Rintasyövän ja paksusuolisyövän perinnöllisyys

Question 1

Perinnöllisen Syövän Tunnusmerkkejä

Answer 1

▪ Useita sairastuneita
▪ Useissa sukupolvissa
▪ Ensimmäisen asteen sukulaisia
▪ Dominantti periytyvyys (AD)
▪ Varhainen ikä
▪ Useita syöpiä samaan aikaan
▪ Tyypilliset syndroomiin liittyvät syövät

Question 2

Syöpäpotilaan geenitesti

Answer 2

▪ Diagnostinen geenitesti
▪ Epäily oireiden perusteella sairaudesta, mutta halutaan varmistaa/tarkentaa diagnoosi
▪ Taudin aiheuttava geeni/ geenit tunnetaan
▪ Todennäköisesti patogeenisen tai patogeenisen variantin löytyminen ja dg:n varmistuminen
▪ syy, hoito, seuranta, ennuste, lähisukulaisten riski

• Tällä hetkellä geenitestejä tehdään lähes
  yksinomaan yksilöllisistä lähtökohdista:
  – potilaalle halutaan diagnoosi
  – perhe toivoo perinnöllisyysneuvontaa
  – joku haluaa tietää riskinsä suvun sairauteen
• Testiä siis tavallaan pyytää potilas ja terveydenhuolto sen hänelle yleensä tarjoaa

Question 3

Lynchin syndrooma (HNPCC)

Answer 3

▪ AD periytyvä, 2-3% suolistosyövistä, 1/226
▪ Kolorektaalisyöpä: riski 18-72% - 45v (61v)
▪ Kohdunrunko-osan syöpä:
riski 25-60%- 45v (62v)
▪ Mahalaukku-, ohutsuoli-, haima-, munasarja-, munuais-, sappiteiden ja virtsateiden syövän, sekä aivokasvainten riski kohonnut
▪ DNA:n kahdentumisvirheiden korjausgeenien (MMR- geenien) mutaatiot (MLH1, MSH2, MSH6, PMS2 ym. )
▪ Seurantasuositus:
- kolonoskopiat 2-3v välein 20-25v lähtien
- kohdun ja munasarjojen profylaktinen poisto kun lapsiluku on täynnä (noin 40v)

Question 4

RINTASYÖPÄ

Answer 4

▪ v. 2017-2021: 5010 naista ja 28 miestä vuosittain
▪ 5-10 %:ssa perinnöllinen alttius
▪ useita altistavia geenejä (esim. BRCA1, BRCA2, PALB2, TP53, PTEN, STK11, CDH1, NF1, CHEK2, ATM)
▪ Geenipaneeli (esim HUSLAB 22059: B-BrOvMut 16 geeniä)

Question 5

Periytyvän rinta- ja munasarjasyöpäalttiuden Lundin kriteerit

Answer 5

▪ Ensimmäisen asteen sukulaisilla kolme rinta- tai munasarjasyöpätapausta, joista yksi on alle 50-vuotiaana.
▪ Ensimmäisen asteen sukulaisilla kaksi rinta- tai munasarjasyöpätapausta, joista yksi on alle 40-vuotiaana
▪ Rinta- tai munasarjasyöpä todettu alle 30- vuotiaana
▪ Rinta- ja munasarjasyöpä samalla henkilöllä
▪ Rintasyöpä miehellä

Question 6

BRCA1/BRCA2 –geenivirheiden kantajien kohdalla suositellaan noin 25 vuoden iästä lähtien:

Answer 6

▪ Rintojen kliinistä tutkimusta 12 kk välein
▪ Rintojen MRI- ja tarv. mammografia vuoden välein
▪ Munasarjojen transvaginaalista UÄ-tutkimusta ja seerumin CA 12-5 määritystä gynekologin suositusten mukaisesti
▪ Omatoimista rintojen tutkimusta kerran kuussa
▪ Miehillä otetaan esille vähän kohonnut riski
prostatasyöpään=> 40-60 v PSA ja palpaatio

Question 7

Harvinaiset syöpäalttiusoireyhtymät: Li-Fraumeni oireyhtymä (LFS)

Answer 7

▪ TP 53-geeni
▪ Rintasyöpä nuorella
iällä
▪ Pehmytkudos- ja osteosarkooma
▪ Leukemia
▪ Maligni aivokasvain
▪ Lapsuusiän syövät esim medulloblastooma, lisämunuaisen adenokarsinooma

▪ Rintasyöpä < 30v ja BRCA1/2-negat => 4-8% todetaan TP53
▪ Erittäin korkea syöpäriski: naisilla lähes 100% ja miehillä noin 70% 70v mennessä
▪ HUS seurantasuositukset:
▪ Aikuiset: HUS Syöpäkeskus
▪ Lapset: ULS

Question 8

Harvinaiset syöpäalttiusoireyhtymiä PTEN-hamartoma-tuumori-syndrooma

Answer 8

PTEN-hamartoma-tuumori-syndrooma
▪ PTEN-geeni, rintasyöpäriski 80%

Peutz-Jeghers-syndrooma: STK11- geeni
▪ Rintasyöpäriski 32-54%

Perinnöllinen diffuusi mahasyöpä:
CDH1-geeni
▪ Rintasyöpäriski 39-52% (lobulaarinen)

PALB2-geeni:
▪ suomalainen valtamutaatio c.1592delT, noin (1-) 2
% suomalaisista rintasyöpäsuvuista
▪ sairastumisriski rintasyöpään vaihtelee sukutaustan mukaan: noin 38 – 60 % 75 vuoden ikään mennessä

CHEK2-geeni:
▪ c.1100delC variantti heterotsygoottisena noin 1,5 %:lla suomalaisista, rintasyöpäriski noin 2-3 kertainen

Question 9

Neurofibrooma

Answer 9

Neurofibroomat kasvavat hermosta tai hermon tupen soluista. Ne eivät ole mitenkään harvinaisia, mutta diagnoosi jää usein tekemättä, koska ne muistuttavat suuresti tavallista pehmeää fibroomaa. Yksittäiset ihon neurofibroomat ovat yleensä harmittomia, mutta ne voivat olla merkki laajemmasta hermokudoskasvaimia aiheuttavasta taudista, neurofibromatoosista.
Neurofibromatooseja on kaksi muotoa, neurofibromatoosi 1 ja neurofibromatoosi 2. Niistä tavallisempi on neurofibromatoosi 1.

Suomessa on noin 1500 neurofibromatoosi 1 (NF1) -oireyhtymää sairastavaa. NF1 on vallitsevasti periytyvä, mutta noin puolessa tapauksista kyseessä on uusi geenivirhe, ja vanhemmat ovat terveitä.

Diagnoosi katsotaan varmaksi, kun vähintään kaksi seuraavista tunnusmerkeistä täyttyy:

ihossa vähintään kuusi maitokahviläiskää (café au lait -läiskää), joiden pisin läpimitta ennen puberteettia on yli 5 mm ja sen jälkeen yli 15 mm
vähintään kaksi neurofibroomaa tai yksi syvempi niin sanottu punosmainen eli pleksiforminen neurofibrooma
kesakoita kainaloissa tai nivusseuduissa
näköhermon kasvain eli optikusgliooma
vähintään kaksi silmän värikalvon Lischin kyhmyä
NF1 -taudille tyypillisiä luustomuutoksia
vanhemmalla todettu NF 1 -tauti
geenitutkimuksessa osoitettu NF1-geenivirhe.