistetaan työmuisti häirinnälle.

Onko eroa paremman ja huonomman työmuistin ryhmissä sanojen säilytyksen osalta, kun altistetaan häirinnälle?

Verrataan sanojen oppimiskykyä ryhmien välillä; kuinka kyky säilyttää fonologista tietoa vaikuttaa kielen oppimiseen?

Question 16

Ylinen: Miksi tutkimuksen osallistujien piti toistaa eli harjoitella mielessään testattavaa sanaa?

Answer 16

Sen oletetaan tehostavan (uudelleen aktivointi ja refresh) säilytystä ja suojaavan häirinnältä.

Question 17

Ylinen: ääniärsykkeet, jotka ovat yhdenmukaisia mielensiäisen puheen kanssa _____ aktivaatiota kuuloaivokuorella.

Answer 17

Vaimentavat. Yhteensopimaton taas kasvattaa aktivaatiota aivokuorella.

Question 18

Ylinen: Mikä on PMN ja mihin sitä käytettiin tässä tutkimuksessa?

Answer 18

Ohimolohkon etuosassa mitattava jännitemuutos. Testattiin pseudosanan säilyttämistä pSTM:ssä. Pienempi aktivaatio, jos kuultu sana sama kuin harjoiteltu ja isompi jos sana eri. Tämä voi heijastella sisällön säilyttämistä.

Question 19

Ylinen: mitkä olivat tutkimuksen hypoteesit?

Answer 19

1. Kun kuullaan pseudosana siitä aiheutuu suurempi PMN-vaste.
2. Hyvän ja huonon ryhmän välillä eroa PMN-vasteessa, mutta ei kontrollikokeessa.
3. Ryhmien erot herkemmin esiin sanoissa, joissa ero kolmannen tavun kohdalla.
4. Ryhmien erot PMN- vasteessa yhteydessä eroon sanan oppimistehtävässä.

Question 20

Ylinen: minkälaisia olivat tutkimuksen osallistujat?

Answer 20

-51 (28 N ja 23 M)yliopisto-opiskelijaa
- oikeakätisiä
- normaalikuuloisia
- ei kaksikielisiä
- suomi äidinkielenä
- ei kielen tai puheenhäiriötä kuten dyslexia
- ei neurologisia häiriöitä, mielenterveyshäiriötä tai huumeriippuvuutta.

Question 21

Ylinen: Mitä alkutestejä tutkimukseen osallistuville tehtiin?

Answer 21

1. Pseudosanaparien toistaminen (pseudoword pair repetition)
   - melko monimutkaisten kuultujen sanaparien toistamista, alkuun sanottiin aina ”toistan”
2. Pseudosanojen span (pseudoword memory span)
   - kaksitavuisia pseudosanalistoja (3. 4, 5 sanaa) kuultiin ja piti toistaa. Mitattiin kapasitetin kokoa
3. Uusien sanojen oppiminen pari-assosiaatiolla (pair-assosiate novel word learning)
   - suomalaisia sanoja paritettu pseudosanojen kanssa. Suomenkieliselle sanalle piti muistaa vastaava pseudosana.

Question 22

Ylinen: Minkä alkutestin perusteella osallistuja jaettiin hyvän ja huonon työmuistin ryhmiin?

Answer 22

1 ja 2 eli pseudosanaparien toistaminen ja pseudosana span

Question 23

Ylinen: minkä alkutestin perusteella tutkittiin ryhmien välistä eroa kielen oppimiskyvyssä?

Answer 23

3 uusien sanojen oppiminen pari-assosiaatiolla

Question 24

Ylinen: Osallistuivatko kaikki alkutesteihin osallistuneet myös MEG-kokeeseen?

Answer 24

Eivät. Siihen valittiin 13 huonoiten ja 13 parhaiten sanaparien toisto ja span-testeissä suoriutunutta. Paitsi lopulta molemmista ryhmistä tippui pois vielä yksi eli osallistujia 12+12. Jako siis parempiin ja huonompiin.

Question 25

Ylinen: Miten monta erilaista pseudosanaa koetta varten äänitettiin?

Answer 25

30 ja kaksi versiota jokaisesta

Question 26

Ylinen: minkälaisia pseudosanat olivat rakenteeltaan?

Answer 26

KVKVKKV esim. Pukotto

Question 27

Ylinen: Mitä kontrollikokeessa tapahtui?

Answer 27

Osallistujalle näytettiin ensin yksi geometrinen kuvio ja sitten satunnaisessa järjestyksessä muita kuvioita. Hänen piti laskea ensin tulleen kuvion määrä ja ilmoittaa se lopuksi.

Question 28

Ylinen: Mitä harjoittelukokeessa tapahtui?

Answer 28

Osallistujalle näytettiin pseudosana, jota piti toistaa ääneti mielessä kokoajan samalla kun näytöllä näkyi muita pseudosanoja ja sanoa lopuksi tuo sana ääneen.

Question 29

Ylinen: Miksi kokeessa käytettiin huminaa muistettavan pseudosanan jälkeen?

Answer 29

Jotta harjoiteltava sana ei katoaisi heti fonologisesta muistista.

Question 30

Ylinen: Miten yksi harjoittelukoekerta eteni kohta kohdalta?

Answer 30

1. Aloitusraksi 2. Harjoiteltava sana 3. Humina 4. 4 random pseudosanaa 5. 4 stimulia, joista seurattiin vastetta - 1 jossa vika tavu eri - 1 jossa eka tavu eri - sama pseudo jossa eka tavu eri - sama pseudo eri tallenteena - satunnainen pseudo 6. Harjoitellun pseudon sanominen ääneen

Question 31

Ylinen: Miksi osallistujien piti toistaa harjoiteltu pseudosana harjoittelukokeen jokaisen testikerran lopussa?

Answer 31

Jotta varmistettiin, että he varmasti harjoittelivat sitä hiljaa mielessään. Ei voi muistaa jos ei harjoittele.

Question 32

Ylinen: Mikä on AMS?

Answer 32

Areal mean signal. Tässä kokeessa kiinnostuksen kohteena olevalta alueelta mitattujen vasteiden keskiarvo. Mitattiin vasemmalta ja oikealta erikseen.

Question 33

Ylinen: Miltä aikaväliltä katsottiin PMN-vaste?

Answer 33

Oletetulta esiintymisalueelta (150-300) katsottiin voimakkain jännitekohta ja siitä 50ms aikaväli tarkempaan tarkasteluun

Question 34

Ylinen: mitkä olivat harjoittelukokeen ärsyketyypit?

Answer 34

Eka tavu sama Eka tavu eri Kolmas tavu sama Kolmas tavu eri

Question 35

Ylinen: Miten kontrolloitiin ryhmien erot tehtävään paneutumisessa?

Answer 35

Mitattiin N1-vaimennusefekti aivojen vasemmalta puolelta kolmannen tavun kohdalla. 100ms ärsykkeen jälkeen.

Question 36

Ylinen: Mitä analyysivälinettä käytettiin tulosten analysointiin?

Answer 36

Varianssianalyysiä. Toistetut faktorit: tavu, koetilanne, yhdenmukaisuus, aivopuolisko). Tulkittavien välinen faktori oli ryhmä. Tehtiin myös step down -analyysi, jossa ryhmien eroa testattiin faktori kerrallaan ja edellinen aina kontrolloitiin (kovariaatti)

Question 37

Ylinen: mitä parittainen sanojen assosiaatio oppiminen -testi mittasikaan ja mitä tuloksia sillä saatiin?

Answer 37

Ryhmien välistä eroa kielen oppimiskyvyssä. Neljästä koevaiheesta vain kolmea voitiin käyttää, koska kattovaikutus. Tilastollisesti merkitseviä tuloksia: - lyhyempiä sanoja opittiin paremmin - jälkimmäisissä kokeissa tuli luonnollisesti paremmat tulokset (sama lista neljä eri kertaa) - paremman työmuistin omaava ryhmä sai paremmat pisteet

Question 38

Ylinen: Mitkä olivat monimutkaisessa keskinäisessä yhteydessä AMS:n perusteella? (MEG)

Answer 38

ryhmä, tavu, koetilanne ja yhteensopivuus monimutkaisessa keskinäisessä yhteydessä, joten tutkittiin erikseen ekan ja kolmannen tavun vaikutusta

Question 39

Ylinen: mitä tuloksia saatiin ekan tavun osalta?

Answer 39

- isompi aktivaatio yhteensopimattoman tavun osalta - isompi aktivaatio kontrollitilanteessa - isompi aktivaatio oikealla puoliskolla - ryhmän osalta ei ollut eroja aktivaatiossa

Question 40

Ylinen: mitä tuloksia saatiin kolmannen tavun osalta?

Answer 40

Paremman ptsm:n ryhmässä voimakkaammat vasteet yhteensopimattomiin tavuihin, mutta vain harjoittelutilanteessa ei kontrollitilanteessa. Koski vasenta aivopuoliskoa. Heikon ptsm:n ryhmässä ei voimakkaampaa vastetta yhteensopimattomiin tavuihin kummassakaan koetilanteessa.

Question 41

Ylinen: mitkä olivat johtopäätökset sen osalta eroavatko ryhmät sanojen säilytyskyvyssä häirinnän lomassa ja liittyvätkö erot aivovasteissa kielen oppimiseen?

Answer 41

Paremman ptsm:n ryhmä oppi uusia sanoja nopeammin Aivovasteiden osalta ollut eroa ekan tavun osalta, mutta kolmannen tavun osalta oli.

Question 42

Ylinen: Mitkä asiat saattaisivat selittää eroa ryhmien välillä kolmannen tavun osalta?

Answer 42

Tiedon säilytys: - kapasiteetti kuormittui yhteensä kuuden tavun samanaikaisesta käsittelystä - kyky synkronisoida harjoittelua ulkoisten ärsykkeiden rytmiin. Toki tästä näyttöä ettei ole välttämätöntä pSTM:lle Tallennus: - Aiemmissa tutkimuksissa aivojen verenkierron voimakkaampi reagointi paremmassa pSTM:ssä ja pienemmät vasteet sanan sisäisiin 3. tavuihin huonommassa pSTM:ssä, jolloin twvujen tunnistus hitaampaa ja edelliset tavut häiritsevät uusien halttuunottoa.