Railo: Sokeanäkö

Question 1

Railo: Mitä esimerkiksi on raportoitu sokeanököpotilaiden kykenevän ”näkemään”?

Answer 1

• Huomaamaan esineet ja paikantamaan ne
• liikkeen suuntaa
• väri ja muoto
• tunnepitoinen sisältö

Question 2

Railo: Minne kaikkialle silmistä on suora yhteys?

Answer 2

V1
Yläkukkulaan SC
Pulvinaaritumakkeeseen PUL

Question 3

Railo: Minkälaista tietoa SC:n on ajateltu yhden mallin mukaan toimittavan mantelitumakkeisiin?

Answer 3

Tietoa nopeaan uhkaan vastaamista varten

Question 4

Railo: Mihin silmistä yläkukkulaan tuleva tieto jatkaa matkaansa?

Answer 4

LGN:n ja pulvinaaritumakkeen kautta näköaivokuoren V3 ja V5-osiin

Question 5

Railo: Miten iso osa LGN:ään tulevasta tiedosta tulee silmistä?

Answer 5

10 %

Question 6

Railo: Miten iso osa LGN:ään tulevista viesteistä on takaisinpäin tulevaa viestintää V1:ltä?

Answer 6

30%

Question 7

Railo: mistä muualta pulvinaaritumake ja yläkukkula saavat viestejä silmien lisäksi?

Answer 7

Pul: pääosin muualta aivokuorelta
SC: V1, muualta aivokuorelta sekä aivokuoren alaisilta alueilta

Question 8

Railo: mitä tarkoittaa tyypin 1 ja 2 sokeanäkö?

Answer 8

1: todellinen tiedostamaton sokeanäkö eli ei pysty kuvailemaan mitenkään tietoa näkemästään sokealla näkökentällä.
2: jossain määrin tietoista kokemusta sokean näkökentän sisällöstä. Jonkinlainen fiilis voi olla esim siitä miltä joku näyttää tai mihin suuntaan joku näyttää.

Question 9

Railo: Milloin sokeanäköä ei voi ilmetä?

Answer 9

Jos V1 ohittavat yhteydet ovat tuhoutuneet

Question 10

Railo: Milloin TMS-laitteella tehty häirintä on voimakkainta?

Answer 10

Kun näköärsykkeen ja tms-pulssin väli (SOA) on 80-120ms

Question 11

Railo: Minkälaisia tuloksia on saatu TMS-tutkimuksissa kohteen olemassaolon/sijainnin tunnistamisessa?

Answer 11

Tiedostamattomasti nähty ärsyke on nopeuttanut tiedostetun ärsykkeen näkemistä. (Vaan toinen puoli ollut sokeana)

60 ms SOA niin ei tiedostamatonta näkökokemusta
90 ms SOA niin tiedostamaton näkökokemus

Question 12

Railo: Miksi liikkeen havaitsemisen on ajateltu olevan sokeanäköpotilailla erityisen vahvaa?

Answer 12

Liikkuvat kohteen ovat niin näkyviä
Liikkeeseen liittyy yhteyksiä, joissa tietoa siirtyy nopeasti LGN:stä liikealueelle MT+/V5 päälakilohkossa

Question 13

Railo: Tukeeko katsauksen tutkimukset ajatusta siitä, että terveillä on samanlainen sokeanäkö kuin kortikaalisesti sokeilla?

Answer 13

Eivät tue, näyttäisi siltä että terveillä varhainen näköaistin reitti LGN-V1 välittää sekä tietoisen että tiedostamattoman näkösisällön tietoa.

Tulokset tulevat siis tietoa ettei aivovauriopotilailla tavattava sokeanäkö toteudu samaan tapaan terveillä.