Tentti

Question 1

Penetranssi

Answer 1

Geneettisen ominaisuuden / taudin ‘läpituleminen’:
Vaikka taudille altistava geenimutaatio löytyisi, kaikki geenivirheen kantajat eivät välttämättä sairastu (epätäydellinen penetranssi)

Toisin sanoen, esim. vanhemmalla voi olla tautigeeni, mutta joss se ei ole aiheuttanut mitään oireita, tauti ei olisi ‘penetroinut’

Tällaista tilannetta kutsutaan epätäydelliseksi penetranssiksi, jossa siis tarkoitetaan tilannetta, jossa vallitseva ominaisuus ei tule ilmi, vaikka henkilöllä on taudin aiheuttava geenivirhe. Tämän takia jossakin suvussa saattaa kahden sairaan välisessä sukupolvessa olla terve henkilö. Suvussa saatetaan sanoa, että geeni on “hypännyt sukupolven yli”. Tosiasiassa geeni on periytynyt normaaliin tapaan sukupolvesta toiseen, mutta sen penetranssi on epätäydellinen.

Question 2

Vaihteleva ekspressio

Answer 2

Mutaatio voi myös aiheuttaa eri henkilöillä erilaisen oirekuvan (vaihteleva ekspressio). Sairaus ei siten esimerkiksi ole yhtä vakava kaikilla sukulaisilla. Jopa sisaruksilla saattaa olla erilaiset oireet, vaikkakin sama tauti.

Esimerkiksi neurofibromatoosi 1 -tautia sairastavilla henkilöillä on useimmiten melko lieviä oireita, mutta joidenkin potilaiden sairaus saattaa olla vaikea tai jopa uhata henkeä. Toisilla puolestaan oireet voivat olla niin vähäiset, että he pitävät itseään terveenä. Tällöin puhutaan geenin ekspression vaihtelusta eli siitä, että geenin vaikutus ilmiasuun vaihtelee.

Question 3

Pleiotropia

Answer 3

Geenin pleiotropia tarkoittaa että se voi aiheuttaa hyvin erilaisia oireita eri elimissä.

Vaihtelevalle ekspressiolle tuo omaa lisäväriään vielä se, että osa geeneistä on pleiotrooppisia eli ne aiheuttavat hyvin erilaisia oireita eri elimissä. Niinpä jollain neurofibromatoosi 1 -tautia sairastavalla vaikein oire voi olla skolioosi, toisella kouluvaikeudet ja kolmannella keskushermoston kasvaimet.

Toinen esimerkki: Marfan: oireita sydämessä (mm. aortan repeämä yleinen hoitamattomana), tuki-ja liikuntaelimistössä (luun liikakasvu, akanodaktylia, skolioosi, pitkät raajat) sekä silmäoireita (linssiluksaatio)

Question 4

Alleelinen heterogeenisyys

Answer 4

Saman taudinkuvan saattaa aiheuttaa erilaiset mutaatiot geenin aivan eri osissa

“Geenissä voi olla tapahtunut hyvinkin erilaisia mutaatioita, mutta kaikki mutaatiot aiheuttavat silti samaa tautia.
Marfanin syndroomassa tiedossa yli 2000 mutaatiota”

Question 5

Lokusheterogeenisyys

Answer 5

Saman taudinkuvan saattaa aiheuttaa erilaiset mutaatiot aivan eri geeneissä eri puolilla kromosomistoa

“Mutaatio voi olla tapahtunut eri lokuksessa. Silti näistä kaikista aiheutuu sama tauti. Polykystinen munuaistauti on hyvä esimerkki”

Question 6

De novo-mutaatiot

Answer 6

Jos henkilö ei ole perinyt tautigeeniä kummaltakaan vanhemmaltaan, vaan se on syntynyt siittiön tai munasolun muodostumisen yhteydessä, on kysymyksessä uusi eli de novo -mutaatio.

Uudet mutaatiot ovat erityisen silmiinpistäviä juuri autosomisissa dominanteissa taudeissa, koska ne tulevat heti näkyviin: terveet vanhemmat saavat yllättäen sairaan lapsen. Tällöin todennäköisin selitys on uusi mutaatio yhdessä sukusolussa. Ilman geenitutkimusta on kuitenkin mahdotonta sulkea pois sitä epätodennäköisempää mahdollisuutta, että tautigeeni olisi olemassa jo toisella vanhemmalla, mutta se ei olisi aiheuttanut mitään oireita eli ei olisi penetroitunut. Uuden mutaation vuoksi tauti periytyy sairastuneesta lapsesta eteenpäin vallitsevan periytymisen sääntöjen mukaan.

Question 7

Geneettinen antisipaatio

Answer 7

Sairauden vaikeutuminen sukupolvittain
Esim. myotoniset dystrofiat , Huntingtonin tauti, fragiili-X

Toisin sanoen ilmiö, jossa geneettisen oireyhtymän siirtyessä seuraavalle sukupolvelle, sen oireet ilmenevät aikaisemmin. Usein oireet myös pahenevat.

Question 8

Ituratamosaikismi

Answer 8

Kaikki tai osa vanhemman sukusoluista (iturata) on mutatoitunut, mutta somaattiset solut eivät, jolloin lapsi ilmentää tautia, mutta vanhempi ei * Terveillä vanhemmilla voi siten olla useita sairaita lapsia

Question 9

X-inaktivaatio

Answer 9

X-kromosomin inaktivaatio tai nk. lyonisaatio (engl. X-chromosome inactivation (XCI), lyonization) tarkoittaa tilannetta, jossa toinen naisen perimässä olevista X-kromosomeista inaktivoidaan eli sen geenejä ei käytetä geenien luentaan. X-kromosomin inaktivaatio takaa, että molemmilla sukupuolilla on käytössään yhtäläinen määrä X-kromosomaalisia geenejä ja että naisilla X-kromosomin geenituotteita ei ilmene ylen määrin miessukupuoleen nähden, mistä voisi olla haittaa.

Se kumpi naisen kahdesta X-kromosomista eri kudoksissa vaimennetaan, määräytyy alkion kehityksen aikana ja on täysin sattuman varaista. Yleensä tytöillä/naisilla sekä isältä että äidiltä perittyjä X-kromosomeja käytetään geenien luentaan eri soluissa ja kudoksissa tasapuolisesti (50 % ja 50 %).

X-kromosomin inaktivaatio on peruuttamatonta ja pysyvää. Lisäksi se siirtyy solun jakautuessa myös kaikille sen tytärsoluille. Poikkeuksen tähän sääntöön tuovat ainoastaan kypsyvät munasolut, joissa X-kromosomin inaktivaatio puretaan ja uudelleen ohjataan.

Mitä poikkeuksia X-kromosomin inaktivaatiossa voi tapahtua?
Osa inaktivoidun X-kromosomin geeneistä voi myös välttää inaktivaation ja pysyä aktiivisina. Ilmiöstä käytetään termiä X-kromosomin inaktivaation välttäminen. Tällaisia geenejä arvioidaan olevan X-kromosomissa noin 15-25 %.
Lisäksi X-kromosomin inaktivaatio voi olla vinoutunutta. Tällöin äidiltä perittyä X-kromosomia saatetaan lukea esimerkiksi 80 % ja isältä perittyä 20 %, 50 % & 50 % sijaan tai toisin päin.

Vähäinen vinouma on melko yleistä. Vinouma on huomattava silloin kun toinen X-kromosomi on inaktivoituneena 5%:ssa soluja, ja toinen on aktivoituneena 95%:ssa soluja. Jos tuossa aktiivisessa X-kromosomissa on peittyvästi periytyvä geenivirhe, peittyvästi periytyvä X-kromosominen sairaus aiheuttaa oireita myös naisella, vaikka yleensä tällainen sairaus tulee ilmi vain miehillä.

Question 10

Yhdistelmäheterotsygootti

Answer 10

Saman geenin molemmat alleelit sisältävät erilaisen sairautta aiheuttavan mutaation

Question 11

Hemitsygootti

Answer 11

Geenistä on vain yksi toimiva kopio solussa. Esim. miehet ovat hemitsygoottisia X-kromosomin geenien suhteen.

Question 12

Konsangviniteetti

Answer 12

Verisukulaisuus. Vanhemmat ovat keskenään kolmannet serkut tai sitä lähemmät sukulaiset. Liittyy sisäsiittoisuuteen.

Toisin sanoen, Polveutua samasta esi-isästä/verisukulainen

Question 13

Fenokopio

Answer 13

Samanlainen tautityyppi voi syntyä täysin eri syistä. Esim. kohonnut verenpaine

Yksilöllä tietylle genotyypille karakteerisiä piirteitä, ilman kysyistä genotyyppiä; piirteet kehittynyt ympäristön vaikutuksesta

Question 14

Monosomia

Answer 14

Kromosomien jakautumishäiriö, jonka seurauksena toinen kromosomipareista puuttuu

Esim. Turnerin oireyhtymä (45,X)

Question 15

Trisomia

Answer 15

Kromosomien jakautumishäiriö, jossa yhtä kromosomia on 3kpl.

Esim: 21-trisomia (Downin oireyhtymä)

Question 16

Polyploidia

Answer 16

Polyploidialla tarkoitetaan koko yksinkertaisen kromosomiston esiintymistä useampana kuin kahtena kappaleena. Polyploidia on ihmisellä harvinainen ja johtaa lähes poikkeuksetta sikiökehityksen pysähtymiseen tai varhaisvaiheessa tapahtuvaan raskauden keskeytymiseen (3n = triploidia, 4n = tetraploidia)

Question 17

Aneuploidia

Answer 17

Yksittäisen kromosomin poikkeavaa lukumäärää kutsutaan nimellä aneuploidia:
Epätyypillinen määrä kromosomeja (esim. 45 tai 47)

yhden kromosomin ylimääräisyyttä kutsutaan trisomiaksi, ja yhden kromosomin puuttumista monosomiaksi. Ihmisellä monosomia on erittäin harvinainen, eikä niitä ole tavattu elävänä syntyneissä lapsissa tai abortoituneissa sikiöissä. Poikkeuksen muodostaa sukupuolikromosomin monosomia Turnerin oireyhtymässä (45, X). Trisomiaa sen sijaan esiintyy ihmisellä kaikissa 23 kromosomiparissa, mutta ainoastaan kromosomien 8, 9, 13, 18 ja 21, sekä sukupuolikromosomien X ja Y ylimääräisyyttä on tavattu elävänä syntyneissä lapsissa.

Question 18

Uniparentaalinen disomia

Answer 18

Tilanne jossa molemmat kopiot kromosomista tulevat samalta vanhemmalta

Question 19

Mosaikismi

Answer 19

Kun geneettinen muutos on vain osassa henkilön soluista, puhutaan mosaikismista. Mosaikismin osuudet (%) voivat vaihdella kudoskohtaisesti.

Mosaikismi saa alkunsa hedelmöityksen ja varhaisen alkion kehityksen aikana, tai myöhemmin elämän aikana syntyneen mutaation seurauksesta, joka monistuu solun tytärsoluihin tietyissä kudoksissa. Mosaikismin syntyyn ei voi vaikuttaa.

Question 20

Somaattinen mutaatio

Answer 20

Mutaatio joka tapahtuu somaattisessa solussa, ei periydy

Question 21

Heritabiliteetti vs Heriditeetti

Answer 21

Periytyvyys vs Perinnöllisyys

Heritabiliteetti saa arvoja väliltä 0–1 tai 0–100 %, saatu yleensä kaksoistutkimuksista. Kuvaa siis kuinka merkittävä osuus perimällä on jonkin sairauden synnyssä. Tutkii, kuinka paljon piirteiden variaatio johtuu geeneistä eikä ympäristötekijöistä

J
“Todennäköisyys, että tauti tai piirre kulkee suvussa (esim. sinisilmäisyys)

Question 22

Fragiili X -oireyhtymä

Answer 22

Periytymistapa: X-kromosomaalinen vallitseva

Yleisyys:

 Pojilla 1/5 000

 Tytöillä 1/10 000

Fragiili X -oireyhtymä on yleisin yhden geenin mutaatiosta johtuva kehitysvammaisuutta aiheuttava sairaus. Oireyhtymä on pojilla vaikeampi kuin tytöillä, joille mutaatio ei välttämättä aiheuta oireita lainkaan.

Fragiili X -oireyhtymän tärkein ilmentymä on kehitysvammaisuus, joka on pojilla yleensä keskivaikea tai vaikea ja tytöillä lievä. Lapsena potilaat ovat usein velttoja ja ärtyisiä tai apaattisia. Liikunnallinen kehitys on hidasta, ja liikkuminen on ikätasoa kömpelömpää. Myös puhe kehittyy hitaasti ja on pitkään epäselvää, änkyttävää ja toistavaa. Leikki-iässä oireistoa hallitsevat ylivilkkaus, lyhytjännitteisyys, varauksellinen ja pelokas suhtautuminen uusiin tilanteisiin ja välttelevä katsekontakti, joka usein herättää epäilyn autismista. Monilla on aggressiivisia kohtauksia, tic-liikkeitä ja maneereita, kuten käsien räpyttelyä, puremista tai heijaamista. Joka viidennellä esiintyy epileptisiä kohtauksia. Tavallisia ovat myös lievät sidekudosoireet, mm. tyrä, skolioosi, sydämen läppien muutokset ja aortan tai keuhkovaltimon tyven laajentuma.

Lapsina useimmat potilaat ovat kookkaita ja lievästi makrokefalisia. Otsa on korkea ja leveä. Korvalehdet ovat suuret ja siirottavat (kuva 3). Iän karttuessa kasvot pitenevät ja leuka työntyy eteenpäin. Aikuispituus, murrosiän kehitys ja hedelmällisyys ovat normaalit. Noin 80 %:lla miespotilaista on suuret kivekset.

Oireyhtymään ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Koulutuksen, kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen avulla pyritään helpottamaan potilaan selviytymistä. Mahdolliset oheissairaudet, kuten nivelongelmat, skolioosi, läppäviat ja epilepsia, hoidetaan asianmukaisesti. Sairautta ei pidetä etenevänä, eikä se lyhennä elinikää.

Fragiili X -oireyhtymä johtuu lähes poikkeuksetta FMR1-geenin CGG-toistojakson laajentumasta, joka voi periytyä esi- tai täysmutaationa. Esimutaatiossa toistojaksoalue on epästabiili, mutta geeni on edelleen aktiivinen ja ilmentyy jopa voimakkaammin kuin normaali geeni. Muutos ei aiheuta fragiili X -oireyhtymän oireita, mutta osalle esimutaation kantajista kehittyy vanhuudessa Parkinsonin tautia muistuttava etenevä neurologinen sairaus ja osalla esimutaation naispuolisista kantajista vaihdevuodet alkavat varhain. Täysmutaatiossa geeni on sammunut ja geenituote puuttuu.

Kun mutaatio periytyy äidiltä, lapsi saa sen sukupuolesta riippumatta 50 %:n todennäköisyydellä. Täysmutaatio periytyy äidiltä aina täysmutaationa, ja esimutaatio muuttuu täysmutaatioksi sitä todennäköisemmin, mitä enemmän toistojaksoja siinä on. Pojille täysmutaatio aiheuttaa aina sairauden. X-kromosomin sattumanvaraisen inaktivaation vuoksi täysmutaation perineistä tytöistä puolet on oireettomia, neljännes lievästi ja neljännes vaikeammin kehitysvammaisia. Isältä mutaatio periytyy aina tyttärille. Fragiili X -oireyhtymä voi esiintyä myös ns. mosaiikkimuotoisena, jolloin potilaan joissakin soluissa on esi- ja toisissa täysmutaatio. Mosaiikkimuotoisen fragiili X -oireyhtymän oireet ovat lievemmät kuin klassisen sairauden.

Epäily fragiili X -oireyhtymästä syntyy tavallisesti oireiden ja mahdollisesti suvussa aiemmin todettujen tapausten perusteella. Diagnoosi varmistetaan mutaatiotutkimuksella. Samoin löytyvät myös suvun oireettomat esi- tai täysmutaation kantajat. Sikiö- ja alkiodiagnostiikka ovat mahdollisia.

Question 23

Sukupuun laatiminen

Answer 23

1. Aloitetaan kysyjästä itsestään
2. Laajennetaan sisältämään potilaan sukulaiset (lapset, vanhemmat, sisarukset ja sisarusten lapset)
   - Sisarukset sijoitetaan ikäjärjestykseen ja aviopareissa mies tavallisesti vasemmalle.
   - Sukulaisten puolisoja ei yleensä merkitä sukupuuhun.
   - Myös potilaan, hänen äitinsä ja lähisukulaistensa keskenmenot, kuolleena syntyneet ja imeväisiässä kuolleet lapset ja heidän kuolinsyynsä kirjataan.
   - Diagnoosin kannalta tärkeitä saattavat olla nimenomaan kuolleet sukulaiset, myös lapsuusiässä kuolleet, jotka potilas helposti unohtaa mainita, ellei niitä erikseen kysytä.

Question 24

Miten familiaalisessa hyperkolestrolemiassa vaikuttaa onko potilas homo- vai heterotsygootti geenin suhteen?

Answer 24

Tyypillisesti dominanttia tautia sairastavat henkilöt ovat heterotsygootteja, eli heillä on tautia aiheuttava mutaatio toisessa kyseisen geeniparin geenissä.

Joissakin dominanteissa taudeissa yksilön ilmiasu on aivan samanlainen riippumatta siitä, onko hän heterotsygootti vai harvinainen homotsygootti perittyään tautimutaation sekä isältään että äidiltään. Näin on esimerkiksi Huntingtonin taudissa.

Joissakin dominanteissa taudeissa sen sijaan potilaan taudinkuva on huomattavasti vaikeampi, mikäli hän on homotsygootti vallitsevasti periytyvän mutaation suhteen, kuten on esimerkiksi familiaalisessa hyperkolesterolemiassa (FH). FH-mutaation suhteen heterotsygoottisten yksilöiden seerumin kolesterolipitoisuus on selvästi lisääntynyt ja sepelvaltimotaudin riski keski-iässä on huomattava, kun taas harvinaisten homotsygoottisten potilaiden kolesteroliarvot ovat vieläkin korkeammat ja hoitamattomina he menehtyvät sepelvaltimotautiin jo lapsina.

Question 25

Mikä on tyypillinen piirre, josta havaitsee, että tauti periytyy vallitsevasti?

Answer 25

Vallitseva periytymistapa on yleensä helppo havaita, koska tauti esiintyy perättäisissä sukupolvissa. Usein potilas tai perhe itsekin ilmaisee taudin "kulkevan suvussa". Tauti siirtyy sairaalta yksilöltä keskimäärin puolelle hänen lapsistaan, koska lapsilla on 50 %:n mahdollisuus saada tautia aiheuttava geenialleeli ja yhtä suuri mahdollisuus saada normaali alleeli. Vallitsevassa periytymisessä esiintyy kuitenkin eräitä ominaisuuksia, jotka hämärtävät taudin selvästi tunnistettavan periytymisen. Näitä ovat uusien mutaatioiden suuri määrä, gonadimosaikismi, taudin epätäydellinen penetranssi ja ekspression vaihtelu

Question 26

Mikä on tyypillinen piirre, josta havaitsee, että tauti periytyy resessiivisesti?

Answer 26

- Sairaita lapsia syntyy yleensä terveille vanhemmille, (jotka tietämättään ovat geenivirheen kantajia) Lasten riski sairastua on joka raskaudessa yksi mahdollisuus neljästä eli 25 %. Terveiden sisarusten riski olla tautigeenin kantaja on kaksi mahdollisuutta kolmesta. Koska vanhemmat ovat terveitä eikä lähisuvussa useinkaan ole muita sairaita henkilöitä, tautia ei helposti oivalleta perinnölliseksi. Resessiivistä tautia esiintyy suvussa tavallisesti yhden perheen lapsilla. Koska tällaisissa perheissä lapsilla on 25 %:n todennäköisyys periä tauti, ei tauti nykyisissä pienissä perheissä useinkaan toistu sisarussarjassa. Niinpä taudin tunnistaminen peittyvästi periytyväksi pelkästään sukuanamneesin perustella on usein mahdotonta.

Question 27

Kystinen fibroosi

Answer 27

Periytymistapa: autosominen peittyvä Yleisyys: Suomessa noin 1/30 000 vastasyntynyttä Kystinen fibroosi on tavallisin vakavaoireinen, peittyvästi periytyvä tauti valkoisella rodulla. Ilmaantuvuus Länsi-Euroopassa on noin 1/2 500, mutta Suomessa tauti on kymmenen kertaa harvinaisempi. Tyyppipotilas on lapsi, jolla on toistuvia hengitysteiden infektioita ja krooninen obstruktio. Toisena pääoireena ovat maha-suolioireet. Suurimmalle osalle potilaista kehittyy haiman vajaatoiminta, joka hoitamattomana johtaa rasvojen imeytymishäiriöön, energiavajaukseen ja kasvun häiriintymiseen. Tauti voi ilmetä vastasyntyneen mekoniumileuksena tai neonataalihepatiittina, ja myöhemmin voi kehittyä biliaarinen kirroosi tai toistuvia haimatulehduksia. Aikaisemmin potilaat menehtyivät nuorina aikuisina. Viime vuosikymmeninä aktiivinen hengitystieinfektioiden hoito ja ravitsemustilan ylläpito ovat parantaneet ennustetta tuntuvasti, joten nyt syntyvän potilaan ennuste on huomattavasti parempi. Kystistä fibroosia aiheuttava CFTR-geeni (cystic fibrosis transmembrane conductance regulator gene) sijaitsee kromosomialueella 7q31, ja sen erilaisia mutaatioita tunnetaan jo yli 1 300. Mutaatioista tunnetuin on kolmen emäksen deleetio, deltaF508, joka joissakin väestöissä on tautia aiheuttava mutaatio lähes 90 %:ssa tapauksista. Suomessa tämän mutaation osuus on noin 45 %. CFTR-geenin tuottama proteiini toimii solukalvolla kloridikanavana, jonka toiminnan häiriintyminen vaikeuttaa kloridin ja veden kulkua solukalvon läpi. Kystistä fibroosia sairastavilla tämä ilmenee siten, että eksokriinisten rauhasten eritteet ovat poikkeuksellisen sitkeitä ja tukkivat pieniä keuhkoputkia ja haimatiehyitä ja johtavat komplikaatioihin. Koska taudin patogeneesi nyt tunnetaan, voitaneen tulevaisuudessa sairauteen kehittää myös uusia lääkehoitoja. Vaikka taudin ennuste on parantunut, toivovat monet perheet sikiö- tai alkiodiagnostiikkaa tulevissa raskauksissaan. CFTR-geenin variaatioihin liittyy myös ilman muita kystisen fibroosin oireita esiintyvä miesten lapsettomuus, obstruktiivinen atsoospermia, jonka syynä on synnynnäinen molemminpuolinen siemenjohtimen ageneesi. Yleensä miehet ovat yhdistelmäheterotsygootteja klassisen CFTR-mutaation ja geenin T-variantin suhteen, esimerkiksi 5T.

Question 28

Aikuisiän polykystinen munuaistauti

Answer 28

Periytymistapa: autosominen vallitseva Yleisyys: 1/1 000 Aikuisiän polykystinen munuaistauti (PKD) on eräs tavallisimmista perinnöllisistä sairauksista. Nimestään huolimatta se on usein todettavissa jo kouluiässä ja saattaa harvinaisissa tapauksissa ilmetä jopa vastasyntyneen vaikeana tautina. Tavallisimmin tauti havaitaan keski-iässä, kun selvitellään syytä kohonneeseen verenpaineeseen, kylkikipuihin tai verivirtsaisuuteen. Jotkut taudin perineet elävät oireettomina pitkälle vanhuuteen. Tautia sairastaville kehittyy lukuisia kystia molempiin munuaisiin, jotka tämän vuoksi suurenevat (kuva 4). Kystat ovat helpoimmin todettavissa kaikututkimuksella. Tavallisimmin keski-iässä ilmenevä kohonnut verenpaine ja munuaisen vajaatoiminta liittyvät kystien kehittymiseen. Jos tarvitaan munuaisensiirtoa ja luovuttajaksi tarjoutuu perheenjäsen, on tärkeää varmistaa, ettei hänellä ole kehittymässä olevaa polykystistä munuaistautia. Kolmasosalle potilaista ilmaantuu myös maksakystia, jotka eivät yleensä haittaa maksan toimintaa. Joissakin suvuissa potilailla on myös subaraknoidaalivuotojen lisääntynyt riski. Niistä PKD-potilaista, joilla mutaatio tunnistetaan, se todetaan 85 %:lla PKD1-geenissä ja 15 %:lla PKD2-geenissä. Noin 10 %:lla geenivirhettä ei todeta. Näissä suvuissa taudin saattaa aiheuttaa kolmas, toistaiseksi tuntematon geeni. Uudet mutaatiot ovat harvinaisia, ja potilaat kuuluvat yleensä sukuihin, joissa tiedetään olevan useita sairaita. Perheille onkin yleensä tuttua taudin kliininen vaihtelu nuorista potilaista lähes oireettomiin eläkeikäisiin, ja taudin kanssa on totuttu elämään.

Question 29

Mikä on tyypillinen piirre, josta havaitsee, että tauti periytyy X-kromosomaalisesti?

Answer 29

X-kromosomissa sijaitsevat geenivirheet periytyvät mieheltä kaikille tyttärille, koska tyttäret saavat alkunsa siittiöistä, joissa on X-kromosomi. Sen sijaan geenivirheet eivät koskaan periydy isältä pojalle, koska pojat saavat alkunsa siittiöistä, joissa on Y-kromosomi. Geenivirhettä kantavalta naiselta periytyvät X-kromosomissa sijaitsevat geenivirheet puolelle tytöistä ja puolelle pojista, koska naisen munasoluista puolet sisältää X-kromosomin, jossa on geenivirhe, ja puolet normaalin X-kromosomin. Mikäli sairaus on dominantti, ovat kaikki geenin perineet sairaita. Jos se on resessiivinen, on vain pojilla 50 %:n riski periä tauti (tytöillä 0?). Mikäli X-kromosomaalista tautia aiheuttava geeni on perheen isän ainoassa X-kromosomissa, perivät kaikki tyttäret sen, mutta pojille se ei periydy. Jos tauti on dominantti, ovat isä ja tyttäret sairaita. Jos tauti on resessiivinen, on isä sairas ja tyttäret ovat taudinkantajia.

Question 30

Lyonisaatio

Answer 30

Oman erikoisuutensa X-kromosomaaliseen periytymiseen tuo naisen varhaisessa alkionkehityksessä tapahtuva X-kromosomin inaktivaatio eli lyonisaatio Koska naisen kussakin solussa on varhain tapahtuneen inaktivaation vuoksi vain toinen X-kromosomeista täysin aktiivinen, saattaa valtaosassa soluista toimia sattumalta normaali X-kromosomi. Tällöin edes dominantti geenivirhe ei aiheuta juurikaan oireita. Toisaalta resessiivisen geenin kantajat voivat vinoutuneen lyonisaation seurauksena saada vaikeitakin oireita.

Question 31

X-kromosomaalinen dominantti sairaus sukupuussa

Answer 31

Sairaus periytyy kaikille sairaan isän tyttärille, mutta ei pojille. Tytärten lapsilla, pojilla tai tytöillä, on 50 %:n riski sairastua. Esimerkkejä X-kromosomissa vallitsevasti periytyvistä taudeista ovat Alportin tauti ja incontinentia pigmenti -tauti. Alportin taudissa pojat sairastuvat etenevään munuaisten vajaatoimintaan johtavaan nefriittiin kouluiässä. Tytöistä vain osalla tauti kehittyy näin vaikeaksi ja valtaosalla ainoana oireena esiintyy ajoittain verivirtsaisuutta eli hematuriaa. Incontinentia pigmenti puolestaan johtaa geenivirheen perineiden poikien kuolemaan jo sikiöaikana, joten perheiden tytöt saattavat sairastaa tätä oireiltaan vaihtelevaa tautia, kun taas pojat ovat terveitä.

Question 32

X-kromosomaalinen peittyvä sairaus sukupuussa

Answer 32

X-kromosomissa peittyvästi periytyvää tautia sairastavan miehen kaikki tyttäret ovat taudinkantajia, mutta pojat eivät voi periä geeniä isältään. Kantajanaisen tyttärillä on 50 %:n riski olla äitinsä tavoin taudinkantaja; taudinkantajuus on nykyään usein mahdollista selvittää geenitutkimuksella. Kantajanaisten pojilla on 50 %:n riski sairastaa perheen tautia. Kokonaisuutena kantajanaisen riski saada tautia sairastava lapsi on siten 25 %

Question 33

Puna-vihersokeuden ohella tunnetuin esimerkki X-kromosomaalisesta peittyvästä periytymisestä on ____

Answer 33

verenvuototautien klassikko eli hemofilia, jonka tavallisinta muotoa, A-hemofiliaa, esiintyi Euroopan kuningashuoneissa. Kun johonkin hoviin naitiin naapurimaan terve prinsessa, hän saattoikin olla taudinkantaja ja tuoda tullessaan piilevän geenivirheen A-hemofiliaa aiheuttavassa geenissä, jolloin tulevilla kruununperijöillä oli 50 %:n riski sairastua. Kuuluisin potilas oli Venäjän viimeisen tsaarin poika Aleksei, jota tauti oli vammauttanut pahasti jo pikkupoikana.

Question 34

Epigeneettiset säätelyjärjestelmät

Answer 34

DNA:n metylaatio Metyyliryhmän (–CH3) kovalenttinen liittäminen sytosiiniin on parhaiten tunnettu epigeneettisen säätelyn muoto. Histonien muokkaus DNA on kromosomeissa pakkautuneena kromatiinirihmaan, helminauhaan, jonka helmiä ovat nukleosomit. Nukleosomi on kahdeksan histoniproteiinimolekyylin (H3, H4, H2A ja H2B, kukin kaksin kappalein) muodostama kelan kaltainen rakenne, jonka ympärille DNA-nauha kietoutuu. Kromatiinirihman tiiviys säätelee geenien aktivaatiotilaa: löyhässä muodossa (eukromatiini) transkriptio- ja muut tekijät pääsevät kromatiinin sisään käynnistämään geenien luennan, kun taas tiiviissä muodossa (heterokromatiini) alueen geenit ovat epäaktiivisia. Ei-koodaava RNA Vain 1–2 % ihmisen DNA:sta koodautuu lähetti-RNA:ksi ja edelleen proteiinituotteiksi. Jäljelle jäävä osa on ei-koodaavaa, mutta RNA-polymeraasi lukee sen kuitenkin valtaosaltaan RNA:ksi, jolloin syntyy erityyppisiä ei-koodaavia RNA-tuotteita. Ei-koodaava RNA jakautuu useisiin alaluokkiin mm. RNA-tuotteen koon ja toiminnan perusteella. Tärkeimpiä ryhmiä ovat pitkä ei-koodaava RNA (long non-coding RNA, lncRNA, tai vaihtoehtoisesti long intergenic non-coding RNA, lincRNA) sekä erilaiset pienet RNA:t.

Question 35

PCR-tekniikka

Answer 35

Kaksoiskierteinen DNA denaturoidaan kuumentamalla, jolloin juosteet eroavat toisistaan. Kun lämpötilaa jäähdytetään, alukkeet sitoutuvat DNA:han. Tämän jälkeen polymeraasientsyymit syntetisoivat uuden juosteen. Kun sama sykli toistetaan 30–40 kertaa, tuloksena on yli miljoonakertainen määrä haluttua DNA-jaksoa.

Question 36

Sanger sekvensointi

Answer 36

Entsymaattinen menetelmä DNA:n sekvensointiin. Sekvensoitavat alueet monistetaan PCR-reaktiossa ja saadut PCR-tuotteet sekvensoidaan suoraan emäsjärjestyksen selvittämiseksi. Sopii yksittäisen mutaation tai pienen geenin tutkimukseen hyvin. Tarkemmin: Sangerin menetelmässä monistetaan sekvensoitavat alueet ensin PCR-reaktioissa ja saadut PCR-tuotteet sekvensoidaan suoraan emäsjärjestyksen selvittämiseksi. Sekvenssianalyysi perustuu siihen, että koeputkeen lisätään DNA-synteesireaktion normaalien rakennuspalikoiden, nukleotidien, joukkoon pieni joukko ns. terminaattorimolekyylejä, jotka pysäyttävät DNA-synteesin tutkittavan nukleotidin kohdalle (kuva 4). Näin muodostuu erimittaisia DNA-synteesituotteita, jotka eroavat pituudeltaan aina yhden nukleotidin verran. Tuotteet erotellaan koon mukaan elektroforeesilla, ja niiden pituusjärjestyksestä sekä siitä, mikä terminaattori kussakin fragmentissa oli käytössä, voidaan päätellä DNA-sekvenssi. Tämä kaikki tehdään nykyisin automaattisilla DNA-sekvensaattoreilla, jotka antavat tulokseksi tutkittavan DNA:n sekvenssin.

Question 37

Sukupolviseulonta

Answer 37

Systemaattinen prosessi jonka päämääränä on identifioida ne yksilöt joilla on korkea riski sairastua periytyvään sairauteen. Alkaa henkilöstä joka on sairas ja jatkuu läheisten testauksella.

Question 38

Molekyylikaryotyypitys

Answer 38

Molekyylikaryotyypitysmenetelmällä (MK-tutkimus) voidaan havaita perimässä esiintyviä pieniä kromosomimuutoksia. Tällaisia kromosomimuutoksia ovat häviämät (deleetiot) ja kahdentumat (duplikaatiot). MK-tutkimus tehdään tavallisesti verinäytteestä. Sikiölle tutkimus voidaan tehdä raskausviikosta riippuen istukkanäytteestä tai lapsivesinäytteestä. Tässä hyödynnetään FISH-menetelmän sovellusta, vertailevaa genomista hybridisaatiota (VGH, CGH): veren valkosoluista eristetty ja fluoresoivalla aineella leimattu DNA kilpailee eri fluoresoivalla aineella leimatun vertailu-DNA:n kanssa hybridisoitumisesta sirulasilla oleviin DNA-sekvensseihin. Normaalin genomin ollessa kyseessä on tutkittavan ja vertailu-DNA sitoutuminen lasilla oleviin DNA-sekvensseihin tasaveroista, mutta poikkeavassa tapauksessa saadaa osoitettua genomin ali- ja ylimäärät erilaisina signaaliprofiilina Sijoittuu kromosomi- ja geenitason tutkimusten välimaastoon. Milloin MK-tutkimus? * Ensisijainen kehitysviiveiden tutkimus * Kun potilaalla on rakennepoikkeavuuksia * Epäily kromosomipoikkeavuudesta

Question 39

Kromosomitutkimukset

Answer 39

Antaa yleiskuvan karyotyypista ja kromosomien rakennemuutoksista, mikäli niitä on. Pyritään osoittamaan kromosomien lukumäärän muutokset ja rakenteen poikkeavuudet. Eläviä soluja tarvitaan, DNA eristetään yleensä suoraan näytteestä. Tämän menetelmän ovat lähes kokonaan korvanneet mikrolevytestit, kuten MK ja NGS.

Question 40

Geenipaneelit

Answer 40

Kohdennettu eksomitutkimus (geenipaneelin käyttö) helpottaa tautigeenin löytämistä, kun oirekuvan taustalla voi olla jokin kymmenistä geeneistä. Useita saman sairauden etiologisia geenejä samassa tutkimuksessa. Analysointi kohdistuu potilaan oireiden kannalta kiinnostaviin geeneihin.

Question 41

Koko perimän eksomisekvensointi

Answer 41

Eksomi on se osa perimää joka pitää sisällään oleellisimman tiedon eli ohjeet valkuaisaineiden valmistamiseksi. Suurin osa tautia aiheuttavista mutaatioista sijaitsee juuri eksomissa, vaikka vain noin 1,5% perimästä on eksomia. Sekvensointi tarkoittaa perimän emäsjärjestyksen selvittämistä. Säästää kustannuksia, 50%:lla löytyy diagnoosi heti koko eksomin tutkimuksella. Eksomisekvensointi on toistaiseksi etenkin tutkimushankkeissa laajalti käytetty menetelmä, joka tuottaa valtavan määrän tietoa. Sen käyttö oireyhtymäpotilaiden diagnostiikassa lisääntyy koko ajan.

Question 42

Koko perimän sekvensointi

Answer 42

Koko genomin sekvensoinnissa kertyy etsityn asian lisäksi valtava määrä muutakin -> sattumalöydökset. Tärkeä edellytys henkilökohtaisen lääketieteen kehittymiselle. Uuden sukupolven sekvensointimenetelmät (NGS) mahdollistavat koko perimän kattavien tutkimusten tekemisen.

Question 43

Barrin kappale

Answer 43

inaktivoitunut X-kromosomi

Question 44

Geneettinen leimautuminen

Answer 44

Toiselta vanhemmalta peräisin olevan geenin muuttuminen inaktiiviseksi (geeni lukkiutuu). Tältä vanhemmalta perityt geenit eivät siten ilmene jälkeläisessä. Geeni periytyy kyllä molemmilta vanhemmilta, mutta vain toiselta peritty alleeli ilmenee. => Vanhemman sukupuolen vaikutus sairauteen, vaikka kyseessä on sama mutaatio esim. Prader Willi syndrooma - Angelman syndrooma: molemmat mappautuu 15q11-q13 kohtaan genomissa, mutta jos äidin osuus puuttuu -> Angelman, jos taas isän osuus niin PWS Toisenlainen selitys termille: Geneettinen leimautuminen on epigeneettinen ilmiö, jossa geeni ilmentyy ainoastaan yhdestä alleelista toisen alleelin ollessa hiljennetty. Alleelin aktivisuus on riippuvainen siitä kummalta vanhemmalta se on peritty. Näin esimerkiksi paternaalisesti leimautunut geeni ilmentyy ainoastaan äidiltä periytyneestä alleelista

Question 45

sporadinen =

Answer 45

satunnainen

Question 46

Edwards

Answer 46

18 trisomia vaikea kehityshäiriö kliininen kuva: -pieni painoisia -aivojen, sydämen, suoliston poikkeavuude -keinutiolijalkaterä -elinikä 1-2 kk

Question 47

patau

Answer 47

47, XX +13 (eli 13-trisomia) vaikea kehityshäiriö - elinikä n 1 kk kliininen kuva: -huuli ja suulakihalkiio -aivojen, silmien, sydämen rakennepoikkeavuuksia -ylilukuiset sormet/varpaat -epilepsia

Question 48

klinefelter

Answer 48

(47XXY-mies) kliininen kuva: -teston tuontanto heikkenee murrosiässä -pienet kivekset --> lapsettomuus, teston tuotanto heikkenee iän myötä -5-10 cm normaalia pidempiä Tarkemmin: Yleistä Klinefelter-oireyhtymässä poikalapsella on ylimääräinen X-kromosomi. Normaalisti miehillä on yksi X-kromosomi, mutta Klinefelter-oireyhtymässä niitä on kaksi. Tällainen kromosomivirhe kuvataan löytyvän jopa yhdellä viidestäsadasta–tuhannesta vastasyntyneestä poikalapsesta. Osa heistä kasvaa aikuisiksi ilman, että missään vaiheessa ilmaantuu syytä tutkia kromosomeja, eli näiden miesten normaalia elämää ei ylimääräinen kromosomi häiritse millään tavalla. Joidenkin nuorten kohdalla kromosomitutkimus tulee kuitenkin aiheelliseksi, kun murrosikäkehityksen aikana kiinnitetään huomiota kivesten pieneen kokoon, suurentuneisiin rintarauhasiin tai laboratoriotutkimuksissa todettuun siittiötuotannon häiriöön sopiviin löydöksiin. Toteaminen Syytä siihen, että pojalla on ylimääräinen X-kromosomi, ei tunneta. Oireyhtymä ei ole perinnöllinen. XXY-diagnoosiin tarvitaan aina verinäyte, josta tehdään kromosomiviljely. Jos raskauden aikana on tehty lapsivesitutkimus, tiedetään XXY-löydöksestä jo lapsen syntyessä, ja se vahvistetaan lapsesta otetulla verinäytteellä.

Question 49

turner

Answer 49

45 X tyttö kliiniset piirteet - lyhytkasvuisuus -lapsettomuus (surkastuneet munasarjat) -pteryguem-poimut

Question 50

nonsense mutaatio

Answer 50

mutaatio joka aiheuttaa stop kodonin

Question 51

marfanin syndrooma

Answer 51

monogeeninen autosominen dominantti sairaus -sidekudos oireyhtymä - fibrilliini virhe, FBN1-geeni (vaihteleva ekspressiviteetti, pleiotrofia) insidenssi 1/5000-10 000 kliininen ilmentyminen: -verenkiertoelinten oireet (aortan anayrysma) -nopea kasvu (epäsuhtainen) -kuopparinta/kananrinta -araknodaktylia -pitkät raajat -linssiluksaatio hoito: -beetasalpaajat -AT1-salpaajat -ja oireenmukaan

Question 52

onkogeeni

Answer 52

geeni joka ohjaa normaalissa solussa edistää kasvua (solun jakautumista, estää apoptoosia..), mutatoituneena kiihtynyt kasvu

Question 53

kasvurajoitegeeni

Answer 53

normaalissa solussa rajoittaa kasvua, toimii ns jarruna. Mutatoituneena jarru häviää.

Question 54

akondroplasia

Answer 54

lyhytkasvuisuus, periytyy vallitsevasti autosomissa uusia mutaatioita monet kliininen kuva: -kookas kallo -prominentti otsa -korostunut lannelordoosi -lyhyt pituus -painunut nenänselkä

Question 55

Haploinsuffisienssi

Answer 55

tilanne, jossa heterotsygootin n. 50 %:nen geenituotteen määrä on riittämätön tämän geenin säätelemään normaaliin toimintaan

Question 56

Dominantti negatiivinen

Answer 56

Mutaatio, jossa poikkeava geenituote inaktivoi normaalin alleelin geenituotteen

Question 57

Robertsonin translokaatioihin

Answer 57

sentrinen translokaatio kaksi ns. akrosentrista kromosomia (kromosomit 13-15 ja 21-22) on liittynyt toisiinsa ja muodostanut yhden translokaatiokromosomin ---> kromosomien lukumäärä on 45 ei yleensä oireita, kuitenkin yleensä ongelmia meioosissa

Question 58

Suomalainen tautiperintö

Answer 58

Koostuu yhden geenin virheen aiheuttamasta harvinaisista taudeista jotka ovat tavallisempia Suomessa kuin muualla maailmassa. Noin 40 perinnöllistä sairautta. Suurin osa sairauksista on autosomaalisten geenien aiheuttamia ja resessiivisesti periytyviä. Harvinaisia, esiintyvyys yhteensä 1/1000. Maantieteellisiä konsentraatioita. Esim. CNF (kongenitaalinefroosi), CHH (rustohiushypoplasia) ja DTD (diastrofinen dysplasia).

Question 59

Sisäsiittoisuus

Answer 59

Toisilleen läheistä sukua olevien eliöiden lisääntymistä keskenään. Sisäsiittoisuudella on haitallisia vaikutuksia jälkeläiseen. Tämän taustalla on se että lähisukulaisilla on tavallista enemmän yhteisiä geenimuotoja. Kun yksilö perii saman geenimuodon molemmilta vanhemmiltaan, erilaiset resessiiviset eli väistyvästi periytyvät sairaudet pääsevät ilmenemään

Question 60

Perustajavaikutus

Answer 60

Uuden populaation perustamisen aiheuttama erityistapaus populaation pullonkaulasta, kun perustajapopulaatio on pieni. Tämän seurauksena uusi populaatio voi olla geneettisesti ja fenotyyppisesti huomattavan erilainen alkuperäiseen populaatioon nähden, koska perustajajoukossa esiintyy vain pieni osa alkuperäisen populaation geneettisestä variaatiosta.

Question 61

Selitä medelin lain kaksi tärkeimpää piirretä: lohkeamissääntö ja vapaan kombinaation sääntö

Answer 61

Kutakin ominaisuutta säätelee tekijäpari, jonka osista sukusoluun siirtyy aina vain toinen. Eri tekijäparit siirtyvät sukusoluun toisista riippumatta

Question 62

Mitä tarkoitetaan Hardy-Weinbergin lailla?

Answer 62

"Geenifrekvenssi ja genotyyppifrekvenssi pysyy muuttumattomana sukupolvesta toiseen: Kahden alleelin esiintyessä p+q=1 Kolmen genotyypin suhteelliset osuudet p^2+2pq+q^2=1"

Question 63

Mitä tarkoittaa monitekijäiset sairaudet? Anna tästä esimerkkejä

Answer 63

Voiva johtua perimän yhteisvaikutuksesta ympäristön kanssa eikä voida selvittää esim. yhtä syyllistä geenimutaatiota. Näihin kuuluu mm.allergiat, diabetes, mielenterveysongelmat, syöpätaudit, dementia, karies,...

Question 64

Mikä määritellään harvinaiseksi sairaudeksi ja kuinka monella suomalaisella tälläinen on? Kuinka moni näistä on perinnöllinen

Answer 64

6-8% väestöstä eli suomessa 300-400k ihmistä. Yksittäisen sairauden esiintyvyys 1/2000 tai harvemmin. 80% perinnöllisiä

Question 65

Anna esimerkkejä perinnöllisistä sairauksista: - monogeeninen automosomisesti vallitseva, - monogeeninen autosomisesti peittyvä, - X-kromosominen

Answer 65

"Familiaalinen hyperkolesterolemia, BRCA, aikuisiän polykystinen munuaistauti, lynchin tauti(HNPCC), CATCH22. HFE-Hemokromatoosi(aikuisiällä alkava raudankertymäsairaus) Fragiili X(toistojaksomutaatio) ja duchenne(lihasheikkous)" TARKISTA NÄMÄ VIELÄ!

Question 66

Saman geenin erilainen mutaatio aiheuttaa eri tauteja: anna esimerkkitauti

Answer 66

Samassa geenissä erityyppiset mutaatiot aiheuttavat eri tauteja. Tästä esimerkkinä betaglobiinin mutaatiot, jotka voivat aiheuttaa mm.beta-talassemiaa tai sirppisoluanemiaa

Question 67

Periytyvätkö kromosomisairaudet?

Answer 67

Eivät periydy. Esimerkiksi Down ei periydy, ellei down johdu translokaatiosta (21-trisomia ei periydy)

Question 68

Mitä tarkoittaa monogeeninen periytyminen?

Answer 68

Tauti johtuu yhden geenin mutaatiosta. Esimerkiksi: huntington, kystinen fibroosi, duchenne

Question 69

Anna esimerkkejä monogeenisesti periytyvistä autosomisesti dominanteista taudeista (sidekudosoireyhtymiä 3kpl), autosomisesti resessiivisistä (2kpl) sekä X-kromosomisesta taudista

Answer 69

Marfan, EDS, OI DTD, KF EDA tyyppi 1

Question 70

Mitkä kaikki vaikeuttavat periytymistavan tulkintaa (9kpl)?

Answer 70

Epätäydellinen penetranssi Uusi mutaatio Vaihteleva ekspressiviteetti Pleiotrofia Alleelinen heterogeenisuus Lokusheterogeenisuus Antisipaatio Ituratamosaikismi Perimän leimautuminen

Question 71

Perinnölliset sidekudosoireyhtymät (3kpl), autosomiset dominantit

Answer 71

1. Marfanin oireyhtymä (fibrilliinivirhe) 2. Ehlers-Danlos oireyhtymä (EDS) (kollageenisairaus) 3. Osteogenesis imperfecta (OI) (kollageenivirhe) Marfan: Sairauden syynä on mutaatio geenissä, joka säätelee erään sidekudoksen proteiinin (valkuaisaineen) muodostumista (FBN1-mutaatio). Geenimuutoksen seurauksena sidekudos on normaalia venyvämpää ja hauraampaa. Sairaus periytyy vallitsevasti (dominantisti), joten keskimäärin puolet lapsista perii sen. Noin neljäsosa geenivirheistä on uusia, jolloin suvussa ei ole muita tautia sairastavia. EDS: Ehlers-Danlosin oireyhtymä (EDS) on harvinainen geneettinen sidekudossairaus, jonka aiheuttaa kollageenien geeneissä esiintyvä mutaatio. Tämä ilmenee mm. nivelten löysyytenä, ns. yliliikkuvuutena tai helppoina sijoiltaan menoina sekä ihon lisääntyneenä elastisuutena, venymisenä. Tätä ominaisuutta voidaan arvioida ja käyttää näiden sairauksien yhtenä luokittelukriteerinä. Näihin sairauksiin liittyy lähes aina myös sydämen ja keuhkojen verenkierron, suoliston, virtsateiden, lihaksiston sekä autonomisen hermoston toiminnan ja rasituksesta palautumisen poikkeavuutta, mikä aiheuttaa toimintakyvyn päivittäistä vaihtelua. Osteogenesis imperfecta (OI) Luuston synnynnäinen hauraus, osteogenesis imperfecta (OI), on sidekudoksen perinnöllinen sairaus, jonka tärkein kliininen oire ovat suhteettoman vähäisistä vammoista syntyvät luunmurtumat. Sairauden perussyy on tavallisesti sidekudoksen yleisimmän proteiinin–tyypin I kollageenin–rakenteen tai synteesin virhe, jonka taustalla on toisessa kollageenia koodaavista geeneistä, COL1A1:ssä tai COL1A2:ssa oleva mutaatio.

Question 72

Marfan hoito

Answer 72

1. Beetasalpaajat 2. AT1-salpaajat 3. Vuosikontrollit 4. Kirurgia tarv. 5. Rajuja kontakteja tai ponnisteluja (RR ↑) vältettävä 6. Raskausseuranta 7. Hormonihoito

Question 73

EDA1/Anhidroottinen ektodermaalinen dysplasia periytyy...

Answer 73

X-kromosomissa resessiivisesti EDA1: hikoilun heikkous tai puuttuminen kokonaan ja hampaiston muutokset. Hikoilun heikkous tai hikoilemattomuus johtaa lämmön säätelyn häiriöihin. Lämpimissä olosuhteissa ja urheilusuoristusten aikana kehon lämpötilan noustessa voi ilmetä päänsärkyä, ärtyisyyttä, pyörtymistä ja kuumekouristuksia. Viilentäminen esimerkiksi vaatetusta vähentämällä ja kylmällä vedellä on tärkeää. Myös kuumeen hoito on tärkeää, ettei kehon lämpötila nouse liian korkeaksi. Hampaiden epämuodostumat: Potilailla voi puuttua maitohampaita ja pysyviä hampaita tai hampaiden muoto on poikkeava, tappimainen. Hampaat puhkeavat tavallista myöhemmin. Leukaluun ja purennan kehitys voi muuttua hampaiden puutosten myötä. Iho: Potilaan iho on ohut, vaalea ja kuiva, koska iholta puuttuu tali- ja hikirauhasia. Silmien ympärillä iho on usein muuta ihoa tummempaa. Silmät voivat olla kuivat. Hiuksia on vähän ja ne ovat lyhyitä ja helposti katkeavia. Hiustenkasvu on hidastunutta. Hiuspohja on kuivaa. Vartalon karvojen kasvu on vaihtelevaa. Diagnosointi tapahtuu geenitutkimuksella, joka otetaan potilaan verinäytteestä eristettävästä DNA:sta.

Question 74

Fragiili X periytyy...

Answer 74

X-kromosomissa dominantisti

Question 75

Esimerkkejä X-kromosomissa resessiivisesti periytyvistä taudeista

Answer 75

1. EDA1/anhidroottinen ektrodermaalinen dysplasia (ei voi hikoilla) 2. Hemofiliat

Question 76

Esimerkkejä X-kromosomissa dominoivasti periytyvistä taudeista

Answer 76

1. Fragiili X (aiheuttaa kehitysvammaisuutta, pojilla yleensä keskivaikea ja tytöillä lievä)

Question 77

Sattuman sysäily =

Answer 77

genetic drift = - ilmiö, jossa jonkin alleelin frekvenssi populaatiossa sattumanvaraisesti muuttuu johonkin suuntaan - ilmenee yleensä pienissä ja eristäytyneissä populaatioissa -sattuman vaikutus on sitä suurempi, mitä pienempi väestö on. = Sattumalta jotkin tautialleelit ovat tulleet väestöön ja jotkin eivät

Question 78

Perustajanvaikutus

Answer 78

- osa väestöstä käy läpi geneettisen pullonkaulailmiön ja muodostaa uuden väestön. - perustajanvaikutuksen takia uusi populaatio voi olla genettisesti ja fenotyyppisesti huomattavan erilainen alkuperäiseen populaatioon nähden.

Question 79

Suomalaisen tautiperintö

Answer 79

- 32 peittyvästi periytyvää - 2 vallitsevasti periytyvää - 2 X-kromosomissa periytyvää

Question 80

Kytkentäepätasapaino (linkage disequilibrium)

Answer 80

- tarkoittaa sitä, että läheisten lokusten tietyt alleelit eivät väestössä esiinny alleelitaajuuksiin perustuvien matemaattisten odotusten mukaisesti, vaan tietyt alleelit esiintyvät yhdessä useammin.

Question 81

haplotyyppi

Answer 81

Lähekkäin sijaitsevien, toisiinsa kytkeytyneiden lokusten alleelit, jotka periytyvät yhtenäisenä yksikkönä Toisin sanoen, Haplotyyppi tarkoittaa yhden tai useamman alleelin ryhmää, jotka periytyvät aina yhdessä.

Question 82

Tavallisimmat perinnölliset verenvuotohäiriöt (2kpl)

Answer 82

1. von Willebrandin tauti 2. hemofiliat (a & b) von Willebrandin tauti von Willebrandin tauti on yleisin perinnöllinen veren hyytymishäiriö. von Willebrand -tekijää tarvitaan verihiutaleiden kiinnittymiseen vioittuneen verisuonen seinämään, mikä on tärkeä alkuvaihe vuodon tukkivan verihyytymän muodostumisessa. Useimmat von Willebrandin taudin muodot periytyvät vallitsevasti. Jos toisella vanhemmalla on tauti, keskimäärin puolet lapsista perii sen. Perinnöllinen geenimuutos johtaa siihen, että von Willebrandin tekijää on liian vähän tai se on viallinen eikä pysty hoitamaan tehtäväänsä. Oireet von Willebrandin taudissa vuoto-oireita ilmenee tavallisesti jo lapsuudessa. Yleisimpiä ovat nenä- ja ienverenvuodot sekä mustelmataipumus. Myöhemmin lisääntyneitä vuotoja todetaan hampaanpoiston, leikkausten, synnytysten ja kuukautisten yhteydessä. Vaikeissa tautimuodoissa voi ilman havaittavia vammoja ilmaantua vuotoa niveliin ja lihaksiin. Vuototaipumus voi esiintyä epäsäännöllisesti: välillä vuotaa herkemmin, toisina aikoina vähemmän. von Willebrandin taudin mahdollisuuteen viittaa vuoto-oireiden esiintyminen suvussa. Tauti todetaan tutkimalla veren hyytymiseen liittyviä laboratoriokokeita sekä selvittämällä tarkka tieto aiemmista verenvuodoista. Hemofiliat Hemofilia johtuu perinnöllisestä hyytymistekijöiden toiminnan tai määrän vajauksesta tai puutoksesta. Hyytymistekijät ovat veressä olevia proteiineja (valkuaisaineita), jotka aktivoituvat verenvuotoa aiheuttavien vammojen yhteydessä. Aktivoitumisen seurauksena veri hyytyy ja verenvuoto lakkaa. Hemofilia A:ssa hyytymistekijää VIII (kahdeksan) ja hemofilia B:ssä hyytymistekijää IX (yhdeksän) on liian vähän tai hyytymistekijä ei toimi normaalisti, minkä vuoksi veri ei hyydy kuten sen pitäisi. Sekä hyytymistekijä VIII:n että IX:n geenit sijaitsevat X-kromosomissa. Miehellä X-kromosomeja on vain yksi, jolloin geenimuutos (mutaatio) johtaa siihen, että hyytymistekijää ei muodostu juuri lainkaan. Naisilla X-kromosomeja on kaksi, jolloin geenimuutos toisessa ei aiheuta sairautta, sillä toisen X-kromosomin terve geeni tuottaa riittävästi hyytymistekijää. Jos naisen toisessa X-kromosomissa on hemofiliageeni, hän on oireeton taudin kantaja. Jos kantaja saa poikalapsen, on lapsella 50 prosentin mahdollisuus saada hemofiliageenin sisältävä X-kromosomi ja sairastua hemofiliaan. Hemofiliaa sairastavan miehen pojat ovat terveitä ja tyttäret taudin kantajia.

Question 83

Esimerkkejä autosomissa dominoivasti periytyvistä taudeista

Answer 83

1. von Willebrandin tauti (yleensä, joskus resessiivisesti) 2. Marfan 3. BRCA (rinta- ja munasarjasyöpä) 4. Familiaalinen hyperkolesterolemia 5. Polykystinen munuaistauti 6. Lynchin tauti 7. CATCH22 8. Kardiomyopatia 9. APC-resistenssi 10. Familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (FAP) 11. Li-Fraumeni oireyhtymä (LFS)

Question 84

Kumpi hemofilioista on yleisempi? A/B

Answer 84

A

Question 85

Perinnöllinen laskimotukostaipumus eli

Answer 85

Faktori V Leiden = APC resistenssi hyytymistekijä V:n mutaatio, joka altistaa laskimotukoksille heterotsygoottisena nostaa laskimotukosvaaraa 2-3 –kertaiseksi, homotsygoottina noin 30-kertaiseksi Tarkemmin: Yleisin hyytymistekijöiden perinnöllinen muutos on geenissä, joka vastaa hyytymistekijä 5:n (faktori V) tuotannosta. Hyytymistekijä V (faktori V, FV) on muuttunut pistemutaation vuoksi niin, että proteiini C ei pysty inaktivoimaan sitä. (eli faktori V on liian aktiivinen "hyydyttämään" verta, koska sitä ei saada inaktivoitua). Tästä ilmiöstä käytetään nimeä APC-resistenssi.

Question 86

Hemoglobinopatiat = .... ja niiden oireet (5kpl)

Answer 86

veren punasolujen hemoglobiinin poikkeavasta määrästä (alfa- ja betatalassemiat) tai rakenteesta (sirppisoluanemia ja muut varianttihemoglobiinit) johtuvia perinnöllisiä sairauksia Hemoglobinopatian oireet 1. mikrosytaarinen anemia 2. punasolujen pienikokoisuus 3. kalpeus 4. hemolyysi 5. sirppisoluanemiassa myös verisuonitukokset ja niihin liittyvät kipukriisit

Question 87

Alfa- ja beetatalassemia periytyvät ...

Answer 87

autosomaalisesti resessiivisenä

Question 88

Esimerkkejä autosomissa resessiivisesti periytyvistä taudeista

Answer 88

1. Alfa ja beetatalassemiat 2. Rusto-hiushypoplasia 3. Diastrofinen dysplasia (DTD) 4. Hemokromatoosi 5. Pohjoinen epilepsia 6. Kystinen fibroosi + melkein kaikki suomalaiseen tautiperintöön kuuluvat taudit

Question 89

Sirppisoluanemia johtuu [...] pistemutaatiosta. Se on heterotsygoottisena [...], ääriolosuhteissa (vuorikiipeily, sukellus, dehydraatio) voi aiheuttaa [...]. Homotsygoottinen sirppisolutauti johtaa kivuliaisiin ns. sirppiytymiskriiseihin poikkeavien punasolujen tukkiessa pieniä verisuonia -> [...]

Answer 89

johtuu HBB-geenin mutaatiosta heterotsygoottina yleensä oireeton ääariolosuhteissa voi aiheuttaa sirppiytymisoiretta homotsygoottina: pienet infarktit eri kudoksissa, nekroosit, infektiot, munuaisten ja sydämen vajaatoiminta jne.

Question 90

Milloin lähetän potilaan perinnöllisyyslääkärille, jos epäilen potilaalla jotakin perinnöllistä hematologista sairautta?

Answer 90

AINA, jos kyse perheenperustamisikäisestä henkilöstä, jolla epäillään talassemian tai sirppisoluanemian kantajuutta ja myös puolisolla on sukujuuria endeemisellä alueella

Question 91

Milloin tulisi epäillä perinnöllistä syytä verenvuodon tai tukoksen kohdalla?

Answer 91

Epäile perinnöllistä syytä, jos potilaalla on selittämätön verenkuvapoikkeavuus joka ei seurannassa korjaannu (muista myös uuden mutaation mahdollisuus – negatiivinen sukuanamneesi ei poissulje mitään) (muista hemoglobinopatian mahdollisuus potilaalla, jolla on sukujuuria sellaisella seudulla, jossa talassemian ja/tai sirppisoluanemian kantajuus on yleistä, älä hoida anemiaa rautakuurilla ellei raudanpuutetta ole osoitettu laboratoriokokein, ohjaa perheenperustamisikäiset ajoissa tutkimuksiin)

Question 92

MILLAISIA GENEETTISIÄ MUUTOKSIA VOI OLLA PERINNÖLLISTEN SAIRAUKSIEN TAUSTALLA?

Answer 92

Kromosomimäärän muutos: triploidia (69 kromosomia), trisomiat (mm 13, 18, 21), monosomia (45,X eli Turnerin oireyhtymät) jne Kopiolukumuutokset (CNV:t):kromosominosan häviämä eli deleetio, kromosominosan kahdentuma eli duplikaatio Geenin sisäiset yhden tai useamman eksonin deleetiot/duplikaatiot Yhden tai useamman emäksen muutokset: mm missense, nonsense, splice, frameshift Toistojaksomuutokset: mm Fragiili X Metylaatiomuutokset Tasapainoiset translokaatiot, inversiot

Question 93

1. Kromosomitutkimus 2. Molekyylikaryotyyppi 3. Sekvensointi ovat..

Answer 93

Geneettisiä tutkimusmenetelmiä

Question 94

Milloin tehdään sekvensointi potilaasta?

Answer 94

- kohdennettu tietty varianttu (esim. suvussa esiintyvä) - yhden geenin tutkimus - geenipaneeli (useampia saman sairauden aiheuttavia mutaatioita tutkitaan) --> kun halutaan lukea kirjaimet läpi

Question 95

Rinnakkaissekvensointi (NGS)

Answer 95

-menetelmä DNA:n tai RNA:n emäsjärjestyksen analysointiin, joka perustuu massiiviseen rinnakkaissekvensointiin, jossa miljoonien sekvenssipätkien analysointi mahdollistuu kerralla yhdessä ajossa (parallel) esim. illumina

Question 96

Perinnöllisen syövän tunnusmerkkejä (4kpl)

Answer 96

- nuorella iällä alkanut - suvussa usealla ollut saman tyyppinen, useassa sukupolvessa -> dominantti periytyvyys - useita syöpiä jopa samaan aikaan - tyypilliset syndroomiin liittyvät syövät (esim. Lynch)

Question 97

Lynchin syndrooma

Answer 97

= autosomeissa dominantisti periytyvä alttius sairastua nuorena paksusuolisyöpään tai kohdunrunko-, mahalaukku-, virtsatie-, munasarja-, ohutsuoli-, rinta- tai sappitiesyöpiin. Syöpäalttiuden aiheuttaa ituratamutaatio yhdessä kopiovirheen korjaus- eli MMR-järjestelmän geeneistä. (mismatch repair) kutsutaan myös "ei-polypoottinen paksusuolisyöpä" Suomessa yleisimmin todettu MLH1:n mutaatio altistaa pääasiassa paksusuoli- ja kohdunrunkosyövälle, mutta muualla yleisemmässä MSH2:n mutaatiossa on näiden lisäksi suurentunut riski virtsaelinten syöville ja esimerkiksi aivokasvaimille 3-2-1 Amsterdamin II kriteerit (!!!): - suvussa on vähintään 3 potilasta, joilla on kolorektaalisyöpä, kohdun runko-osan, ohutsuolen, virtsanjohtimen tai munuaisaltaan syöpä - yksi potilaista on kahden muun ensimmäisen asteen sukulainen (vanhempi, sisarus, lapsi), syöpää esiintyy vähintään kahdessa (2) peräkkäisessä sukupolvessa - ainakin yhden (1) potilaan ikä toteamishetkellä on alle 50 vuotta.

Question 98

Lynch Amsterdamin kriteerit erittäin tiivistetysti

Answer 98

- väh. 3 syöpätapausta (kolorektaali, kohdunrunko, ohutsuoli, virtsatiet tai munuaisallas) - väh. 2 peräkkäisessä sukupolvessa - ainakin 1 potilaan ikä syövän toteamishetkellä < 50v

Question 99

Periytyvän rinta- ja munasarjasyöpäalttiuden Lundin kriteerit

Answer 99

- Ensimmäisen asteen sukulaisilla kolme rinta- tai munasarjasyöpätapausta, joista yksi on alle 50-vuotiaana. - Ensimmäisen asteen sukulaisilla kaksi rinta- tai munasarjasyöpätapausta, joista yksi on alle 40-vuotiaana - Rinta- tai munasarjasyöpä todettu alle 30- vuotiaana - Rinta- ja munasarjasyöpä samalla henkilöllä - Rintasyöpä miehellä Huom! Potilas itse lasketaan tapaukseksi, ja yhdellä henkilöllä tulleet eri syöpätapaukset lasketaan erikseen. Myös, jos suvussa jo geenitutkimuksella todettu perinnöllinen syöpäalttius -> täyttää kriteerit

Question 100

Miten BRCA (perinnöllinen rinta- ja munasarjasyöpä periytyy?

Answer 100

Autosomi dominantti

Question 101

Miten kardiomyopatia periytyy?

Answer 101

Autosomi dominantti Kardiomypatiaan voi sairastua jo nuorellakin iällä. Koska kardiomyopatiat ovat usein periytyviä, siihen sairastuneiden oireettomatkin lähiomaiset kannattaa tutkia. Kardiomyopatian tavallisimpia oireita ovat hengenahdistus ja rytmihäiriöt sekä leposykkeen nousu. Jo oireettomillakin sydänfilmi (EKG) on usein epänormaali, mutta sydämen ultraäänitutkimus varmistaa diagnoosin.

Question 102

Miten rustohiushypoplasia periytyy?

Answer 102

Autosomi resessiivinen Rusto-hiushypoplasia kuuluu suomalaiseen tautiperintöön. Se on harvinainen ja perinnöllinen lyhytkasvuisuus oireyhtymä, jossa ilmenee useiden elimien ja elinjärjestelmien poikkeavuuksia. Oireyhtymään ei liity kehitysvammaa. Tyypillisiä oireita: hennot ja harvat hiukset/karvoitus, raajojen ja pituuden kasvuhäiriöt, pahoinvointi/suolistuongelmat (Hirstprungerin tautiin liittyen), lapsuuden anemia ja suolitukokset

Question 103

Miten diastrofinen dysplasia (DTD) periytyy?

Answer 103

Autosom. resessiivinen

Question 104

Kromosomisairaudet (esim. kromosomipoikkeavuudet) aiheuttavat yleensä:

Answer 104

- kasvun hidastumista - synnynnäisiä rakenteellisia häiriöitä - kehitysvammaisuus ja oppimishäiriöt - syöpäalttius

Question 105

Varhaisen keskenmenon syynä on kromosomipoikkeavuus n. X% tapauksista

Answer 105

n.50%

Question 106

Balansoitu translokaatio

Answer 106

Kaksi kromosomin paikkaa ovat vaihtaneet paikkaa, mutta se ei vaikuta mihinkään

Question 107

Milloin geenitutkimuksia käytetään sikiödiagnostiikassa?

Answer 107

1. Perheessä vakava periytyvä sairaus, periytymistapa ja geenivirhe tunnetaan -> Perinnöllisyysneuvonta mielellään jo ennen raskautta ja näytteenottoa 2. Sikiön seulontaultraäänitutkimuksissa havaitaan poikkeavuus 3. Alkiodiagnostiikka

Question 108

Hemokromatoosi

Answer 108

Raudan imeytyminen nelinkertaistunut Normaalisti 8-10% raudasta imeytyy Oireet: Väsymys, vatsakipu, laihtuminen, maksakirroosi, ihon tummuminen, diabetes mellitus, sydämen VT, rytmihäiriöt, niveltulehdus, hypogonadismi Näkyy labroissa: Plasman rauta, ferritiini ja transferriinisaturaatio koholla

Question 109

VUS:t (variant of unknown significance)

Answer 109

Voi löytyä uusi tai merkitykseltään tuntematon muutos (VUS) Merkitys saattaa ratketa lähivuosina, joten näitä tallennetaan kansainvälisiin ja klinikoiden tietokantoihin

Question 110

X% vakavien perinnöllisten tautien mutaatioista sijaitsee eksomissa

Answer 110

85% Most whole genome studies published so far have focused on the 2% of the genome that is coding, as roughly 85% of the known genetic causes for Mendelian disorders affect the protein coding regions (although this may have to do with an ascertainment bias).8 This reduces the amount of variants from 3 to 4 million to <25 000 for follow-up

Question 111

Familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (FAP)

Answer 111

Familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (FAP) on - autosomissa vallitsevasti periytyvä, - APC-geenin mutaatiosta johtuva harvinainen oireyhtymä, - tyypillistä satojen tai tuhansien adenoomapolyyppien ilmaantuminen paksusuolen alueelle - oireyhtymään liittyy myös paksusuolen ulkopuolisia ilmentymiä. Oireet usein epäspesifisiä - Vatsakivut, ripuli

Question 112

BRCA

Answer 112

Autosomaalinen dominantti periytyminen Kaikilla ihmisillä on BRCA-geeni. BRCA tulee sanoista BReast CAncer susceptility eli alttius rintasyövälle. Normaalisti BRCA-geenit estävät syöpäkasvainten syntymisen. Kun geeneihin tulee mutaatio, ne eivät enää toimi normaalisti ja tämä johtaa kohonneeseen syöpäriskiin. Potilaalle, joka on BRCA1/BRCA2 -kantaja 25-vuotiaasta lähtien: - Rintojen kliininen tutkimus 12kk välein - Rintojen MRI ja/tai mammografia/UÄ 12kk välein - Munasarjojen transvaginaalinen UÄ ja seerumin CA --> gynekologin suositusten mukaisesti - Omatoiminen rintojen tutkimus 1kk välein - Miehillä otetaan esille vähän kohonnut riski prostatasyöpään (40-60v PSA -seulonta ja palpaatio)

Question 113

Li-Fraumeni oireyhtymä (LFS)

Answer 113

Periytyy autosomissa dominoivasti Rintasyöpä nuorella iällä < 30v Mutaatio TP 53-geenissä Syöpäriski erittäin korkea Naisilla lähes 100%, miehillä n. 70% Tarkemmin: Siihen liittyvät tavallisimmat syövät ovat luu- ja pehmytkudossarkoomat, rintasyöpä ennen vaihdevuosia, pahanlaatuiset aivokasvaimet, lapsuusiän lisämunuaisen adenokarsinooma ja aivokammion suonipunoksen karsinooma, kolorektaalisyöpä sekä leukemiat. Suvuissa esiintyy muitakin syöpiä, esimerkiksi imukudossyöpiä ja ihosyöpiä kuten melanoomaa.

Question 114

Pohjoinen epilepsia

Answer 114

Peittyvästi periytyvä (autosomi resessiivinen) pohjoinen epilepsia on toistaiseksi vain Kainuusta löytynyt epilepsiatauti, johon iän lisääntyessä liittyy kehitysvammaisuutta. Johtuu pistemutaatiosta. Ensioireet 5-10v -> etenevä kehitysvammaisuus ja epilepsia. Tarkemmin Kliininen kuva Epilepsiakohtauksia ilmestyy 5–10-vuotiaille. Kohtaukset lisääntyvät puberteettiin mennessä mutta harvenevat aikuistuttua. Psyykkinen taso alkaa laskea 2–5 vuoden kuluttua kohtausten alkamisesta. Käytöshäiriöitä, kömpelyyttä ja tasapainovaikeuksia saattaa ilmetä. Vaikka tauti lasketaan kuuluvaksi neuronaalisiin lipofuskinooseihin, mitään silmälöydöksiä ei ole havaittu.

Question 115

Synnynnäinen nefroosi (CNF)

Answer 115

Suomalaistyyppinen synnynnäinen nefroosi eli CNF (= congenital nephrotic syndrome of Finnish type) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva sairaus Aiheuttaa munuaisten vajaatoimintaa, massiivista proteinuriaa (ja siten hypoproteinemiaa) ja siten turvotusta. Sairas lapsi tarvitsee selvitäkseen munuaisensiirron. Kyseessä on perimän geenivirhe joka aiheuttaa poikkeaman nefriiniproteiinin rakenteessa (Johtuu deleetiosta NPHS1-geenissä)

Question 116

Suomalainen tautiperinnöttömyys (mainitse ainakin 3 tautia)

Answer 116

- talassemiat - kystinen fibroosi - sirppisoluanemia

Question 117

Huntingtonin tauti periytyy .. ja sen tyypillisiä oireita ovat ..

Answer 117

Huntingtonin tauti periytyy autosomissa dominantisti Huntingtonin tauti on keskushermoston harvinainen neurodegeneratiivinen tauti, jonka tyypillisiä oireita ovat: - pakkoliikkeet, korea - käytöshäiriöt - psyykkiset oireet - dementia Oireet alkavat keskimäärin 30-50-vuotiaana. Korea = tanssitauti; aivojen tyvitumakkeiden häiriöön liittyvä tila, jossa esiintyy nykiviä, nopeita, epärytmisiä ja epätarkoituksenmukaisia raajojen ja kasvojen pakkoliikkeitä Johtuu CAG-toistomutaatiosta; mitä useampia toistoja sitä pahempi. Fataali ja parantumaton tauti.

Question 118

Downin oireyhtymä eli ___-trisomia

Answer 118

Downin oireyhtymä eli 21-trisomia - kehitysvamma: vastaa 6-8 vuotiaan lapsen kehitystasoa - synnynnäinen sydänvika n. 50%:lla - kasvun hidastuma yms. Seulonta Downin oireyhtymää voidaan seuloa raskauden aikana seerumimerkkiaineiden, kaikututkimuksessa havaittavan sikiön niskaturvotuksen ja joidenkin pienten kaikututkimuslöydösten avulla. Mikäli näissä ilmenee kohonneeseen riskiin viittaavaa, voidaan tilannetta selvittää istukka- tai lapsivesinäytteestä tehtävällä sikiön kromosomitutkimuksella. Downin oireyhtymää voidaan seuloa myös äidin verestä määritetyn sikiöperäisen DNA:n eli NIPT (Non Invasive Prenatal Test) -tutkimuksen avulla. Mikäli kromosomi- tai NIPT-tutkimuksen tulos on poikkeava, vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta perinnöllisyysneuvontaan tuloksen merkityksen ymmärtämiseksi ja löydöksen pohjalta mahdollisesti tehtävien jatkotoimien suunnittelemiseksi.

Question 119

Aneuploidia vs polyploidia

Answer 119

Aneuploidia: yksittäisen kromosomin liikamäärä/alijäämä (monosomia, trisomia yms.) Polyploidia: koko kromosomiston moninkertaistuminen - autopolyploidia: sama (oma) kromosomisto moninkertaistunutu - allopolyploidia: eri lajeilta peräisin olleet moninkertaisuneet

Question 120

Mitä tarkoittaa seuraava tilanne: c.897C>T

Answer 120

c.897C>T tarkoittaa C>T substituutiota nukleotidissä 897, jos tämän seurauksena kumpikin kodoni yhdistelmä koodaisi samaa aminohappoa esim. treoniinia, proteiinimuutos merkittäisiin p.Thr299Thr (kodoni 299 siis tässä kohtaa esim)

Question 121

Mitä tarkoittaa: 46, XY, del (13)(p11.1;pter)

Answer 121

aksosentrisben kromosomin 13 satelliittien deleetio eli häviämä. Satelliittien häviämä ei aiheuta oireita.

Question 122

Mitä tarkoittaa. 45, XX, t(13;14)(p11;p11)

Answer 122

ns. Robertsonin translokaatio kromosomien 13 ja 14 välillä. Ei terveydellistä vaikutusta, mutta kantajuuteen saattaa liittyä lapsettomuutta

Question 123

Mitä tarkoittaa 45, i(X)(q10)

Answer 123

X-kromosomin pitkien varsien muodostama isokromosomi. Kyseessä Turner variantti.

Question 124

Mitä tarkoittaa XY, +13

Answer 124

13-trisomia pojalla (patau). Vaikea rakennepoikkeavuus ja kehitysvammaisuus. Johtaa kuolemaan yleensä viimeistää 1-2kk iässä

Question 125

AGU-tauti

Answer 125

periytyy autosomaaleissa resessiivisesti lysosomaalinen kertymäsairaus, jonka seurauksena vaikea-asteinen kehitysvamma kuuluu suomalaiseen tautiperintöön elin-ikä n. 30v, Max n. 50v

Question 126

Sallan tauti

Answer 126

periytyy autosomaaleissa resessiivisesti lysosomaalinen kertymäsairaus, jonka seurauksena liikunnallinen ja henkinen kehitys hidasta kuuluu suomalaiseen tautiperintöön kuolleisuus lisääntyy 30v jälkeen

Question 127

Tibiaalinen lihasdystrofia

Answer 127

Periytyy autosomissa vallitsevasti, kuuluu suomalaiseen tautiperintöön * Potilailla ilmenee keski-iässä säären etuosaan painottuvaa lihaskatoa ja jalkaterän nostoheikkoutta, ei yleensä johda vaikeaan invaliditeettiin